SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto: Koiria kuolee Suomessa kylmään – tarhakoirien oloissa pahoja puutteita

dog-paw-border-clipart-9iRRBpgnT

Huippukylmät säät ovat jatkuneet jo pitkään. Pakkanen koettelee erityisesti ulkona pidettäviä tarhakoiria.

Ulkona pidettävien koirien oloissa on usein pahoja puutteita. Monilla tarhakoirilla on puutteelliset kopit eikä omistajalla aina ole ymmärrystä koirarodun kylmänkestävyydestä.

– Ulkona pidettävien koirien tarhassa pitäisi olla lämmin, kuiva ja vedoton koppi. Kun pakkanen kiristyy yli 20 asteen, on viimeistään koirakohtaisesti harkittava koiran ottamista sisälle, vaikka koppi olisikin asianmukainen, muistuttaa SEYn vs. toiminnanjohtaja Maria Lindqvist.

SEYn tietoon on tullut, että tänäkin talvena koiria on kuollut kylmään. Lieksassa kuoli hiljattain tarhakoira 36 asteen pakkasessa. Kyseinen koira oli alaskanhusky, joka ei sovellu arktisiin oloihin, sillä se on lyhytkarvainen eikä sillä ole alusvillaa. Alaskanhuskyja pidetään tarhoilla yleisesti.

– Tilanne on vuosikymmenen aikana parantunut, mutta edelleen koiria kuolee kylmään. Valvontaan tarvittaisiin lisää tiukkuutta ja yhtenäisyyttä. Lemmikkikoirien kohdalla eläinlääkärit saattavat olla hyvinkin tiukkoja lain tulkinnassa, mutta koiratarhoilla valvonnan taso vaihtelee, kertoo SEYn Pohjanmaalla ja Lapissa toimiva vapaaehtoinen eläinsuojeluneuvoja Marika Sassali.

– Viranomaisilla ei valitettavasti vaikuta olevan yhtenäisiä käytäntöjä koiratarhojen tarkastuksessa, vaan on eläinlääkäristä kiinni, tarkistetaanko esimerkiksi juuri koirien kopit. Osalla tarhoista kopit ovat lautahökkeleitä, joissa ei ole lämmitystä tai eristystä. Valvontaeläinlääkärin tulisi pikaisesti puuttua tällaisiin tilanteisiin, Sassali kertoo.

Ongelmaa pahentaa se, etteivät läheskään kaikki koirat sovellu ulkona pidettäväksi. SEY on saanut talven aikana paljon yhteydenottoja ulkokoirista pakkasella.

– Lain mukaan ympärivuotisesti ulkona saa pitää vain koiria, jotka siihen soveltuvat. Rotuja tai koiratyyppejä ei kuitenkaan ole erikseen lueteltu, joten tulkinnan koiran sopivuudesta ulkona elämiseen tekee eläinsuojeluviranomainen, kertoo Lindqvist.

Ulkokoirien pidossa on myös muita puutteita. Epäkelpojen koppien ohella suurimpia ongelmia ovat tekemisen puute sekä puutteellinen vedensaanti. Esimerkiksi talvisin juomaveden jäätyminen on huomattava ongelma.

– Akuuteissa tapauksissa palelevasta eläimestä tulee soittaa valvontaeläinlääkärille tai poliisille. Valitettavasti hätäkeskuksissa ei välttämättä osata suhtautua eläimiä koskeviin soittoihin, ja lemmikkieläimiin liittyvistä vakavistakin tapauksista kieltäydytään usein. Eläimiä on kuitenkin eläinsuojelulain mukaan autettava lajista riippumatta. Myös pelastuslaki velvoittaa ihmisten omaisuuden ja ympäristön suojeluun. Päivystäjien ohjeistusta pitäisi selkiyttää, jotta soittaja saisi varmasti tarvittavan avun hätäkeskuksesta, muistuttaa Lindqvist.

– Olemme kuulleet myös useista tapauksista, joissa hätäkeskuksessa on todettu, etteivät pakkasessa värjöttelevät eläimet ole poliisin asia. Poliisi on Suomessa eläinsuojeluviranomainen ja velvollinen puuttumaan tilanteeseen, jossa eläinsuojelulakia rikotaan.

Koirien määrä Suomessa on edelleen huippulukemissa

labpuppies_large_2

Labradorinnoutaja jälleen suosituin rotu

Rekisteröityjen koirien määrä Suomessa on pysynyt ennallaan. Viime vuonna rekisteröitiin 46 953 pentua, joka on noin 500 pentua enemmän kuin edellisvuonna. Suomessa on tällä hetkellä noin 500 000 rotukoiraa. Määrä on edelleen ennätystasoa, sillä vuosina 2007 – 2011 syntyivät kaikkien aikojen suurimmat koiraikäluokat.

– Viime vuonna rekisteröityjen pentujen määrä on samalla tasolla kuin pentujen määrä kymmenkunta vuotta sitten eli koirien määrä pysyy ennallaan kun syntyvä ja poistuva ikäluokka on yhtä suuri, arvioi Koiramme-lehden päätoimittaja Tapio Eerola.

Verrattaessa rekisteröintimääriä vuoden 2014 määriin, huomataan, että monen rodun rekisteröinnit ovat nousseet. Suositumpi vuoteen 2014 verrattuna on esimerkiksi suomenajokoira, jota rekisteröitiin 272 pentua enemmän vuonna 2015.

Myös jackrussellinterrieri kasvatti suosiotaan ja nousi sijalta 11 kymmenen suosituimman rodun joukkoon.

Labradorinnoutaja jälleen suosituin rotu

Suomen yleisin koirarotu on labradorinnoutaja. Labradorinnoutajan pentuja syntyi viime vuonna 1992, ja määrä on nousussa edellisvuoteen verrattuna. Toiseksi yleisin rotu oli suomenajokoira 1681 pennulla.

– Rodun suosio laski kymmeniä vuosia ja mahdollisesti aallonpohja on nyt ohitettu, sillä pentuluvussa on selvää nousua edellisvuoteen verrattuna, huomauttaa Eerola.

Hirvenmetsästyksestä tuttu rotu, jämtlanninpystykorva, on 1611 pennulla vuoden 2015 kolmenneksi yleisin rotu.

– Koiranpentujen rekisteröintimäärät ja taloudelliset nousu- ja laskukaudet ovat Suomessa viimeisten 30 vuoden ajan kulkeneet käsi kädessä. Taloudellisesti hyvinä aikoina hankitaan kuitenkin selvästi vähemmän koiranpentuja kuin lama-aikoina, mikä saattaa kuulostaa yllättävältä, pohtii Eerola.

Suomen suosituimmat rodut vuonna 2015

1. labradorinnoutaja 1992 (1883 vuonna 2014)
2. suomenajokoira 1681 (1409 vuonna 2014)
3. jämtlanninpystykorva 1611 (1455 vuonna 2014)
4. saksanpaimenkoira 1391 (1420 vuonna 2014)
5. kultainennoutaja 1352 (1237 vuonna 2014)
6. suomenlapinkoira 1229 (1161 vuonna 2014)
7. shetlanninlammaskoira 1049 (1072 vuonna 2014)
8. jackrussellinterrieri 951 (773 vuonna 2014)
9. kääpiösnautseri 836 (883 vuonna 2014)
10. harmaa norjanhirvikoira 809 (890 vuonna 2014)

Pet Store Kotka saa Eettisen Eläinkaupan Sertifikaatin

eesp

Pet Store Kotkasta tulee huomenna lauantaina 15. eläinkauppa, joka on saanut Eettisen Eläinkaupan Sertifikaatin. Sertifioinnin avulla kuluttajan on aiempaa helpompaa erottaa eläinkauppojen joukosta ne myymälät, jotka aivan erityisesti panostavat eläinten hyvinvointiin sekä tiedonjakoon myymiensä eläinten tarpeista ja hyvästä hoidosta. Eettisen Eläinkaupan Sertifikaattijärjestelmä on uraa uurtava ja maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen hanke.

Sertifikaatin tavoitteena on edistää eläinliikkeissä myytävien lemmikkieläinlajien hyvinvointia sekä liikkeissä että omistajiensa hoidossa. Sertifioiduissa liikkeissä pidettäville eläimille on luotu hoito- ja olosuhdestandardit, jotka ylittävät voimassa olevan eläinsuojelulainsäädännön minimivaatimukset. Lisäksi eläinten hankkijoille jaetaan lajikohtaiset hoito-ohjeet, jotka perustuvat viimeisimpään tutkimustietoon. SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto hallinnoi sertifiointityöryhmää, joka vastaa laatujärjestelmän kehittämisestä ja sertifikaattien myöntämisestä. Järjestelmää on kehitetty yli kymmenen vuoden ajan.

Sertifikaatti on osoitus eläimen hankkijalle siitä, että liike toimii eettisesti. Sertifikaatti osoittaa, että liikkeessä panostetaan erityisellä tavalla eläinten hyvinvointiin ja että eläinten omistajien valistaminen on tärkeässä asemassa. Liikkeet sitoutuvat siihen, että liikkeessä ei myydä luonnosta pyydystettyjä nisäkkäitä tai lintuja. Lisäksi myynnissä pidetään ainoastaan riittävän suuria, sertifikaatin olosuhdestandardit täyttäviä häkkejä ja terraarioita sekä eläimille turvallisia virikkeitä. Järjestelmässä mukana oleminen edellyttää liikkeeltä jatkuvaa kehittymistä.

– Kun perustimme liikkeen, halusimme nimenomaan, että eläimillä on erityisen hyvät oltavat ja että tiedämme, mistä eläimet liikkeeseemme tulevat. Haluamme myös, että sekä eläimille antamamme että myymämme ruoka on hyvälaatuista. Olemme ottaneet valikoimaan sellaisia merkkejä, joita ei juuri muualla Kotkassa ole myynnissä, kertoo kauppias Johanna Venäläinen.

– Meille on myös erityisen tärkeää, että myytäville eläimille järjestetään liikkeessämme päivittäin tekemistä, jaloittelua ja virikkeitä. Liian usein näkee eläinkaupoissa eläimiä, jotka päivästä toiseen vain viettävät aikaansa myyntihäkeissä odotellen uutta kotia, sanoo kauppias Melissa Stenberg.

Pet Store Kotkan ei ollut vaikeaa saada sertifikaattia, sillä liikkeessä toteutui jo valtaosa sertifiointijärjestelmän vaatimuksista. Suuria muutoksia ei vaadittu, mutta sertifikaatti on osaltaan tunnustus liikkeen tekemälle työlle.

– Sertifikaatti kertoo meidän ajatusmaailmastamme eli siitä, että eläimet ovat hyvin tärkeitä, sanoo Venäläinen.

Lehdistön edustajat ja muut asiasta kiinnostuneet ovat tervetulleet tilaisuuteen. Sertifikaatin luovutuksen jälkeen on varattu aikaa haastatteluille. Sertifiointitilaisuus järjestetään huomenna lauantaina kello 12.15 alkaen Pet Store Kotkassa osoitteessa Rautatienkatu 4.

Lisätietoja:

Pet Store Kotka
Rautatienkatu 4,48100 Kotka
p. 044 971 8835
http://www.petstorekotka.fi/
Eettisen Eläinkaupan Sertifikaatin kotisivut: www.eesp.fi

Lappeenrannan suunnalla tarvitaan sijaiskoteja kodittomille kissoille

Vector-cat-silhouette-shape2

Suomessa jää vuosittain kodittomaksi noin 20 000 kissaa ja joukko muita lemmikkieläimiä. Yleensä kodittomaksi jäänyt eläin tarvitsee turva- ja hoitopaikan välittömästi. Valtaosalla eläinsuojeluyhdistyksistä ei ole löytöeläintaloa, vaan kodittomalle eläimelle tarvitaan muu väliaikainen sijoituspaikka, jossa sitä hoidetaan, kunnes lopullinen koti löytyy. Suurin osa SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton 42 jäsenyhdistyksestä käyttääkin vapaaehtoisten koteja väliaikaisina sijoituspaikkoina – eli eläinten sijaiskoteina.

Sijaiskoti on eläimen väliaikainen koti, jossa se saa kuntoutua ja toipua koettelemuksistaan, tervehtyä ja opetella elämää perheenjäsenenä. Sijaiskodeista on tällä hetkellä useissa eläinsuojeluyhdistyksissä huutava pula.

– Moni tuntee löytöeläintalojen toiminnan, mutta sijaiskotitoiminta on tuntemattomampaa. Valtaosa kotia etsivistä eläimistä kuitenkin odottaa loppuelämän kotiaan juuri sijaiskodissa. Myös useilla jäsenyhdistyksillämme, joilla on löytöeläintalo, on eläimiä sijaiskodeissa, sanoo SEYn vs. toiminnanjohtaja Maria Lindqvist.

Monessa tapauksessa sijaiskoti on eläimelle paras paikka päästä uuden elämän alkuun. Sijaiskodissa eläin saa yksilöllistä huolenpitoa kodinomaisessa ympäristössä. Eläimen ominaisuudet pääsevät hyvin esille, jolloin juuri sopivan loppuelämän kodin löytäminen helpottuu. Moni arka eläin oppii sijaiskodissa luottamaan ihmiseen.

– Sijaiskotien vahvuutena on kyky ottaa huomioon eläimen yksilölliset tarpeet. Ihmisiin tottumattomia eläimiä voidaan vähitellen sopeuttaa perhe-elämään ja käytösongelmia voidaan helpottaa. Eläinyksilölle on aikaa, sanoo Lindqvist.

Lappeenrannan seudulla sijaiskoteja haetaan nimenomaan kissoille

– Tarvitsemme kissoille sijaiskoteja saadaksemme ne turvaan odottamaan uuden kodin löytymistä. Sijaiskodin tulee olla eläimiä kunnioittava ja vastuuntuntoinen, ja eläimeen täytyy voida sitoutua ennalta määrittelemättömäksi ajaksi. Lappeenrannan seudun eläinsuojeluyhdistys tuo sijaiskotiin tarvittavat tarvikkeet ja kustantaa hiekat ja ruoat sekä mahdolliset lääkäri- ja lääkekulut, sanoo Lappeenrannan eläinsuojeluyhdistyksen sijaiskotivastaava Pirjo Granbäck.

Sijaiskoteja tarvitaan jatkuvasti lisää SEYn jäsenyhdistyksissä. Lisäksi sijaiskodeissa olevat eläimet tarvitsevat rahallista tukea esimerkiksi eläinlääkäri- ja lääkekuluihin sekä muita lahjoituksia. SEY on aloittanut kampanjan uusien sijaiskotien löytämiseksi, sijaiskotitoiminnan tukemiseksi sekä toiminnan tunnetuksi tekemiseksi.

Lisätietoja:

http://lappeenranta.sey.fi/toiminta/sijaiskotitoiminta

sey.fi/sijaiskoti

SEYn 42 jäsenyhdistyksestä 18 on mukana valtakunnallisessa kampanjassa, jolla etsitään sijaiskoteja ensisijaisesti kissoille ja koirille, mutta myös muille eläimille. Sijaiskoteja tarvitaan Lappeenrannan lisäksi muun muassa pääkaupunkiseudulla, Pirkanmaalla, Satakunnassa, Seinäjoella, Oulussa, Kotkassa, Lappeenrannassa ja Joensuussa.

SEYn jäsenyhdistyksen sijaiskodiksi tai esimerkiksi ruokalahjoittajaksi voi ilmoittautua osoitteessa sey.fi/sijaiskoti

Osoitteesta sey.fi/sijaiskoti löytyvät myös juuri valmistuneet Sijaiskotitoiminnan oppaat yhdistyksille ja sijaiskodeille.

Salossa järjestetään sijaiskotien rekrytointitapahtuma 19.12. Sijaiskotien rekrytointitapahtumia järjestetään ensi vuoden aikana eri puolilla Suomea.

Sijaiskotia etsiviä eläimiä voi auttaa lahjoituksella. Tekemällä lahjoitus tilille FI97 8000 1901 0617 63 (Danske Bank) / SEY ry ja käyttämällä viitettä 6088 lahjoitukset ohjautuvat suoraan kodittomien eläinten sijaiskotitoimintaan. SEYllä on rahankeräyslupa, jonka tiedot löytyvät sivulta sey.fi/tue-toimintaa/kerayslupa-ja-tilinumerot

:EVIRA: Lemmikkien tuonnissa EU:n ulkopuolelta noudatettava tuontiehtoja

pets-fcb53b73523cd42be71be807ca0d6aaf

Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran ja Tullin tietoon on tullut useita katukoirien, -kissojen ja pentujen laittomia tuonteja erityisesti Venäjältä, Ukrainasta ja Turkista. Jos lemmikki tuodaan uudelle omistajalle Suomeen tai se matkustaa yksin, sille täytyy tehdä eläinlääkinnällinen rajatarkastus. Eläinten tuontivaatimukset EU:n ulkopuolelta ovat tiukat eläintautien leviämisriskin takia. 

“Jos hankit lemmikkieläimen EU:n ulkopuolisesta maasta, varmistu tuontivaatimuksista ja kysy rohkeasti rajaeläinlääkäriltä neuvoa”, sanoo rajaeläinlääkäri Anna-Stiina Antola Evirasta.

Muun muassa Ukraina ja Turkki ovat korkean raivotautiriskin maita, joista eläimen saa tuoda aikaisintaan seitsemän kuukauden ikäisenä. Erityisesti Ukrainasta on tuotu laittomasti jopa yhdeksän viikon ikäisiä pentuja ja raivotaudin vasta-ainetestejä on väärennetty.

Laittomasti tuodut eläimet aiheuttavat huomattavia riskejä eläinten ja ihmisten terveydelle vaarallisten eläintautien kuten raivotaudin ja ekinokokkoosin takia. Evira tekee laittomasti tuodulle eläimelle Suomessa hallintopäätöksen, jolla eläin määrätään palautettavaksi lähtömaahan, karanteeniin tai lopetettavaksi. Kustannuksista vastaa lemmikin omistaja. Ennen lemmikin tuontia on syytä varmistaa, että eläin saapuu maahan laillisesti.

Mikäli koira, kissa tai fretti luovutetaan uudelle omistajalle Suomessa tai eläin matkustaa yksin rahtina, se tulee tuoda eläinlääkinnällisen rajatarkastuksen kautta. Vaikka myyjä vakuuttaisi jo lähtömaassa eläimen paperien olevan kunnossa, tuontivaatimukset täyttyvät vasta, kun eläinlääkinnällinen rajatarkastus EU:ssa on tehty.

“Jos ostat tai adoptoit EU:n ulkopuolelta tuodun lemmikin, pyydä saada nähtäväksi rajaeläinlääkärin antama CVED-todistus tarkastuksesta. Eläimen lentokummi, joka saattaa eläintä ja luovuttaa sen uudelle omistajalle, on vastuussa eläimen tuomisesta eläinlääkinnälliseen rajatarkastukseen. Jos ostaja tilaa pennun EU:n ulkopuolella olevalta kasvattajalta Suomeen, ostajan täytyy itse tuoda pentu eläinlääkinnälliseen rajatarkastukseen”, neuvoo Antola.

Eläintautien leviämisriski suurempi eläinten välityksessä

Tulli tarkastaa lemmikin tuontivaatimusten täyttymisen vain silloin, kun omistaja matkustaa myös eli kyseessä on ei-kaupallinen siirto. Tällöin menettelyt ovat erilaiset.

Raivotaudin leviämisriski on suurempi silloin, kun useita taustaltaan tuntemattomia eläimiä tuodaan välitettäviksi eteenpäin kuin silloin, jos esimerkiksi perhe muuttaa lemmikkinsä kanssa EU-alueelle. Ei-kaupallisen siirron ehtoja ei siis voi soveltaa luovutettavaksi tuotavaan eläimeen. Sillä, maksetaanko lemmikistä vai ei, ei ole tuontiehtojen kannalta merkitystä.

Jos lentokummi kuljettaa eläimen tullin kautta tarkoituksena kiertää eläinlääkinnällinen rajatarkastus, hän voi syyllistyä salakuljetukseen tai tulliselvitysrikokseen.

Lue lisää:
Koirien, kissojen ja frettien tuonti

Laiton tuonti EU:n ulkopuolisista maista

Pirkanmaan eläinsuojeluyhdistys Pesu ry: Sijaiskoteja tarvitaan enemmän kuin ennen – Lama näkyy eläinsuojelussa myös Pirkanmaalla

pesu_arvi

Pirkanmaan eläinsuojeluyhdistys Pesu ry:n kautta uutta kotia etsii noin kaksisataa lemmikkiä vuodessa. Suurin osa näistä on kissoja, mutta kanien ja koirien määrä on kasvussa. Hiljattain kotia on tullut etsimään myös useita eksoottisia eläimiä, kuten käärmeitä ja kilpikonnia.

Sijaiskoteja tarvitaan jatkuvasti lisää yhdistyksen tunnettuuden lisääntyessä. Yhdistyksellä ei ole eläintaloa, joten kaikki Pesun eläimet etsivät loppuelämän kotia vapaaehtoisesta sijaiskodista käsin. Sijaiskoti on monessa tapauksessa eläimelle eläintaloa parempi vaihtoehto.

Sijaiskoti osaa usein kertoa eläimestä ja sen tavoista paremmin kuin työntekijä hoitolaolosuhteissa. Sijaiskodissa asuminen on myös eläimen kannalta stressittömämpi vaihtoehto, ja parempi paikka esimerkiksi luonteeltaan aroille eläimille. Sosiaalistuminen tapahtuu kuin varkain, kun ihminen on mukana eläimen arjessa. Kodinhankinnalla sijaiskodeista käsin on kuitenkin varjopuolensa.

– Voimme ottaa ainoastaan niin monta eläintä kuin meillä on vapaita sijaiskotipaikkoja. Niitä on liian vähän. Etsimme myös jokaiselle eläimelle juuri sopivaa sijaiskotia, joten joskus omaa hoidokkia voi joutua odottamaan hetken. Käytännöllä pyritään välttämään turhaa sijaiskodista toiseen siirtelyä, sanoo Pesun tiedottaja Riikka Ala-Hulkko.

pesu_irene

pesu_vaiski

Sijaiskodin tarjoajan tulee olla täysi-ikäinen aikuinen, jolla on mahdollisuus huolehtia eläimestä sen tarvitsemalla tavalla. Kaikki Pesun sijaiskodit perehdytetään toimintaan ja yhdistyksen toimintatapoihin henkilökohtaisesti ennen toiminnan aloittamista. Sijaiskoti voi itse valita, mitä eläimiä ja kuinka monta kerralla hän voi ottaa. Pesu maksaa eläimen hoitoon tarvittavat eläinlääkäri- ja lääkekustannukset. Tarvittaessa apua saa myös ruoan ja kuivikkeiden hankinnassa.

– Toiminta sopii varsinkin niille, jotka ovat harkinneet lemmikkiä, mutta eivät elämäntilanteensa vuoksi voi sitoutua vuosiksi eteenpäin sen pitämiseen. Sijaiskodilla voi olla myös omia lemmikkejä, kunhan eläinten erottaminen toisistaan onnistuu tarvittaessa.

Vuosi 2015 on ollut vauhdikkaampi kuin koskaan ennen Pesun historiassa. Esimerkiksi kissoja on tullut jo yli 50 enemmän kuin aiempina huippuvuosina. Lama näkyy eläinsuojelussa: yhä useampi luopuu lemmikistään sen vuoksi, ettei ole yksinkertaisesti varaa lemmikin kustannuksiin. Valitettavasti myös huostaan otettujen eläinten määrä on kasvussa. Sijaiskoteja siis tarvitaan jatkuvasti, ja uudet sijaiskodit ovat toimintaan erittäin tervetulleita.

Sijaiskotina toimiminen on eläinsuojeluteko – anna mahdollisuus kodittomalle!

Pesun sijaiskotitoiminnasta voi lukea muun muassa yhdistyksen verkkosivuilta osoitteesta www.pesu.org kohdasta Tilapäiskodit.

Pirkanmaan eläinsuojeluyhdistys Pesu ry on nyt 12-vuotias yhdistys, jonka toimialueena on koko Pirkanmaa lukuun ottamatta niitä kuntia, joissa toimii oma SEYn alainen yhdistys. 12 vuoden aikana yhdistyksen läpi on kulkenut satoja ja taas satoja lemmikkejä, jotka ovat saaneet paremman elämän – mutta vain sen vuoksi, että yhdistyksellä on ollut resursseja ottaa ne uutta kotia etsimään. Kaikki Pesulle tulevat eläimet ovat kodittomia tai jäämässä kodittomiksi. Suurin osa eläimistämme tulee omistajilta ja viranomaisten kautta. Emme ota vastaan Pirkanmaan löytöeläimiä, mutta autamme löytöeläinhoitoloita uuden kodin etsinnässä kodittomalle eläimelle.

SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton on aloittanut valtakunnallisen kampanjan uusien sijaiskotien löytämiseksi, sijaiskotitoiminnan tukemiseksi sekä toiminnan tunnetuksi tekemiseksi. SEYn jäsenyhdistyksistä 18 on mukana kampanjassa, jolla etsitään sijaiskoteja ensisijaisesti kissoille ja koirille, mutta myös muille eläimille. Sijaiskoteja tarvitaan muun muassa pääkaupunkiseudulla, Pirkanmaalla, Satakunnassa, Seinäjoella, Oulussa, Kotkassa, Lappeenrannassa ja Joensuussa.

http://www.sey.fi/seytoimii/seyn-jasenyhdistykset/sijaiskotitoiminta

Kuvat: Riikka Ala-Hulkko

Seinäjoen seudulla tarvitaan sijaiskoteja erityisesti kissoille

ssey

Kuva: Jouko Torssonen. Kuvassa on yhdistyksen kotia etsivä Lissu-kissa.

Seinäjoen seudun eläinsuojeluyhdistys Ssesy ry:lle tulevien kodittomien eläinten määrä on moninkertaistunut, kun eläinsuojeluyhdistyksen toiminta on tullut tutuksi yhä laajemmalle yleisölle. Yhdistykselle tulee yhteydenottoja esimerkiksi löytökissoista lähes päivittäin. Sen myötä uusien sijaiskotien tarve kasvaa jatkuvasti.

Ssesy vastaanottaa vuosittain satoja löytöeläimiä. Niistä valtaosa on kissoja, mutta yhdistykselle tulee aika-ajoin myös koiria ja kaneja. Löytöeläimille etsitään yhdistyksen kautta uudet kodit. Ennen luovutusta uuteen kotiin yhdistys hoidattaa eläimet kuntoon eläinlääkärissä. Esimerkiksi kissat madotetaan, sirutetaan, rokotetaan ja leikataan. Viime vuonna yhdistyksen kautta lähti uusiin koteihin 179 eläintä. Niistä kissoja oli 158, koiria 18 ja kaneja 3.

Koska Ssesyllä ei ole löytöeläimille erillisiä tiloja, sijoitetaan heitteillä olevat eläimet yhdistyksen sijaiskoteihin. Sijaiskodit ovat tavallisia koteja, joissa eläimet elävät perheenjäseninä siihen asti, kunnes oma koti löytyy. Ssesy korvaa sijaiskodeille hoidossa olevien eläinten ruoka-, hiekka-, eläinlääkäri- ja muut kulut. Tällä hetkellä yhdistyksellä on vajaat 40 sijaiskotia, ja kotia etsiviä eläimiä niissä on noin 60.

Sijaiskodeissa asuvien eläinten hoitoon tarvitaan myös ruokalahjoituksia sekä rahallista tukea esimerkiksi eläinlääkärikuluihin.

Jos olet kiinnostunut sijaiskotitoiminnasta tai muusta vapaaehtoistyöstä kodittomien eläinten hyväksi, ota yhteyttä Ssesyn hallitukseen osoitteeseen tassulliset@gmail.com. Lisätietoa toiminnasta löytyy osoitteesta ssesy.fi.

Väitös: Koirien nukutuksessa vastavaikuttaja MK-467 lievittää rauhoitusaine deksmedetomidiinin varhaisia vaikutuksia koirien sydämen ja verenkiertoelimistön toimintaan

f5ebca3a-197c-40b7-a6b6-c21106052084-main_image

Kuva: Flavia Restitutti

Eläinlääkäri Flavia Restituttin väitöstutkimus selvittää koirilla kahden eläinten nukutuksessa käytettävän lääkeaineen, deksmedetomidiinin ja MK-467:n, yhteisvaikutuksia. Deksmedetomidiinia käytetään yleisesti pieneläimillä, koska se on tehokas rauhoite. Sillä on kuitenkin jotain sivuvaikutuksia kuten sydämen sykkeen aleneminen ja muutoksia verenpaineessa. Restituttin tutkimusten tavoitteena oli ehkäistä deksmedetomidiinin sivuvaikutuksia. Restituttin tutkimuksessa selvisi, että MK-467 lievittää tai estää rahoitusaine deksmedetomidiinin vaikutuksia sydämeen ja verisuonielimistöön heikentämättä kuitenkaan merkittävästi sen tehoa rahoitusaineena.

Restituttin tutkimuksen mukaan MK-467 esti myös joitain deksmedetomidiinin metabolisia vaikutuksia. ”Eläinlääkärin potilastyössä tämä tarkoittaa, että deksmedetomidiinin verenkiertoon kohdistuvia sivuvaikutuksia voidaan vähentää ja silti säilyttää sen toivottu vaikutus eli koiran rauhoittuminen” Restitutti selittää.

Restitutti arvioi rauhoitusvaikutusta subjektiivisella asteikolla ja aivojen aktiivisuutta aivosähkökäyrästä lasketulla bispektraali-indeksillä (BIS). Verenkiertoelimistön toimintaa hän seurasi mittaamalla sydämen minuuttitilavuutta, valtimo- ja keskuslaskimopainetta sekä verenkierron vastusta. Lisäksi hän arvioi muutamien vatsaontelon elinten verenkiertoa käyttämällä reaaliaikaista, varjoaineen avulla tehtävää ultraäänitutkimusta.

Restitutti etsi MK-467:n optimiannosta, kun se annettiin samanaikaisesti deksmedetomidiinin kanssa suonensisäisesti. Hän vertasi kolmea MK-467:n annosta hoitoon, jossa koira sai pelkkää deksmedetomidiinia . Hän havaitsi, että koirat olivat merkitsevästi kevyemmin rauhoittuneita ja niiden aivojen aktiivisuus oli suurempaa kahden korkeimman MK-467-annoksen jälkeen kuin niiden saatua pelkkää deksmedetomidiinia. Havaitut erot rauhoituksen syvyydessä olivat kuitenkin niin vähäisiä, että niillä ei ole kliinistä merkitystä . Alhaisin tutkittu MK-467-annos ei täysin estänyt deksmedetomidiinin varhaisia vaikutuksia verenkierron toimintaan, kun taas korkein annos alensi verenpainetta. Keskimmäinen tutkituista annoksista piti sydämen ja verenkiertoelimistön toiminnan vakaimpana. MK-467 lievitti deksmedetomidiinin aiheuttamia muutoksia vatsaontelon elinten verenkierrossa, mikä havaittiin ultraäänitutkimuksessa. Veren sokeripitoisuus nousi deksmedetomidiinin antamisen jälkeen, minkä MK-467 esti. Vastaavasti Restitutti havaitsi myös, että plasman insuliinipitoisuus väheni deksmedetomidiinin antamisen jälkeen, mutta ei silloin, kun se annettiin yhdessä MK-467:n kanssa. Plasman vapaiden rasvahappojen pitoisuus väheni hetkellisesti yhdistelmän antamisen jälkeen, kun taas pelkän deksmedetomidiinin seurauksena tämä vaikutus oli pitkäkestoisempi. Deksmedetomidiini nosti plasman laktaattipitoisuutta, mutta yhdistelmä ei nostanut.

DVM Flavia Restitutti väittelee eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa Helsingin yliopiston Clinicum-rakennuksen Paatsama-salissa (Viikintie 49) perjantaina 11.12.2015 klo 12 aiheesta:

“Central, cardiovascular and metabolic effects of dexmedetomidine associated with the selective peripheral alpha2-adrenoceptor antagonist MK-467 in dogs”

Väitöskirja kuuluu eläinlääketieteellisen anestesiologian alaan.

Vastaväittäjänä toimii professori Sabine Kästner (Stiftung Tierärztliche Hochschule, Hannaover) ja kustoksena professori Outi Vainio.

Orion on kehittänyt Sileo® valmisteen koirien äänipelon lievittämiseen – myyntilupa EU:n alueella

2013041296329

Orion on kehittänyt reseptilääkkeen nimeltä Sileo® akuutista äänipelosta kärsiville koirille. Sileo® on ensimmäinen tähän käyttöaiheeseen kehitetty eläinlääke. Koirien ääniin liittyvät pelot ovat erittäin yleinen ongelma, ja arviolta joka toinen koira reagoi pelokkaasti tietyntyyppiseen ääneen. Sileo® valmisteen teho ja turvallisuus on testattu kliinisesti, ja se on saanut Euroopan lääkeviraston hyväksynnän EU:n alueella. Sileo® valmisteen teho perustuu tunnettuun ja perusteellisesti tutkittuun Orionin alkuperämolekyyliin, deksmedetomidiinihydrokloridiin.

Ääniä, joita koirat usein pelkäävät, ovat esimerkiksi ilotulitteet, ukkonen, laukaukset ja liikenteen melu. Pelottavan äänen kuullessaan koira ilmaisee ahdistusta ja pelkoa esimerkiksi läähättämällä, vapisemalla, yleisellä rauhattomuudella, hakemalla turvaa omistajastaan, piiloutumalla tai pyrkimällä ääntä pakoon. Äänipelko ei yleensä helpota ajan myötä. Se saattaa pikemminkin pahentua, ja koira voi alkaa pelätä arkisiakin ääniä, kuten vaikkapa autonovien kovaäänistä sulkemista tai imuriontia kotona.

Orion Eläinlääkkeet -yksikön kehitysjohtaja Mira Korpivaara kommentoi: “Idea deksmedetomidiinista lääkkeenä koirien äänipelkoon syntyi Orionilla aluksi pienen ryhmän piirissä, mutta kun todisteita sen tehosta tähän käyttöaiheeseen alkoi ilmetä yhä enemmän, käynnistimme kehitysprojektin. Matka myyntiluvan saaneeseen tuotteeseen on ollut äärimmäisen mielenkiintoinen, välillä haastavakin.”

Sileo®

Sileo® on maailmanlaajuisesti ainoa koirille hyväksytty lääkevalmiste äänipelon aiheuttaman äkillisen ahdistuksen ja pelon lievittämiseen. Se on Orionin kehittämä, ja sitä valmistetaan Orionin tehtaalla Turussa.

Sileo® valmisteen vaikuttava aine on tunnettu molekyyli deksmedetomidiinihydrokloridi, joka tällä erittäin matalalla annoksella ehkäisee tai lieventää äänistä johtuvan stressireaktion syntyä säilyttäen samalla koiran täysin toimintakykyisenä.

Sileo® on lääkemuodoltaan oromukosaalinen geeli, jota annostellaan koiran posken sisäpinnan limakalvolle. Valmistetta saa eläinlääkärin reseptillä, ja omistaja annostelee sitä koiralleen tarvittaessa.

SEY: Kodittomille eläimille tarvitaan kipeästi sijaiskoteja

sijaiskoti_fb

Kuva: Suvi Elo

Suomessa jää vuosittain kodittomaksi noin 20 000 kissaa ja joukko muita lemmikkieläimiä. Yleensä kodittomaksi jäänyt eläin tarvitsee turva- ja hoitopaikan välittömästi. Valtaosalla eläinsuojeluyhdistyksistä ei ole löytöeläintaloa, vaan kodittomalle eläimelle tarvitaan muu väliaikainen sijoituspaikka, jossa sitä hoidetaan, kunnes lopullinen koti löytyy. Suurin osa SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton 42 jäsenyhdistyksestä käyttääkin vapaaehtoisten koteja väliaikaisina sijoituspaikkoina – eli eläinten sijaiskoteina.

Sijaiskoti on eläimen väliaikainen koti, jossa se saa kuntoutua ja toipua koettelemuksistaan, tervehtyä ja opetella elämää perheenjäsenenä. Sijaiskodeista on tällä hetkellä useissa eläinsuojeluyhdistyksissä huutava pula.

– Moni tuntee löytöeläintalojen toiminnan, mutta sijaiskotitoiminta on tuntemattomampaa. Valtaosa kotia etsivistä eläimistä kuitenkin odottaa loppuelämän kotiaan juuri sijaiskodissa. Myös useilla jäsenyhdistyksillämme, joilla on löytöeläintalo, on eläimiä sijaiskodeissa, sanoo SEYn vs. toiminnanjohtaja Maria Lindqvist.

Monessa tapauksessa sijaiskoti on eläimelle paras paikka päästä uuden elämän alkuun. Sijaiskodissa eläin saa yksilöllistä huolenpitoa kodinomaisessa ympäristössä. Eläimen ominaisuudet pääsevät hyvin esille, jolloin juuri sopivan loppuelämän kodin löytäminen helpottuu. Moni arka eläin oppii sijaiskodissa luottamaan ihmiseen.

– Sijaiskotien vahvuutena on kyky ottaa huomioon eläimen yksilölliset tarpeet. Ihmisiin tottumattomia eläimiä voidaan vähitellen sopeuttaa perhe-elämään ja käytösongelmia voidaan helpottaa. Eläinyksilölle on aikaa, sanoo Lindqvist.

Sijaiskoteja tarvitaan jatkuvasti lisää SEYn jäsenyhdistyksissä. Lisäksi sijaiskodeissa olevat eläimet tarvitsevat rahallista tukea esimerkiksi eläinlääkäri- ja lääkekuluihin sekä muita lahjoituksia. SEY on aloittanut kampanjan uusien sijaiskotien löytämiseksi, sijaiskotitoiminnan tukemiseksi sekä toiminnan tunnetuksi tekemiseksi.

– Sijaiskodeille on löytöeläintaloja vaikeampaa löytää tukijoita ja ruoka- ja tarvikelahjoituksia. Pyrimme kampanjallamme löytämään uusia, hyviä sijaiskoteja sekä tukijoita ja lahjoituksia sijaiskotitoimintaa tekeville jäsenyhdistyksillemme.
 

Huomenna 3.12. käynnistyy SEYn valtakunnallinen sijaiskotikampanja. SEYn jäsenyhdistyksistä 18 on mukana kampanjassa, jolla etsitään sijaiskoteja ensisijaisesti kissoille ja koirille, mutta myös muille eläimille. Sijaiskoteja tarvitaan muun muassa pääkaupunkiseudulla, Pirkanmaalla, Satakunnassa, Seinäjoella, Oulussa, Kotkassa, Lappeenrannassa ja Joensuussa.

SEYn jäsenyhdistyksen sijaiskodiksi tai esimerkiksi ruokalahjoittajaksi voi ilmoittautua osoitteessa sey.fi/sijaiskoti

Osoitteesta sey.fi/sijaiskoti löytyvät myös juuri valmistuneet sijaiskotitoiminnan oppaat yhdistyksille ja sijaiskodeille sekä esite sijaiskotitoiminnasta.

Salossa järjestetään sijaiskotien rekrytointitapahtuma 19.12. Sijaiskotien rekrytointitapahtumia järjestetään ensi vuoden aikana eri puolilla Suomea.

Sijaiskotia etsiviä eläimiä voi auttaa lahjoituksella. Tekemällä lahjoitus tilille FI97 8000 1901 0617 63 (Danske Bank) / SEY ry ja käyttämällä viitettä 6088 lahjoitukset ohjautuvat suoraan kodittomien eläinten sijaiskotitoimintaan.

SEYllä on rahankeräyslupa, jonka tiedot löytyvät sivulta sey.fi/tue-toimintaa/kerayslupa-ja-tilinumerot