Läänineläinlääkärit valvovat tehostetusti lemmikkieläintuontia Länsisatamassa 20.5.2016

Haikka Sari ESAVI 2016

Aluehallintoviraston läänineläinlääkärit tarkistavat lemmikkien kanssa matkustavien tuontiasiakirjat perjantaina 20.5.2015 Helsingin Länsisatamassa.  Tehovalvonnan tarkoituksena on lisätä lemmikkien kanssa liikkuvien tietoisuutta tuontivaatimuksista sekä tautiriskeistä.  Valvontatapahtuma järjestetään nyt ensimmäisen kerran yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa. Mukana avustamassa on eläinlääketieteen opiskelijoita.

Lemmikkien liikkuvuus yli rajojen kasvaa jatkuvasti ja samalla lisääntyvät tautiriskit. Etenkin ihmisiin tarttuvia vaarallisia tauteja, joita Suomessa ei vielä esiinny, vastustetaan lainsäädännöllä. Lemmikeillä tulee olla säädetyt, voimassa olevat rokotukset ja lääkitykset aina, kun ne matkustavat EU:n alueella. Tehovalvonnassa tullaan kiinnittämään huomio erityisesti rabiesrokotuksiin sekä ekinokokkiloislääkityksiin. Lemmikkien tulee olla tunnistusmerkitty ja niiden mukana on oltava lemmikkieläinpassi, jossa on merkinnät voimassa olevasta rabiesrokotteesta (yli 12 viikkoiset). Lisäksi koirien tulee olla lääkitty ekinokokkoosia vastaan 1-5 vuorokautta ennen niiden maahantuloa.

Mikäli puutteita ilmenee, voidaan eläin palauttaa takaisin lähtömaahan, eristää tai lopettaa. Eläimen laittomasta tuonnista aiheutuneet kulut jäävät omistajan maksettavaksi ja lisäksi omistajalta veloitetaan myös 200 euron tarkastusmaksu.

– Tällaiset tapahtumat ovat tärkeitä. Ne auttavat ihmisiä tunnistamaan tuontiriskit ja kannustavat vastuulliseen liikkumiseen lemmikkien kanssa. Yhteistyö eläinlääketieteellisen tiedekunnan kanssa ja opiskelijoiden mukana olo mahdollistaa tehokkaan valvonnan rajalla, kertoo läänineläinlääkäri Sari Haikka.

Lauantaina 21.5. Helsingissä alkaa kansainvälinen koiranäyttely. Perjantain aikana tulli pysäyttää Länsisatamassa autolautalla tulevia lemmikkien omistajia ja eläinlääkärit tarkastavat lemmikkieläinpassit sekä eläimet.

Maahantuontiehdot löytyvät Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran nettisivuilta:

https://www.evira.fi/elaimet/tuonti-ja-vienti/eu-jasenmaat-norja-ja-sveitsi/koirat-kissat-ja-fretit/uuden-lemmikkielainasetuksen-tuomat-muutokset-29.12.2014-alkaen/

https://www.evira.fi/elaimet/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit/usealle-elainlajille-yhteiset-taudit/ekinokokit/

https://www.evira.fi/elaimet/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit/usealle-elainlajille-yhteiset-taudit/raivotauti-eli-rabies/

https://www.evira.fi/yhteiset/ajankohtaista/auta-meita-auttamaan–ala-tuo-laitonta-koiraa/

Pirkanmaalla tarvitaan uusia sijaiskoteja kodittomille eläimille

pennut_katja-patrikainen

Kuva: Katja Patrikainen

Löytökissasta lemmikiksi -luennolla tuetaan sijaiskotitoimintaa. Tilaisuus on 14.5. kello 10 osoitteessa Sammonkatu 2, Tampere

Pirkanmaalla tarvitaan kipeästi sijaiskoteja kodittomille eläimille. Viime vuonna Pirkanmaan eläinsuojeluyhdistys PESU ry:lle tuli ennätysmäärä uutta kotia etsiviä eläimiä, ja alkuvuosi enteilee vieläkin kiireisempää vuotta yhdistykselle. PESUn sijaiskodeissa on tällä hetkellä 25 koiraa, yli sata kissaa ja kymmenkunta muuta eläintä. Eläinmäärän kasvaessa myös sijaiskoteja tarvitaan lisää.

– Kissoja yhdistyksellemme tulee paljon ja niille tarvitaan aina lisää sijaiskoteja. Tällä hetkellä tarvitsemme koteja myös koirille. PESUlle on alkuvuonna tullut enemmän koiria kuin viime vuonna yhteensä. Etenkin näin kesän korvalla paine löytää uusia sijoituspaikkoja on kova, sanoo PESUn tiedottaja Riikka Ala-Hulkko.

Sijaiskoti on eläimen väliaikainen koti, jossa se saa kuntoutua ja toipua koettelemuksistaan, tervehtyä ja opetella elämää perheenjäsenenä. Monessa tapauksessa sijaiskoti on eläimelle paras paikka päästä uuden elämän alkuun. Sijaiskodissa eläin saa yksilöllistä huolenpitoa kodinomaisessa ympäristössä. Eläimen ominaisuudet pääsevät hyvin esille, jolloin juuri sopivan loppuelämän kodin löytäminen helpottuu. Moni arka eläin oppii sijaiskodissa luottamaan ihmiseen.

– Moni tuntee löytöeläintalojen toiminnan, mutta sijaiskotitoiminta on tuntemattomampaa. Valtaosa kotia etsivistä eläimistä kuitenkin odottaa loppuelämän kotiaan juuri sijaiskodissa. Sijaiskotien vahvuutena on kyky ottaa huomioon eläimen yksilölliset tarpeet. Ihmisiin tottumattomia eläimiä voidaan vähitellen sopeuttaa perhe-elämään ja käytösongelmia voidaan helpottaa. Eläinyksilölle on aikaa, sanoo SEYn vs. toiminnanjohtaja Maria Lindqvist.

Viimeisintä tietoa kissoista – luento kaikille kiinnostuneille

PESU ry ja SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto järjestävät lauantaina 14.5. kello 10 alkaen kissaluennon Tampereen työväenopiston auditoriossa osoitteessa Sammonkatu 2. Kissanhoidon käsikirjan kirjoittaja, ammatillinen opettaja Päivi Ylikorpi luennoi aiheesta Löytökissasta lemmikiksi. Tilaisuudessa on mahdollisuus myös kuulla sijaiskotitoiminnasta ja ilmoittautua sijaiskodiksi. Tapahtumaa sponsoroi Purina Petcare.

– Olemme Purinalla sitoutunet auttamaan paikallisia organisaatioita löytämään rakastavan ja hoitavan kodin lemmikeille. Kun lemmikit ja ihmiset ovat yhdessä, elämä on rikkaampaa. Halusimme lähteä tukemaan tapahtumaa, sillä haluamme auttaa myös sijaiskodeissa uuden elämän alkuun pääseviä kodittomia eläimiä, sanoo Purina Petcaren Pasi Kivilahti.

Lisätiedot:

Facebook-tapahtuma: https://www.facebook.com/events/228226554217263/

Kevät on koirien kyynpuremien sesonkiaikaa – tutkimus selvittää puremien yleisyyttä ja koirien toipumista

dog-hand-paw

Kyyt purevat Suomessa arviolta satoja koiria vuosittain. Turun yliopistossa vuosina 2013-2014 toteutetun yleisökyselyn avulla tutkijat pyrkivät vastaamaan tarkemmin kysymyksiin koirien kyynpuremien yleisyydestä ja ajoittumisesta sekä koirien toipumisesta.

Turun yliopistossa kerättiin tutkijatohtori Pälvi Salon johdolla kokemuksia ja havaintoja koirien kyynpuremista. Kyselyssä koiranomistajilta pyydettiin tietoja mm. pureman tapahtuma-ajasta ja -paikasta, koiran saamista oireista, koiralle annetusta ensiavusta ja eläinlääkärissä mahdollisesti suoritetuista hoitotoimenpiteistä sekä koiran toipumisesta pureman jälkeen. Sekä verkossa että paperikaavakkein toteutettu kysely oli hyvin suosittu, sillä havaintoja kertyi 744:stä kyyn puremasta koirasta aina etelärannikolta Rovaniemen korkeudelle asti. Suurin osa tapauksista sijoittui kuitenkin Etelä- ja Länsi-Suomen alueille.

Yli 70 % havainnoista koski vuosina 2010-2014 tapahtuneita puremia, mutta kertomuksia kyyn ja koiran kohtaamisesta saatiin myös vuosikymmenten takaa. Kyselyn aktiivisimpana vuonna eli 2013 omistajat raportoivat 222 kyynpuremaa, jota voitaneen pitää minimiarviona vuosittaisesta puremien määrästä. Tutkimus vahvistaa, että suurin osa koirien kyynpuremista sattuu keväällä ja alkukesästä: 79 % puremista ajoittuu touko-, kesä- tai heinäkuulle.

Etenkin kevät on kyykäärmeiden elinkierrossa vilkkaan liikehdinnän aikaa, mikä voi hyvin selittää puremien yleisyyden toukokuussa (37 % havainnoista). Yli puolet kyyn puremista koirista sai osuman kuonoonsa, kun taas puremat esimerkiksi raajoihin tai muualle ruumiiseen olivat harvinaisempia.

Koirat viedään eläinlääkäriin entistä useammin

Kerätty aineisto poikkeaa edukseen monista muista koirien kyynpuremia käsittelevistä aineistoista ja tutkimuksista, sillä se on ensinnäkin kooltaan ja kattavuudeltaan poikkeuksellisen suuri. Aiemmat tutkimukset pohjautuvat pääasiassa eläinlääkärien potilastietoihin, kun taas kyselyaineisto sisältää tietoa myös niistä tapauksista, joissa kyyn puremaa koiraa ei esimerkiksi pitkän ja hankalan matkan vuoksi ole voitu toimittaa eläinlääkärin hoidettavaksi. Ennen 2000-lukua vain 61 % kyiden puremista koirista sai eläinlääkärin hoitoa, kun tällä vuosikymmenellä jo yhdeksän kymmenestä koirasta on viety eläinlääkäriin. Alustavien tulosten mukaan koirat ovat toipuneet puremista hyvin, ja vain noin 5 % koirista on joko menehtynyt puremaan tai lopetettu siihen liittyvien vakavien oireiden vuoksi.

Kyselyaineiston käsittelystä vastaa biologi Pälvi Salo. Hanke on toteutettu yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa.

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry: Älä jätä koiraa valvomatta liikkeen eteen

dog-in-a-basket

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY on huolissaan kauppojen, kauppakeskusten ja ravintoloiden eteen ilman valvontaa jätettyjen koirien turvallisuudesta.

Säiden lämmetessä koiria jätetään yhä huolettomammin kytkettyinä kauppojen ja ravintoloiden eteen. Koiralle lyhyehkökin yksinolo kaupan tai ravintolan edessä, vieraiden ihmisten ja ärsykkeiden ympäröimänä, voi olla hyvin stressaava ja pelottava kokemus. HESYlle on tullut ilmoituksia myös liikkeiden eteen pitkiksi ajoiksi ”unohtuneista” koirista, joista tulisi aina kertoa liikkeen työntekijöille.

– He voivat tavoitella koiranomistajaa kuuluttamalla tai muilla tavoin. Mikäli koiranomistajaa ei näin tavoiteta, koirasta tulee tehdä ilmoitus hätäkeskukseen, sanoo HESYn varapuheenjohtaja Anne Roine.

– Eläinsuojelulaissa koiran tilapäiselle kytkemiselle ei ole säädetty aikarajaa eikä liikkumatilaa määrittäviä minimivaatimuksia. Käytännössä eläinsuojeluviranomaiset ovat kuitenkin tulkinneet tilapäisyyden niin, että koiraa ei tulisi pitää kytkettynä remmillä tai häkissä yli tuntia. Tämä koskee myös kauppojen, terassien ja ravintoloiden eteen jätettyjä koiria. Pakkasella tai helteellä koiraa ei saa jättää ulos liikkeen eteen edes tilapäisesti, Roine jatkaa.

Kauppojen ja ravintoloiden eteen jätettyjä koiria uhkaavat monet muutkin vaarat kuin kylmyys, kuumuus ja stressi. Koira voidaan varastaa tai se voi päästä irti remmistä ja karata. Koira voi joutua myös ulkopuolisten ihmisten kiusan kohteeksi tai ohikulkevan, nahistelemaan taipuvaisen koiran uhriksi. Liikkeen eteen kytkettynä jätetty koira voi myös itse käyttäytyä arvaamattomasti, jos se kokee jonkin ympärillään vallitsevan tilanteen uhkaavaksi.

HESY suositteleekin kaikkia koiranomistajia hoitamaan ostosreissut sekä ravintolassa käynnin ja koiralenkin eri kerroilla.
– Koiraa ei kannata ottaa kauppareissulle eikä etenkään ravintolakäynnille ollenkaan mukaan. Ainoana poikkeuksena ovat kaupat, joiden edustoilla on koirahäkkejä, joihin lemmikin voi jättää turvallisesti lyhyen asioinnin ajaksi. On myös ravintoloita ja kahviloita, joiden sisätiloihin koirat ovat tervetulleita, mutta näissäkin paikoissa käynti kannattaa mitoittaa koiran temperamentin mukaiseksi ja pitää asiointi lyhyenä.

 

Häntä heiluen tarkastuksesta läpi – muutama koira eristykseen lemmikkiratsiasta

KukkolaHanna_lel_lssavi_180416

Läänineläinlääkäri Hanna Kukkola työssään

Viikonloppuna Vaasan ja Turun satamissa järjestetyissä lemmikkiratsioissa valtaosa lemmikeistä omistajineen sai jatkaa matkaansa huomautuksetta. Valtakunnallinen lemmikkieläinratsia aloitettiin Vaasan ja Turun satamista 15.–16.4.2016 Ruotsista tuleville koirille, kissoille ja freteille. Ratsioiden tarkoituksena on lisätä lemmikkien kanssa liikkuvien tietoisuutta tuontivaatimuksista ja tautiriskeistä.  Vaasassa tarkastuskäynti tehtiin viikonloppuna myös kahdesti lentoasemalle. Mukana tarkastuksessa olivat aluehallintoviraston läänineläinlääkärit, kunnalliset eläinlääkärit ja tulli. Vaasassa järjestettiin samana viikonloppuna myös kansainvälinen koiranäyttely.

Uumajasta Vaasaan saapui kahdella iltalaivalla kaikkiaan nelisenkymmentä koiraa (40), joista kahden kohdalla todettiin vakavia puutteita. Toisen koiran passi oli kadonnut, minkä lisäksi myös vaadittava ekinokokkilääkitys oli jäänyt antamatta. Koira määrättiin eristykseen ja sille tehdään palautuspäätös. Toisella koirista puolestaan mikrosirun numero ja passiin merkitty numero eivät vastanneet toisiaan tarkastuksessa. Tämänkin koiran reissu päätyi eristykseen ja kotimatkalle. Turun satamassatarkastettiin kaikkiaan 22 koiraa ja yhdeksän kissaa. Koirien osalta puutteita esiintyi seitsemän kohdalla, joilta kaikilta puuttui vaadittava ekinokokkilääkitys. Muita viikonlopun tarkastuksissa havaittuja puutteita olivat omistajan nimen puuttuminen koiran passista sekä valtakirjan puuttuminen koiran kuljettajalta.

Tarkastuksia tehdään tautiriskin vuoksi

Lemmikkien liikkuvuus yli rajojen on kasvanut jatkuvasti ja samalla lisääntyvät tautiriskit. Lemmikeillä tulee olla säädetyt rokotukset ja lääkitykset voimassa aina, kun ne matkustavat EU:n alueella. Pistokoevalvonnassa kiinnitetään huomiota erityisesti rabiesrokotuksiin ja ekinokokkiloislääkityksiin. Lemmikkien tulee olla tunnistusmerkittyjä/sirutettuja ja niiden mukana tulee olla lemmikkieläinpassi. Passista näkyvät mm. voimassaolomerkinnät rabiesrokotteesta (yli 12-viikkoiset). Lisäksi koirien tulee olla lääkitty ekinokokkoosia vastaan 1–5 vuorokautta ennen niiden maahantuloa tai eläinten kanssa pitää noudattaa 28 vrk:n sääntöä. Mikäli puutteita ilmenee, voidaan eläin palauttaa takaisin lähtömaahan, eristää tai lopettaa. Eläimen laittomasta tuonnista aiheutuneet kulut maksaa omistaja, minkä lisäksi veloitetaan 200 euron tarkastusmaksu.

Seuraavat lemmikkieläinratsiat järjestetään Helsingissä 20.5., Turussa 23.5. ja Torniossa 17.6.2016.

Suomen ensimmäinen eläinsuojeluteemainen verkkolehti on avattu

elainten-ystavan-verkkolehti

SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton perinteikäs jäsenlehti Eläinten ystävä on ilmestynyt jo vuodesta 1906. Nyt Eläinten ystävästä on avattu kaikille avoin verkkolehti, jossa julkaistaan sekä printtilehden parhaat palat että lehdessä julkaisematonta materiaalia.

– Eläinten ystävässä on paljon laadukkaita erikoistoimittajien ja eläinten hyvinvoinnin asiantuntijoiden kirjoittamia juttuja. Eläinten ystävän printtilehden levikki on yli 10 000 ja lukijatutkimuksen mukaan lehteä luetaan tarkkaan. Vaikka Eläinten ystävä säilyy SEYn jäsenlehtenä, halusimme tuoda laajempaan jakeluun juttuja, joilla on eläinten hyvinvoinnin kannalta merkitystä, sanoo Eläinten ystävä -lehden päätoimittaja Maria Lindqvist.

Eläinten ystävän verkkolehdessä julkaistaan muun muassa eläinten hyvinvointiin ja käyttäytymiseen, eettiseen kuluttamiseen sekä eläinsuojelulain uudistukseen liittyviä artikkeleita. Verkkolehdessä nostetaan esiin eläintenpitäjiä, jotka erityisesti panostavat eläinten pito-olosuhteisiin sekä tuodaan esiin ongelmia niin tuotantoeläinten, lemmikkien kuin luonnonvaraistenkin eläinten pidossa. Lisäksi tuodaan esiin positiivisia esimerkkejä niin meiltä kuin maailmaltakin.

– Olemme Suomessa tottuneet kuulemaan, miten meillä on maailman tiukin eläinsuojelulaki ja miten meillä huolehditaan eläimistä todella hyvin. Todellisuudessa olemme monessa asiassa tippuneet EU-maiden kärjestä. SEYn mielestä on tärkeää, että epäkohtia tuodaan suuren yleisön tietoisuuteen ja että niiden korjaamiseksi tarjotaan vaihtoehtoja. Haluamme tarjota lukijalle luotettavaa tietoa myös arjen valintojen pohjaksi, sanoo Lindqvist.

Eläinten ystävässä tuodaan esiin myös vapaaehtoisten toimijoiden tekemää käytännön eläinsuojelutyötä. Verkkolehdessä kerrotaan apua saavien eläinten kohtaloista sekä ihmisistä, jotka apua tarjoavat. Myös lukija voi tarjota omia eläintarinoitaan julkaistavaksi. Mielipidekirjoituksissa julkaistaan paitsi Eläinten ystävän toimituksen kolumneja, myös vieraskirjoittajien kantaa ottavia kirjoituksia. Kirjailija Aura Koiviston kirjoittamassa, suositussa Auran pakinassa käsitellään ajankohtaisia ja poleemisiakin eläinsuojeluaiheita sekä arjen havaintoja eläimistä ja eläinten ystävistä.

Eläinten ystävän verkkolehteä voi lukea ilmaiseksi osoitteessa elaintenystava.fi. Eläinten ystävän printtilehti on vuoden alusta ollut myös tilattava yleisaikakauslehti. Lehden vuositilaus maksaa 30 euroa ja tilauksen voi tehdä osoitteeseen sey@sey.fi.

http://www.elaintenystava.fi/

http://www.sey.fi/seytoimii/viestinta/elainten-ystava-lehti

Eläinystäväni-messuilla kuntoillaan koirakavereiden kanssa

c36a43c7-eb9c-4235-b885-105c3ce53c18-main_image

Eläinystäväni-messut järjestetään 16.-17.4. Messukeskuksessa Helsingissä. Kuva: Messukeskus

Lemmikit ja lemmikki-ihmiset kokoontuvat Messukeskukseen Eläinystäväni-messuille 16.–17.4. Tapahtuman ohjelmassa on useita näyttelyitä ja kilpailuja sekä vinkkejä eläinten kanssa harrastamiseen.

Dogbic on uusi suomalainen liikuntamuoto, jota voi harrastaa yhdessä lemmikkikoiran kanssa. Koira tuo esimerkiksi erilaisiin liikkeisiin vastusta omalla painollaan. Dogbicin kehittäjän Meri Sataman mukaan treenistä on hyötyä ja iloa sekä koiralle että ihmiselle.

– Dogbic kehittää muun muassa lihaskuntoa, liikkuvuutta ja koordinaatiota. Koiran kannalta lajissa on kyse TOKOmaisesta (TOKO eli tottelevaisuuskoe) liikunnasta sekä hauskasta yhdessäolosta omistajan kanssa. Dogbic vahvistaa ihmisen ja koiran välistä yhteistyötä, Satama sanoo.

Dogbicissa on tuntivaihtoehdot koirakoille sekä ihmisille ilman koiria. Tunneilla opitaan muun muassa eri koiralajien sääntöjä ja tapoja. Meri Satama kiertää ohjaamassa kiinnostuneita Dogbicin saloihin lajin toisen kehittäjän, kääpiösnautseri Urhon, kanssa. Satama on aiemmin kehittänyt ratsastajille vastaavan lajin, Horsebicin.

– Opiskelin vuosina 2012–2015 Suomen Urheiluopistolla Vierumäellä liikunnanohjaajaksi. Samaan aikaan perheeseeni tuli Urho. Tutustuin Urhon kautta koiramaailmaan ja huomasin, että siellä oli tilaa ihmisen fysiikkaa kehittäville lajeille. Niinpä aika luontevasti opinnäytetyöni aiheeksi nousi Dogbic, Satama kuvailee Dogbicin syntyä.

Koirien kanssa harrastavia ihmisiä on Suomessa paljon. Dogbicia voivat harrastaa kaikki kunnosta ja aiemmasta taitotasosta riippumatta.

– Tunteja ohjataan nousujohteisesti. Alkeistunnilla ei vielä välttämättä tarvitse osata mitään ja huonommassakin kunnossa olevat ovat erittäin tervetulleita mukaan. Mukana olevan koiran tulee olla terve, rokotettu asianmukaisesti sekä peruskiltti. Osaamisen ja kunnon kehittyessä liikkeet ja vaatimustaso nousevat, mikä takaa mielenkiinnon säilymisen vuosiksi, Satama kertoo.

Meri Satama ja kääpiösnautseri Urho ohjaavat Dogbic-liikkeitä sekä antavat vinkkejä kotiharjoitteluun Eläinystäväni-messuilla omalla osastollaan. Messuosaston lisäksi Meri ja Urho esiintyvät myös messujen ohjelma-areenalla.

Näyttelyjä ja kilpailuja

Eläinystäväni-tapahtumassa on useita eri lajien näyttelyitä. Scandinavian Winner 2016 -kansainvälinen kissanäyttely järjestetään ensimmäistä kertaa Suomessa messujen yhteydessä. Kansainvälisen kissaliiton myöntämän tittelinäyttelyn järjestävät Suomen Kissaliitto ja Ruuhka-Suomen Rotukissayhdistys/RuRok. Näyttelyyn odotetaan osallistujia kaikista Pohjoismaista sekä eri puolilta Eurooppaa. Näyttelyn suojelija toimii Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen.

Messuilla kisataan myös Kennelliiton Nuori Koirataituri -kilpailun osakilpailussa, jossa 12–17-vuotiaat nuoret pääsevät esittelemään koiraosaamistaan ja -tietämystään. Osakilpailuja järjestetään kaiken kaikkiaan viisi eri puolilla Suomea. Kisa huipentuu finaaliin, joka käydään joulukuussa Koiramessuilla Messukeskuksessa. Ilmoittautuminen osakilpailuun on käynnissä 1.4. saakka Kennelliiton verkkosivuilla. Kennelliiton teemana vuonna 2016 ovat nuoret, ja Nuori Koirataituri -kilpailu on osa teemavuoden ohjelmaa.

Eläinystäväni-messut Messukeskuksessa Helsingissä 16.–17.4.2016. Samaan aikaan samalla lipulla myös Lapsimessut, pienoismallitapahtuma Model Expo, Kädentaitotapahtuma sekä shoppailijoiden OutletExpo.

Kadonneista kissoista lähes puolet jää noutamatta kotiin pääkaupunkiseudulla

62fbb810-6a07-470d-828d-b7a9f441cec8-main_image

“Kissoja ei ehkä arvosteta tarpeeksi” Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen eläinsuojelueläinlääkäri Elli Valtonen arvelee. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Matti Miinalainen

Pääkaupunkiseudun löytökissoista jopa 40 prosenttia jää noutamatta kotiin löytöeläintalosta. Koirilla vastaava luku on 15 prosenttia. Tiedot selviävät Helsingin Viikin löytöeläintalon viime vuoden tilastoista.

”Tämä voi kuvastaa kissojen arvostuksen puutetta. Tai sitten löytöeläintalon toiminta ei ole kissojen omistajille riittävän tuttua” Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen eläinsuojelueläinlääkäri Elli Valtonen sanoo.

Kissan ulkoilu vapaana taajama-alueella on edelleen tavallista. Helsingin alueella vapaana liikkuvista kissoista tulee runsaasti yhteydenottoja kaupungin ympäristökeskuksen eläinsuojeluvalvontaan. Kissan ulkoilu vapaana taajama-alueella ei ole kissalle turvallista. Lisäksi kissa voi aiheuttaa vahinkoa kaupunkiluonnolle.

Kissoja hoidetaan 10 ja koiria 6 vuorokautta

Pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyö Viikin löytöeläintalon kanssa sujuu erinomaisesti. Löytöeläintalossa hoidettiin vuonna 2015 yhteensä 1357 eläintä, joista 747 oli helsinkiläisiä. Helsinkiläisiä koiria oli 350 (47 %), kissoja 338 (45 %) ja muita pieneläimiä, kuten kaneja ja jyrsijöitä 59 (8 %).

Koirista valtaosa (85 %) haettiin takaisin omaan kotiin, mutta kissoista vain 60 %. Kissat myös viettivät enemmän aikaa löytöeläintalossa. Kissoja hoidettiin keskimäärin kymmenen vuorokautta, koirille kertyi kuusi hoitopäivää. Löytöeläintalolle jääneistä kissoista suurin osa (noin 70 %) sijoitettiin uuteen kotiin joko löytöeläintalon tai Helsingin eläinsuojeluyhdistyksen kautta.

Viikin löytöeläintalo ottaa vastaan Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Kirkkonummen alueelta talteen otetut eläimet sekä viranomaisten eläinsuojelullisista syistä haltuun ottamat eläimet. Viikin löytöeläintalon toiminta on alkanut vuonna 2006. Löytöeläintalo sijaitsee Helsingin Viikissä osoitteessa Koetilantie 13. Lisätietoja löytöeläintalon toiminnasta internetsivuilta www.loytoelaintalo.fi.

Huonokuntoisia kissalaumoja löytyy yhä enemmän – Lauantaina 5.3. vietetään valtakunnallista löytöeläinpäivää.

kissalaumat_kuva-paivi-maki

Villiintyneet kissalaumat työllistävät eläinsuojelutoimijoita lisääntyvässä määrin. Isoissa kissalaumoissa elävillä kissoilla on paljon tarttuvia tauteja, sisäsiittoisuudesta johtuvia epämuodostumia, aliravitsemusta sekä ulko- ja sisäloisia.

Villiintyneillä kissalaumoilla eli kissapopulaatioilla tarkoitetaan joukkoa leikkaamattomia kissoja, jotka lisääntyvät hallitsemattomasti. Tyypillisesti lauma syntyy, kun pihapiiriin ilmestynyttä, leikkaamatonta kissaa aletaan ruokkia. Kissa on nopea lisääntyjä, joten pian pihapiirissä pyöriikin jopa kymmeniä kissoja.

– Monesti kissalauma asuu yksinasuvan ihmisen pihapiirissä. Eläinmäärän holtiton lisääntyminen liittyy usein ihmisen henkisen pahoinvoinnin kasvuun, sanoo SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton vapaaehtoinen eläinsuojeluneuvoja Mira Ekholm-Martikainen.

Isoissa laumoissa pitkään eläneet kissat eivät enää totu ihmisen käsittelyyn. Jos nuoret pennut saadaan hoitoon riittävän varhain, sosiaalistuvat ne yleensä lemmikiksi sopiviksi. Suuri osa aikuisista kiinni otetuista kissoista joudutaan kuitenkin liian arkoina ja pelokkaina lopettamaan.

– Jos kissalaumasta kiinni otettua, sairasta ja villiintynyttä kissaa ei pysty edes lääkitsemään, on eläinsuojeluteko lopettaa se nopeasti ja kivuttomasti. Jokaiselle kissalle, joka vähänkään vaikuttaa siltä, että se voisi sopeutua käsittelyyn ja ihmisen kanssa asumiseen, pyritään järjestämään mahdollisuus sopeutua kotikissaksi, sanoo Ekholm-Martikainen.

SEYn vapaaehtoiset eläinsuojeluneuvojat törmäävät villiintyneisiin kissalaumoihin yhä useammin. SEYn eläinsuojeluneuvojien viime vuoden neuvontakäyntitilastojen mukaan kissamäärä käyntipaikkaa kohden on kasvanut. Yksi syy siihen, että kissalaumat tulevat eläinsuojelutoimijoiden tietoon yhä useammin, on tiedon lisääntyminen ongelmasta.

– Varmasti villiintyneitä kissalaumoja on aina ollut, mutta nyt niistä puhutaan enemmän ja ihmiset puuttuvat niihin herkemmin.

Tehokkaimpana keinona kissapopulaatioiden ehkäisemiseksi pidetään ulkoilevien kissojen leikkauttamista sekä kissojen pakollista tunnistusmerkintää ja omistajatietojen rekisteröintiä.

Suomen löytökissoista vain noin viisi prosenttia haetaan takaisin omaan kotiinsa. Usein syynä on omistajan haluttomuus maksaa kissan hoitopäiviltä koituneita kuluja. Jos kissalla olisi tunnistusmerkintä josta omistajatiedot selviävät, löytäisi huomattavasti useampi kissa takaisin kotiin. Kuntien löytöeläintoiminnasta aiheutuvat kulut laskisivat, kun kissan hoidosta aiheutuneet kulut voisi periä sen omistajalta.

kissalaumat2_kuva-paivi-maki

Myös Euroopan komission mukaan EU-jäsenmaissa tulisi ottaa käyttöön systemaattinen koirien ja kissojen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti. Euroopan parlamentti kannatti helmikuussa 2016 päätöslauselmaa, jonka tavoitteena on lopettaa koirien ja kissojen laiton kauppa EU-maissa. Pääkeino tavoitteen saavuttamiseksi olisi yhtenäisen koirien ja kissojen tunnistusmerkintä- ja rekisteröintijärjestelmän luominen EU-alueelle. EU-maista kissojen rekisteröinti on jo pakollista Kreikassa, Ranskassa ja Slovakiassa.

Kissojen ja koirien pakollisen tunnistusmerkinnän ja omistajatietojen rekisteröinnin avulla voitaisiin ehkäistä myös pentutehtailua.

Suomessa hylätään vuosittain arviolta noin 20 000 kissaa. Kunnalliset löytöeläintalot eivät pääsääntöisesti ota vastaan villiintyneitä kissoja. Villiintyneiden kissalaumojen auttaminen ei kuulu myöskään eläinsuojeluviranomaisille. Käytännössä villiintyneiden kissojen auttaminen jää vapaaehtoisten toimijoiden harteille.

SEY vaatii eläinsuojelulakiin myös muita keinoja löytökissaongelman ratkaisemiseksi. Kunnallisen löytöeläintoiminnan kilpailutuksessa tulee ottaa kriteereiksi hinnan lisäksi henkilökunnan ammattitaito ja eläinten pito-olosuhteet. Kissojen ja muiden pienikokoisten harraste-eläinten kiinniotto ja kuljetus löytöeläintaloon sekä niistä koituneet kustannukset tulee määrätä kuntien tai valtion vastuulle. Nyt kiinniotto ja kuljetus kuormittavat kohtuuttomasti vapaaehtoisia toimijoita sekä ajallisesti että taloudellisesti. Kissat tulee kastroida tai steriloida ennen luovutusta uuteen kotiin.

Jos haluat antaa kissalle kodin, ota yhteys lähimpään SEYn jäsenyhdistykseen. Yhteystiedot löytyvät osoitteestawww.sey.fi. Osoitteessa www.kodittomat.info löytyy suomalaisten eläinsuojeluyhdistysten kautta kotia etsiviä eläimiä.

Kissojen ja koirien pakollinen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti on myös yksi SEYn ja Animalian Eläinlaki-kampanjaa, jolla vaaditaan Suomeen maailman edistyksellisintä eläinsuojelulakia. Vetoomuksen on allekirjoittanut jo yli 40 000 ihmistä. Lisätietoa kampanjasta: www.eläinlaki.fi

Kuvat: Päivi Mäki

Kennelliiton tutkimus: Hyvä suhde koiraan lisää omistajan onnellisuutta

die-heb-ik

Photo By: I Did That by X posid

Koiralla on laaja-alainen myönteinen vaikutus ihmisen hyvinvointiin. Koira vaikuttaa etenkin ihmisen elämänhallintaan, emotionaalisuuteen, toiminnallisuuteen ja itsetuntoon. Asia selviää Kennelliiton uudesta tutkimuksesta ”Hyvää elämää koiran kanssa – Koiran vaikutuksesta koiranomistajan hyvinvointiin ja onnellisuuteen”. Tutkimus julkaistiin tänään tiistaina 1.3.2016, ja sen on toteuttanut lääketieteen ja kirurgian tohtori Heimo Langinvainio.

Koira täyttää parhaimmillaan monia ihmisen psykologisia ja sosiaalisia tarpeita. Tutkimuksen mukaan koiran tuomat hyödyt koiranomistajalle riippuvat kuitenkin olennaisesti koirasuhteen laadusta.

Koiranomistaja on sitä onnellisempi mitä parempi suhde hänellä on koiraan. Parhaimmillaan koirasuhde on erittäin rikastuttava, palkitseva ja suotuisa hyvinvoinnin kannalta.

Tutkimuksen tekijä, lääketieteen ja kirurgian tohtori Heimo Langinvainion mukaan tuloksissa oli yllättävää koiran myönteisen vaikutuksen voimakkuus ja sen laaja-alainen yhteys hyvinvointitekijöihin ja onnellisuuteen. Koira voi olla kova kilpailija muille lemmikeille tai jopa ihmissuhteelle.

Tutkimustuloksista selviää, että miehet ja naiset hyötyvät koirasta eri tavoin. Naisilla on keskimäärin parempi suhde tunnetasolla koiraan kuin miehillä. Naisista esimerkiksi yli puolet kokee, että koira tuottaa paljon tai erittäin paljon turvallisuutta. Miehille koira on ennen kaikkea kumppani, joka tukee harrastustoimintaa kuten metsästystä.

Lähes kolmannes kyselyyn vastanneista naisista ja viidennes miehistä arvioi sosiaalisten suhteidensa vahvistuneen erittäin paljon koiran ansiosta. Vastaajat kokivat koiran yhdistävän perhettä, vahvistavan parisuhdetta ja tukevan lastenkasvatusta. Yli puolet naisista ja kolmasosa miehistä koki koiran vähentävän yksinäisyyden tunnetta erittäin paljon.

Tutkimus toteutettiin avoimena kyselynä Kennelliiton nettisivuilla vuoden 2014 lopulla. Kyselyyn vastasi 9019 henkilöä, joista 86 % oli naisia.

Kennelliiton tulevaisuustoimikunta käynnisti vuonna 2013 Hyvää elämää koiran kanssa -hankkeen, jonka tarkoituksena on tukea terveyttä ja hyvinvointia edistävää tasapainoista suhdetta – ihmisen ja koiran parhaaksi. Hankkeeseen liittyen päätettiin käynnistää myös tutkimustoimintaa. Asiantuntijaksi kutsuttiin lääketieteen tohtori Heimo Langinvainio, joka tunnetaan stressitutkijana ja työhyvinvoinnin pioneerina Suomessa. Nyt julkaistu tutkimus on hankkeen toinen, ensimmäinen julkaistiin vuonna 2014.

Tutustu tutkimukseen Kennelliiton nettisivuilla.

Suomen Kennelliitto on valtakunnallinen koira-alan asiantuntijajärjestö, joka perustettiin vuonna 1889. Kennelliiton tavoitteena on edistää puhdasrotuisten koirien kasvatusta ja monipuolista koiraharrastusta sekä parantaa koiranpitoa Suomessa. Kennelliitto jakaa asiantuntijatietoa, ja se toimii kattavasti suomalaisen ja kansainvälisen koiratoiminnan etujärjestönä.

Linkit

http://www.kennelliitto.fi