Häntä heiluen tarkastuksesta läpi – muutama koira eristykseen lemmikkiratsiasta

KukkolaHanna_lel_lssavi_180416

Läänineläinlääkäri Hanna Kukkola työssään

Viikonloppuna Vaasan ja Turun satamissa järjestetyissä lemmikkiratsioissa valtaosa lemmikeistä omistajineen sai jatkaa matkaansa huomautuksetta. Valtakunnallinen lemmikkieläinratsia aloitettiin Vaasan ja Turun satamista 15.–16.4.2016 Ruotsista tuleville koirille, kissoille ja freteille. Ratsioiden tarkoituksena on lisätä lemmikkien kanssa liikkuvien tietoisuutta tuontivaatimuksista ja tautiriskeistä.  Vaasassa tarkastuskäynti tehtiin viikonloppuna myös kahdesti lentoasemalle. Mukana tarkastuksessa olivat aluehallintoviraston läänineläinlääkärit, kunnalliset eläinlääkärit ja tulli. Vaasassa järjestettiin samana viikonloppuna myös kansainvälinen koiranäyttely.

Uumajasta Vaasaan saapui kahdella iltalaivalla kaikkiaan nelisenkymmentä koiraa (40), joista kahden kohdalla todettiin vakavia puutteita. Toisen koiran passi oli kadonnut, minkä lisäksi myös vaadittava ekinokokkilääkitys oli jäänyt antamatta. Koira määrättiin eristykseen ja sille tehdään palautuspäätös. Toisella koirista puolestaan mikrosirun numero ja passiin merkitty numero eivät vastanneet toisiaan tarkastuksessa. Tämänkin koiran reissu päätyi eristykseen ja kotimatkalle. Turun satamassatarkastettiin kaikkiaan 22 koiraa ja yhdeksän kissaa. Koirien osalta puutteita esiintyi seitsemän kohdalla, joilta kaikilta puuttui vaadittava ekinokokkilääkitys. Muita viikonlopun tarkastuksissa havaittuja puutteita olivat omistajan nimen puuttuminen koiran passista sekä valtakirjan puuttuminen koiran kuljettajalta.

Tarkastuksia tehdään tautiriskin vuoksi

Lemmikkien liikkuvuus yli rajojen on kasvanut jatkuvasti ja samalla lisääntyvät tautiriskit. Lemmikeillä tulee olla säädetyt rokotukset ja lääkitykset voimassa aina, kun ne matkustavat EU:n alueella. Pistokoevalvonnassa kiinnitetään huomiota erityisesti rabiesrokotuksiin ja ekinokokkiloislääkityksiin. Lemmikkien tulee olla tunnistusmerkittyjä/sirutettuja ja niiden mukana tulee olla lemmikkieläinpassi. Passista näkyvät mm. voimassaolomerkinnät rabiesrokotteesta (yli 12-viikkoiset). Lisäksi koirien tulee olla lääkitty ekinokokkoosia vastaan 1–5 vuorokautta ennen niiden maahantuloa tai eläinten kanssa pitää noudattaa 28 vrk:n sääntöä. Mikäli puutteita ilmenee, voidaan eläin palauttaa takaisin lähtömaahan, eristää tai lopettaa. Eläimen laittomasta tuonnista aiheutuneet kulut maksaa omistaja, minkä lisäksi veloitetaan 200 euron tarkastusmaksu.

Seuraavat lemmikkieläinratsiat järjestetään Helsingissä 20.5., Turussa 23.5. ja Torniossa 17.6.2016.

Suomen ensimmäinen eläinsuojeluteemainen verkkolehti on avattu

elainten-ystavan-verkkolehti

SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton perinteikäs jäsenlehti Eläinten ystävä on ilmestynyt jo vuodesta 1906. Nyt Eläinten ystävästä on avattu kaikille avoin verkkolehti, jossa julkaistaan sekä printtilehden parhaat palat että lehdessä julkaisematonta materiaalia.

– Eläinten ystävässä on paljon laadukkaita erikoistoimittajien ja eläinten hyvinvoinnin asiantuntijoiden kirjoittamia juttuja. Eläinten ystävän printtilehden levikki on yli 10 000 ja lukijatutkimuksen mukaan lehteä luetaan tarkkaan. Vaikka Eläinten ystävä säilyy SEYn jäsenlehtenä, halusimme tuoda laajempaan jakeluun juttuja, joilla on eläinten hyvinvoinnin kannalta merkitystä, sanoo Eläinten ystävä -lehden päätoimittaja Maria Lindqvist.

Eläinten ystävän verkkolehdessä julkaistaan muun muassa eläinten hyvinvointiin ja käyttäytymiseen, eettiseen kuluttamiseen sekä eläinsuojelulain uudistukseen liittyviä artikkeleita. Verkkolehdessä nostetaan esiin eläintenpitäjiä, jotka erityisesti panostavat eläinten pito-olosuhteisiin sekä tuodaan esiin ongelmia niin tuotantoeläinten, lemmikkien kuin luonnonvaraistenkin eläinten pidossa. Lisäksi tuodaan esiin positiivisia esimerkkejä niin meiltä kuin maailmaltakin.

– Olemme Suomessa tottuneet kuulemaan, miten meillä on maailman tiukin eläinsuojelulaki ja miten meillä huolehditaan eläimistä todella hyvin. Todellisuudessa olemme monessa asiassa tippuneet EU-maiden kärjestä. SEYn mielestä on tärkeää, että epäkohtia tuodaan suuren yleisön tietoisuuteen ja että niiden korjaamiseksi tarjotaan vaihtoehtoja. Haluamme tarjota lukijalle luotettavaa tietoa myös arjen valintojen pohjaksi, sanoo Lindqvist.

Eläinten ystävässä tuodaan esiin myös vapaaehtoisten toimijoiden tekemää käytännön eläinsuojelutyötä. Verkkolehdessä kerrotaan apua saavien eläinten kohtaloista sekä ihmisistä, jotka apua tarjoavat. Myös lukija voi tarjota omia eläintarinoitaan julkaistavaksi. Mielipidekirjoituksissa julkaistaan paitsi Eläinten ystävän toimituksen kolumneja, myös vieraskirjoittajien kantaa ottavia kirjoituksia. Kirjailija Aura Koiviston kirjoittamassa, suositussa Auran pakinassa käsitellään ajankohtaisia ja poleemisiakin eläinsuojeluaiheita sekä arjen havaintoja eläimistä ja eläinten ystävistä.

Eläinten ystävän verkkolehteä voi lukea ilmaiseksi osoitteessa elaintenystava.fi. Eläinten ystävän printtilehti on vuoden alusta ollut myös tilattava yleisaikakauslehti. Lehden vuositilaus maksaa 30 euroa ja tilauksen voi tehdä osoitteeseen sey@sey.fi.

http://www.elaintenystava.fi/

http://www.sey.fi/seytoimii/viestinta/elainten-ystava-lehti

Eläinystäväni-messuilla kuntoillaan koirakavereiden kanssa

c36a43c7-eb9c-4235-b885-105c3ce53c18-main_image

Eläinystäväni-messut järjestetään 16.-17.4. Messukeskuksessa Helsingissä. Kuva: Messukeskus

Lemmikit ja lemmikki-ihmiset kokoontuvat Messukeskukseen Eläinystäväni-messuille 16.–17.4. Tapahtuman ohjelmassa on useita näyttelyitä ja kilpailuja sekä vinkkejä eläinten kanssa harrastamiseen.

Dogbic on uusi suomalainen liikuntamuoto, jota voi harrastaa yhdessä lemmikkikoiran kanssa. Koira tuo esimerkiksi erilaisiin liikkeisiin vastusta omalla painollaan. Dogbicin kehittäjän Meri Sataman mukaan treenistä on hyötyä ja iloa sekä koiralle että ihmiselle.

– Dogbic kehittää muun muassa lihaskuntoa, liikkuvuutta ja koordinaatiota. Koiran kannalta lajissa on kyse TOKOmaisesta (TOKO eli tottelevaisuuskoe) liikunnasta sekä hauskasta yhdessäolosta omistajan kanssa. Dogbic vahvistaa ihmisen ja koiran välistä yhteistyötä, Satama sanoo.

Dogbicissa on tuntivaihtoehdot koirakoille sekä ihmisille ilman koiria. Tunneilla opitaan muun muassa eri koiralajien sääntöjä ja tapoja. Meri Satama kiertää ohjaamassa kiinnostuneita Dogbicin saloihin lajin toisen kehittäjän, kääpiösnautseri Urhon, kanssa. Satama on aiemmin kehittänyt ratsastajille vastaavan lajin, Horsebicin.

– Opiskelin vuosina 2012–2015 Suomen Urheiluopistolla Vierumäellä liikunnanohjaajaksi. Samaan aikaan perheeseeni tuli Urho. Tutustuin Urhon kautta koiramaailmaan ja huomasin, että siellä oli tilaa ihmisen fysiikkaa kehittäville lajeille. Niinpä aika luontevasti opinnäytetyöni aiheeksi nousi Dogbic, Satama kuvailee Dogbicin syntyä.

Koirien kanssa harrastavia ihmisiä on Suomessa paljon. Dogbicia voivat harrastaa kaikki kunnosta ja aiemmasta taitotasosta riippumatta.

– Tunteja ohjataan nousujohteisesti. Alkeistunnilla ei vielä välttämättä tarvitse osata mitään ja huonommassakin kunnossa olevat ovat erittäin tervetulleita mukaan. Mukana olevan koiran tulee olla terve, rokotettu asianmukaisesti sekä peruskiltti. Osaamisen ja kunnon kehittyessä liikkeet ja vaatimustaso nousevat, mikä takaa mielenkiinnon säilymisen vuosiksi, Satama kertoo.

Meri Satama ja kääpiösnautseri Urho ohjaavat Dogbic-liikkeitä sekä antavat vinkkejä kotiharjoitteluun Eläinystäväni-messuilla omalla osastollaan. Messuosaston lisäksi Meri ja Urho esiintyvät myös messujen ohjelma-areenalla.

Näyttelyjä ja kilpailuja

Eläinystäväni-tapahtumassa on useita eri lajien näyttelyitä. Scandinavian Winner 2016 -kansainvälinen kissanäyttely järjestetään ensimmäistä kertaa Suomessa messujen yhteydessä. Kansainvälisen kissaliiton myöntämän tittelinäyttelyn järjestävät Suomen Kissaliitto ja Ruuhka-Suomen Rotukissayhdistys/RuRok. Näyttelyyn odotetaan osallistujia kaikista Pohjoismaista sekä eri puolilta Eurooppaa. Näyttelyn suojelija toimii Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen.

Messuilla kisataan myös Kennelliiton Nuori Koirataituri -kilpailun osakilpailussa, jossa 12–17-vuotiaat nuoret pääsevät esittelemään koiraosaamistaan ja -tietämystään. Osakilpailuja järjestetään kaiken kaikkiaan viisi eri puolilla Suomea. Kisa huipentuu finaaliin, joka käydään joulukuussa Koiramessuilla Messukeskuksessa. Ilmoittautuminen osakilpailuun on käynnissä 1.4. saakka Kennelliiton verkkosivuilla. Kennelliiton teemana vuonna 2016 ovat nuoret, ja Nuori Koirataituri -kilpailu on osa teemavuoden ohjelmaa.

Eläinystäväni-messut Messukeskuksessa Helsingissä 16.–17.4.2016. Samaan aikaan samalla lipulla myös Lapsimessut, pienoismallitapahtuma Model Expo, Kädentaitotapahtuma sekä shoppailijoiden OutletExpo.

Kadonneista kissoista lähes puolet jää noutamatta kotiin pääkaupunkiseudulla

62fbb810-6a07-470d-828d-b7a9f441cec8-main_image

“Kissoja ei ehkä arvosteta tarpeeksi” Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen eläinsuojelueläinlääkäri Elli Valtonen arvelee. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Matti Miinalainen

Pääkaupunkiseudun löytökissoista jopa 40 prosenttia jää noutamatta kotiin löytöeläintalosta. Koirilla vastaava luku on 15 prosenttia. Tiedot selviävät Helsingin Viikin löytöeläintalon viime vuoden tilastoista.

”Tämä voi kuvastaa kissojen arvostuksen puutetta. Tai sitten löytöeläintalon toiminta ei ole kissojen omistajille riittävän tuttua” Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen eläinsuojelueläinlääkäri Elli Valtonen sanoo.

Kissan ulkoilu vapaana taajama-alueella on edelleen tavallista. Helsingin alueella vapaana liikkuvista kissoista tulee runsaasti yhteydenottoja kaupungin ympäristökeskuksen eläinsuojeluvalvontaan. Kissan ulkoilu vapaana taajama-alueella ei ole kissalle turvallista. Lisäksi kissa voi aiheuttaa vahinkoa kaupunkiluonnolle.

Kissoja hoidetaan 10 ja koiria 6 vuorokautta

Pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyö Viikin löytöeläintalon kanssa sujuu erinomaisesti. Löytöeläintalossa hoidettiin vuonna 2015 yhteensä 1357 eläintä, joista 747 oli helsinkiläisiä. Helsinkiläisiä koiria oli 350 (47 %), kissoja 338 (45 %) ja muita pieneläimiä, kuten kaneja ja jyrsijöitä 59 (8 %).

Koirista valtaosa (85 %) haettiin takaisin omaan kotiin, mutta kissoista vain 60 %. Kissat myös viettivät enemmän aikaa löytöeläintalossa. Kissoja hoidettiin keskimäärin kymmenen vuorokautta, koirille kertyi kuusi hoitopäivää. Löytöeläintalolle jääneistä kissoista suurin osa (noin 70 %) sijoitettiin uuteen kotiin joko löytöeläintalon tai Helsingin eläinsuojeluyhdistyksen kautta.

Viikin löytöeläintalo ottaa vastaan Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Kirkkonummen alueelta talteen otetut eläimet sekä viranomaisten eläinsuojelullisista syistä haltuun ottamat eläimet. Viikin löytöeläintalon toiminta on alkanut vuonna 2006. Löytöeläintalo sijaitsee Helsingin Viikissä osoitteessa Koetilantie 13. Lisätietoja löytöeläintalon toiminnasta internetsivuilta www.loytoelaintalo.fi.

Huonokuntoisia kissalaumoja löytyy yhä enemmän – Lauantaina 5.3. vietetään valtakunnallista löytöeläinpäivää.

kissalaumat_kuva-paivi-maki

Villiintyneet kissalaumat työllistävät eläinsuojelutoimijoita lisääntyvässä määrin. Isoissa kissalaumoissa elävillä kissoilla on paljon tarttuvia tauteja, sisäsiittoisuudesta johtuvia epämuodostumia, aliravitsemusta sekä ulko- ja sisäloisia.

Villiintyneillä kissalaumoilla eli kissapopulaatioilla tarkoitetaan joukkoa leikkaamattomia kissoja, jotka lisääntyvät hallitsemattomasti. Tyypillisesti lauma syntyy, kun pihapiiriin ilmestynyttä, leikkaamatonta kissaa aletaan ruokkia. Kissa on nopea lisääntyjä, joten pian pihapiirissä pyöriikin jopa kymmeniä kissoja.

– Monesti kissalauma asuu yksinasuvan ihmisen pihapiirissä. Eläinmäärän holtiton lisääntyminen liittyy usein ihmisen henkisen pahoinvoinnin kasvuun, sanoo SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton vapaaehtoinen eläinsuojeluneuvoja Mira Ekholm-Martikainen.

Isoissa laumoissa pitkään eläneet kissat eivät enää totu ihmisen käsittelyyn. Jos nuoret pennut saadaan hoitoon riittävän varhain, sosiaalistuvat ne yleensä lemmikiksi sopiviksi. Suuri osa aikuisista kiinni otetuista kissoista joudutaan kuitenkin liian arkoina ja pelokkaina lopettamaan.

– Jos kissalaumasta kiinni otettua, sairasta ja villiintynyttä kissaa ei pysty edes lääkitsemään, on eläinsuojeluteko lopettaa se nopeasti ja kivuttomasti. Jokaiselle kissalle, joka vähänkään vaikuttaa siltä, että se voisi sopeutua käsittelyyn ja ihmisen kanssa asumiseen, pyritään järjestämään mahdollisuus sopeutua kotikissaksi, sanoo Ekholm-Martikainen.

SEYn vapaaehtoiset eläinsuojeluneuvojat törmäävät villiintyneisiin kissalaumoihin yhä useammin. SEYn eläinsuojeluneuvojien viime vuoden neuvontakäyntitilastojen mukaan kissamäärä käyntipaikkaa kohden on kasvanut. Yksi syy siihen, että kissalaumat tulevat eläinsuojelutoimijoiden tietoon yhä useammin, on tiedon lisääntyminen ongelmasta.

– Varmasti villiintyneitä kissalaumoja on aina ollut, mutta nyt niistä puhutaan enemmän ja ihmiset puuttuvat niihin herkemmin.

Tehokkaimpana keinona kissapopulaatioiden ehkäisemiseksi pidetään ulkoilevien kissojen leikkauttamista sekä kissojen pakollista tunnistusmerkintää ja omistajatietojen rekisteröintiä.

Suomen löytökissoista vain noin viisi prosenttia haetaan takaisin omaan kotiinsa. Usein syynä on omistajan haluttomuus maksaa kissan hoitopäiviltä koituneita kuluja. Jos kissalla olisi tunnistusmerkintä josta omistajatiedot selviävät, löytäisi huomattavasti useampi kissa takaisin kotiin. Kuntien löytöeläintoiminnasta aiheutuvat kulut laskisivat, kun kissan hoidosta aiheutuneet kulut voisi periä sen omistajalta.

kissalaumat2_kuva-paivi-maki

Myös Euroopan komission mukaan EU-jäsenmaissa tulisi ottaa käyttöön systemaattinen koirien ja kissojen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti. Euroopan parlamentti kannatti helmikuussa 2016 päätöslauselmaa, jonka tavoitteena on lopettaa koirien ja kissojen laiton kauppa EU-maissa. Pääkeino tavoitteen saavuttamiseksi olisi yhtenäisen koirien ja kissojen tunnistusmerkintä- ja rekisteröintijärjestelmän luominen EU-alueelle. EU-maista kissojen rekisteröinti on jo pakollista Kreikassa, Ranskassa ja Slovakiassa.

Kissojen ja koirien pakollisen tunnistusmerkinnän ja omistajatietojen rekisteröinnin avulla voitaisiin ehkäistä myös pentutehtailua.

Suomessa hylätään vuosittain arviolta noin 20 000 kissaa. Kunnalliset löytöeläintalot eivät pääsääntöisesti ota vastaan villiintyneitä kissoja. Villiintyneiden kissalaumojen auttaminen ei kuulu myöskään eläinsuojeluviranomaisille. Käytännössä villiintyneiden kissojen auttaminen jää vapaaehtoisten toimijoiden harteille.

SEY vaatii eläinsuojelulakiin myös muita keinoja löytökissaongelman ratkaisemiseksi. Kunnallisen löytöeläintoiminnan kilpailutuksessa tulee ottaa kriteereiksi hinnan lisäksi henkilökunnan ammattitaito ja eläinten pito-olosuhteet. Kissojen ja muiden pienikokoisten harraste-eläinten kiinniotto ja kuljetus löytöeläintaloon sekä niistä koituneet kustannukset tulee määrätä kuntien tai valtion vastuulle. Nyt kiinniotto ja kuljetus kuormittavat kohtuuttomasti vapaaehtoisia toimijoita sekä ajallisesti että taloudellisesti. Kissat tulee kastroida tai steriloida ennen luovutusta uuteen kotiin.

Jos haluat antaa kissalle kodin, ota yhteys lähimpään SEYn jäsenyhdistykseen. Yhteystiedot löytyvät osoitteestawww.sey.fi. Osoitteessa www.kodittomat.info löytyy suomalaisten eläinsuojeluyhdistysten kautta kotia etsiviä eläimiä.

Kissojen ja koirien pakollinen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti on myös yksi SEYn ja Animalian Eläinlaki-kampanjaa, jolla vaaditaan Suomeen maailman edistyksellisintä eläinsuojelulakia. Vetoomuksen on allekirjoittanut jo yli 40 000 ihmistä. Lisätietoa kampanjasta: www.eläinlaki.fi

Kuvat: Päivi Mäki

Kennelliiton tutkimus: Hyvä suhde koiraan lisää omistajan onnellisuutta

die-heb-ik

Photo By: I Did That by X posid

Koiralla on laaja-alainen myönteinen vaikutus ihmisen hyvinvointiin. Koira vaikuttaa etenkin ihmisen elämänhallintaan, emotionaalisuuteen, toiminnallisuuteen ja itsetuntoon. Asia selviää Kennelliiton uudesta tutkimuksesta ”Hyvää elämää koiran kanssa – Koiran vaikutuksesta koiranomistajan hyvinvointiin ja onnellisuuteen”. Tutkimus julkaistiin tänään tiistaina 1.3.2016, ja sen on toteuttanut lääketieteen ja kirurgian tohtori Heimo Langinvainio.

Koira täyttää parhaimmillaan monia ihmisen psykologisia ja sosiaalisia tarpeita. Tutkimuksen mukaan koiran tuomat hyödyt koiranomistajalle riippuvat kuitenkin olennaisesti koirasuhteen laadusta.

Koiranomistaja on sitä onnellisempi mitä parempi suhde hänellä on koiraan. Parhaimmillaan koirasuhde on erittäin rikastuttava, palkitseva ja suotuisa hyvinvoinnin kannalta.

Tutkimuksen tekijä, lääketieteen ja kirurgian tohtori Heimo Langinvainion mukaan tuloksissa oli yllättävää koiran myönteisen vaikutuksen voimakkuus ja sen laaja-alainen yhteys hyvinvointitekijöihin ja onnellisuuteen. Koira voi olla kova kilpailija muille lemmikeille tai jopa ihmissuhteelle.

Tutkimustuloksista selviää, että miehet ja naiset hyötyvät koirasta eri tavoin. Naisilla on keskimäärin parempi suhde tunnetasolla koiraan kuin miehillä. Naisista esimerkiksi yli puolet kokee, että koira tuottaa paljon tai erittäin paljon turvallisuutta. Miehille koira on ennen kaikkea kumppani, joka tukee harrastustoimintaa kuten metsästystä.

Lähes kolmannes kyselyyn vastanneista naisista ja viidennes miehistä arvioi sosiaalisten suhteidensa vahvistuneen erittäin paljon koiran ansiosta. Vastaajat kokivat koiran yhdistävän perhettä, vahvistavan parisuhdetta ja tukevan lastenkasvatusta. Yli puolet naisista ja kolmasosa miehistä koki koiran vähentävän yksinäisyyden tunnetta erittäin paljon.

Tutkimus toteutettiin avoimena kyselynä Kennelliiton nettisivuilla vuoden 2014 lopulla. Kyselyyn vastasi 9019 henkilöä, joista 86 % oli naisia.

Kennelliiton tulevaisuustoimikunta käynnisti vuonna 2013 Hyvää elämää koiran kanssa -hankkeen, jonka tarkoituksena on tukea terveyttä ja hyvinvointia edistävää tasapainoista suhdetta – ihmisen ja koiran parhaaksi. Hankkeeseen liittyen päätettiin käynnistää myös tutkimustoimintaa. Asiantuntijaksi kutsuttiin lääketieteen tohtori Heimo Langinvainio, joka tunnetaan stressitutkijana ja työhyvinvoinnin pioneerina Suomessa. Nyt julkaistu tutkimus on hankkeen toinen, ensimmäinen julkaistiin vuonna 2014.

Tutustu tutkimukseen Kennelliiton nettisivuilla.

Suomen Kennelliitto on valtakunnallinen koira-alan asiantuntijajärjestö, joka perustettiin vuonna 1889. Kennelliiton tavoitteena on edistää puhdasrotuisten koirien kasvatusta ja monipuolista koiraharrastusta sekä parantaa koiranpitoa Suomessa. Kennelliitto jakaa asiantuntijatietoa, ja se toimii kattavasti suomalaisen ja kansainvälisen koiratoiminnan etujärjestönä.

Linkit

http://www.kennelliitto.fi

Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto: Euroopan parlamentti haluaa lopettaa lemmikkieläinten laittoman kaupan

Protect your pets with Mosquito Squad of Central NH

Euroopan parlamentissa äänestettiin eilen päätöslauselmasta, jonka tavoitteena on lopettaa koirien ja kissojen laiton kauppa EU-maissa. Päätöslauselmassa edellytetään Euroopan komission ryhtyvän toimenpiteisiin lemmikkieläinten laittoman kaupan kitkemiseksi.

Päätöslauselmaa vauhditti EU-maiden eläinsuojelujärjestöjen Protect Our Pets –kampanja, jossa EU-kansalaiset lähettivät europarlamentaarikoille sähköpostia pyytäen poliitikkoja puuttumaan eläinten laittomaan kauppaan ja pentutehtailuun. Yli 500 000 EU-kansalaista lähetti kampanjan aikana viestin EU-parlamentaarikoille. Suomesta kampanjaan osallistui SEY.

Lemmikkieläinten laiton kauppa kasvaa Euroopassa räjähdysmäisesti. Arvioidaan, että lemmikkieläinten myynti on kolmanneksi tuottoisin laittoman kaupan muoto Euroopassa huume- ja asekaupan jälkeen.

EU-alueella on valtavasti kysyntää kissan- ja koiranpennuille. Jatkuvasti kasvava lemmikinostajien määrä on luonut pentutehtailijoille helpon, tuottoisan ja lähes riskittömän tavan rikastua eläinten hyvinvoinnin kustannuksella. Erityisesti Keski- ja Etelä-Euroopassa pimeitä pentuja kuljetetaan pitkiäkin matkoja pentutehtaista ostajille. Pentutehtaissa eläimet kasvavat ala-arvoisissa oloissa ja ne ovat yleensä rokottamattomia ja huonosti sosiaalistettuja, mistä johtuen ne ovat usein myös pelokkaita, aggressiivisia ja sairaita. Suurella osalla pentutehtaista peräisin olevista eläimistä on jokin parantumaton sairaus, joka voi johtaa eläimen kuolemaan ja aiheuttaa omistajalleen suurta murhetta. Laittoman eläinkaupan suurimpana riskinä on muihin eläimiin ja ihmisiin tarttuvat taudit, joista rabies on pahamaineisin.

– SEY ja eläinsuojelujärjestöt ympäri Eurooppaa ovat erittäin tyytyväisiä Euroopan parlamentin päätöslauselmaan.  Kansalaiset ovat hyvin huolestuneita pentutehtailusta ja haluavat, että eläimille kärsimystä aiheuttavaa kauppaa vastaan taistellaan nykyistä tehokkaammin keinoin. On erinomaista, että europarlamentaarikot ovat kuunnelleet satojen tuhansien EU-kansalaisten viestin ja edellyttävät, että Euroopan komissio ryhtyy toimenpiteisiin laittoman kaupan kitkemiseksi, sanoo SEYn vs. toiminnanjohtaja Maria Lindqvist.

Euroopan komissio on teettänyt vuonna 2015 tutkimuksen laittoman kaupan vaikutuksista kissojen ja koirien hyvinvointiin. Tutkimuksen johtopäätöksenä oli muun muassa, että EU-alueella tarvitaan yhtenäinen järjestelmä koirien ja kissojen tunnistusmerkitsemiseen ja omistajatietojen rekisteröintiin.

– Monissa maissa on jo käytössä koirien, mutta myös kissojen pakollinen tunnistusmerkintä. Suomi on yksi niistä harvoista läntisen ja pohjoisen Euroopan maista, joissa koirien tai kissojen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti ei ole pakollista. Eläinsuojelulaki on uudistumassa, joten meillä on nyt erinomainen tilaisuus kuroa umpeen välimatka muihin EU-maihin ja säätää koirien ja kissojen tunnistusmerkintä ja omistajatietojen rekisteröinti pakolliseksi. On tärkeää, että eri maiden rekisterit keskustelevat keskenään, jotta eläinten alkuperä on jäljitettävissä ja jotta eläinten terveydentilasta ja annetuista rokotuksista voidaan varmistua, sanoo Lindqvist.

– Laiton lemmikkieläinkauppa aiheuttaa kärsimystä eläimille, mutta se on uhka myös ihmisten terveydelle. Euroopan komissio ja parlamentti ovat nyt onneksi yhtyneet eläinsuojelujärjestöjen näkemykseen siitä, että tunnistusmerkintä ja rekisteröinti ovat tärkeä osa ongelman ratkaisua. Toivomme, että lainsäätäjät Suomessa ymmärtävät tämän nyt, kun uutta eläinsuojelulakia ollaan parhaillaan laatimassa ja varmistavat, että koirien ja kissojen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti ovat jatkossa käytäntönä myös Suomessa.

Lisätietoja:

Euroopan parlamentin päätöslauselma
http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?pubRef=-//EP//TEXT+MOTION+P8-RC-2016-0251+0+DOC+XML+V0//FI

Väitös: Koirilta on löydetty ensimmäistä kertaa pentuiän itsestään rajoittuva epilepsia

e3b168e5-a5e0-4b3d-9e26-8bf4b3146cc9-main_image

Lagotto Romagnolo pentu.

Epilepsia on yksi yleisimmistä kroonisista neurologisista sairauksista sekä koirilla että ihmisillä. Lisäksi nuorten yksilöiden epäkypsien aivojen tiedetään olevan kypsiä aivoja alttiimpia kohtauksille. Ihmislääketieteessä tunnetaan useita itsestään rajoittuvia lapsuusiän epilepsioita, mutta koirilla ei ole aiemmin raportoitu vastaavia epilepsiaoireyhtymiä. ELL Tarja Pääkkönen (os. Jokinen) kuvaa väitöskirjatyössään ensimmäistä kertaa itsestään rajoittuvan pentuiän epilepsian Lagotto Romagnolo -rotuisilla koirilla. Lisäksi Pääkkönen tutkii epilepsian pitkäaikaisvaikutuksia koirilla, joilla on ollut nuoruusiän itsestään rajoittuva epilepsia (BFJE).

Koiratutkimuksista apua myös ihmisten epilepsiatutkimuksiin?

Koirapopulaatioiden suhteellinen sisäsiittoisuus helpottaa geenitutkimusta. Yksittäisten koirarotujen tilannetta voidaan verrata suomalaiseen tautiperintöön. Siihen kuuluvat sairaudet ovat asutushistoriamme takia yleisempiä Suomessa kuin muualla maailmassa ja ne ovat yksittäisten geenivirheiden aiheuttamia sairauksia. Näin ollen koiratutkimukset voivat toimia luonnollisena mallina myös ihmisten geneettisille eli perinnöllisille epilepsioille.

Tyypilliset oireet pentuiän itsestään rajoittuvassa epilepsiassa Lagotto Romagnolo –rotuisilla koirilla

Pääkkösen tutkimuksessa ilmeni, että sairaiden koirien kohtaukset alkavat keskimäärin 6 viikon iässä ja loppuvat itsestään yleensä 4 kuukauden ikään mennessä. Kohtaukset ovat useimmiten paikallisalkuisia ja niille tyypillistä on tärinä sekä jäykkyys. Kohtausten välillä useimmat sairaat koirat ovat normaaleja, mutta koirilla, joilla kohtaukset ovat vakavampia, havaitaan neurologisia oireita, kuten koordinaation puutetta kävelyssä, myös kohtausten välillä. Nämä neurologiset puutokset häviävät itsestään kohtausten loppuessa. Useimmilla sairailla koirilla todetaan epänormaalia aktiivisuutta aivosähkökäyrässä kohtausten välillä. Perinteisillä kuvantamismenetelmillä, kuten magneettikuvauksella, ei havaita muutoksia aivoissa pentuiän itsestään rajoittuvassa epilepsiassa.

Isotooppikuvantamista voidaan hyödyntää koirien epilepsiatutkimuksessa

Pääkkönen tutkii väitöstyössään isotooppikuvantamisen (PET) käyttöä koirien epilepsian tutkimuksessa käyttämällä merkkiaineena radioaktiivisesti merkittyä glukoosia (FDG). Pääkkönen havaitsi sairailla koirilla FDG-PET tutkimuksen avulla alentuneen aineenvaihdunnan alueita, jotka vastaavat hyvin paikallisia aivosähkökäyrälöydöksiä. Tämä tukee käsitystä, että epänormaalin aineenvaihdunnan alueet edustavat epilepsiakeskusta.

Pentuiän itsestään rajoittuvan epilepsian periytymismalli ja geenivirhe sairauden taustalla

Pääkkönen toteaa Lagottojen pentuiän itsestään rajoittuvan epilepsian periytyvän autosomaalisesti peittyvästi. Väitöskirjatutkimus paljastaa sairauden taustalla olevan geenivirheen LGI2 –proteiinia koodaavassa geenissä. Tutkimus osoittaa LGI2 -proteiinin toimivan hermosolujen välisissä liitoskohdissa, synapseissa, LGI1 –proteiinin tavoin. LGI2 –proteiini on aktiivinen epäkypsissä aivoissa kun taas LGI1 toimii kypsissä aivoissa vuorovaikutuksessa hermosolujen solukalvoproteiinien ADAM22 ja ADAM23 kanssa. Tämä LGI2 ja LGi1 -proteiinien välillä tapahtuva aktiivisuuden siirtyminen iän myötä tarjoaa selitysmallin kohtausten häviämiselle itsestään. Geenilöydös voi antaa lisätietoa myös ihmisten epilepsioiden tutkimukseen.

Käytösmuutoksia tavataan myös koirilla

Ihmislääketieteessä on tutkittu paljon epilepsian liitännäisongelmia, kuten käytösmuutoksia. Eläinlääketieteessä epilepsiaan mahdollisesti liittyviä liitännäissairauksia on tutkittu vasta vähän. Kohtausten suhteen ennuste on hyvä ja niiden esiintyminen myöhemmin aikuisiällä on harvinaista tutkituilla koirilla, joilla on ollut BFJE. Myös elinajan odote vastaa terveitä rotusisaria. Siitä huolimatta Pääkkösen tutkimus paljastaa käytösmuutoksia koirilla, joilla on ollut pentuiän itsestään rajoittuva epilepsia. Havaitut käytösmuutokset vastaavat ihmisen ADHD-oireyhtymää. Pääkkösen tutkimus vahvistaa käsitystä epilepsian ja liitännäissairauksien yhteisestä taustatekijästä ja siitä, etteivät käytösmuutokset ole riippuvaisia kohtauksiin liittyvistä tekijöistä, kuten kohtausten vakavuudesta ja niiden esiintymistiheydestä.

ELL Tarja Pääkkönen väittelee 4.3.2016 kello 12 Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta “Benign Familial Juvenile Epilepsy in Lagotto Romagnolo Dogs”. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Yliopiston päärakennus, Auditorium XIV, Fabianinkatu 33.

Vastaväittäjänä on Professor, PhD Holger Volk, Royal Veterinary College, ja kustoksena on professori Outi Vapaavuori.

Väitöskirja julkaistaan sarjassa Dissertationes Scholae Doctoralis Ad Sanitatem Investigandam Universitatis Helsinkiensis.

Linkit

Väitöskirjan elektroninen versio

Helsingin Ympäristökeskus: Eläinlääkäreiden aika ei riitä ennaltaehkäisevään eläinsuojelutyöhön

800px-Cat_public_domain_dedication_image_0012

Helsingissä on eläinsuojeluvalvonnassa vähän henkilöstöä suhteessa kaupungin asukasmäärään. Valvonnassa keskitytään ilmoitusten perusteella yksityisiin asuntoihin tehtäviin tarkastuksiin.

”Ennaltaehkäisevään työhön, kuten eläinten hyvinvoinnin edistämiseen luennoimalla tai neuvonnalla, ei riitä aikaa”, kertoo eläinsuojelueläinlääkäri Elli Valtonen Helsingin kaupungin ympäristökeskuksesta.

Ympäristökeskuksen eläinlääkärit tekivät viime vuonna 359 eläinsuojelutarkastusta. Tarkastusten määrä oli aiempien vuosien tasolla. Suurin osa tarkastuksista tehtiin yksityisiin asuntoihin, joissa ilmoituksen perusteella epäiltiin puutteita eläinten hoidossa. Myös eläinkauppoja ja erilaisia eläintapahtumia tarkastettiin.

Suurin osa eläinsuojeluilmoituksista koski koirien liiallista yksinoloa ja ulkoilutuksen puutetta, puutteita eläinten ruokinnassa sekä eläinten pahoinpitelyä tai kovakouraista kohtelua.

Helsingissä on arviolta 70 000–80 000 lemmikkieläintä. Lisäksi Helsingissä on noin 500 harrastehevosta, yksi tuotantoeläintila ja kaksi kotieläinpihaa. Eläinsuojelulain toteutumista Helsingissä valvoo ympäristökeskuksen eläinlääkärien ohella poliisi.

Taloudelliset ongelmat näkyvät myös eläinten hyvinvoinnissa

Eläinsuojelullisia toimia vaativien tarkastusten määrä oli edelleen suuri. Joka toisella tarkastuksella annettiin määräyksiä tai kieltoja epäkohtien korjaamiseksi tai ryhdyttiin kiireellisiin toimiin eläimen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Useimmiten eläimelle hankittiin tilapäinen hoitopaikka. Lievemmissä tapauksissa annettiin ohjeita tai neuvoja.

Tavallisimmin määräyksiin ja kieltoihin johtivat puutteet eläinten perushoidossa kuten ruokinnassa, ulkoilutuksessa, turkinhoidossa, pitopaikan puhtaudessa tai eläimen sairauden hoidossa. Helsingistä löytyy yhä tapauksia, joissa koira suljetaan häkkiin työpäivän ajaksi tai koiraa ei viedä säännöllisesti ulos tarpeilleen.

Eläinten omistajien taloudelliset ongelmat heijastuvat eläimiin muun muassa siten, että omistajalla ei ole aina varaa viedä eläintä eläinlääkärille. Eläimistä aiheutuvat kustannukset kuuluvat aina omistajille. Kiireellisiä toimenpiteitä edellyttää eläimen hylkääminen tai jääminen ilman hoitoa esimerkiksi omistajan joutuessa sairaalahoitoon tai poliisin huostaan. Joissain tapauksessa eläinlääkärit joutuvat lopettamaan vakavasti sairaan eläimen.

Piittaamattomuuteen tai törkeään huolimattomuuteen viittaavista eläinsuojelurikkomuksista tehdään poliisille tutkintapyyntö. Vuonna 2015 helsinkiläisille eläinten omistajille langetettiin yhdeksän eläintenpitokieltoa.

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY: HESYn hoitoon 501 eläintä vuonna 2015 – Kissoja hylätään edelleen eniten

cat

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY otti vuonna 2015 hoitoonsa 501 avun tarpeessa olevaa lemmikkieläintä. Suurin osa hylätyistä eläimistä oli kissoja.  

Valtaosa eli 85 prosenttia (taulukko 2) HESYlle viime vuonna tulleista eläimistä oli kissoja. Koirien osuus eläinten kokonaismäärästä oli vajaa kuusi prosenttia, samoin kanien. Eläimistä nelisen prosenttia edusti muita lajeja. HESY on huolestunut siitä, ettei kissojen hylkäämistä ole saatu Suomessa aisoihin vuosikausia jatkuneesta valistuksesta huolimatta.

Löytöeläintaloille päätyy vuosittain arviolta 10 000 kissaa, joista vain pieni osa haetaan alkuperäiseen kotiinsa. Löytökoirista valtaosa palautuu kotiinsa.

– Kissojen heitteillejättö on maassamme erittäin vakava eläinsuojelullinen ongelma ja julma rikos. Kissa sen enempää kuin koira tai kanikaan ei selviä Suomen luonnossa talven tullen. On surullista, että kissojen hylkääminen on vielä 2010-luvullakin maassamme arkipäivää, sanoo HESYn varapuheenjohtaja Anne Roine.

HESYn hoitoon tulee paitsi löytöeläimiä, myös sosiaalisista tai eläinsuojelullisista syistä huostaanotettuja eläimiä. Nämä ovat eläimiä, joita niiden omistajat ovat kohdelleet kaltoin tai joiden omistajat ovat ajautuneet kriisiin eivätkä enää kykene huolehtimaan lemmikeistään esimerkiksi mielenterveys- tai päihdeongelmien, vankilatuomion tai pitkäaikaisen sairaala- tai laitoshoidon takia.

Huostaanotettujen eläinten määrä oli vuonna 2015 HESYllä 61 prosenttia (taulukko 1). Löytöeläinten osuus oli 32 prosenttia. Loput olivat HESYn aiemmin sijoittamia eläimiä, jotka omistaja joutui palauttamaan takaisin yhdistyksen hoitoon esimerkiksi allergian puhkeamisen takia

HESY toimii tällä hetkellä Siuntion löytöeläinten virallisena talteenottopaikkana. Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Kirkkonummen löytöeläimet toimitetaan Viikin löytöeläintalolle, jossa niitä säilytetään lakisääteiset 15 vuorokautta. HESYlle tuodaan Viikin löytöeläintalolta sellaisia eläimiä, joiden omistajia ei ole löytynyt määräaikana ja joita ei ole saatu sen jälkeen sijoitettua eteenpäin.

HESY helpottaa myös maakuntien löytöeläintalojen ruuhkaa ottamalla vastaan eläimiä muun muassa jäsenyhdistyksiltään ja löytöeläintaloilta, joiden tilat ovat täynnä. HESYllä on kuusi jäsenjärjestöä: Turussa toimiva Eläinsuojeluyhdistys Dewi, Kouvolan seudun eläinsuojeluyhdistys, Mikkelin eläinsuojeluyhdistys, Päijät-Hämeen eläinsuojeluyhdistys, Tampereella toimiva Kissojen Katastrofiyhdistys KKY ja Tuupovaaran Öllölässä sijaitseva Kissojen alkukoti ja apu ry.

HESYn hoidossa on tällä hetkellä noin 100 eläintä.

HESYllä olevien eläinten hoito maksaa arviolta reilu 100 000 euroa vuodessa. Viime vuonna järjestetyssä joulukeräyksessä HESY sai lahjoituksena 30 782 euroa. HESY käyttää summan eläinten hoitoon ja esittää lämpimät kiitokset kaikille keräykseen osallistuneille lahjoittajille ja vapaaehtoisille, jotka mahdollistivat keräyksen toteuttamisen.

Taulukko 1: HESYn hoiviinsa ottamat eläimet vuosina 2004–2015

 

……… . . ..2004     2005   2006   2007   2008  2009   2010    2011    2012    2013   2014    2015

löytöeläin …488…  519.. . 514….193… 270… 252….227…. 143… 255……205…221…..159

sos.tapaus * 273….237…  279 ..  207… 91 …136…179…. 305…  165… .211….298…..307

palautuseläin 102..104… 120…87… .87… 67 …83…. 64……73… . 57…..1…….35

YHT. …..,,,.863… 860… 913…487…..448…455…489…..512…..493……473.. .520…501

ml. viranomaisten huostaan ottamat eläimet

Taulukko 2: HESYn hoiviinsa ottamat eläimet vuosina 2004–2015 eläinlajeittain
……… 2004   2005   2006   2007   2008   2009   2010   2011   2012   2013  2014*  2015**

kissa ….. 809…770….745….428… 359….370….429….469….444….415….472…..426

koira ……4……..21 …..24…..21……28… .22…..24……17…..13……19… 26……29

kani ….. 24……28……..16….19… .35… .26 …..20…….15……33…. 21…(ei eritelty)…28

kilpikonna.. 5……..9…….4….3… …3…. …2…..1 …….0……..1………1

lintu              6 …..7……13…..13…..2… ….0 …..7…….3……..1…….2

jyrsijät……14….23…..109…..1……21….. 35 ….8…….8…….1……..14

muut ***  .2……2…….2….. .2……..0…… 0……0…….0……0……..1……22……18

* vuoden 2014 tilastossa muut eläimet -kategoria kattaa mm. kanit, jyrsijät, linnut ja matelijat eli kaikki muut eläimet paitsi koirat ja kissat

** vuoden 2015 tilastossa muut eläimet -kategoria kattaa mm. jyrsijät, linnut ja matelijat eli kaikki muut eläimet paitsi koirat, kissat ja kanit

*** vuosina 2004–2013 muut eläimet -kategoria kattoi mmm. seuraavat eläimet: akvaariokalat, degu, fretti, gekko, helmisisilisko, iguaani, lisko, nauhavesikäärme, sammakko, tarantella, viljakäärme