Kissan stressiin on monta lääkettä – aktivointi ja hyvä perushoito edistävät kissan hyvinvointia

cute-photogenic-kitten

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY muistuttaa Eläimen mittainen sitoumus –kampanjallaan ihmisiä kissan hyvästä kohtelusta ja perushoidon sekä virikkeellistämisen tärkeydestä.

Kissa mielletään usein itsenäiseksi ja siksi helpoksi lemmikiksi. Kissa tarvitsee kuitenkin paljon aktiviteetteja. Vaille riittävää huomiota ja huolenpitoa jäänyt kissa voi alkaa kärsiä psyyken ongelmista ja käyttäytyä epätavallisesti. Myös kissan elinympäristössä tai sen omistajan perhetilanteessa tapahtuvat muutokset voivat altistaa kissan stressille ja masennukselle. Siksi kissalle on tärkeää tarjota seuraa, toimintaa, aikaa sopeutua muutoksiin ja mahdollisuus toteuttaa luontaista käyttäytymistään.

– Kissan hyvinvoinnista voidaan huolehtia monin keinoin. Jos asunnossa on parveke, sen voi verkottaa kissan ulkoilupaikaksi. Myös ulkoiluttaminen valjaissa tuo vaihtelua kissan arkeen. Sisätilat kannattaa sisustaa kissan käyttäytymistarpeita ajatellen kiipeilypuilla ja -tasoilla sekä raapimapuilla, ehdottaa HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

– Kissalla on sisäsyntyinen saalistusvietti, minkä takia sen kanssa on syytä leikkiä päivittäin. Kissan henkistä hyvinvointia voi edistää myös leluilla ja motivointitarvikkeilla. Oikea ravinto, raikas vesi ja puhdas hiekkalaatikko ovat luonnollisesti kissan perustarpeita, Luukkainen lisää.

Stressaantunut tai masentunut kissa voi ruveta merkkailemaan paikkoja, raapimaan ja kynsimään, leikkimään raisusti ja olla ärtynyt tai menettää ruokahalunsa sekä muuttua haluttomaksi ja apaattiseksi tai lihoa. Stressaantunut kissa saattaa myös joko jatkuvasti tavoitella tai välttää omistajansa seuraa.

– Kissan erilaiset käytöshäiriöt ovat hyvin yleinen syy lemmikistä luopumiseen, vaikka moniin ongelmiin olisi olemassa helppoja ja vaivattomia ratkaisuja. Kissa käyttäytyy ja voi hyvin, kun sille tarjotaan aivopähkinöitä, aikaa ja sen tarpeista huolehditaan. Jos kissan käytös muuttuu äkillisesti tai lievät käytösongelmat jatkuvat pitkään, on syytä hakeutua eläinlääkärille. Käytöksen taustalla voi nimittäin olla kipua tai sairaus. Lemmikkiin on sitouduttava vaikeinakin hetkinä, Luukkainen lisää.

Eläimen mittainen sitoumus -kampanja
HESYn Eläimen mittainen sitoumus -kampanja muistuttaa, että lemmikkiin tulee sitoutua sen koko eliniän ajaksi. Kissan kohdalla sitoutuminen voi tarkoittaa jopa 20 vuotta. Perheeseen on valittava sellainen eläin, jota jaksetaan ja osataan hoitaa myös vaipparumban, työkiireiden, paikkakunnan vaihdosten ja muiden muutosten keskellä. Voit tulostaa tämän linkin kautta itsellesi julisteen ja jakaa tärkeää viestiämme viemällä sen vaikka lähikauppasi ilmoitustaululle. Voit myös jakaa linkin takaa löytyviä sosiaaliseen mediaan tarkoitettuja bannereita ja edistää siten eettisiä eläinsuhteita.

Lemmikkieläinten huono kohtelu on lisääntynyt – syynä tiedon puute, lisääntyneet sosiaaliset ongelmat ja piittamattomuus

cute-kitty-1492091624pHg

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira julkaisi eilen eläinten hyvinvoinnin valvonnan tulokset vuodelta 2017. Raportin mukaan lemmikkieläinkohteisiin on vuonna 2017 tehty aikaisempia vuosia enemmän epäilyyn perustuvia eläinsuojelukäyntejä.

Lemmikkieläinkohteisiin tehtävien tarkastusten määrä on ollut Eviran tilastojen mukaan kasvussa koko 2010-luvun.

– Myös SEYn eläinsuojeluneuvojien tietoon tulee paljon lemmikkieläinten huonoon kohteluun liittyviä ilmoituksia. Vapaaehtoiskentän toimijoiden tuntuma on sama: lemmikkieläintapaukset ovat lisääntyneet viime vuosina selvästi, sanoo SEYn vapaaehtoinen eläinsuojeluneuvoja Maija Raatikainen.

Eviran raportin mukaan eläinsuojelukäynnit lemmikkikohteissa ovat olleet suurelta osin aiheellisia. Viranomaiset ovat joutuneet ryhtymään toimenpiteisiin yhä useammassa käyntikohteessa kautta vuosikymmenen.

– Eläinten kaltoinkohtelu on myös meidän kokemuksemme mukaan muuttumassa yhä rajummaksi. Tapaukset, joissa eläin on aivan välittömässä avun tarpeessa, ovat lisääntyneet, sanoo Raatikainen.

Lemmikkieläinten pidon ongelmissa syy on usein ihmisten tietämättömyys eläinten tarpeista. Vakavimmissa eläinsuojelutapauksissa taustalla on usein myös ihmisten uupumusta sekä sosiaalisia ja mielenterveydellisiä ongelmia. Myös suoranaista piittaamattomuutta esiintyy paljon.

– Ihmisten lisääntynyt pahoinvointi ja osattomuus näkyy eläinten kohtelussa. Kun ihminen putoaa yhteiskunnan kelkasta, eikä pysty huolehtimaan itsestään, ei voimavaroja jää eläinten hoitoon. Usein ongelmana on myös se, että omistajalla ei yksinkertaisesti ole rahaa eläimen terveydenhoitoon tai laadukkaaseen ruokaan, sanoo Raatikainen.

– Samaan aikaan lemmikkejä on yhä enemmän ja helpommin kenen tahansa saatavilla. Eläin hankitaan usein seuraksi ja lohduksi, mutta jos tietoa tai resursseja eläimen hoitoon ei ole, ovat seuraukset sellaisia, joista saamme lukea lehtien lööpeistä.

Usein ongelmat eläintenpidossa pääsevät kärjistymään, kun niihin ei uskalleta tai osata hakea apua ajoissa.

– Olisi parasta pyytää asiantuntevaa apua ennen kuin tilanne äityy liian pahaksi, sanoo Raatikainen.

Viranomaisvalvonnan resursseja on kuluneella vuosikymmenellä saatu lisää. Tilanne ei kuitenkaan ole vielä riittävän hyvä.

–  Esimerkiksi omalla alueellani valvontaeläinlääkärille ei ole palkattu sijaista kesäloman ajaksi. Monet valvontaeläinlääkärit ovat kertoneet myös kokevansa puutteita työturvallisuudessaan joutuessaan tekemään paljon käyntejä yksin. Valvontaviranomaisten vaihtuvuus onkin varsin suurta, Raatikainen kertoo.

SEYn mielestä eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi tarvitaan tehokkaamman valvonnan lisäksi enemmän ennaltaehkäiseviä toimia ja parempaa lainsäädäntöä.

– Eläimen hankkimisen kynnys saisi olla huomattavasti nykyistä korkeammalla. Eläimen myyjän tulisi pyrkiä varmistamaan, että ostajalla on tarvittavat tiedot, taidot ja resurssit eläimen pitämiseen, sanoo SEYn toiminnanjohtaja Kati Pulli.

SEYn vapaaehtoiset eläinsuojeluneuvojat: sey.fi/yhteystiedot/neuvojahaku

Lisätietoa eläinsuojeluneuvonnasta: sey.fi/seytoimii/elainsuojeluneuvonta

Eläimen mittainen sitoumus -kampanja muistuttaa: Kissa ei ole kertakäyttöesine

chatons-mignons-et-aventureux

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY muistuttaa Eläimen mittainen sitoumus –kampanjallaan, että lemmikistä on kannettava vastuu sen koko eliniän ajan ja eläimen heitteillejättö on Suomessa rikos.

Kesä ja syksy ovat eläinsuojeluyhdistyksillä ja löytöeläintaloilla vuoden ruuhkahuippua. Kissoja hylätään Suomessa selvästi enemmän kuin muita lemmikkeinä pidettäviä eläimiä. Noin 90 prosenttia Suomen talteenottopaikkoihin päätyvistä eläimistä on kissoja, joista vain kymmenisen prosenttia haetaan omaan kotiin. Tilastojen mukaan löytöeläintaloihin viedään joka vuosi arviolta 10 000 kissaa.

Kissan hankintakynnys on Suomessa matala. Kissan saa usein ilmaiseksi ja helposti ilman paperitöitä, mikä voi houkutella herätehankintoihin. Koirapentueen kasvattaminen on kalliimpaa, sillä Suomessa pennut myydään usein rokotettuina, tunnistusmerkittyinä ja rekisteröityinä, mikä nostaa eläimen myyntihintaa.

– Vastuuton kissanpito ja kissojen hylkääminen ovat olleet Suomessa suuria eläinsuojelullisia ongelmia jo vuosikymmeniä, eikä tuleva eläinsuojelulaki valitettavasti näytä tuovan tähän muutosta. Kissan statusta voidaan nostaa vain tekemällä kissan hankinnasta vaikeampaa ja kalliimpaa. Siksi uuteen eläinten hyvinvointilakiin olisi ehdottomasti sisällytettävä kissojen pakollinen tunnistusmerkitseminen ja rekisteröiminen. Lisäksi ulkona ilman valvontaa liikkuvat kissat olisi määrättävä leikattaviksi. Nämä toimenpiteet nostaisivat kissan myyntihintaa ja arvoa, summaa HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Ulkona vapaasti leikkaamattomina liikkuvien kotikissojen seurauksena Suomessa on paljon ulos syntyneitä ei-toivottuja kissanpentuja ja puolivilleinä luonnossa eläviä kissapopulaatioita. Näistä kissoista moni paleltuu kuoliaaksi tai nääntyy nälkään talven tullen. Ulkona elävät ja kylmään kuolleet tai nälkään nääntyneet kissat eivät näy missään tilastoissa. Kenelläkään ei siis ole tällä hetkellä edes tarkkaa tietoa hylättyjen kissojen todellisesta määrästä ja ongelman mittakaavasta.

– Vastuu lemmikistä ja sen jälkeläisistä on aina eläimen omistajalla. Eläintä ei voi sysätä toisten kontolle tai tien poskeen, jos sitä ei voi enää itse pitää. Lemmikkieläimen heitteillejättö on Suomessa rikos, Luukkainen lisää.

Eläimen mittainen sitoumus -kampanja
HESYn Eläimen mittainen sitoumus -kampanja muistuttaa, että lemmikkiin tulee sitoutua sen koko eliniän ajaksi. Kissan kohdalla sitoutuminen voi tarkoittaa jopa 20 vuotta. Perheeseen on valittava sellainen eläin, jota jaksetaan ja osataan hoitaa myös vaipparumban, työkiireiden, paikkakunnan vaihdosten ja muiden muutosten keskellä. Voit tulostaa tämän linkin kautta itsellesi julisteen ja jakaa tärkeää viestiämme viemällä sen vaikka lähikauppasi ilmoitustaululle. Voit myös jakaa linkin takaa löytyviä sosiaaliseen mediaan tarkoitettuja bannereita ja edistää siten eettisiä eläinsuhteita.

Kissa- ja koiravakuutusten omavastuissa suuria eroja

2018-06-08 10_27_39-kissan-ja-koiran-vakuuttaminen-2018.pdf - Nitro Pro 9 (Expired Trial)

FINEn Vakuutus- ja rahoitusneuvonta on julkaissut vertailun kahdeksan vakuutusyhtiön kissa- ja koiravakuutusten myöntämiseen, vakuutusturvan laajuuteen ja keskeiseen sisältöön liittyvistä asioista. Mukana on myös tietoa siitä, miten koti- ja vastuuvakuutukset korvaavat kissan ja koiran aiheuttamia vahinkoja.

Yhtiökohtaiset erot omavastuun laskutavassa tuovat jopa satojen eurojen hintaeroja vakuutuksiin. Vertailussa mukana olleiden yhtiöiden korvaukset 500 €:n hoitokuluista vaihtelivat 183 – 440 €:n välillä.

”Vakuutusta ottaessaan kannattaa huomioida korvattavista hoitokuluista vähennettävän omavastuun laskutapa, sillä sen vaikutus maksettavaan korvaukseen ja sitä kautta koko vakuutuksen hintaan voi olla huomattava”, FINEn vakuutusasiantuntija Mira Aarre sanoo.

”Tärkeintä on kuitenkin tutustua ensin tuotteeseen, mitä vakuutus korvaa ja mitä ei. Esimerkiksi rodulle tyypillisiin ongelmiin ja vauhdikkaalle eläimelle sattuneisiin vahinkoihin ja niistä aiheutuviin hoitokuluihin voi ennakkoon varautua”, Aarre sanoo.

”Vakuutusehdoissa on rajoituksia esimerkiksi piilevien sairauksien korvaamisesta. Korvauksen ulkopuolelle jää yleensä myös ennaltaehkäisevä hoito, kuten rokotukset. Etenkin keisarinleikkausten korvattavuus vaihtelee yhtiöittäin, joten tämäkin kannattaa huomioida, jos aikoo teettää koirallaan pentuja”, Aarre jatkaa.

Vahinkoja itselle tai ulkopuoliselle – mistä korvaus?

Laajoista kotivakuutuksista korvataan omalle omaisuudelle aiheutuneita vahinkoja, jotka aiheutuvat äkillisestä ja ennalta-arvaamattomasta tapahtumasta.

”Silloin, kun vahinko on syntynyt kissan ja koiran luonnollisen käyttäytymisen seurauksena, sitä ei siis korvata”, Aarre sanoo.

Kaikkien vertailussa mukana olleiden vakuutusyhtiöiden kotivakuutusten vastuuvakuutuksista korvataan lemmikkieläimen perheen ulkopuolisille aiheuttamia henkilö- ja esinevahinkoja, joista vakuutettu on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa. Niistä ei kuitenkaan korvata tapaturmaisia eikä tahallisia vahinkoja eikä myöskään sellaisia vahinkoja, jotka on ehdoissa rajattu korvauspiiristä.

Eläimen vastuuvakuutus korvaa kotivakuutuksen vastuuvakuutusta kattavammin kissan ja koiran muille kuin perheenjäsenille aiheuttamia henkilö- ja esinevahinkoja. Se ei kuitenkaan sisälly seuraeläin-vakuutukseen automaattisesti, vaan sen voi ottaa lisäturvana lisämaksusta.

Lue vertailu: Kissojen ja koirien vakuuttaminen, Mira Aarre

Eläinten keräily on Suomessa vakava ja vaiettu ongelma

2017-12-21-14-52-48-1200x812

Lemmikkieläinten keräily on Suomessa vaiettu ongelma, vaikka sitä esiintyy jatkuvasti eri puolilla Suomea. Eläinkeräily ei rajoitu vain maaseudulle, sillä se on kaupungeissa kasvava ilmiö.

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY on huolissaan Suomessa vähän huomiota saaneesta vakavasta ilmiöstä, jossa yksityishenkilöllä on pakonomainen tarve keräillä suuria määriä eläimiä, vaikkei hänellä ole mitään edellytyksiä pitää huolta edes niiden perustavanlaatuisista hyvinvointitarpeista. Eläimiä saatetaan pitää epähygieenisissä olosuhteissa ilman riittävää vettä ja ravintoa. Eläimiä ei yleensä viedä eläinlääkärintarkastukseen: niitä ei esimerkiksi leikata eikä edes rokoteta ja madoteta.

Leikkaamattomina eläimet pääsevät lisääntymään keskenään hallitsemattomasti, eikä omistajalla ole välttämättä mitään tietoa eläinten todellisesta lukumäärästä. Tulehdukset ja loiset leviävät siivottomissa olosuhteissa, ja taudit kukoistavat, kun eläimillä ei ole rokotussuojaa. Lisäksi suuret eläinpopulaatiot jäävät usein vaille kunnollista ihmiskontaktia ja sosiaalistumista. Äärimmäisissä tapauksissa osa eläimistä kuolee asuntoon.

– Eläinten keräily rikkoo useimmissa tapauksissa räikeästi eläinsuojelulainsäädäntöä, sillä lain mukaan eläimelle on taattava muun muassa riittävä ruoan- ja vedensaanti sekä sairauksien asianmukainen hoito. Siksi ongelmaan on puututtava ajoissa. Tässä tärkeällä sijalla ovat eläinten keräilijän sukulaiset, ystävät, naapurit ja lopulta isännöitsijät. Heillä pitää olla uskallusta ilmoittaa asiasta ajoissa eläinsuojeluviranomaisille, muuten eläinten hoidon laiminlyönti ja rääkkäys voivat jatkua vuosia, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Eläinten keräilyssä vaarassa eivät ole ainoastaan itse eläimet, vaan myös eläinkeräilijä itse, muut samassa taloudessa asuvat sekä lähiympäristön ihmiset. Lähipiirin ja -ympäristön asukkailla on riski saada loistartunta tai zoonoosi, kuten esimerkiksi toksoplasmoosi tai salmonella. Eläinten uloste ja virtsa voivat pilata huoneiston asumiskelvottomaksi, ja eläinten jätöksistä muodostuva ammoniakki voi ärsyttää asukkaiden silmiä ja hengitysteitä. Eläinkeräilyyn liittyy paljon myös lastensuojeluun ja vanhustenhuoltoon liittyvää heitteillejättöä.

– Kyseessä on hyvin laaja ja monimutkainen ongelma, joka voitaisiin ratkaista esimerkiksi pysyvällä eläintenpitokiellolla. Se voidaan määrätä lievästäkin eläinsuojelurikoksesta, mikäli henkilön terveydentila todetaan heikoksi. Useilla eläinkeräilijöillä on mielenterveysongelmia ja taipumus uusia tekonsa, jos heidän eläimensä on jo otettu huostaan. Yleensä eläinkeräilijät eivät edes tunnista ongelmaa eivätkä ymmärrä aiheuttaneensa eläimille kärsimystä. Tällainen henkilö ei ole sopiva eläimen omistajaksi, vaikka ei tarkoituksellisesti eläintä vahingoittaisikaan, Luukkainen summaa.

HESY on monesti vaatinut, että eläinsuojelurikoksista on langetettava ankarampia tuomioita. Nyt yleisin rangaistus eläinsuojelurikoksissa on sakko. Rikos saatetaan myös katsoa vähäiseksi ja syyte jättää nostamatta. HESY onkin hyvillään siitä, että valmisteilla olevassa uuden eläinsuojelulain luonnoksessa on työkaluja, joilla eläinkeräilyyn voidaan puuttua. Esitykseen sisältyy omistajan velvoite estää eläimensä hallitsematon lisääntyminen sekä säädös, jonka mukaan vähintään kymmenen yli 12 kuukautta vanhan kissan tai koiran pitäminen katsotaan ilmoituksenvaraiseksi toiminnaksi. Jotta eläinkeräily saataisiin aisoihin, myös eläinsuojelulain valvontaan on varattava riittävästi resursseja.

Eläinten keräily
Eläinten keräily on monitahoinen ja vaikea ongelma, johon liittyy eläinsuojelullisia, mielenterveydellisiä ja kansanterveydellisiä aspekteja. Ilmiö saattaa olla asiaa hoitaville viranomaisille – eläinsuojeluviranomaisille, poliisille sekä lastensuojelun ja vanhuspalvelun työntekijöille – vieras. Yhdysvaltalaisen akateemisista tutkijoista koostuvan eläinten keräilyä tutkivan liittouman (Hoarding of Animals Research Consortium) internetsivuilta löytyy paljon lisätietoja ja työkaluja ongelman ratkaisuun.

Sika ei välttämättä sopeudu sisäasumiseen – yhä useampi minipossu vailla kotia

minipossu-laura-eskola

Kuvaaja: Laura Eskola

SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto ja Suomen Minipossuyhdistys ovat huolissaan siitä, että suuri määrä lemmikkeinä pidettäviä eläimiä etsii tälläkin hetkellä uutta kotia tai väliaikaista sijoituspaikkaa. Viime vuosina yhä useampi minipossu on liittynyt uutta kotia etsivien eläinten joukkoon.

– Uuden kodin tarve johtuu yleensä siitä, että minipossu ei olekaan sellainen lemmikki kuin odotettiin. Minipossu on söpöstä nimestään huolimatta sika ja sillä on täysikokoisen sian tarpeet, kertoo Suomen Minipossuyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja ja sijoitus- ja sijaiskotivastaava Marjo Saarimaa.

Minipossu on geneettisesti samaa lajia kuin tutut lihasikamme. Minipossujen pieni koko on saatu aikaan jalostuksen keinoin. Minipossun aikuiskoko on suurempi kuin monet luulevat, ja täysikasvuinen minipossu voi painaa jopa sata kiloa. Tarpeet ovat samat kuin kaikilla sioilla. Lemmikkisikoja koskevat samat säädökset kuin tuotantosikoja. Laissa määrätään sioille muun muassa lajitoverin seura.

– Minipossun hankkijan on todella käytettävä harkintaa. Minipossu ei välttämättä sopeudu asumaan kerros- tai rivitalossa, joten omistajalla on oltava mahdollisuus tarvittaessa siirtää possu talliolosuhteisiin vähintäänkin osa-aikaisesti. Älykkäät ja toimeliaat minipossut tarvitsevat myös paljon virikkeitä, sillä tylsistyneelle minipossulle voi tulla käytöshäiriötä ja se alkaa tuhota paikkoja, Saarimaa kertoo.

Minipossu tarvitsee suuren ulkotarhan, jossa pääsee tonkimaan, rypemään ja liikkumaan vapaasti. Minipossu tarvitsee myös lämpimän, kunnolla kuivitetun suojapaikan talvisin sekä säänsuojan kesäisin. Uuden kodin tarve johtuu yleensä siitä, että olosuhteet eivät ole possulle sopivat. Osa etsii uutta kotia uusien aitaussäännösten vuoksi.

– Uutta kotia etsivien minipossujen määrä oli pitkään tasainen, noin 50-70 yksilöä vuodessa. Nyt tahti on kiihtynyt, ja tälläkin hetkellä uutta kotia etsii viisi minipossua. Etsimme possuille pysyviä koteja, sillä possujen uudelleensijoittaminen ei ole eläimen edun mukaista, sanoo Saarimaa.

Oikeaa tietoa mielikuvien sijasta

Lemmikin hankkijan on otettava selvää eläimen tarpeista ja pidettävä huolta, että pystyy tarjoamaan eläimelle sopivat olosuhteet. Oikean tiedon lisäksi tarvitaan aikaa, tilaa ja rahaa.

– Kodittomat minipossut ovat osuva, mutta surullinen esimerkki siitä mitä tapahtuu, kun eläimen todellisiin tarpeisiin ei perehdytä, vaan ostopäätös tehdään mielikuvien varassa, sanoo SEYn toiminnanjohtaja Kati Pulli.

Esimerkkejä löytyy satapäin myös SEYn jäsenyhdistyksistä, jotka auttavat kodittomia lemmikkieläimiä eri puolilla maata.

– Eläinsuojeluyhdistykset kautta maan ovat samankaltaisessa tilanteessa kuin Minipossuyhdistys. Erityisesti uutta kotia etsiviä kissoja on kerta kaikkiaan liikaa. Joissakin jäsenyhdistyksissämme on niin täyttä, että kaikkia eläimiä ei voida auttaa, vaan avuntarvitsijoiden on jonotettava hoitopaikkoihin, kertoo Pulli.

Lisätietoa:

Suomen Minipossuyhdistys: minipossuyhdistys.fi

Minipossun hankkijan pikainfo: minipossuyhdistys.fi/projects-3.html

Eläinsuojeluyhdistysten kodittomia eläimiä: kodittomat.info

Sijaiskodiksi tai muunlaista apua muille lemmikeille, ilmoittaudu lähimpään SEYn jäsenyhdistykseen: sey.fi/vapaaehtoiseksi

Älä hanki lemmikkiä pelkän ulkonäön perusteella

boston-terrier-dog

”Ääripiirteitä korostava ulkonäköjalostus on tullut tiensä päähän”, sanoo Eläinlääkäriliitto.

Lemmikkikoiran ja -kissan tarkoitus on olla pitkäikäinen ja toimintakykyinen kaveri. Kaikkien koiran ja kissan omistajien, lemmikin ottamista harkitsevien, kasvattajien ja ulkomuototuomarien on keskityttävä entistä enemmän lemmikkien terveyden ja hyvinvoinnin vaalimiseen ulkonäön sijaan.

Mainonnan ja markkinoinnin ammattilaisia pyydetään olemaan käyttämättä lyhytkuonoisten tai muutoin epäsuhtaisten lemmikkien kuvia mainonnassa.

Monen koira- ja kissarodun terveys on menetetty ulkonäön ääripiirteisiin keskittyneen jalostuksen vuoksi. Eläimen hyvinvoinnille haitallisia ulkonäköpiirteitä ovat esimerkiksi lyhyt tai olematon kuono, lyhyet jalat, runsaat ihopoimut ja epäsuhtainen rakenne lyhyine jalkoineen ja pitkine selkineen. Rotujen terveyden parantaminen etenee hitaasti, koska ulkonäkö ja näyttelymenestys edelleen määrittävät jalostusvalintoja.

Tutkimusten mukaan vain 10 prosenttia lyhytkuonoisista eli brakykefaalisista koirista pystyy hengittämään normaalisti. Hengitystieongelmien lisäksi ulkonäköjalostus on aiheuttanut lemmikeille muun muassa kivuliaita luusto-, korva-, silmä- ja ihosairauksia. Terveystutkimuksia pitää käyttää yhä enemmän työkaluina lemmikkien terveyden ja hyvinvoinnin parantamisessa. Mikäli terveitä yksilöitä ei roduista löydy, on syytä miettiä ennakkoluulottomasti roturisteytysten mahdollisuutta.

Lyhytkuonoisten koirien ja kissojen terveysongelmista on puhuttu paljon, mutta näiden rotujen suosio jatkaa kasvuaan meillä ja maailmalla. Suomen Eläinlääkäriliitto pyytää lemmikin hankkimista suunnittelevia perehtymään tarkasti harkitsemansa rodun terveystilanteeseen ja keskustelemaan asiasta eläinlääkärin kanssa.

Eläinlääkäriliitto vetoaa mainonnan, markkinoinnin ja viestinnän ammattilaisiin, jotta lyhytkuonoisten tai muutoin epäsuhtaisten koirien ja kissojen kuvia ei käytettäisi mainonnassa. Kuvien käyttö lisää kyseisten rotujen suosiota. Myös kuluttajat tekevät palveluksen eläimille, jos eivät osta sairaiksi jalostettujen lemmikkien kuvilla markkinoituja tuotteita.

Vapaaehtoisten toimien lisäksi tarvitaan lainsäädäntöä, jonka nojalla voidaan puuttua eläinten terveydestä ja hyvinvoinnista piittaamattomien toimijoiden eläinjalostukseen.

Eläinlääkäriliitto on mukana valmistelemassa ohjeita sekä jalostuskäyttöä varten tehtäviin terveystutkimuksiin että jalostuksen valvontaan.

Osaisitko toimia, jos kyykäärme purisi koiraasi? Omistajan tärkeä varautua jo ennakkoon

snake-2423220_1280

Jos kyy pääsee puremaan koiraa, on omistajan tärkeää toimia nopeasti. LähiTapiolan eläinvakuutusten asiantuntija antaa neuvot siihen, kuinka toimia kyykäärmeen purtua lemmikkiä.

Kevät ja lämpenevä sää herättävät hiljalleen kyykäärmeet talvihorroksestaan. Moni luonnossa liikkuja on jo voinut törmätä näihin myrkyllisiin matelijoihin, sillä kyy herää horroksestaan huhti–toukokuun aikana. Paras suojavaruste ihmiselle on pitkävartiset saappaat, mutta koirille suojaavia varusteita ei ole.

Luonnossa koiran kanssa liikkuvan on hyvä olla tavallista valppaampi kyiden heräämisen aikoihin. Koiran liikkeitä pystyy seuraamaan paremmin, kun koira kulkee vieressä talutushihnassa. Irrallaan metsässä juoksevan koiran tutkimuskohteita on usein vaikeampi havaita, eivätkä kaikki koirat edes osaa pelätä käärmettä.

LähiTapiolan eläinvakuutusten asiantuntija Raisa Tarola kehottaa koiranomistajia valmistautumaan mahdolliseen kyynpuremaan jo ennalta.

– Koiranomistajan kannattaa pohtia etukäteen, miten aikoo toimia tilanteessa, kun kyy on purrut koiraa –  mitä paremmin itse on selvillä toimintatavoista, sitä nopeammin pystyy toimimaan koiran auttamiseksi. Koirille kyyn myrkky on vaarallisempi, kuin ihmisille. Kyyn myrkky vaikuttaa koiran verenkiertoelimistöön, minkä vuoksi eläinlääkärissä käynti on välttämätöntä, Tarola kertoo.

Heti yhteys eläinlääkäriin

Koira voi muuttua pureman jälkeen voimattomaksi hyvin nopeasti ja eläinlääkäriin tulee ottaa yhteys heti pureman havaittuaan. Eläinlääkäriin kannattaa olla yhteydessä, vaikka koira vaikuttaisikin voivan hyvin. Kyytabletin antamisesta tulee aina keskustella ensin eläinlääkärin kanssa.

– Ensisijaisen tärkeää on pitää koira mahdollisimman rauhallisena ja levossa Esimerkiksi omalla äänellä voi rauhoitella koiraa. Koiran koon mukaan voi koiran kantaa kotiin ja autoon.

LähiTapiolan koiran eläinlääkärikuluvakuutuksen hoitokuluista korvataan tutkimus- ja hoitokuluja, jotka aiheutuvat kyynpuremasta. Pahimmassa tapauksessa purema voi koitua koiran kohtaloksi.

– Mikäli se kaikkein pahin tapahtuu, eli koiraa ei pystytä pelastamaan, koiran henkivakuutus korvaa sen menettämisen, Tarola kertoo.

Ministeriön päätös selvittää virallisen koirarekisterin perustamista on tärkeä eläinten hyvinvoinnin edistämiselle

2e641951-8ac0-4863-82ea-c428fbe53e28-w_960

Kuva Aino Pikkusaari

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä on huomenna vietettävän valtakunnallisen Koiranpäivän alla ottanut kantaa pentutehtailun ja koirien laittoman maahantuonnin kitkemiseen. Ministeriö kertoi tänään teettävänsä syksyyn mennessä selvityksen koirien ja kissojen virallisen rekisterin perustamisesta Suomeen. Suomen Kennelliitto ja lukuisat muut tahot peräänkuuluttivat lausunnoissaan eläinten hyvinvointilain luonnoksesta, että Suomessa tulisi säätää kaikkien koirien pakollisesta tunnistusmerkinnästä ja rekisteröinnistä.

Mahdolliset koirien ja kissojen pakollista tunnistusmerkintää ja rekisteröintiä koskevat säännökset sisällytettäisiin maa- ja metsätalousministeriön tiedotteen mukaan käytännössä eläintunnistusjärjestelmästä annettuun lakiin.

– On todella hienoa, että ministeriössä on reagoitu kentältä tulleisiin viesteihin kaikkien koirien rekisteröinnin ja tunnistusmerkinnän tärkeydestä. Rekisteröinti ja tunnistusmerkintä edistäisivät eläinten hyvinvointia hyvin moninaisesti samalla kun näihin toimintoihin liittyvät kokonaiskustannukset odotettavasti vähenisivät, sanoo Suomen Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen.

Tunnistusmerkintä ja rekisteröinti läpivalaisevat koiran alkuperän, minkä vuoksi ne parantaisivat olennaisesti mahdollisuuksia suitsia pentutehtailua ja koirien laitonta maahantuontia. Tunnistusmerkinnän ja rekisteröinnin avulla kadonneet lemmikit palautuisivat nopeammin omistajilleen,  eläintenpitokiellon valvominen tehostuisi ja tarttuvien tautien leviämisen ehkäisy helpottuisi. Lisäksi uuteen lakiin esitetty eläinten hallitsemattoman lisääntymisen valvonta on hankalaa ellei mahdotonta, jos koirat eivät ole yksilöllisesti tunnistettavissa. Suomessa olisi jo nyt mahdollista siruttaa kaikki koirat maakoodillisella mikrosirulla.

Suomen Kennelliitto rekisteröi vuosittain lähes 50 000 koiraa, jotka on kaikki tunnistusmerkitty. Kaikista Suomen koirista tunnistusmerkinnän ulkopuolelle jää arviolta noin 20–25 prosenttia. Kennelliitolla on valmiudet kerätä myös näiden koirien tunnistus- ja omistajatiedot nykyaikaisilla verkko- tai mobiilisovelluksilla. Koiran omistaja tunnistautuu rekisteröintijärjestelmiin pankkitunnuksilla. Tietojen kerääminen ja niiden siirtäminen viranomaisrekistereihin on näin ollen kustannustehokasta, turvallista ja vaivatonta.

Ministeriön tiedotteessa huomioidaan myös luvattomien tuontikoirien terveysriskit. Maa- ja metsätalousministeriö on mukana rahoittamassa tutkimushanketta, jossa selvitetään maahantuotujen koirien terveydentilaa ihmiselle mahdollisesti riskiä aiheuttavien tekijöiden osalta.

– Mahdollisia uhkia olisivat raivotaudin ja myyräekinokokkiloisen maahamme leviämisen lisäksi antibiooteille vastustuskykyisten superbakteerien yleistyminen. Tulosten perusteella voidaan antaa myös kattavampia suosituksia tuontikoirille aiheellisista terveystutkimuksista ja rokotuksista, jotta eläinten tuonti ei aiheuttaisi vaaraa eläinten ja ihmisten terveydelle, ministeriön tiedotteessa todetaan.

– Pidämme myös tätä hanketta tarpeellisena. Mitä enemmän tietoa riskeistä on, sitä paremmin niihin voidaan varautua. Koiraa ei koskaan pitäisi ostaa verkon kautta epämääräiseltä toimijalta, sillä sen Suomeen tuloon voi liittyä monenlaisia riskejä, Lehkonen kommentoi.

Koiran hankintaa suunnittelevan kannattaa tutustua Kennelliiton Hankikoira.fi-palveluun, josta saa hyödyllisiä vinkkejä koiran vastuulliseen hankintaan. Koiran kanssa matkustavien kannattaa tarkistaa koirien maahantulosäännökset Eviransivuilta.

Kennelliitto: Tilastokeskuksen tarkennus koirien määrään on odotettu – Suomessa on 700 000 koiraa

f9f4a503-f3c6-4cb2-96cf-bfd572287204-w_960

Lapinporokoiran pentuja. Kuva: Hannu Huttu.

Tilastokeskuksen kulutustutkimuksen lopullisen aineiston mukaan Suomessa on noin 700 000 koiraa, kun vuonna 2016 julkaistu ennakkotieto oli 800 000. Uusi laskelma vahvistaa, että Suomessa on lähes 200 000 rekisteröimätöntä koiraa, joiden alkuperästä millään taholla ei ole keskitettyä tietoa.

Tilastokeskuksen Tieto & Trendit -blogissa on tänään tarkennettu vuonna 2016 kulutustutkimuksen ennakkotietojen yhteydessä julkistettua arviota koirien määrästä Suomessa. Tuolloin julkaistujen tietojen mukaan koirien määrä olisi vuosina 2012–2016 kasvanut 630 000:sta 800 000:aan. Tiedonkeruu oli tuolloin kuitenkin puolivälissä. Koko aineiston valossa Suomessa on koiria 700 000, eli kasvua neljän vuoden takaiseen tilanteeseen kertyi 11 %.

Suomen Kennelliitossa ennakkotietoa 800 000 koirasta pidettiin erittäin huolestuttavana. Luvun paikkansapitävyys olisi merkinnyt sitä, että Suomessa olisi alkuperältään tuntemattomia koiria merkittävästi enemmän kuin on arvioitu.

– Kennelliiton rekisterissä on noin 510 000 elossa olevaa koiraa, joiden kasvattaja, vanhemmat ja terveys tunnetaan. Tarkistettu tieto 700 000 koirasta on sinänsä huojentava, että se on lähempänä meidän arviotamme 650 000 koiran kokonaismäärästä. Samalla kuitenkin vahvistui, että maassamme on lähes 200 000 rekisteröimätöntä koiraa, joista suuri osa lienee myös tunnistusmerkitsemättömiä. Tietoa näiden koirien alkuperästä, terveydentilasta ja luonteista ei ole keskitetysti millään taholla, kommentoi Suomen Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen.

Rajat ylittävä laiton koirakauppa herättää laajaa huolta

Ostamalla alkuperältään tuntemattoman koiran voi tietämättään tukea koirien salakuljetusta ja laitonta pentukauppaa. Sekä koiran hyvinvoinnin että yhteiskunnan yleisen turvallisuuden kannalta on keskeistä tuntea koiran tausta ja tehdä se läpinäkyväksi.

Laittoman lemmikkikaupan kasvu herättää huolta Euroopan laajuisesti. Valtaosassa Euroopan unionin jäsenmaita kaikkien koirien tunnistusmerkintä ja rekisteröinti ovat lakisääteisiä. Jo nyt Suomessa olisi mahdollista merkitä koirat maakoodillisella mikrosirulla, jolloin koira olisi tunnistettavissa suomalaiseksi.

Velvoite koiran rekisteröintiin puolestaan mahdollistaisi muiden muassa sen, että löytökoiran omistaja olisi helpompi selvittää. Tämä on erityisen tärkeää siksi, että valmisteilla olevassa eläinten hyvinvointilaissa maakuntien velvoitetta huolehtia löytöeläimistä ollaan lyhentämässä 10 päivään kuntien nykyisestä 15 päivästä.

Suomen Kennelliitolla on valmiudet kerätä kaikkien koirien tunnistetiedot nykyaikailla verkko- tai mobiilisovelluksilla. Kennelliitto on lukuisten muiden tahojen tavoin esittänyt kaikille koirille lakisääteistä rekisteröintiä ja tunnistusmerkintää lausunnossaan luonnoksesta laiksi eläinten hyvinvoinnista.

Säätämällä koirien pakollisesta tunnistusmerkinnästä ja rekisteröinnistä kansallisesti lisättäisiin viranomaisten mahdollisuuksia puuttua koirien salakuljetukseen ja pentutehtailun riskeihin, tehostettaisiin eläintenpitokiellon valvontaa ja ehkäistäisiin tarttuvien tautien leviämistä. Onkin odotettavissa, että laajojen eläinten hyvinvointia edistävien vaikutustensa lisäksi kaikkien koirien rekisteröinti ja tunnistusmerkintä myös laskisivat näihin toimintoihin liittyviä kokonaiskustannuksia.

Koiran hankinta kannattaa harkita tarkoin

Suomen Kennelliitto rekisteröi vuosittain lähes 50 000 koiraa, jotka on kaikki tunnistusmerkitty.

– Koiran hankintaa harkitsevan kannattaa perehtyä tarkkaan siihen, mitä koiran ottaminen merkitsee. Koiranomistaja sitoutuu olemaan ihmisen parhaan ystävän tuki ja turva kaikissa eteen tulevissa tilanteissa. Koira voi elää yli 10-vuotiaaksi. Se tarvitsee päivittäin liikuntaa ja virikkeellistä, rodunomaista toimintaa sekä laadukasta ruokaa ja hyvää hoitoa, painottaa Harri Lehkonen.

Kun koiran hankkii vastuulliselta kasvattajalta, on edellytykset saada mahdollisimman paljon tietoa koiran taustoista sekä neuvoja ja tukea koiran kanssa elämiseen.