Huonokuntoisia kissalaumoja löytyy yhä enemmän – Lauantaina 5.3. vietetään valtakunnallista löytöeläinpäivää.

kissalaumat_kuva-paivi-maki

Villiintyneet kissalaumat työllistävät eläinsuojelutoimijoita lisääntyvässä määrin. Isoissa kissalaumoissa elävillä kissoilla on paljon tarttuvia tauteja, sisäsiittoisuudesta johtuvia epämuodostumia, aliravitsemusta sekä ulko- ja sisäloisia.

Villiintyneillä kissalaumoilla eli kissapopulaatioilla tarkoitetaan joukkoa leikkaamattomia kissoja, jotka lisääntyvät hallitsemattomasti. Tyypillisesti lauma syntyy, kun pihapiiriin ilmestynyttä, leikkaamatonta kissaa aletaan ruokkia. Kissa on nopea lisääntyjä, joten pian pihapiirissä pyöriikin jopa kymmeniä kissoja.

– Monesti kissalauma asuu yksinasuvan ihmisen pihapiirissä. Eläinmäärän holtiton lisääntyminen liittyy usein ihmisen henkisen pahoinvoinnin kasvuun, sanoo SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton vapaaehtoinen eläinsuojeluneuvoja Mira Ekholm-Martikainen.

Isoissa laumoissa pitkään eläneet kissat eivät enää totu ihmisen käsittelyyn. Jos nuoret pennut saadaan hoitoon riittävän varhain, sosiaalistuvat ne yleensä lemmikiksi sopiviksi. Suuri osa aikuisista kiinni otetuista kissoista joudutaan kuitenkin liian arkoina ja pelokkaina lopettamaan.

– Jos kissalaumasta kiinni otettua, sairasta ja villiintynyttä kissaa ei pysty edes lääkitsemään, on eläinsuojeluteko lopettaa se nopeasti ja kivuttomasti. Jokaiselle kissalle, joka vähänkään vaikuttaa siltä, että se voisi sopeutua käsittelyyn ja ihmisen kanssa asumiseen, pyritään järjestämään mahdollisuus sopeutua kotikissaksi, sanoo Ekholm-Martikainen.

SEYn vapaaehtoiset eläinsuojeluneuvojat törmäävät villiintyneisiin kissalaumoihin yhä useammin. SEYn eläinsuojeluneuvojien viime vuoden neuvontakäyntitilastojen mukaan kissamäärä käyntipaikkaa kohden on kasvanut. Yksi syy siihen, että kissalaumat tulevat eläinsuojelutoimijoiden tietoon yhä useammin, on tiedon lisääntyminen ongelmasta.

– Varmasti villiintyneitä kissalaumoja on aina ollut, mutta nyt niistä puhutaan enemmän ja ihmiset puuttuvat niihin herkemmin.

Tehokkaimpana keinona kissapopulaatioiden ehkäisemiseksi pidetään ulkoilevien kissojen leikkauttamista sekä kissojen pakollista tunnistusmerkintää ja omistajatietojen rekisteröintiä.

Suomen löytökissoista vain noin viisi prosenttia haetaan takaisin omaan kotiinsa. Usein syynä on omistajan haluttomuus maksaa kissan hoitopäiviltä koituneita kuluja. Jos kissalla olisi tunnistusmerkintä josta omistajatiedot selviävät, löytäisi huomattavasti useampi kissa takaisin kotiin. Kuntien löytöeläintoiminnasta aiheutuvat kulut laskisivat, kun kissan hoidosta aiheutuneet kulut voisi periä sen omistajalta.

kissalaumat2_kuva-paivi-maki

Myös Euroopan komission mukaan EU-jäsenmaissa tulisi ottaa käyttöön systemaattinen koirien ja kissojen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti. Euroopan parlamentti kannatti helmikuussa 2016 päätöslauselmaa, jonka tavoitteena on lopettaa koirien ja kissojen laiton kauppa EU-maissa. Pääkeino tavoitteen saavuttamiseksi olisi yhtenäisen koirien ja kissojen tunnistusmerkintä- ja rekisteröintijärjestelmän luominen EU-alueelle. EU-maista kissojen rekisteröinti on jo pakollista Kreikassa, Ranskassa ja Slovakiassa.

Kissojen ja koirien pakollisen tunnistusmerkinnän ja omistajatietojen rekisteröinnin avulla voitaisiin ehkäistä myös pentutehtailua.

Suomessa hylätään vuosittain arviolta noin 20 000 kissaa. Kunnalliset löytöeläintalot eivät pääsääntöisesti ota vastaan villiintyneitä kissoja. Villiintyneiden kissalaumojen auttaminen ei kuulu myöskään eläinsuojeluviranomaisille. Käytännössä villiintyneiden kissojen auttaminen jää vapaaehtoisten toimijoiden harteille.

SEY vaatii eläinsuojelulakiin myös muita keinoja löytökissaongelman ratkaisemiseksi. Kunnallisen löytöeläintoiminnan kilpailutuksessa tulee ottaa kriteereiksi hinnan lisäksi henkilökunnan ammattitaito ja eläinten pito-olosuhteet. Kissojen ja muiden pienikokoisten harraste-eläinten kiinniotto ja kuljetus löytöeläintaloon sekä niistä koituneet kustannukset tulee määrätä kuntien tai valtion vastuulle. Nyt kiinniotto ja kuljetus kuormittavat kohtuuttomasti vapaaehtoisia toimijoita sekä ajallisesti että taloudellisesti. Kissat tulee kastroida tai steriloida ennen luovutusta uuteen kotiin.

Jos haluat antaa kissalle kodin, ota yhteys lähimpään SEYn jäsenyhdistykseen. Yhteystiedot löytyvät osoitteestawww.sey.fi. Osoitteessa www.kodittomat.info löytyy suomalaisten eläinsuojeluyhdistysten kautta kotia etsiviä eläimiä.

Kissojen ja koirien pakollinen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti on myös yksi SEYn ja Animalian Eläinlaki-kampanjaa, jolla vaaditaan Suomeen maailman edistyksellisintä eläinsuojelulakia. Vetoomuksen on allekirjoittanut jo yli 40 000 ihmistä. Lisätietoa kampanjasta: www.eläinlaki.fi

Kuvat: Päivi Mäki

Kennelliiton tutkimus: Hyvä suhde koiraan lisää omistajan onnellisuutta

die-heb-ik

Photo By: I Did That by X posid

Koiralla on laaja-alainen myönteinen vaikutus ihmisen hyvinvointiin. Koira vaikuttaa etenkin ihmisen elämänhallintaan, emotionaalisuuteen, toiminnallisuuteen ja itsetuntoon. Asia selviää Kennelliiton uudesta tutkimuksesta ”Hyvää elämää koiran kanssa – Koiran vaikutuksesta koiranomistajan hyvinvointiin ja onnellisuuteen”. Tutkimus julkaistiin tänään tiistaina 1.3.2016, ja sen on toteuttanut lääketieteen ja kirurgian tohtori Heimo Langinvainio.

Koira täyttää parhaimmillaan monia ihmisen psykologisia ja sosiaalisia tarpeita. Tutkimuksen mukaan koiran tuomat hyödyt koiranomistajalle riippuvat kuitenkin olennaisesti koirasuhteen laadusta.

Koiranomistaja on sitä onnellisempi mitä parempi suhde hänellä on koiraan. Parhaimmillaan koirasuhde on erittäin rikastuttava, palkitseva ja suotuisa hyvinvoinnin kannalta.

Tutkimuksen tekijä, lääketieteen ja kirurgian tohtori Heimo Langinvainion mukaan tuloksissa oli yllättävää koiran myönteisen vaikutuksen voimakkuus ja sen laaja-alainen yhteys hyvinvointitekijöihin ja onnellisuuteen. Koira voi olla kova kilpailija muille lemmikeille tai jopa ihmissuhteelle.

Tutkimustuloksista selviää, että miehet ja naiset hyötyvät koirasta eri tavoin. Naisilla on keskimäärin parempi suhde tunnetasolla koiraan kuin miehillä. Naisista esimerkiksi yli puolet kokee, että koira tuottaa paljon tai erittäin paljon turvallisuutta. Miehille koira on ennen kaikkea kumppani, joka tukee harrastustoimintaa kuten metsästystä.

Lähes kolmannes kyselyyn vastanneista naisista ja viidennes miehistä arvioi sosiaalisten suhteidensa vahvistuneen erittäin paljon koiran ansiosta. Vastaajat kokivat koiran yhdistävän perhettä, vahvistavan parisuhdetta ja tukevan lastenkasvatusta. Yli puolet naisista ja kolmasosa miehistä koki koiran vähentävän yksinäisyyden tunnetta erittäin paljon.

Tutkimus toteutettiin avoimena kyselynä Kennelliiton nettisivuilla vuoden 2014 lopulla. Kyselyyn vastasi 9019 henkilöä, joista 86 % oli naisia.

Kennelliiton tulevaisuustoimikunta käynnisti vuonna 2013 Hyvää elämää koiran kanssa -hankkeen, jonka tarkoituksena on tukea terveyttä ja hyvinvointia edistävää tasapainoista suhdetta – ihmisen ja koiran parhaaksi. Hankkeeseen liittyen päätettiin käynnistää myös tutkimustoimintaa. Asiantuntijaksi kutsuttiin lääketieteen tohtori Heimo Langinvainio, joka tunnetaan stressitutkijana ja työhyvinvoinnin pioneerina Suomessa. Nyt julkaistu tutkimus on hankkeen toinen, ensimmäinen julkaistiin vuonna 2014.

Tutustu tutkimukseen Kennelliiton nettisivuilla.

Suomen Kennelliitto on valtakunnallinen koira-alan asiantuntijajärjestö, joka perustettiin vuonna 1889. Kennelliiton tavoitteena on edistää puhdasrotuisten koirien kasvatusta ja monipuolista koiraharrastusta sekä parantaa koiranpitoa Suomessa. Kennelliitto jakaa asiantuntijatietoa, ja se toimii kattavasti suomalaisen ja kansainvälisen koiratoiminnan etujärjestönä.

Linkit

http://www.kennelliitto.fi

Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto: Euroopan parlamentti haluaa lopettaa lemmikkieläinten laittoman kaupan

Protect your pets with Mosquito Squad of Central NH

Euroopan parlamentissa äänestettiin eilen päätöslauselmasta, jonka tavoitteena on lopettaa koirien ja kissojen laiton kauppa EU-maissa. Päätöslauselmassa edellytetään Euroopan komission ryhtyvän toimenpiteisiin lemmikkieläinten laittoman kaupan kitkemiseksi.

Päätöslauselmaa vauhditti EU-maiden eläinsuojelujärjestöjen Protect Our Pets –kampanja, jossa EU-kansalaiset lähettivät europarlamentaarikoille sähköpostia pyytäen poliitikkoja puuttumaan eläinten laittomaan kauppaan ja pentutehtailuun. Yli 500 000 EU-kansalaista lähetti kampanjan aikana viestin EU-parlamentaarikoille. Suomesta kampanjaan osallistui SEY.

Lemmikkieläinten laiton kauppa kasvaa Euroopassa räjähdysmäisesti. Arvioidaan, että lemmikkieläinten myynti on kolmanneksi tuottoisin laittoman kaupan muoto Euroopassa huume- ja asekaupan jälkeen.

EU-alueella on valtavasti kysyntää kissan- ja koiranpennuille. Jatkuvasti kasvava lemmikinostajien määrä on luonut pentutehtailijoille helpon, tuottoisan ja lähes riskittömän tavan rikastua eläinten hyvinvoinnin kustannuksella. Erityisesti Keski- ja Etelä-Euroopassa pimeitä pentuja kuljetetaan pitkiäkin matkoja pentutehtaista ostajille. Pentutehtaissa eläimet kasvavat ala-arvoisissa oloissa ja ne ovat yleensä rokottamattomia ja huonosti sosiaalistettuja, mistä johtuen ne ovat usein myös pelokkaita, aggressiivisia ja sairaita. Suurella osalla pentutehtaista peräisin olevista eläimistä on jokin parantumaton sairaus, joka voi johtaa eläimen kuolemaan ja aiheuttaa omistajalleen suurta murhetta. Laittoman eläinkaupan suurimpana riskinä on muihin eläimiin ja ihmisiin tarttuvat taudit, joista rabies on pahamaineisin.

– SEY ja eläinsuojelujärjestöt ympäri Eurooppaa ovat erittäin tyytyväisiä Euroopan parlamentin päätöslauselmaan.  Kansalaiset ovat hyvin huolestuneita pentutehtailusta ja haluavat, että eläimille kärsimystä aiheuttavaa kauppaa vastaan taistellaan nykyistä tehokkaammin keinoin. On erinomaista, että europarlamentaarikot ovat kuunnelleet satojen tuhansien EU-kansalaisten viestin ja edellyttävät, että Euroopan komissio ryhtyy toimenpiteisiin laittoman kaupan kitkemiseksi, sanoo SEYn vs. toiminnanjohtaja Maria Lindqvist.

Euroopan komissio on teettänyt vuonna 2015 tutkimuksen laittoman kaupan vaikutuksista kissojen ja koirien hyvinvointiin. Tutkimuksen johtopäätöksenä oli muun muassa, että EU-alueella tarvitaan yhtenäinen järjestelmä koirien ja kissojen tunnistusmerkitsemiseen ja omistajatietojen rekisteröintiin.

– Monissa maissa on jo käytössä koirien, mutta myös kissojen pakollinen tunnistusmerkintä. Suomi on yksi niistä harvoista läntisen ja pohjoisen Euroopan maista, joissa koirien tai kissojen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti ei ole pakollista. Eläinsuojelulaki on uudistumassa, joten meillä on nyt erinomainen tilaisuus kuroa umpeen välimatka muihin EU-maihin ja säätää koirien ja kissojen tunnistusmerkintä ja omistajatietojen rekisteröinti pakolliseksi. On tärkeää, että eri maiden rekisterit keskustelevat keskenään, jotta eläinten alkuperä on jäljitettävissä ja jotta eläinten terveydentilasta ja annetuista rokotuksista voidaan varmistua, sanoo Lindqvist.

– Laiton lemmikkieläinkauppa aiheuttaa kärsimystä eläimille, mutta se on uhka myös ihmisten terveydelle. Euroopan komissio ja parlamentti ovat nyt onneksi yhtyneet eläinsuojelujärjestöjen näkemykseen siitä, että tunnistusmerkintä ja rekisteröinti ovat tärkeä osa ongelman ratkaisua. Toivomme, että lainsäätäjät Suomessa ymmärtävät tämän nyt, kun uutta eläinsuojelulakia ollaan parhaillaan laatimassa ja varmistavat, että koirien ja kissojen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti ovat jatkossa käytäntönä myös Suomessa.

Lisätietoja:

Euroopan parlamentin päätöslauselma
http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?pubRef=-//EP//TEXT+MOTION+P8-RC-2016-0251+0+DOC+XML+V0//FI

Väitös: Koirilta on löydetty ensimmäistä kertaa pentuiän itsestään rajoittuva epilepsia

e3b168e5-a5e0-4b3d-9e26-8bf4b3146cc9-main_image

Lagotto Romagnolo pentu.

Epilepsia on yksi yleisimmistä kroonisista neurologisista sairauksista sekä koirilla että ihmisillä. Lisäksi nuorten yksilöiden epäkypsien aivojen tiedetään olevan kypsiä aivoja alttiimpia kohtauksille. Ihmislääketieteessä tunnetaan useita itsestään rajoittuvia lapsuusiän epilepsioita, mutta koirilla ei ole aiemmin raportoitu vastaavia epilepsiaoireyhtymiä. ELL Tarja Pääkkönen (os. Jokinen) kuvaa väitöskirjatyössään ensimmäistä kertaa itsestään rajoittuvan pentuiän epilepsian Lagotto Romagnolo -rotuisilla koirilla. Lisäksi Pääkkönen tutkii epilepsian pitkäaikaisvaikutuksia koirilla, joilla on ollut nuoruusiän itsestään rajoittuva epilepsia (BFJE).

Koiratutkimuksista apua myös ihmisten epilepsiatutkimuksiin?

Koirapopulaatioiden suhteellinen sisäsiittoisuus helpottaa geenitutkimusta. Yksittäisten koirarotujen tilannetta voidaan verrata suomalaiseen tautiperintöön. Siihen kuuluvat sairaudet ovat asutushistoriamme takia yleisempiä Suomessa kuin muualla maailmassa ja ne ovat yksittäisten geenivirheiden aiheuttamia sairauksia. Näin ollen koiratutkimukset voivat toimia luonnollisena mallina myös ihmisten geneettisille eli perinnöllisille epilepsioille.

Tyypilliset oireet pentuiän itsestään rajoittuvassa epilepsiassa Lagotto Romagnolo –rotuisilla koirilla

Pääkkösen tutkimuksessa ilmeni, että sairaiden koirien kohtaukset alkavat keskimäärin 6 viikon iässä ja loppuvat itsestään yleensä 4 kuukauden ikään mennessä. Kohtaukset ovat useimmiten paikallisalkuisia ja niille tyypillistä on tärinä sekä jäykkyys. Kohtausten välillä useimmat sairaat koirat ovat normaaleja, mutta koirilla, joilla kohtaukset ovat vakavampia, havaitaan neurologisia oireita, kuten koordinaation puutetta kävelyssä, myös kohtausten välillä. Nämä neurologiset puutokset häviävät itsestään kohtausten loppuessa. Useimmilla sairailla koirilla todetaan epänormaalia aktiivisuutta aivosähkökäyrässä kohtausten välillä. Perinteisillä kuvantamismenetelmillä, kuten magneettikuvauksella, ei havaita muutoksia aivoissa pentuiän itsestään rajoittuvassa epilepsiassa.

Isotooppikuvantamista voidaan hyödyntää koirien epilepsiatutkimuksessa

Pääkkönen tutkii väitöstyössään isotooppikuvantamisen (PET) käyttöä koirien epilepsian tutkimuksessa käyttämällä merkkiaineena radioaktiivisesti merkittyä glukoosia (FDG). Pääkkönen havaitsi sairailla koirilla FDG-PET tutkimuksen avulla alentuneen aineenvaihdunnan alueita, jotka vastaavat hyvin paikallisia aivosähkökäyrälöydöksiä. Tämä tukee käsitystä, että epänormaalin aineenvaihdunnan alueet edustavat epilepsiakeskusta.

Pentuiän itsestään rajoittuvan epilepsian periytymismalli ja geenivirhe sairauden taustalla

Pääkkönen toteaa Lagottojen pentuiän itsestään rajoittuvan epilepsian periytyvän autosomaalisesti peittyvästi. Väitöskirjatutkimus paljastaa sairauden taustalla olevan geenivirheen LGI2 –proteiinia koodaavassa geenissä. Tutkimus osoittaa LGI2 -proteiinin toimivan hermosolujen välisissä liitoskohdissa, synapseissa, LGI1 –proteiinin tavoin. LGI2 –proteiini on aktiivinen epäkypsissä aivoissa kun taas LGI1 toimii kypsissä aivoissa vuorovaikutuksessa hermosolujen solukalvoproteiinien ADAM22 ja ADAM23 kanssa. Tämä LGI2 ja LGi1 -proteiinien välillä tapahtuva aktiivisuuden siirtyminen iän myötä tarjoaa selitysmallin kohtausten häviämiselle itsestään. Geenilöydös voi antaa lisätietoa myös ihmisten epilepsioiden tutkimukseen.

Käytösmuutoksia tavataan myös koirilla

Ihmislääketieteessä on tutkittu paljon epilepsian liitännäisongelmia, kuten käytösmuutoksia. Eläinlääketieteessä epilepsiaan mahdollisesti liittyviä liitännäissairauksia on tutkittu vasta vähän. Kohtausten suhteen ennuste on hyvä ja niiden esiintyminen myöhemmin aikuisiällä on harvinaista tutkituilla koirilla, joilla on ollut BFJE. Myös elinajan odote vastaa terveitä rotusisaria. Siitä huolimatta Pääkkösen tutkimus paljastaa käytösmuutoksia koirilla, joilla on ollut pentuiän itsestään rajoittuva epilepsia. Havaitut käytösmuutokset vastaavat ihmisen ADHD-oireyhtymää. Pääkkösen tutkimus vahvistaa käsitystä epilepsian ja liitännäissairauksien yhteisestä taustatekijästä ja siitä, etteivät käytösmuutokset ole riippuvaisia kohtauksiin liittyvistä tekijöistä, kuten kohtausten vakavuudesta ja niiden esiintymistiheydestä.

ELL Tarja Pääkkönen väittelee 4.3.2016 kello 12 Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta “Benign Familial Juvenile Epilepsy in Lagotto Romagnolo Dogs”. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Yliopiston päärakennus, Auditorium XIV, Fabianinkatu 33.

Vastaväittäjänä on Professor, PhD Holger Volk, Royal Veterinary College, ja kustoksena on professori Outi Vapaavuori.

Väitöskirja julkaistaan sarjassa Dissertationes Scholae Doctoralis Ad Sanitatem Investigandam Universitatis Helsinkiensis.

Linkit

Väitöskirjan elektroninen versio

Helsingin Ympäristökeskus: Eläinlääkäreiden aika ei riitä ennaltaehkäisevään eläinsuojelutyöhön

800px-Cat_public_domain_dedication_image_0012

Helsingissä on eläinsuojeluvalvonnassa vähän henkilöstöä suhteessa kaupungin asukasmäärään. Valvonnassa keskitytään ilmoitusten perusteella yksityisiin asuntoihin tehtäviin tarkastuksiin.

”Ennaltaehkäisevään työhön, kuten eläinten hyvinvoinnin edistämiseen luennoimalla tai neuvonnalla, ei riitä aikaa”, kertoo eläinsuojelueläinlääkäri Elli Valtonen Helsingin kaupungin ympäristökeskuksesta.

Ympäristökeskuksen eläinlääkärit tekivät viime vuonna 359 eläinsuojelutarkastusta. Tarkastusten määrä oli aiempien vuosien tasolla. Suurin osa tarkastuksista tehtiin yksityisiin asuntoihin, joissa ilmoituksen perusteella epäiltiin puutteita eläinten hoidossa. Myös eläinkauppoja ja erilaisia eläintapahtumia tarkastettiin.

Suurin osa eläinsuojeluilmoituksista koski koirien liiallista yksinoloa ja ulkoilutuksen puutetta, puutteita eläinten ruokinnassa sekä eläinten pahoinpitelyä tai kovakouraista kohtelua.

Helsingissä on arviolta 70 000–80 000 lemmikkieläintä. Lisäksi Helsingissä on noin 500 harrastehevosta, yksi tuotantoeläintila ja kaksi kotieläinpihaa. Eläinsuojelulain toteutumista Helsingissä valvoo ympäristökeskuksen eläinlääkärien ohella poliisi.

Taloudelliset ongelmat näkyvät myös eläinten hyvinvoinnissa

Eläinsuojelullisia toimia vaativien tarkastusten määrä oli edelleen suuri. Joka toisella tarkastuksella annettiin määräyksiä tai kieltoja epäkohtien korjaamiseksi tai ryhdyttiin kiireellisiin toimiin eläimen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Useimmiten eläimelle hankittiin tilapäinen hoitopaikka. Lievemmissä tapauksissa annettiin ohjeita tai neuvoja.

Tavallisimmin määräyksiin ja kieltoihin johtivat puutteet eläinten perushoidossa kuten ruokinnassa, ulkoilutuksessa, turkinhoidossa, pitopaikan puhtaudessa tai eläimen sairauden hoidossa. Helsingistä löytyy yhä tapauksia, joissa koira suljetaan häkkiin työpäivän ajaksi tai koiraa ei viedä säännöllisesti ulos tarpeilleen.

Eläinten omistajien taloudelliset ongelmat heijastuvat eläimiin muun muassa siten, että omistajalla ei ole aina varaa viedä eläintä eläinlääkärille. Eläimistä aiheutuvat kustannukset kuuluvat aina omistajille. Kiireellisiä toimenpiteitä edellyttää eläimen hylkääminen tai jääminen ilman hoitoa esimerkiksi omistajan joutuessa sairaalahoitoon tai poliisin huostaan. Joissain tapauksessa eläinlääkärit joutuvat lopettamaan vakavasti sairaan eläimen.

Piittaamattomuuteen tai törkeään huolimattomuuteen viittaavista eläinsuojelurikkomuksista tehdään poliisille tutkintapyyntö. Vuonna 2015 helsinkiläisille eläinten omistajille langetettiin yhdeksän eläintenpitokieltoa.

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY: HESYn hoitoon 501 eläintä vuonna 2015 – Kissoja hylätään edelleen eniten

cat

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY otti vuonna 2015 hoitoonsa 501 avun tarpeessa olevaa lemmikkieläintä. Suurin osa hylätyistä eläimistä oli kissoja.  

Valtaosa eli 85 prosenttia (taulukko 2) HESYlle viime vuonna tulleista eläimistä oli kissoja. Koirien osuus eläinten kokonaismäärästä oli vajaa kuusi prosenttia, samoin kanien. Eläimistä nelisen prosenttia edusti muita lajeja. HESY on huolestunut siitä, ettei kissojen hylkäämistä ole saatu Suomessa aisoihin vuosikausia jatkuneesta valistuksesta huolimatta.

Löytöeläintaloille päätyy vuosittain arviolta 10 000 kissaa, joista vain pieni osa haetaan alkuperäiseen kotiinsa. Löytökoirista valtaosa palautuu kotiinsa.

– Kissojen heitteillejättö on maassamme erittäin vakava eläinsuojelullinen ongelma ja julma rikos. Kissa sen enempää kuin koira tai kanikaan ei selviä Suomen luonnossa talven tullen. On surullista, että kissojen hylkääminen on vielä 2010-luvullakin maassamme arkipäivää, sanoo HESYn varapuheenjohtaja Anne Roine.

HESYn hoitoon tulee paitsi löytöeläimiä, myös sosiaalisista tai eläinsuojelullisista syistä huostaanotettuja eläimiä. Nämä ovat eläimiä, joita niiden omistajat ovat kohdelleet kaltoin tai joiden omistajat ovat ajautuneet kriisiin eivätkä enää kykene huolehtimaan lemmikeistään esimerkiksi mielenterveys- tai päihdeongelmien, vankilatuomion tai pitkäaikaisen sairaala- tai laitoshoidon takia.

Huostaanotettujen eläinten määrä oli vuonna 2015 HESYllä 61 prosenttia (taulukko 1). Löytöeläinten osuus oli 32 prosenttia. Loput olivat HESYn aiemmin sijoittamia eläimiä, jotka omistaja joutui palauttamaan takaisin yhdistyksen hoitoon esimerkiksi allergian puhkeamisen takia

HESY toimii tällä hetkellä Siuntion löytöeläinten virallisena talteenottopaikkana. Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Kirkkonummen löytöeläimet toimitetaan Viikin löytöeläintalolle, jossa niitä säilytetään lakisääteiset 15 vuorokautta. HESYlle tuodaan Viikin löytöeläintalolta sellaisia eläimiä, joiden omistajia ei ole löytynyt määräaikana ja joita ei ole saatu sen jälkeen sijoitettua eteenpäin.

HESY helpottaa myös maakuntien löytöeläintalojen ruuhkaa ottamalla vastaan eläimiä muun muassa jäsenyhdistyksiltään ja löytöeläintaloilta, joiden tilat ovat täynnä. HESYllä on kuusi jäsenjärjestöä: Turussa toimiva Eläinsuojeluyhdistys Dewi, Kouvolan seudun eläinsuojeluyhdistys, Mikkelin eläinsuojeluyhdistys, Päijät-Hämeen eläinsuojeluyhdistys, Tampereella toimiva Kissojen Katastrofiyhdistys KKY ja Tuupovaaran Öllölässä sijaitseva Kissojen alkukoti ja apu ry.

HESYn hoidossa on tällä hetkellä noin 100 eläintä.

HESYllä olevien eläinten hoito maksaa arviolta reilu 100 000 euroa vuodessa. Viime vuonna järjestetyssä joulukeräyksessä HESY sai lahjoituksena 30 782 euroa. HESY käyttää summan eläinten hoitoon ja esittää lämpimät kiitokset kaikille keräykseen osallistuneille lahjoittajille ja vapaaehtoisille, jotka mahdollistivat keräyksen toteuttamisen.

Taulukko 1: HESYn hoiviinsa ottamat eläimet vuosina 2004–2015

 

……… . . ..2004     2005   2006   2007   2008  2009   2010    2011    2012    2013   2014    2015

löytöeläin …488…  519.. . 514….193… 270… 252….227…. 143… 255……205…221…..159

sos.tapaus * 273….237…  279 ..  207… 91 …136…179…. 305…  165… .211….298…..307

palautuseläin 102..104… 120…87… .87… 67 …83…. 64……73… . 57…..1…….35

YHT. …..,,,.863… 860… 913…487…..448…455…489…..512…..493……473.. .520…501

ml. viranomaisten huostaan ottamat eläimet

Taulukko 2: HESYn hoiviinsa ottamat eläimet vuosina 2004–2015 eläinlajeittain
……… 2004   2005   2006   2007   2008   2009   2010   2011   2012   2013  2014*  2015**

kissa ….. 809…770….745….428… 359….370….429….469….444….415….472…..426

koira ……4……..21 …..24…..21……28… .22…..24……17…..13……19… 26……29

kani ….. 24……28……..16….19… .35… .26 …..20…….15……33…. 21…(ei eritelty)…28

kilpikonna.. 5……..9…….4….3… …3…. …2…..1 …….0……..1………1

lintu              6 …..7……13…..13…..2… ….0 …..7…….3……..1…….2

jyrsijät……14….23…..109…..1……21….. 35 ….8…….8…….1……..14

muut ***  .2……2…….2….. .2……..0…… 0……0…….0……0……..1……22……18

* vuoden 2014 tilastossa muut eläimet -kategoria kattaa mm. kanit, jyrsijät, linnut ja matelijat eli kaikki muut eläimet paitsi koirat ja kissat

** vuoden 2015 tilastossa muut eläimet -kategoria kattaa mm. jyrsijät, linnut ja matelijat eli kaikki muut eläimet paitsi koirat, kissat ja kanit

*** vuosina 2004–2013 muut eläimet -kategoria kattoi mmm. seuraavat eläimet: akvaariokalat, degu, fretti, gekko, helmisisilisko, iguaani, lisko, nauhavesikäärme, sammakko, tarantella, viljakäärme

SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto: Koiria kuolee Suomessa kylmään – tarhakoirien oloissa pahoja puutteita

dog-paw-border-clipart-9iRRBpgnT

Huippukylmät säät ovat jatkuneet jo pitkään. Pakkanen koettelee erityisesti ulkona pidettäviä tarhakoiria.

Ulkona pidettävien koirien oloissa on usein pahoja puutteita. Monilla tarhakoirilla on puutteelliset kopit eikä omistajalla aina ole ymmärrystä koirarodun kylmänkestävyydestä.

– Ulkona pidettävien koirien tarhassa pitäisi olla lämmin, kuiva ja vedoton koppi. Kun pakkanen kiristyy yli 20 asteen, on viimeistään koirakohtaisesti harkittava koiran ottamista sisälle, vaikka koppi olisikin asianmukainen, muistuttaa SEYn vs. toiminnanjohtaja Maria Lindqvist.

SEYn tietoon on tullut, että tänäkin talvena koiria on kuollut kylmään. Lieksassa kuoli hiljattain tarhakoira 36 asteen pakkasessa. Kyseinen koira oli alaskanhusky, joka ei sovellu arktisiin oloihin, sillä se on lyhytkarvainen eikä sillä ole alusvillaa. Alaskanhuskyja pidetään tarhoilla yleisesti.

– Tilanne on vuosikymmenen aikana parantunut, mutta edelleen koiria kuolee kylmään. Valvontaan tarvittaisiin lisää tiukkuutta ja yhtenäisyyttä. Lemmikkikoirien kohdalla eläinlääkärit saattavat olla hyvinkin tiukkoja lain tulkinnassa, mutta koiratarhoilla valvonnan taso vaihtelee, kertoo SEYn Pohjanmaalla ja Lapissa toimiva vapaaehtoinen eläinsuojeluneuvoja Marika Sassali.

– Viranomaisilla ei valitettavasti vaikuta olevan yhtenäisiä käytäntöjä koiratarhojen tarkastuksessa, vaan on eläinlääkäristä kiinni, tarkistetaanko esimerkiksi juuri koirien kopit. Osalla tarhoista kopit ovat lautahökkeleitä, joissa ei ole lämmitystä tai eristystä. Valvontaeläinlääkärin tulisi pikaisesti puuttua tällaisiin tilanteisiin, Sassali kertoo.

Ongelmaa pahentaa se, etteivät läheskään kaikki koirat sovellu ulkona pidettäväksi. SEY on saanut talven aikana paljon yhteydenottoja ulkokoirista pakkasella.

– Lain mukaan ympärivuotisesti ulkona saa pitää vain koiria, jotka siihen soveltuvat. Rotuja tai koiratyyppejä ei kuitenkaan ole erikseen lueteltu, joten tulkinnan koiran sopivuudesta ulkona elämiseen tekee eläinsuojeluviranomainen, kertoo Lindqvist.

Ulkokoirien pidossa on myös muita puutteita. Epäkelpojen koppien ohella suurimpia ongelmia ovat tekemisen puute sekä puutteellinen vedensaanti. Esimerkiksi talvisin juomaveden jäätyminen on huomattava ongelma.

– Akuuteissa tapauksissa palelevasta eläimestä tulee soittaa valvontaeläinlääkärille tai poliisille. Valitettavasti hätäkeskuksissa ei välttämättä osata suhtautua eläimiä koskeviin soittoihin, ja lemmikkieläimiin liittyvistä vakavistakin tapauksista kieltäydytään usein. Eläimiä on kuitenkin eläinsuojelulain mukaan autettava lajista riippumatta. Myös pelastuslaki velvoittaa ihmisten omaisuuden ja ympäristön suojeluun. Päivystäjien ohjeistusta pitäisi selkiyttää, jotta soittaja saisi varmasti tarvittavan avun hätäkeskuksesta, muistuttaa Lindqvist.

– Olemme kuulleet myös useista tapauksista, joissa hätäkeskuksessa on todettu, etteivät pakkasessa värjöttelevät eläimet ole poliisin asia. Poliisi on Suomessa eläinsuojeluviranomainen ja velvollinen puuttumaan tilanteeseen, jossa eläinsuojelulakia rikotaan.

Koirien määrä Suomessa on edelleen huippulukemissa

labpuppies_large_2

Labradorinnoutaja jälleen suosituin rotu

Rekisteröityjen koirien määrä Suomessa on pysynyt ennallaan. Viime vuonna rekisteröitiin 46 953 pentua, joka on noin 500 pentua enemmän kuin edellisvuonna. Suomessa on tällä hetkellä noin 500 000 rotukoiraa. Määrä on edelleen ennätystasoa, sillä vuosina 2007 – 2011 syntyivät kaikkien aikojen suurimmat koiraikäluokat.

– Viime vuonna rekisteröityjen pentujen määrä on samalla tasolla kuin pentujen määrä kymmenkunta vuotta sitten eli koirien määrä pysyy ennallaan kun syntyvä ja poistuva ikäluokka on yhtä suuri, arvioi Koiramme-lehden päätoimittaja Tapio Eerola.

Verrattaessa rekisteröintimääriä vuoden 2014 määriin, huomataan, että monen rodun rekisteröinnit ovat nousseet. Suositumpi vuoteen 2014 verrattuna on esimerkiksi suomenajokoira, jota rekisteröitiin 272 pentua enemmän vuonna 2015.

Myös jackrussellinterrieri kasvatti suosiotaan ja nousi sijalta 11 kymmenen suosituimman rodun joukkoon.

Labradorinnoutaja jälleen suosituin rotu

Suomen yleisin koirarotu on labradorinnoutaja. Labradorinnoutajan pentuja syntyi viime vuonna 1992, ja määrä on nousussa edellisvuoteen verrattuna. Toiseksi yleisin rotu oli suomenajokoira 1681 pennulla.

– Rodun suosio laski kymmeniä vuosia ja mahdollisesti aallonpohja on nyt ohitettu, sillä pentuluvussa on selvää nousua edellisvuoteen verrattuna, huomauttaa Eerola.

Hirvenmetsästyksestä tuttu rotu, jämtlanninpystykorva, on 1611 pennulla vuoden 2015 kolmenneksi yleisin rotu.

– Koiranpentujen rekisteröintimäärät ja taloudelliset nousu- ja laskukaudet ovat Suomessa viimeisten 30 vuoden ajan kulkeneet käsi kädessä. Taloudellisesti hyvinä aikoina hankitaan kuitenkin selvästi vähemmän koiranpentuja kuin lama-aikoina, mikä saattaa kuulostaa yllättävältä, pohtii Eerola.

Suomen suosituimmat rodut vuonna 2015

1. labradorinnoutaja 1992 (1883 vuonna 2014)
2. suomenajokoira 1681 (1409 vuonna 2014)
3. jämtlanninpystykorva 1611 (1455 vuonna 2014)
4. saksanpaimenkoira 1391 (1420 vuonna 2014)
5. kultainennoutaja 1352 (1237 vuonna 2014)
6. suomenlapinkoira 1229 (1161 vuonna 2014)
7. shetlanninlammaskoira 1049 (1072 vuonna 2014)
8. jackrussellinterrieri 951 (773 vuonna 2014)
9. kääpiösnautseri 836 (883 vuonna 2014)
10. harmaa norjanhirvikoira 809 (890 vuonna 2014)

Pet Store Kotka saa Eettisen Eläinkaupan Sertifikaatin

eesp

Pet Store Kotkasta tulee huomenna lauantaina 15. eläinkauppa, joka on saanut Eettisen Eläinkaupan Sertifikaatin. Sertifioinnin avulla kuluttajan on aiempaa helpompaa erottaa eläinkauppojen joukosta ne myymälät, jotka aivan erityisesti panostavat eläinten hyvinvointiin sekä tiedonjakoon myymiensä eläinten tarpeista ja hyvästä hoidosta. Eettisen Eläinkaupan Sertifikaattijärjestelmä on uraa uurtava ja maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen hanke.

Sertifikaatin tavoitteena on edistää eläinliikkeissä myytävien lemmikkieläinlajien hyvinvointia sekä liikkeissä että omistajiensa hoidossa. Sertifioiduissa liikkeissä pidettäville eläimille on luotu hoito- ja olosuhdestandardit, jotka ylittävät voimassa olevan eläinsuojelulainsäädännön minimivaatimukset. Lisäksi eläinten hankkijoille jaetaan lajikohtaiset hoito-ohjeet, jotka perustuvat viimeisimpään tutkimustietoon. SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto hallinnoi sertifiointityöryhmää, joka vastaa laatujärjestelmän kehittämisestä ja sertifikaattien myöntämisestä. Järjestelmää on kehitetty yli kymmenen vuoden ajan.

Sertifikaatti on osoitus eläimen hankkijalle siitä, että liike toimii eettisesti. Sertifikaatti osoittaa, että liikkeessä panostetaan erityisellä tavalla eläinten hyvinvointiin ja että eläinten omistajien valistaminen on tärkeässä asemassa. Liikkeet sitoutuvat siihen, että liikkeessä ei myydä luonnosta pyydystettyjä nisäkkäitä tai lintuja. Lisäksi myynnissä pidetään ainoastaan riittävän suuria, sertifikaatin olosuhdestandardit täyttäviä häkkejä ja terraarioita sekä eläimille turvallisia virikkeitä. Järjestelmässä mukana oleminen edellyttää liikkeeltä jatkuvaa kehittymistä.

– Kun perustimme liikkeen, halusimme nimenomaan, että eläimillä on erityisen hyvät oltavat ja että tiedämme, mistä eläimet liikkeeseemme tulevat. Haluamme myös, että sekä eläimille antamamme että myymämme ruoka on hyvälaatuista. Olemme ottaneet valikoimaan sellaisia merkkejä, joita ei juuri muualla Kotkassa ole myynnissä, kertoo kauppias Johanna Venäläinen.

– Meille on myös erityisen tärkeää, että myytäville eläimille järjestetään liikkeessämme päivittäin tekemistä, jaloittelua ja virikkeitä. Liian usein näkee eläinkaupoissa eläimiä, jotka päivästä toiseen vain viettävät aikaansa myyntihäkeissä odotellen uutta kotia, sanoo kauppias Melissa Stenberg.

Pet Store Kotkan ei ollut vaikeaa saada sertifikaattia, sillä liikkeessä toteutui jo valtaosa sertifiointijärjestelmän vaatimuksista. Suuria muutoksia ei vaadittu, mutta sertifikaatti on osaltaan tunnustus liikkeen tekemälle työlle.

– Sertifikaatti kertoo meidän ajatusmaailmastamme eli siitä, että eläimet ovat hyvin tärkeitä, sanoo Venäläinen.

Lehdistön edustajat ja muut asiasta kiinnostuneet ovat tervetulleet tilaisuuteen. Sertifikaatin luovutuksen jälkeen on varattu aikaa haastatteluille. Sertifiointitilaisuus järjestetään huomenna lauantaina kello 12.15 alkaen Pet Store Kotkassa osoitteessa Rautatienkatu 4.

Lisätietoja:

Pet Store Kotka
Rautatienkatu 4,48100 Kotka
p. 044 971 8835
http://www.petstorekotka.fi/
Eettisen Eläinkaupan Sertifikaatin kotisivut: www.eesp.fi

Lappeenrannan suunnalla tarvitaan sijaiskoteja kodittomille kissoille

Vector-cat-silhouette-shape2

Suomessa jää vuosittain kodittomaksi noin 20 000 kissaa ja joukko muita lemmikkieläimiä. Yleensä kodittomaksi jäänyt eläin tarvitsee turva- ja hoitopaikan välittömästi. Valtaosalla eläinsuojeluyhdistyksistä ei ole löytöeläintaloa, vaan kodittomalle eläimelle tarvitaan muu väliaikainen sijoituspaikka, jossa sitä hoidetaan, kunnes lopullinen koti löytyy. Suurin osa SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton 42 jäsenyhdistyksestä käyttääkin vapaaehtoisten koteja väliaikaisina sijoituspaikkoina – eli eläinten sijaiskoteina.

Sijaiskoti on eläimen väliaikainen koti, jossa se saa kuntoutua ja toipua koettelemuksistaan, tervehtyä ja opetella elämää perheenjäsenenä. Sijaiskodeista on tällä hetkellä useissa eläinsuojeluyhdistyksissä huutava pula.

– Moni tuntee löytöeläintalojen toiminnan, mutta sijaiskotitoiminta on tuntemattomampaa. Valtaosa kotia etsivistä eläimistä kuitenkin odottaa loppuelämän kotiaan juuri sijaiskodissa. Myös useilla jäsenyhdistyksillämme, joilla on löytöeläintalo, on eläimiä sijaiskodeissa, sanoo SEYn vs. toiminnanjohtaja Maria Lindqvist.

Monessa tapauksessa sijaiskoti on eläimelle paras paikka päästä uuden elämän alkuun. Sijaiskodissa eläin saa yksilöllistä huolenpitoa kodinomaisessa ympäristössä. Eläimen ominaisuudet pääsevät hyvin esille, jolloin juuri sopivan loppuelämän kodin löytäminen helpottuu. Moni arka eläin oppii sijaiskodissa luottamaan ihmiseen.

– Sijaiskotien vahvuutena on kyky ottaa huomioon eläimen yksilölliset tarpeet. Ihmisiin tottumattomia eläimiä voidaan vähitellen sopeuttaa perhe-elämään ja käytösongelmia voidaan helpottaa. Eläinyksilölle on aikaa, sanoo Lindqvist.

Lappeenrannan seudulla sijaiskoteja haetaan nimenomaan kissoille

– Tarvitsemme kissoille sijaiskoteja saadaksemme ne turvaan odottamaan uuden kodin löytymistä. Sijaiskodin tulee olla eläimiä kunnioittava ja vastuuntuntoinen, ja eläimeen täytyy voida sitoutua ennalta määrittelemättömäksi ajaksi. Lappeenrannan seudun eläinsuojeluyhdistys tuo sijaiskotiin tarvittavat tarvikkeet ja kustantaa hiekat ja ruoat sekä mahdolliset lääkäri- ja lääkekulut, sanoo Lappeenrannan eläinsuojeluyhdistyksen sijaiskotivastaava Pirjo Granbäck.

Sijaiskoteja tarvitaan jatkuvasti lisää SEYn jäsenyhdistyksissä. Lisäksi sijaiskodeissa olevat eläimet tarvitsevat rahallista tukea esimerkiksi eläinlääkäri- ja lääkekuluihin sekä muita lahjoituksia. SEY on aloittanut kampanjan uusien sijaiskotien löytämiseksi, sijaiskotitoiminnan tukemiseksi sekä toiminnan tunnetuksi tekemiseksi.

Lisätietoja:

http://lappeenranta.sey.fi/toiminta/sijaiskotitoiminta

sey.fi/sijaiskoti

SEYn 42 jäsenyhdistyksestä 18 on mukana valtakunnallisessa kampanjassa, jolla etsitään sijaiskoteja ensisijaisesti kissoille ja koirille, mutta myös muille eläimille. Sijaiskoteja tarvitaan Lappeenrannan lisäksi muun muassa pääkaupunkiseudulla, Pirkanmaalla, Satakunnassa, Seinäjoella, Oulussa, Kotkassa, Lappeenrannassa ja Joensuussa.

SEYn jäsenyhdistyksen sijaiskodiksi tai esimerkiksi ruokalahjoittajaksi voi ilmoittautua osoitteessa sey.fi/sijaiskoti

Osoitteesta sey.fi/sijaiskoti löytyvät myös juuri valmistuneet Sijaiskotitoiminnan oppaat yhdistyksille ja sijaiskodeille.

Salossa järjestetään sijaiskotien rekrytointitapahtuma 19.12. Sijaiskotien rekrytointitapahtumia järjestetään ensi vuoden aikana eri puolilla Suomea.

Sijaiskotia etsiviä eläimiä voi auttaa lahjoituksella. Tekemällä lahjoitus tilille FI97 8000 1901 0617 63 (Danske Bank) / SEY ry ja käyttämällä viitettä 6088 lahjoitukset ohjautuvat suoraan kodittomien eläinten sijaiskotitoimintaan. SEYllä on rahankeräyslupa, jonka tiedot löytyvät sivulta sey.fi/tue-toimintaa/kerayslupa-ja-tilinumerot