Suomen suurin eläinsairaala avautuu Vantaan Tammistoon

kuva5_mimosa_emmi-syrja-cc-88nen

Mimosa-kissanpennun terveys tarkastetaan ennen ontumatutkimusta. Eläinlääkärinä Emmi Syrjänen

Lemmikeille halutaan yhtä laadukasta hoitoa ja palvelua kuin ihmisille

Vantaan Tammistoon avautuu tällä viikolla Suomen suurin yksityinen pieneläinsairaala, kun Evidensia Eläinlääkäripalveluiden eläinsairaala laajentuu uusien tilojen myötä 1300 neliömetrin päivystyssairaalaksi. Uudistunut eläinsairaala on avoinna ympäri vuorokauden ja se palvelee myös ilman lähetettä ja hätätilanteissa ilman ajanvarausta.

Evidensia Tammistossa toimii laajennuksen valmistuttua 70 hengen hoitotiimi, johon kuuluvat muun muassa ortopediaan, syöpähoitoihin, hammashoitoon ja silmäsairauksiin perehtyneet eläinlääkärit. Sairaalassa on oma laboratorio, useita huippuvarusteltuja leikkaussaleja sekä ultraääni-, röntgen- ja tietokonetomografialaitteisto.

Jatkuva aukiolo ja ympäri vuorokauden käytössä olevat laitteet mahdollistavat myös pitkäaikaista valvontaa vaativien potilaiden hoitamisen. Hoidon taso nousee laajennuksen myötä entisestään, kun monitoroidun tehohoidon laitteisto ja tilat monipuolistuvat.

– Lemmikkien hoidon odotetaan olevan yhtä korkeatasoista kuin ihmisten terveydenhoidon*. Tammistossa tarjoamme asiakkaillemme koko hoitoketjun terveystarkastuksista erikoishoitoon, kuntoutukseen ja fysioterapiaan, kertoo Tammiston päivystys- ja tehohoidosta vastaava eläinlääkäri Maija Hagman.

Pieneläinpotilaita koko Suomesta ja myös ulkomailta

Evidensialla on Suomessa 50 eläinlääkäriasemaa ja -sairaalaa. Tammiston sairaalaan tulee hoitoa tarvitsevia pieneläinpotilaita kaikkialta Suomesta sekä myös muualta Euroopasta ja Venäjältä.

– Potilaat tulevalta Tammistoon kaukaa muun muassa ympärivuorokautista valvontaa ja sairaanhoitoa vaativiin ortopedisiin leikkauksiin sekä lisääntymislääketieteen palveluiden, kuten keinosiemennysten perässä, Hagman sanoo.

Lemmikeille halutaan parasta mahdollista hoitoa

Evidensian kesällä teettämän kyselytutkimuksen* mukaan suuri osa suomalaisista pitää lemmikkejä yhtä tärkeinä kuin muita perheenjäseniään. Jopa 76 prosenttia suomalaisista odottaa lemmikkieläinten hoidon olevan yhtä laadukasta kuin ihmisten. Seitsemän kymmenestä lemmikinomistajista on sitä mieltä, että lemmikeille on tarjottava tarvittaessa myös erikoissairaanhoitoa kuten tehohoitoa. Peräti 80 prosentille lemmikinomistajista eläimen hoito on yhtä tärkeää kuin itsensä ja muiden perheenjäsenten hoito.

Eläinten hoidossa onkin otettu käyttöön monia ihmisten sairaanhoidossa toimiviksi havaittuja menetelmiä ja laitteita. Tammiston eläinsairaalan laitteistakin suuri osa on ihmisten sairaaloista tuttuja.

– Aivan kuten ihmisten terveydenhoidossa, myös eläimillä toimiva hoitokokonaisuus on ratkaisevaa. Sairaanhoidon lisäksi ennaltaehkäisevä terveydenhoito terveystarkastuksineen on tärkeässä roolissa. Evidensiassa potilaan koko hoitohistoria on helposti kaikkien eläinlääkäreiden saatavilla, Hagman kertoo.

Koirien ja kissojen lisäksi Tammiston sairaalassa hoidetaan paljon myös muita lemmikkieläimiä, kuten esimerkiksi kaneja, frettejä ja kääpiösiilejä. Herkimmin stressistä kärsiville lemmikeille, kuten kaneille ja muille saaliseläimille on omat erilliset hoito- ja odotustilansa.

– Myös pienimpien lemmikkien ennaltaehkäisevään terveydenhoitoon, rokotuksiin, hammashoitoihin ja sterilointeihin panostetaan yhä enemmän. Sairaustapauksissa pienten eläinten nopea hoitoon pääsy on erittäin tärkeää ja tähän olemme uudessa sairaalassamme panostaneet, eksoottisiin lemmikkeihin perehtynyt eläinlääkäriPilvi Lassila kertoo.

Tammiston eläinsairaala

  • Suomen suurin yksityinen eläinsairaala
  • 4 leikkaussalia, hammastoimenpidesali
  • Erilliset heräämöt kissoille, koirille ja eksoottisille eläimille
  • Yli 70 eläinlääkäriä ja pieneläinhoitajaa
  • 10 eri erikoisalan asiantuntijat
  • Eksoottisten eläinten erityissairaanhoito
  • Avoinna 24 tuntia vuorokaudessa seitsemän päivänä viikossa
  • Tavoitteena palvella vuodessa noin 20 000 potilasta

*Evidensia teetti heinäkuussa 2016 kyselytutkimuksen suomalaisten suhtautumisesta lemmikkien hoitoon. Tutkimuksen otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinpaikkakunnan tyypin sekä läänin mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti. Tutkimushaastatteluja tehtiin yhteensä 1000. Tutkimuksen toteutti IRO Research.

Ainutlaatuinen suomalaisten kissojen terveystutkimus paljastaa yleiset ja rotukohtaiset sairaudet

de321c45-d44e-4d81-a21d-83c79727f60a-main_image

Tutkimuksessa analysoitiin 227 sairauden esiintyvyydet 29 kissarodussa sekä kotikissoissa.

Professori Hannes Lohen tutkimusryhmä Helsingin yliopistosta ja Folkhälsanin tutkimuskeskuksesta on tehnyt ainutlaatuisen tutkimuksen suomalaisten kissojen terveydestä. Kissojen yleisimmät ongelmat liittyvät suun, ihon ja munuaisten terveyteen. Lisäksi tunnistettiin liki 60 rotutyypillistä sairautta. Tuloksia voidaan hyödyntää kissojen hyvinvoinnin parantamisessa, jalostusohjelmien kehittämisessä ja ne luovat vahvan pohjan tuleville geenitutkimuksille erityisesti rotukohtaisten sairauksien osalta. Tutkimus julkaistiin Frontiers in Veterinary Medicine- lehdessä 29.8.2016.

 Kissa on suosituin kotieläin Suomessa. Valtaosa kissoista on sekarotuisia kotikissoja. Rotukissoja rekisteröidään reilut 4000 vuosittain. Kissojen sairauksista löytyy niukasti kirjallisuutta ja systemaattinen koko populaatioon kohdistuva maakohtainen terveystieto puuttuu. Tätä tutkimusta varten kehitettiin perusteellinen terveyskysely, joka sisälsi 227 sairautta ja lisäksi tietoa mm. elinympäristöstä, ruokavaliosta ja käyttäytymisestä. Tutkimuksen tavoitteena oli saada tietoa sairauksien yleisyydestä, rotukohtaisuudesta ja luoda pohjaa geenitutkimuksille ja biopankin rakentamiselle. Perusteellinen kyselytutkimus kartoitti yli 220 sairauden esiintymistä yli 8000 kissan aineistossa.

Kattava tutkimusaineisto sosiaalista mediaa hyödyntäen

– Kissojen sairauksista tiedetään vähän verrattuna esimerkiksi koiriin. Aineiston keruussa hyödynnettiin sosiaalista mediaa ja tutkimus hyötyi merkittävästi kissaharrastajien aktiivisesta osallistumisesta. Valtaosa aineistosta saatiin kasaan reilussa puolessa vuodessa. Aineisto on rakenteeltaan ja kattavuudessaan ainutlaatuinen ja nostaa esille tärkeitä rotukohtaisia perinnöllisiä sairauksia jatkotutkimuksille, kertoo tutkimuksen ykköskirjoittaja FM Katariina Vapalahti.

Tutkimusaineisto on laaja ja käsittää yli 8000 kissaa, joista reilut 1500 oli kotikissoja. Tutkimuksessa analysoitiin 227 sairauden esiintyvyydet 29 kissarodussa sekä kotikissoissa. Tutkimuksessa selvitettiin rotujen ja rotuyhdistelmien yleisimmät sairaudet ja sairausluokat.

– Kaikki rotukohtaiset tulokset rotukohtaisesti, kotikissat mukaan lukien, ovat vapaasti ladattavissa julkaisustamme hyödynnettäväksi oman rodun hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi sekä jatkotutkimuskohteiden valintaan. Kuvia ja taulukoita julkaisussa on satoja. Aineisto on perusteellinen, kertoo Vapalahti.

Uutta tietoa ja pohjaa tuleville tutkimuksille

Tutkimus luo vankan pohjan geenitutkimuksille.

– Löysimme liki 60 rotuspesifistä eli perinnöllistä sairautta, ja vasta kuudelle niistä on tunnistettu geenivirhe. Tutkimus auttaa geenitutkimusstrategian kehittämisessä ja näytekeruun priorisoinnissa. Aineisto paljasti esimerkiksi korat-rodun astman ja ragdollien munuaissairauden. Nämä voivat toimia osin mallina myös vastaaville ihmissairauksille. Aktiivisen yhteistyön kissaharrastajien kanssa pitää jatkua jatkossakin, jotta saadaan tutkimusaineistot yhdessä kasaan. Kissojen perimä on kartoitettu koiran tavoin ja tutkimustyökaluja kyllä löytyy, valaisee professori Hannes Lohi.

Tutkimus antoi myös alustavaa tietoa kissojen käyttäytymisestä ja rotujen välistä eroista: brittikissat ovat esimerkiksi rauhallisempia kuin useimmat muut rodut; turkkilaiset vanit ja bengalit aktiivisempia ja aggressiivisempia kuin muut. Aineistoa on jo hyödynnetty tarkempiin käyttäytymisanalyyseihin, joista on valmisteilla oma julkaisu.

– Tutkimus antaa hyödyllistä tietoa sairauksien ennaltaehkäisyyn ja jalostusohjelmien kehittämiseen. Tulokset osin vastaavat aiempien tutkimusten löydöksiä, mutta antaa myös paljon uutta tietoa sekä rotu- että kotikissojen terveydestä, kertoo Lohi.

Updated advice on the use of colistin products in animals within the European Union: development of resistance and possible impact on human and animal health

Alkuperäisartikkeli:

VapalahtiK, VirtalaA-M, JoensuuT, Tiira K, Tähtinen J, LohiH. Health and behavioral survey of over 8000 Finnish cats. Frontiers Vet Sci, 2016.doi: 10.3389/fvets.2016.00070.

Professori Hannes Lohen johtama tutkimusryhmä toimii Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä ja lääketieteellisessä tiedekunnassa sekä Folkhälsanin tutkimuskeskuksessa. Tutkimusta ovat tukeneet mm. Suomen Kissaliitto, Biocentrum Helsinki ja Jane ja Aatos Erkon Säätiö.

Alkuperäinen artikkeli

Suomessa hylätään 20 000 kissaa vuodessa – Pakollinen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti auttaisi vähentämään kissojen hylkäämistä

kuva-jouko-torssonen2

Kuva: Jouko Torssonen

Kissojen hylkääminen edelleen iso, jopa kasvava ongelma Suomessa. Arviolta 20 000 kissaa vuodessa päätyy löytöeläinten talteenottopaikkoihin, kuolee hylättynä luontoon tai lopetetaan ei-toivottuna.

– Kissa kärsii vähäarvoisen lemmikin maineesta. Moni ei ole valmis maksamaan kissasta mitään ja laiminlyö sen terveyden ja hoidon. Kissojen annetaan lisääntyä vapaasti ja pennuista hankkiudutaan eroon julminkin keinoin. Kun kissaan kyllästytään, se saatetaan hylätä, sanoo SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton vs. toiminnanjohtaja Maria Lindqvist.

Kadonnutta kissaa ei useinkaan etsitä löytöeläinten talteenottopaikasta, sillä eläimen omistajalta peritään hoitopäiviltä koituneet kulut. Vain joka kymmenes löytökissa pääsee takaisin omaan kotiinsa.

Tunnistusmerkityllä ja rekisteröidyllä kissalla on kuitenkin aina omistaja, joka on siitä vastuussa. Pakollinen tunnistusmerkintä ja omistajatietojen rekisteröinti nostaisivat kissan hintaa muutamalla kympillä. Samalla kissoja hankittaisiin harkitummin, niiden hylkääminen vähenisi ja kissan arvostus nousisi.

– Kissa jätetään helposti oman onnensa nojaan, koska moni ajattelee, että uuden saa ilmaiseksi. Kun kissalla ei ole rahallista arvoa, ei omistaja välttämättä ole valmis maksamaan myöskään kissan hoidosta. Vapaana liikkuvaan kissaan ei välttämättä kiinnitetä huomiota etenkään taajaman ulkopuolella, mutta kissa ei pärjää Suomen luonnossa. Etenkin talvipakkanen aiheuttaa paleltumia ja koituu monen kissan kuolemaksi.

Tunnistusmerkintä antaisi signaalin, että kissakin on arvokas. Se myös auttaisi ehkäisemään pentutehtailua, kun jokainen asiallisesti tunnistusmerkitty pentu olisi jäljitettävissä.

– Kun pennunostajat osaisivat kysyä tunnistusmerkintää, vaikeuttaisi se merkitsemättömien pentujen myymistä. Kävisi myös nopeasti ilmi, jos yksi ja sama henkilö myy paljon huonosti hoidettuja, sairaana luovutettuja pentuja. Kasvattaja olisi helpompi saada tuomittua pentutehtailuun liitettävistä rikoksista, kuten petoksesta ja eläinsuojelurikoksista.

Maaseudulla elää kymmenien, jopa satojen villiintyneiden kissojen laumoja tyhjilleen jääneissä rakennuksissa ja ihmisten asumusten liepeillä. Kissat ovat usein sairaita ja sisäsiittoisia. Kissojen perusterveydenhuolto, kuten ulkoilevien kissojen rokottaminen ja leikkautus, on laiminlyöty. Leikkaamattomien kissojen ulkoilukielto auttaisi vähentämään villiintyneiden kissapopulaatioiden ja ei-toivottujen pentujen syntymistä.

– Luxemburgin tuoreen eläinsuojelulain mukaan leikkaamattoman uroskissan päästäminen vapaana ulos on kielletty. Samankaltaisesta laista olisi apua myös Suomen kissoille. Laki auttaisi myös vähentämään hylätyistä ja karanneista kissoista muodostuneita villiintyneitä kissapopulaatioita.

SEYn Minäkin olen arvokas -maatiaiskissakampanja vaatii eläinsuojelulainsäädäntöön kissojen tilannetta parantavia uudistuksia sekä kannustaa omistajia pitämään kissoista hyvää huolta.

Älä jätä koiraa kuumaan autoon – kauppareissu voi olla koiralle kohtalokas

2016-05-24 14_28_17-sey_koira_tarra.pdf - Nitro Reader 3

Koiran jättäminen kuumaan autoon voi aiheuttaa koiralle lämpöhalvauksen tai pahimmillaan kuoleman. SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton En jätä koiraa kuumaan autoon -tarrakampanja muistuttaa, että lyhytkin aika kuumassa autossa voi olla koiralle tuskallinen ja jopa kohtalokas.

Parkkipaikalle autoon jätetyt koirat ovat jokakesäinen ongelma. Aurinkoon jätetyn auton sisälämpötila nousee vaarallisen korkeaksi jo maltillisissa lämpötiloissa, eikä kesähelteellä auton jättäminen varjoonkaan riitä.

– Auton sisälämpötila nousee vaarallisen korkeaksi nopeammin kuin moni tajuaa. Ikkunoiden raolleen jättäminen ei estä auton lämpötilan nousua. Koira saa lämpöhalvauksen huomattavasti helpommin kuin ihminen, sillä se ei kykene säätelemään elimistönsä lämpöä ihon kautta hikoilemalla, SEYn vs. viestintäpäällikkö Annukka Seppävuori kertoo.

Kampanja jatkuu jo kuudetta kesää. SEY on tänä vuonna uudistanut En jätä koiraa kuumaan autoon -tarran.  Tarran voi liimata auton ikkunaan merkiksi ja muistutukseksi muille, ettei koiraa tule jättää kuumaan autoon.

– Jos huomaa koiran yksin autossa lämpimällä säällä, apua on haettava heti. Esimerkiksi kaupassa voi pyytää kuuluttamaan auton omistajaa. Tilanne on vakava, jos koira ei enää läähätä ja ole levoton, vaan makaa apaattisena. Jollei auton omistajaa löydy nopeasti, on otettava yhteyttä poliisiin, joka voi tarvittaessa murtautua autoon, neuvoo Seppävuori.

Ensiapuna lämpöhalvauksen saanut koira siirretään varjoon ja kastellaan haalealla vedellä. Jos koira pystyy juomaan, sille tulee antaa viileää juomavettä. Koira kannattaa viedä eläinlääkärille, vaikka se virkoaisikin. Matkan ajaksi koira kääritään viileään ja märkään pyyhkeeseen.

Joissakin uusissa autoissa ilmastoinnin voi jättää päälle, vaikka auto ei ole käynnissä. Tällöin auton ikkunaan on hyvä kiinnittää lappu kertomaan asiasta ohikulkijoille.

En jätä koiraa kuumaan autoon -tarrat ovat maksuttomia ja niitä jaetaan SEYn jäsenyhdistysten kesän tapahtumissa.

Tarroja voi tilata myös SEYn toimistolta osoitteesta sey@sey.fi

Tuhannet koirat kisaavat Rovaniemellä viikkoa ennen juhannusta

koiranäyttely

Suomen pohjoisin kansainvälinen koiranäyttely kerää koiraväen Napapiirille juhannuksena alla. Järjestäjät odottavat kesäkuun 18.–19. päivinä Rovaniemelle noin 2500 osallistujaa Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Venäjältä.

Rovaniemen kansainvälinen kaikkien rotujen koiranäyttely järjestetään Napapiirin messualueella viikkoa ennen juhannusta. Ensimmäisen kerran Pohjois-Suomen suurin koiratapahtuma järjestettiin juhannuksena 1985 Ounasvaaran maisemissa. Siitä lähtien näyttely on pyritty järjestämään aina juhannuksen aikoihin.

koiranäyttely 2

Ounasvaaralta on siirrytty Ounashallin kautta Napapiirille. Tapahtuma kiinnostaa näyttelyharrastajia ja paikalle matkustetaan pitkienkin matkojen päästä. Suomesta, Tanskasta, Australiasta, Virosta, Kroatiasta ja Romaniasta saapuvat tuomarivieraatkin ihastelevat kerta toisensa jälkeen lappilaista, puhdasta luontoa, ystävällisiä ihmisiä ja yötöntä yötä.

Kymmeniätuhansia suomalaisia innostava harrastusmuoto ja koiranäyttelyt ovat kasvattaneet suosiotaan nousujohteisesti koko 2000-luvun. Koiranäyttelyiden perimmäinen tarkoitus on palvella koirien jalostus- ja kasvatustyötä. Ne ovat tapahtumia, joissa samanhenkiset koiraharrastajat tapaavat toisiaan, mutta myös koirakaverin hankintaa suunnitteleville ne tarjoavat erinomaisen tilaisuuden tutustua eri koirarotuihin sekä haastatella koirien kasvattajia ja muita asiantuntijoita.

Tuhansien koirien rotukohtainen ”kauneuskilpailu” vaatii ison joukon talkoohenkisiä, koiria rakastavia ihmisiä sekä paikallisten yhdistysten, koirakerhojen ja seurojen saumatonta yhteistyötä. Tänä vuonna Rovaniemen kansainvälisen koiranäyttelyn järjestävät Lapin Spanielikerho ry, Rovaniemen Käyttökoirat ry ja Lapin Ajokoirayhdistys ry.
Näyttelyn nettisivut: www.juhannusnayttely.com

Rovaniemen kansainvälinen koiranäyttely
N
apapiirin messualue, Pukinpolku 3, Rovaniemi

La 18.6.2016 arvostellaan FCI:n ryhmät 2, 3, 5, 6, 7
FCI 2 –Pinserit, snautserit, molossityypiset ja sveitsinpaimenkoirat
FCI 3 – Terrierit
FCI 5 –
Pystykorvat ja alkukantaiset koirat
FCI 6
– Ajavat ja jäljestävät koirat
FCI 7 –
Kanakoirat

Su 19.6.2016 arvostellaan FCI:n ryhmät 1, 4, 8, 9, 10
FCI 1 – Lammas- ja karjakoirat (paitsi sveitsinpaimenkoirat)
FCI 4
– Mäyräkoirat
FCI 8
– Noutajat, ylösajavat koirat ja vesikoirat
FCI 9 –Seurakoirat ja kääpiökoirat
FCI 10 – Vinttikoirat

Näyttelyssä arvostellaan myös pennut (7- alle 9kk) Arvostelu alkaa klo 10.
Näyttelyssä järjestetään molempina päivinä Junior handler -kilpailu. Kilpailu on sunnuntaina Lapin Kennelpiirin piirinmestaruuskilpailu ja SM-osakilpailu.

Länsisataman tehovalvonta paljasti puutteita koirien asiapapereissa ja rokotuksissa

lemmikkieläinpassi

Tulli pysäytti perjantaina 20.5.2016 Virosta lemmikkien kanssa tulleita matkustajia Helsingin Länsisatamassa. Helsingin yliopiston eläinlääketieteen opiskelijat tarkastivat lemmikkien asiakirjoja Porvoon kaupungin valvontaeläinlääkärin johdolla. Läänineläinlääkäri laati päätökset niiden lemmikkien kohdalla, joilla todettiin puutteita tuontivaatimuksissa.

Päivän aikana tarkistettiin yhteensä kahdeksan lemmikkiä, joista viidellä oli puutteita asiakirjoissa.

Yhden koiran kohdalla puutteet olivat vakavat. Koiralta puuttuivat passi, raivotautirokotus ja ekinokokkilääkitys. Tämä koira joutui eristykseen ja sai palautusmääräyksen.

Jos koiralta puuttui ekinokokkilääkitys, tuli omistajan hankkia koiralleen lääkitys mahdollisimman nopeasti ja toimittaa siitä eläinlääkärin merkintä aluehallintoviraston valvontaviranomaiselle. Näiden koirien ulosteet tulee kerätä sekajätteeseen vielä kaksi vuorokautta lääkityksen jälkeenkin.

Koska valvontatapahtuma järjestettiin virka-aikaan ja heti aamusta, ei matkustajien joukossa ollut yhtään 21.5. Helsingissä pidettävään koiranäyttelyyn osallistujaa. Valtaosa matkustajista oli ihan tavallisia lemmikkien kanssa matkaajia.

Valvonnan tulos oli odotettu. Puutteista valtaosa liittyi ekinokokkilääkityksen puuttumiseen tai sen vanhentumiseen, mutta joukossa oli myös rabiesrokotukseen, passiin ja tunnistusmerkintään liittyviä puutteita.

Yhteistyö tullin ja eläinlääketieteen opiskelijoiden kanssa sujui hyvin. Jatkossa valvontoja tullaan tekemään säännöllisesti ja myös viikonloppuliikennettä tullaan tarkkailemaan, kertoo läänineläinlääkäri Sari Haikka.

Valvonnasta tiedotettiin etukäteen: tiedote 17.5.2016 .

Läänineläinlääkärit valvovat tehostetusti lemmikkieläintuontia Länsisatamassa 20.5.2016

Haikka Sari ESAVI 2016

Aluehallintoviraston läänineläinlääkärit tarkistavat lemmikkien kanssa matkustavien tuontiasiakirjat perjantaina 20.5.2015 Helsingin Länsisatamassa.  Tehovalvonnan tarkoituksena on lisätä lemmikkien kanssa liikkuvien tietoisuutta tuontivaatimuksista sekä tautiriskeistä.  Valvontatapahtuma järjestetään nyt ensimmäisen kerran yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa. Mukana avustamassa on eläinlääketieteen opiskelijoita.

Lemmikkien liikkuvuus yli rajojen kasvaa jatkuvasti ja samalla lisääntyvät tautiriskit. Etenkin ihmisiin tarttuvia vaarallisia tauteja, joita Suomessa ei vielä esiinny, vastustetaan lainsäädännöllä. Lemmikeillä tulee olla säädetyt, voimassa olevat rokotukset ja lääkitykset aina, kun ne matkustavat EU:n alueella. Tehovalvonnassa tullaan kiinnittämään huomio erityisesti rabiesrokotuksiin sekä ekinokokkiloislääkityksiin. Lemmikkien tulee olla tunnistusmerkitty ja niiden mukana on oltava lemmikkieläinpassi, jossa on merkinnät voimassa olevasta rabiesrokotteesta (yli 12 viikkoiset). Lisäksi koirien tulee olla lääkitty ekinokokkoosia vastaan 1-5 vuorokautta ennen niiden maahantuloa.

Mikäli puutteita ilmenee, voidaan eläin palauttaa takaisin lähtömaahan, eristää tai lopettaa. Eläimen laittomasta tuonnista aiheutuneet kulut jäävät omistajan maksettavaksi ja lisäksi omistajalta veloitetaan myös 200 euron tarkastusmaksu.

– Tällaiset tapahtumat ovat tärkeitä. Ne auttavat ihmisiä tunnistamaan tuontiriskit ja kannustavat vastuulliseen liikkumiseen lemmikkien kanssa. Yhteistyö eläinlääketieteellisen tiedekunnan kanssa ja opiskelijoiden mukana olo mahdollistaa tehokkaan valvonnan rajalla, kertoo läänineläinlääkäri Sari Haikka.

Lauantaina 21.5. Helsingissä alkaa kansainvälinen koiranäyttely. Perjantain aikana tulli pysäyttää Länsisatamassa autolautalla tulevia lemmikkien omistajia ja eläinlääkärit tarkastavat lemmikkieläinpassit sekä eläimet.

Maahantuontiehdot löytyvät Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran nettisivuilta:

https://www.evira.fi/elaimet/tuonti-ja-vienti/eu-jasenmaat-norja-ja-sveitsi/koirat-kissat-ja-fretit/uuden-lemmikkielainasetuksen-tuomat-muutokset-29.12.2014-alkaen/

https://www.evira.fi/elaimet/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit/usealle-elainlajille-yhteiset-taudit/ekinokokit/

https://www.evira.fi/elaimet/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit/usealle-elainlajille-yhteiset-taudit/raivotauti-eli-rabies/

https://www.evira.fi/yhteiset/ajankohtaista/auta-meita-auttamaan–ala-tuo-laitonta-koiraa/

Pirkanmaalla tarvitaan uusia sijaiskoteja kodittomille eläimille

pennut_katja-patrikainen

Kuva: Katja Patrikainen

Löytökissasta lemmikiksi -luennolla tuetaan sijaiskotitoimintaa. Tilaisuus on 14.5. kello 10 osoitteessa Sammonkatu 2, Tampere

Pirkanmaalla tarvitaan kipeästi sijaiskoteja kodittomille eläimille. Viime vuonna Pirkanmaan eläinsuojeluyhdistys PESU ry:lle tuli ennätysmäärä uutta kotia etsiviä eläimiä, ja alkuvuosi enteilee vieläkin kiireisempää vuotta yhdistykselle. PESUn sijaiskodeissa on tällä hetkellä 25 koiraa, yli sata kissaa ja kymmenkunta muuta eläintä. Eläinmäärän kasvaessa myös sijaiskoteja tarvitaan lisää.

– Kissoja yhdistyksellemme tulee paljon ja niille tarvitaan aina lisää sijaiskoteja. Tällä hetkellä tarvitsemme koteja myös koirille. PESUlle on alkuvuonna tullut enemmän koiria kuin viime vuonna yhteensä. Etenkin näin kesän korvalla paine löytää uusia sijoituspaikkoja on kova, sanoo PESUn tiedottaja Riikka Ala-Hulkko.

Sijaiskoti on eläimen väliaikainen koti, jossa se saa kuntoutua ja toipua koettelemuksistaan, tervehtyä ja opetella elämää perheenjäsenenä. Monessa tapauksessa sijaiskoti on eläimelle paras paikka päästä uuden elämän alkuun. Sijaiskodissa eläin saa yksilöllistä huolenpitoa kodinomaisessa ympäristössä. Eläimen ominaisuudet pääsevät hyvin esille, jolloin juuri sopivan loppuelämän kodin löytäminen helpottuu. Moni arka eläin oppii sijaiskodissa luottamaan ihmiseen.

– Moni tuntee löytöeläintalojen toiminnan, mutta sijaiskotitoiminta on tuntemattomampaa. Valtaosa kotia etsivistä eläimistä kuitenkin odottaa loppuelämän kotiaan juuri sijaiskodissa. Sijaiskotien vahvuutena on kyky ottaa huomioon eläimen yksilölliset tarpeet. Ihmisiin tottumattomia eläimiä voidaan vähitellen sopeuttaa perhe-elämään ja käytösongelmia voidaan helpottaa. Eläinyksilölle on aikaa, sanoo SEYn vs. toiminnanjohtaja Maria Lindqvist.

Viimeisintä tietoa kissoista – luento kaikille kiinnostuneille

PESU ry ja SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto järjestävät lauantaina 14.5. kello 10 alkaen kissaluennon Tampereen työväenopiston auditoriossa osoitteessa Sammonkatu 2. Kissanhoidon käsikirjan kirjoittaja, ammatillinen opettaja Päivi Ylikorpi luennoi aiheesta Löytökissasta lemmikiksi. Tilaisuudessa on mahdollisuus myös kuulla sijaiskotitoiminnasta ja ilmoittautua sijaiskodiksi. Tapahtumaa sponsoroi Purina Petcare.

– Olemme Purinalla sitoutunet auttamaan paikallisia organisaatioita löytämään rakastavan ja hoitavan kodin lemmikeille. Kun lemmikit ja ihmiset ovat yhdessä, elämä on rikkaampaa. Halusimme lähteä tukemaan tapahtumaa, sillä haluamme auttaa myös sijaiskodeissa uuden elämän alkuun pääseviä kodittomia eläimiä, sanoo Purina Petcaren Pasi Kivilahti.

Lisätiedot:

Facebook-tapahtuma: https://www.facebook.com/events/228226554217263/

Kevät on koirien kyynpuremien sesonkiaikaa – tutkimus selvittää puremien yleisyyttä ja koirien toipumista

dog-hand-paw

Kyyt purevat Suomessa arviolta satoja koiria vuosittain. Turun yliopistossa vuosina 2013-2014 toteutetun yleisökyselyn avulla tutkijat pyrkivät vastaamaan tarkemmin kysymyksiin koirien kyynpuremien yleisyydestä ja ajoittumisesta sekä koirien toipumisesta.

Turun yliopistossa kerättiin tutkijatohtori Pälvi Salon johdolla kokemuksia ja havaintoja koirien kyynpuremista. Kyselyssä koiranomistajilta pyydettiin tietoja mm. pureman tapahtuma-ajasta ja -paikasta, koiran saamista oireista, koiralle annetusta ensiavusta ja eläinlääkärissä mahdollisesti suoritetuista hoitotoimenpiteistä sekä koiran toipumisesta pureman jälkeen. Sekä verkossa että paperikaavakkein toteutettu kysely oli hyvin suosittu, sillä havaintoja kertyi 744:stä kyyn puremasta koirasta aina etelärannikolta Rovaniemen korkeudelle asti. Suurin osa tapauksista sijoittui kuitenkin Etelä- ja Länsi-Suomen alueille.

Yli 70 % havainnoista koski vuosina 2010-2014 tapahtuneita puremia, mutta kertomuksia kyyn ja koiran kohtaamisesta saatiin myös vuosikymmenten takaa. Kyselyn aktiivisimpana vuonna eli 2013 omistajat raportoivat 222 kyynpuremaa, jota voitaneen pitää minimiarviona vuosittaisesta puremien määrästä. Tutkimus vahvistaa, että suurin osa koirien kyynpuremista sattuu keväällä ja alkukesästä: 79 % puremista ajoittuu touko-, kesä- tai heinäkuulle.

Etenkin kevät on kyykäärmeiden elinkierrossa vilkkaan liikehdinnän aikaa, mikä voi hyvin selittää puremien yleisyyden toukokuussa (37 % havainnoista). Yli puolet kyyn puremista koirista sai osuman kuonoonsa, kun taas puremat esimerkiksi raajoihin tai muualle ruumiiseen olivat harvinaisempia.

Koirat viedään eläinlääkäriin entistä useammin

Kerätty aineisto poikkeaa edukseen monista muista koirien kyynpuremia käsittelevistä aineistoista ja tutkimuksista, sillä se on ensinnäkin kooltaan ja kattavuudeltaan poikkeuksellisen suuri. Aiemmat tutkimukset pohjautuvat pääasiassa eläinlääkärien potilastietoihin, kun taas kyselyaineisto sisältää tietoa myös niistä tapauksista, joissa kyyn puremaa koiraa ei esimerkiksi pitkän ja hankalan matkan vuoksi ole voitu toimittaa eläinlääkärin hoidettavaksi. Ennen 2000-lukua vain 61 % kyiden puremista koirista sai eläinlääkärin hoitoa, kun tällä vuosikymmenellä jo yhdeksän kymmenestä koirasta on viety eläinlääkäriin. Alustavien tulosten mukaan koirat ovat toipuneet puremista hyvin, ja vain noin 5 % koirista on joko menehtynyt puremaan tai lopetettu siihen liittyvien vakavien oireiden vuoksi.

Kyselyaineiston käsittelystä vastaa biologi Pälvi Salo. Hanke on toteutettu yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa.

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry: Älä jätä koiraa valvomatta liikkeen eteen

dog-in-a-basket

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY on huolissaan kauppojen, kauppakeskusten ja ravintoloiden eteen ilman valvontaa jätettyjen koirien turvallisuudesta.

Säiden lämmetessä koiria jätetään yhä huolettomammin kytkettyinä kauppojen ja ravintoloiden eteen. Koiralle lyhyehkökin yksinolo kaupan tai ravintolan edessä, vieraiden ihmisten ja ärsykkeiden ympäröimänä, voi olla hyvin stressaava ja pelottava kokemus. HESYlle on tullut ilmoituksia myös liikkeiden eteen pitkiksi ajoiksi ”unohtuneista” koirista, joista tulisi aina kertoa liikkeen työntekijöille.

– He voivat tavoitella koiranomistajaa kuuluttamalla tai muilla tavoin. Mikäli koiranomistajaa ei näin tavoiteta, koirasta tulee tehdä ilmoitus hätäkeskukseen, sanoo HESYn varapuheenjohtaja Anne Roine.

– Eläinsuojelulaissa koiran tilapäiselle kytkemiselle ei ole säädetty aikarajaa eikä liikkumatilaa määrittäviä minimivaatimuksia. Käytännössä eläinsuojeluviranomaiset ovat kuitenkin tulkinneet tilapäisyyden niin, että koiraa ei tulisi pitää kytkettynä remmillä tai häkissä yli tuntia. Tämä koskee myös kauppojen, terassien ja ravintoloiden eteen jätettyjä koiria. Pakkasella tai helteellä koiraa ei saa jättää ulos liikkeen eteen edes tilapäisesti, Roine jatkaa.

Kauppojen ja ravintoloiden eteen jätettyjä koiria uhkaavat monet muutkin vaarat kuin kylmyys, kuumuus ja stressi. Koira voidaan varastaa tai se voi päästä irti remmistä ja karata. Koira voi joutua myös ulkopuolisten ihmisten kiusan kohteeksi tai ohikulkevan, nahistelemaan taipuvaisen koiran uhriksi. Liikkeen eteen kytkettynä jätetty koira voi myös itse käyttäytyä arvaamattomasti, jos se kokee jonkin ympärillään vallitsevan tilanteen uhkaavaksi.

HESY suositteleekin kaikkia koiranomistajia hoitamaan ostosreissut sekä ravintolassa käynnin ja koiralenkin eri kerroilla.
– Koiraa ei kannata ottaa kauppareissulle eikä etenkään ravintolakäynnille ollenkaan mukaan. Ainoana poikkeuksena ovat kaupat, joiden edustoilla on koirahäkkejä, joihin lemmikin voi jättää turvallisesti lyhyen asioinnin ajaksi. On myös ravintoloita ja kahviloita, joiden sisätiloihin koirat ovat tervetulleita, mutta näissäkin paikoissa käynti kannattaa mitoittaa koiran temperamentin mukaiseksi ja pitää asiointi lyhyenä.