Pidä lemmikkisi kiinni autossakin

PL5A0392.150945

Koira matkustaa turvallisesti esimerkiksi turvavyövaljaissa takapenkillä. Kuva: Ville-Veikko Heinonen/Liikenneturva

Monilla on autolla matkustettaessa mukana myös perheen lemmikki. Liikenneturvan kyselystä selviää, että suomalaisten tavat kuljettaa koiria tai kissoja autossa ovat moninaiset – ja parannettavaakin löytyy. Lemmikkiä kuljetettaessa pitää muistaa sekä eläimen että matkustajien turvallisuus.

Liikenneturva kysyi joulukuussa 2017* suomalaisilta, miten he kuljettavat koiraa tai kissaa henkilöautossa. Kyselyyn vastanneista kaksi kolmasosaa (66 %) oli ylipäätään kuljettanut lemmikkiä autossa, ja heistä suurin osa oli tehnyt sen turvallisesti.

Noin joka kuudes kaikista vastaajista (16 %) raportoi kuljettavansa lemmikkiään kuljetuskopassa tai -häkissä auton penkillä, häkki kiinni turvavöissä. Saman verran kertoi kuljettavansa karvaista kaveriaan auton avoimessa takatilassa, joko verkon takana tai häkissä. Osa myös laittoi eläimen turvavyövaljaisiin etu- tai takapenkille.

”Kaikki nämä vaihtoehdot ovat hyviä. Tärkeintä on, että lemmikki matkustaa siten, ettei se pääse häiritsemään kuljettajaa ajon aikana. Eläin ei myöskään saa päästä tavaratilasta matkustamon puolelle eikä karkaamaan ulos ovia tai ikkunoita avattaessa”, kertaa Liikenneturvan yhteyspäällikkö Tuula Taskinen.

Kyselyyn vastanneet kuitenkin raportoivat myös huonoista, jopa vaarallisista tavoista kuljettaa lemmikkejään. Joka kymmenes vastaaja piti eläintään häkissä penkillä, mutta ei kytkenyt häkkiä kiinni esimerkiksi turvavöihin. Osa lemmikeistä puolestaan matkusti kokonaan irti matkustamotilassa. Hajavastauksia kertyi myös paikalle kuljettajan sylissä tai umpinaisessa takakontissa.

”Kytkemisessä on lemmikin lisäksi kyse myös muiden matkustajien turvallisuudesta. Muutaman kilon painoisen pikku koirankin törmäyspaino on jo 50 kilometrin tuntinopeudella 40-kertainen. Jokaisen tulisi viimeistään nyt painaa mieleensä sekin, että lemmikki ei saa matkustaa kuskin sylissä eikä umpinaisessa tavaratilassa”, puuskahtaa Taskinen.

Totuta lemmikkisi rauhalliseksi matkustajaksi

Koira tai kissa kannattaa opettaa autossa matkustamiseen jo pienestä pitäen, jolloin eläin tottuu rooliinsa rauhallisena matkustajana. Kiire on hyvä jättää pois kyydistä, oli lemmikkejä kyydissä tai ei.

”Matkaan kannattaa varata reilusti aikaa. On myös syytä ajaa rauhallisesti ja välttää äkillisiä jarrutuksia. Pidemmällä matkalla on hyvä pitää taukoja ja tarjota lemmikillekin juotavaa. Eläimen hyvinvoinnista on huolehdittava matkan aikana”, kiteyttää Taskinen.

Vaikka kevätkin vielä tekee tuloaan, on kesä jo kulman takana. Silloin lemmikin kanssa liikkuessa on vielä huolehdittava siitä, ettei koira, kissa tai mikään mukaan eläin jää kuumaan autoon missään tilanteessa.

”Toisaalta kun talvikelit vielä jatkuvat, on katsottava myös, ettei murre tai mirri jää kovilla pakkasilla autoon liian pitkäksi aikaa”, muistuttaa Taskinen.

Neljä vinkkiä lemmikin turvalliseen kuljettamiseen:

  • Kytke koira tai kissa kunnollisilla turvavaljailla tai laita lemmikki kuljetuslaatikkoon tai tukevaan kuljetushäkkiin, joiden paikallaan pysyminen ajon aikana on varmistettu.
  • Eläin ei saa päästä häiritsemään kuljettajaa tai karkaamaan esimerkiksi ovea avattaessa.
  • Umpinaisessa tavaratilassa ei saa kuljettaa eläimiä.
  • Huolehdi lemmikkisi hyvinvoinnista matkan aikana – muista tarjota sillekin vettä ja taukoja.

Lisätietoja:

*Kantar TNS Gallup Oy keräsi Liikenneturvan toimeksiannosta tutkimuksen aineiston joulukuussa 2017. Vastaajia oli yhteensä 1530 henkilöä, joista autoilevia 1212.

Koiran kanssa liikenteessä -esite

Jäitä hattuun koirakuumeessa -kampanja kehottaa: Suosi koiran adoptiota ja harkitse lemmikin hankintaa tarkkaan

puppy-dog-on-white-1474796806Agq

Kevät on koirakaupan sesonkia. Talven jälkeen koittava pitkä lomakausi tarjoaa perheille mahdollisuuden viettää aikaa uuden tulokkaan kanssa. Rento yhdessäolo on suuri etu uuteen kotiin tulevalle koiralle ja arvokasta laatuaikaa koko perheelle. Iloisen tapahtuman varjopuolena ovat kiertoon ja hylätyksi joutuvat koirat, jotka on valittu väärin perustein tai harkitsemattomasti.

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY kehottaa Jäitä hattuun koirakuumeessa -kampanjallaan koiran hankintaa harkitsevia pohtimaan asiaa monelta kannalta.

– Koiran hankkiminen muuttaa koko elämän seuraavaksi 10–15 vuodeksi. Päätös on suuri ja sitouttava ja vastuu pitkäaikainen. Koiran ottajan on kartoitettava omia voimavarojaan, kuten ajankäyttöään ja taloudellista tilannettaan, sekä omaa elämäänsä ja siinä mahdollisesti tapahtuvia muutoksia pitkälle eteenpäin. Jos koiran hankintaan liittyy yksikin arveluttava tai epävarma seikka, asiaa on lykättävä tuonnemmaksi, neuvoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Infokampanjallaan HESY haluaa tarjota vinkkejä vastuulliseen koiran hankintaan. Yhdistys kehottaa ihmisiä ottamaan ensi sijassa hylätyn eläimen vastuullisten järjestöjen kautta ulkomailta tai Suomessa toimivilta eläinsuojeluyhdistyksiltä tai löytöeläintaloilta, sillä lemmikkikauppa ja eläinten kasvattaminen voivat pahimmissa tapauksissa kätkeä pentutehtailua tai aiheuttaa eläinten ylitarjontaa ja heitteillejättöjä.

Ennen koiran hankintaa on käytävä läpi useita kysymyksiä. On puntaroitava, sopiiko omaan elämäntilanteeseen paremmin paljon huomiota tarvitseva pentu vai jo aikuinen koira. Entä mikä koirarotu tai rotusekoitus sopii parhaiten omaan ja perheen elämäntyyliin? Omaa talouttakin on ennakoitava, sillä seuraavan noin 10–15 vuoden ajan on oltava varoja vuotuisiin eläinlääkäri-, ruoka-, harrastus-, hoitola- ja tarvikekuluihin sekä vakuutukseen ja yllättäviin menoihin, kuten päivystysvastaanottoon.

– Näillä pohdinnoilla pääsee jo jyvälle siitä, miten paljon koira sitoo. Koira on sosiaalinen ja aktiivinen seuraeläin, joka tarvitsee ihmisen ja lajikumppaniensa seuraa sekä leikkiä ja liikuntaa. Jos koiralle ei ole tarjota aikaa ja aivopähkinöitä, koiran hyvinvointi kärsii ja se on parempi jättää ottamatta. Lisäksi vastuullisen koiranomistajan keskeisiin velvollisuuksiin kuuluu käytöstapojen opettaminen koiralle ja pennun sosiaalistaminen, sillä puutteellinen sopeuttaminen ympäristöön ja sen ärsykkeisiin aiheuttaa nyky-yhteiskunnassa elävien eläinten hyvinvoinnille suurta haittaa, Luukkainen summaa.

Jäitä hattuun koirakuumeessa -kampanja toteutetaan yhdessä Laurean ammattikorkeakoulun liiketalouden opiskelijoiden kanssa. Opiskelijat ovat suunnitelleet kampanjan sosiaalisessa mediassa julkaistavan kokonaisuuden, jossa käsitellään sopivan rodun tai rotusekoituksen valintaa, pentutehtailun tunnistamista ja internetissä tapahtuvan koirakaupan ongelmia. Myös kampanjan päätöstapahtuma on opiskelijoiden käsialaa. Sosiaalisesta mediasta kampanja löytyy aihetunnisteella #vastuullinenkoiranhankinta.

Kampanja huipentuu 7.4. klo 13–15 Sellon kirjastossa järjestettävään yleisötilaisuuteen. Tapahtumassa käsitellään mm. seuraavia kysymyksiä: Mikä rotu sopii lapsiperheelle? Mitä rokotuksia koira tarvitsee? Milloin pentu oppii sisäsiistiksi? Entä, jos kaikki ei sujukaan niin kuin piti? Infotilaisuus antaa vinkkejä koiran hankintaan, yleisö saa esittää kysymyksiä ja paikalla on erirotuisia koiria, joihin yleisö voi tutustua. Tapahtumapaikka: Sellon kirjaston lava, Kauppakeskus Sello, Leppävaarankatu 9, Espoo.

Eläinten hyvinvointilakiehdotus on osin ristiriitainen – kaikkien koirien tunnistusmerkintä ja rekisteröinti tukisivat tavoitteita

6d3e6dfd-3e17-43e2-ba54-b8b468755093-w_960

Kuva: Helmi Lindholm

Eläinten hyvinvointilain yhteydessä tulisi säätää kaikkien koirien tunnistusmerkinnästä ja rekisteröinnistä, Suomen Kennelliitto esittää maa- ja metsätalousministeriölle antamassaan lausunnossa. Koiran yksilöllinen tunnistaminen muiden muassa tehostaisi eläintenpitokiellon valvontaa, parantaisi mahdollisuuksia puuttua laittoman koirakaupan riskeihin ja nopeuttaisi löytökoirien palautumista omistajilleen.

Lausuntokierros nykyisen eläinsuojelulain korvaavan eläinten hyvinvointilain ehdotuksesta on päättynyt. Suomen Kennelliitto kiittää lausunnossaan lakiehdotuksen tavoitetta eläinten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämisestä sekä tarkoitusta lisätä eläinten kunnioittavaa kohtelua. Mahdollisuudet näiden toteutumiseen jäävät kuitenkin ehdotuksen sisäisten ristiriitaisuuksien, täsmennystä vaativien muotoilujen ja puutteiden vuoksi vielä vajaiksi.

– Hienoa, että lakiehdotus saatiin vihdoin lausunnolle. Lain tavoitteisiin nähden on kuitenkin ristiriitaista, ettei lakiehdotukseen ole kirjattu esimerkiksi muualla Euroopassa jo laajasti toteutettua kaikkien koirien tunnistusmerkintää ja rekisteröintiä, eläinten itseisarvoa ja monien järjestöjen kannattamaa eläinsuojeluasiamiehen virkaa, Suomen Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen huomauttaa.

Tunnistusmerkintä ja rekisteröinti parantaisivat löytökoirien asemaa

Kaikkien koirien tunnistusmerkintä ja rekisteröinti edistäisivät eläinten hyvinvointia hyvin laaja-alaisesti samalla kun niihin liittyvät kokonaiskustannukset odotettavasti vähenisivät. Ilman kaikkien koirien lakisääteistä tunnistusmerkintää ja rekisteröintiä lakiehdotus johtaisi todennäköisesti esimerkiksi löytökoirien uudelleensijoitusten ja tarpeettomien lopetusten määrän kasvuun, sillä maakuntien velvoitetta huolehtia löytöeläimistä ollaan lyhentämässä 10 päivään kuntien nykyisestä 15 päivästä. Lisäksi uuteen lakiin esitetty eläinten hallitsemattoman lisääntymisen valvonta on hankalaa ellei mahdotonta, jos koirat eivät ole yksilöllisesti tunnistettavissa.

Laittoman rajat ylittävän koirakaupan yleistyminen herättää Euroopan laajuisesti kasvavaa huolta.Euroopan parlamentti esitti jo helmikuussa 2016 annetussa päätöslauselmassaan, että kaikissa jäsenmaissa tulisi ottaa käyttöön yhteensopivat lemmikkien rekisteröintijärjestelmät. Säätämällä koirien pakollisesta tunnistusmerkinnästä ja rekisteröinnistä kansallisesti lisättäisiin viranomaisten mahdollisuuksia puuttua salakuljetuksen ja pentutehtailun riskeihin, tehostettaisiin eläintenpitokiellon valvontaa ja ehkäistäisiin tarttuvien tautien leviämistä. Suomessa olisi mahdollista jo nyt siruttaa kaikki koirat maakoodillisilla mikrosiruilla.

Suomen Kennelliitto rekisteröi vuosittain lähes 50 000 koiraa, jotka on kaikki tunnistusmerkitty. Kaikista Suomen koirista tunnistusmerkinnän ulkopuolelle jää arviolta noin 20–25 prosenttia. Kennelliitolla on valmiudet kerätä myös näiden koirien tunnistus- ja omistajatiedot nykyaikaisilla verkko- tai mobiilisovelluksilla. Koiran omistaja tunnistautuu rekisteröintijärjestelmiin pankkitunnuksilla. Tietojen kerääminen ja niiden siirtäminen viranomaisrekistereihin on näin ollen kustannustehokasta, turvallista ja vaivatonta.

Koirarotujen erilaiset tarpeet huomioitava paremmin

Suomen Kennelliitto pitää tärkeänä lakiehdotuksen vaatimusta, jonka mukaan ihmisen hoidossa olevan eläimen tulisi voida toteuttaa eräitä olennaisia käyttäytymistarpeitaan. Nykyisen eläinsuojelulain tavoin eläinten hyvinvointilain luonnos tunnistaa kuitenkin koiran edelleen vain yhtenäisenä lajina, vaikka koiran olennaiset käyttäytymistarpeet, vaadittavat pito-olosuhteet ja käyttötarkoitukset vaihtelevat roduittain.

Jos koira ei pääse toteuttamaan rodunomaisia taipumuksiaan ja viettejään, sen hyvinvointi saattaa vaarantua.

– Yli 20 vuotta voimassa olleen eläinsuojelulain kokonaisuudistuksen piti tuoda eläinten hyvinvointia koskeva lainsäädäntö tähän päivään. Tänä aikana tutkittu tieto koiran tarpeista, terveydestä ja ajattelusta on lisääntynyt valtavasti. Koira on suomalaisille tärkeä perheenjäsen ja harrastuskaveri, mutta laissa koira katsottaisiin edelleen yhdestä muotista valetuksi tavaraksi, Lehkonen ihmettelee.

Lainsäädännössä tulisikin huomioida paremmin koirarotujen erot ja turvata koiran hyvinvoinnille olennaisten rodunomaisten tarpeiden toteuttaminen myös harrastusten kautta. Lakiehdotuksessa esitetään, että kilpailueläinlääkärin tulisi olla läsnä ilmoituksenvaraisissa kokeissa ja kilpailuissa, joissa eläin voi joutua alttiiksi kohtuuttomalle rasitukselle, muulle kivulle tai kärsimykselle.

Suomen Kennelliiton lausunnossa nähdään, etteivät Kennelliiton alaiset kokeet ja kilpailut lukeudu ilmoituksenvaraisiin eläinkilpailuihin, sillä riski koiran vahingoittumiselle pyritään estämään ennalta. Koiran hyvinvointi on Kennelliiton alaisissa kokeissa ja kilpailuissa turvattu tarkoilla säännöillä ja ohjeilla, järjestäjät ovat päteviä ja koulutettuja tehtäviinsä ja lähimmän päivystävän eläinlääkärin tiedot ovat aina saatavilla.

Jalostuksen ja ammattimaisen eläintenpidon vaatimuksia on täsmennettävä

Lakiehdotuksen mukaan eläinjalostuksella tulee pyrkiä elinvoimaisten, toimintakykyisten ja terveiden eläinten tuottamiseen. Nämä tavoitteet ovat sisäänkirjoitettuina myös kaikkien koirarotujen jalostusta linjaavaan Suomen Kennelliiton yleiseen jalostusstrategiaan, ja niiden kirjaaminen myös lakiin onkin hyvin kannatettavaa.

Yleisen jalostusstrategian lisäksi Suomen Kennelliiton kasvattajasitoumuksen allekirjoittaneiden toimintaa ohjaavat rotukohtaiset jalostuksen tavoiteohjelmat, joiden tavoitteena on edistää koirien terveyttä ja hyvinvointia. Lisäksi 134 rodulla on perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustuksenohjelma (PEVISA), joka sisältää ehtoja rekisteröitävien pentujen vanhemmille. Liioiteltuja ulkomuotopiirteitä pyritään kitkemään myös 39 rodulla käytössä olevilla näyttelyiden ulkomuototuomareiden erityisohjeilla.

– Kennelliiton jalostusstrategiaa ja kasvattajasitoumusta noudattaville kasvattajille lakiehdotuksen sisältö on jo hyvin tuttua. On kuitenkin tärkeää, että väärien tulkintojen välttämiseksi pykälän muotoiluja vielä täsmennetään ja mahdollinen asetus tukee vastuullista koirankasvatusta. Valmistelun edetessä tuleekin kuunnella tarkalla korvalla alan osaajia, Lehkonen sanoo.

Samoin kuin ihmisillä, koirien sairauksien ja vikojen periytymistä voi olla mahdoton todentaa etukäteen. Tulkinta siitä, millaisia merkittävää hyvinvointihaittaa aiheuttavat sairaudet tai muut ominaisuudet ovat, voi vaihdella merkittävästi, jos sairautta tai ominaisuutta ei pystytä selvästi osoittamaan. Lain yksityiskohtaisissa perusteluissa tulisikin erotella tarkemmin eri tavoin periytyvät sairaudet ja turvata perinnöllisestä monimuotoisuudesta huolehtiminen. Suomen Kennelliiton yleisessä jalostusstrategiassa todetaan, että sekä nartun että uroksen tulee olla halukas ja kykenevä luonnolliseen astutukseen eikä astutus saa tapahtua väkisin pakottamalla. Tämä tulisi lisätä myös lakiin.

Suomalainen koirankasvatus on perinteisesti ollut luonteeltaan pienimuotoista kotikasvatusta, jossa syntyy usein vain muutama pentue vuodessa. Ammattimaisen seura- ja harrastuseläinten pidon määrittely esimerkiksi ehdotetun 10 vuosittain syntyvän pennun mukaan voisi merkitä sitä, että jo yhden pentueen kasvattaja voitaisiin ilman hänen vaikutusmahdollisuuksiaan katsoa ammattimaiseksi. Ammattimaisen seura- ja harrastuseläinten pidon määritelmän lisäksi Suomen Kennelliitto esittää tarkennuksia ammattilaisilta vaadittavaan soveltuvaan koulutukseen ja riittävään pätevyyteen.

Ehdotuksessa monia yksittäisiä edistysaskeleita

Koirien hyvinvoinnin näkökulmasta lakiehdotuksessa on myös lukuisia myönteisiä kohtia. Lakiesitys esimerkiksi kieltäisi koirien piikkipannat ja -valjaat sekä sähköpannat ja muut eläimeen kiinnitettävät, sähköiskun antavat laitteet. Positiivista on myös kivunlievityksen pakollisuus kivuliaiden toimenpiteiden yhteydessä.

Kennelliitto kannattaa lausunnossaan myös kieltoa leikkauksille ja muuta kipua tai kärsimystä aiheuttaville toimenpiteille, joiden tarkoituksena on muuttaa eläimen ulkonäköä tai käyttäytymistä. On kuitenkin tärkeää, että laki mahdollistaa muut leikkaukset tai kipua aiheuttavat toimenpiteet silloin, kun ne ovat eläimen hyvinvoinnin kannalta perustellut. Lisäksi maakuntauudistuksen toteuduttuakin on huolehdittava siitä, että koko maassa on kattava päivystyseläinlääkäriverkosto.

Lakiesityksessä kiellettäisiin myös eläimen värjääminen sen ulkonäön muuttamiseksi. Suomen Kennelliitto pitää kieltoa tervetulleena muutoksena, mutta sen tulisi kattaa kaikki muutkin kemikaalit, joilla tavoitellaan ulkomuodon muuttamista hoitavan tai terveydellisen vaikutuksen sijaan. Lisäksi on hienoa, että eläinten hoidossa ja käsittelyssä käytettävien välineiden, laitteiden ja aineiden myyjien ja välittäjien on varmistuttava siitä, että tuotteet ovat eläinten hyvinvointilain mukaisia.

On myös kannatettavaa, että eläimen kohtelun on oltava rauhallista ja siinä on hyödynnettävä lajinomaista käyttäytymistä. Suomen Kennelliiton mukaan myös koiran koulutuksessa tulisi toimia aina samoin. Lisäksi valvontaviranomaisten mahdollisuus käyttää apunaan asiantuntijoita tai avustajia on hyvä lisäys.

Lausuntokierroksen päättymisen jälkeen ministeriön virkamiehet viimeistelevät lakiesityksen saatujen lausuntojen pohjalta ja hallituksen esitys siirtyy eduskunnan käsiteltäväksi. Eläinten hyvinvointia koskevan lain voimaantulo on sidottu maakuntauudistukseen, joten hyväksytyksi tullessaan laki tulee näillä näkymin voimaan vuonna 2020.

Pienikin määrä ksylitolia voi aiheuttaa koiralle myrkytyksen

b5caa8d9c61f9ac9_800x800ar

Ksylitolipitoisten tuotteiden syöminen on koiralle vaarallista ja jo pieni määrä ksylitolia voi aiheuttaa koiralle hengenvaarallisen voimakkaan verensokerin laskun. Säilytä siis aina kaikki ksylitolia sisältävät tuotteet kuten purukumit ja pastillit koiran ulottumattomissa.

Ksylitolimyrkytyksen oireet

Yleisimpiä ksylitolimyrkytyksen oireita ovat oksentelu, heikotus, tärinä, jäykkyys ja kouristelu. Oireet näkyvät yleensä ensimmäisen tunnin aikana. Oireet ja niiden voimakkuus vaihtelevat syödyn ksylitolin määrän mukaan.

Mahdollisen maksavaurion oireet näkyvät vasta ensimmäisen parin vuorokauden aikana. Eli vaikka koira ei oireilisi ksylitolin syömisen jälkeen, tulee pikimmiten ottaa yhteyttä eläinlääkäriin, jotta ksylitoli ei pääse aiheuttamaan maksavauriota.

Vaarallinen määrä

Koiralle voi kehittyä hypoglykemia eli verensokeri voi laskea vaarallisen alhaiseksi jo koiran syötyä 0,1 grammaa ksylitolia painokiloa kohden. Jos koira on syönyt 0,5 grammaa painokiloa kohden tai enemmän, voi koiralle lisäksi kehittyä maksavaurioita.

Purukumeissa on ksylitolia yleensä noin 30-70 %, pastilleissa taas noin 50-95 %. Varmista aina ensin koiran syömän tuotteen ksylitolipitoisuus.

Alla olevasta taulukosta näet millainen määrä aiheuttaa verensokerin alenemista:

Koiran paino Ksylitolin määrä, joka voi aiheuttaa hypoglykemian Purukumi, ksylitolipitoisuus 36% Purukumi, ksylitolipitoisuus 68% Pastilli, ksylitolipitoisuus 50% Pastilli, ksylitolipitoisuus 95%
5 kg 0,5 g 1 0,5 2 1
10 kg 1 g 2 1 3-4 2
15 kg 1,5 g 3 1,5 5 3
20 kg 2 g 4 2 6-7 4
50 kg 5 g 10 5 15 10

Hoito

Soita aina ensin eläinlääkärille ja noudata saamiasi hoito-ohjeita!

Ensiapu kotona, kun ksylitolin syömisestä on kulunut alle 30 min 

Ensiapuna koiran voi yrittää kerran oksennuttaa suolan avulla, jotta ksylitolipitoiset tuotteet saadaan pois koiran elimistöstä. Oksetusta ei suositella kuitenkaan pienelle alle 5-kiloiselle koiralle, pennulle tai vanhalle koiralle.

Oksennutusta varten sekoita noin teelusikalliseen suolaa muutama tippa vettä ja muotoile seoksesta pieni pallo. Työnnä pallo mahdollisimman syvälle koiran nieluun. Koira oksentaa useimmiten lähes heti.

Jos koira ei oksenna, älä anna sille lisää suolaa vaan vie koira välittömästi eläinlääkäriin!

Ensiapu kotona, kun ksylitolin syömisestä on kulunut yli 30 min

Jos ksylitolin syömisestä on kulunut ainakin yli 30 min tai koira on oksetettu, voit auttaa nostamaan koiran verensokeria antamalla koiralle siirappia tai hunajaa: 1 ruokalusikallinen 5 kg kohden, joko suoraan suuhun tai veteen sekoitettuna. Tarvittaessa hunajan tai siirapin voi myös hieroa suoraan koiran ikeniin, josta se imeytyy nopeammin.

Ennaltaehkäisy 

Paras tapa ennaltaehkäistä ksylitolimyrkytys on säilyttää kaikki ksylitolipitoiset tuotteet koiran ulottumattomissa.

Ksylitolia käytetään makeutusaineena muun muassa seuraavissa tuotteissa, eli niitä ei kannata jättää koiran ulottuville:

  • Purukumi
  • Makeiset
  • Pastillit
  • Lääkkeet ja vitamiinivalmisteet (erityisesti pureskeltavat)
  • Hammastahnat ja suuvedet

Toinen tapa auttaa ennaltaehkäisemään ksylitolin ja muiden vaarallisten aineiden aiheuttamia myrkytyksiä on opettaa koiralle käsky ”jätä!” tai ”ei ota!”, jota voi käyttää viime hetkellä ennen kuin koira syö jotain sopimatonta.

Korvaako Agrian vakuutus ksylitolimyrkytyksen hoidon?

Todettu myrkytystila kuuluu vakuutuksen piiriin ja korvataan ehtojemme mukaan Agria Hoitokuluvakuutuksesta. Mikäli kyseessä on myrkytyksen epäilys, joka eläinlääkärin tutkimuksen mukaan onkin perusteeton eikä johdu myrkytyksestä, kulut eivät kuulu korvauksen piiriin. Ota siis aina ensin yhteyttä eläinlääkäriin ja seuraa saamiasi ohjeita: joissain tapauksissa koira on tuotava välittömästi klinikalle hoidettavaksi, kun taas toisinaan koiran voinnin tarkkailu ja tukihoito kotona riittävät.

Gitta-koira sai lievän ksylitolimyrkytyksen

Yhdeksän kuukautta vanha welsh corgi cardigan Gitta oli löytänyt autosta pastillipurkin ja onnistunut syömään 2-3 pastillia. Pian sen jälkeen 16-kiloinen Gitta alkoi oksennella ja kakoa voimakkaasti. Omistaja soitti välittömästi eläinlääkärille ja häntä ohjeistettiin tarkkailemaan Gitan vointia yön yli ja antamaan Gitalle hunajaa ja iso annos ruokaa, jotta verensokeri ei pääsisi laskemaan. Eläinlääkärikäynti olisi arvion mukaan maksanut noin 400-500 € ksylitolimyrkytyksen hoidon osalta ja vielä enemmän, jos ksylitoli olisi ehtinyt aiheuttaa vaurioita maksaan. Tällä kerralla tilanteesta selvittiin onneksi pelkällä säikähdyksellä ja nyt Gitta voi hyvin.

– Juuri tällaiset hetket muistuttavat miten hyvä on olla vakuutus, eli suosittelen lämpimästi kaikkia ottamaan koiralle vakuutuksen, kertoo Gitan omistaja.

Labradorinnoutajan suosiolle ei löydy haastajaa – rotukoirien rekisteröintimäärät pysyvät samoina

black-labrador-puppy-1493396701jin

Suomen Kennelliitto rekisteröi viime vuonna 46 546 pentua, joka on 300 pentua enemmän kuin edellisvuonna. Labradorinnoutaja kasvatti edelleen suosiotaan. Se on ollut suosituin rotu jo kahdeksan vuotta. Toiseksi suosituimmaksi roduksi ylsi jämtlanninpystykorva ja kolmospaikan vei suomenajokoira.

Labradorinnoutaja uusi vuonna 1991 tehdyn rekisteröintiennätyksensä 2 125 pennulla. Suurin putoaja kymmenen kärjessä on harmaa norjanhirvikoira, jonka suosio laski kolme pykälää sijalle 10. Muuten kymmenen kärjessä nähtiin vain yhden pykälän muutoksia, eikä ainuttakaan yllätysnimeä.

Seura- ja kääpiökoiraryhmän rotujen suosio on laskussa. Vielä kymmenen vuotta sitten esimerkiksi cavalier kingcharlesinspanieli oli kymmenen suosituimman rodun joukossa. Rekisteröintimäärät laskivat myös terrierien, vahtien ja ajokoirien osalta.

Tilastoista selviää myös, että suosiotaan ovat kasvattaneet esimerkiksi monet vinttikoirat kuten whippet, saksanseisojat ja vesikoiraryhmän lagotto romagnolo.

Lapinporokoiran suosio kasvoi

Suomenajokoira säilytti paikkansa kolmen rekisteröidyimmän rodun joukossa, vaikka pentuja rekisteröitiin noin 200 vähemmän kuin edellisvuonna. Suomenlapinkoirien ja karjalankarhukoirien rekisteröinnit laskivat noin sadalla yksilöllä. Myös suomenpystykorvia rekisteröitiin vähemmän.

 Vaikka kotimaisten rotujen rekisteröintimäärät Suomen itsenäisyyden juhlavuonna ovatkin harmillisen matalat, on kuitenkin hienoa, että lapinporokoira ylsi omaan ennätykseensä 341 pennulla, toteaa Koiramme-lehden päätoimittaja Tapio Eerola.

Suomen itsenäisyyden juhlavuonna kotimaiset rodut olivat paljon esillä mediassa, rotujen kasvattajille järjestettiin tilaisuuksia ja roduista jaettiin tietoa tapahtumissa eri puolella Suomea.

 Juhlavuoden vaikutukset näkyvät toivottavasti rotujen suosiossa tulevina vuosina. Kennelliitto jatkaa edelleen aktiivista työtä kotimaisten rotujen eteen. Olemme esimerkiksi mukana Luonnonvarakeskuksen koordinoimassa hankkeessa muodostamassa geenipankkia suomalaisten koirarotujen osalta ja suomenpystykorvaan liittyvä eräperinne halutaan mukaan Unescon kansainväliseen aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon, kertoo Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen.

Suomen suosituimmat rodut vuonna 2017

Suluissa rotujen rekisteröintimäärä vuonna 2016.

  1. labradorinnoutaja 2125 (2032)
  2. jämtlanninpystykorva 1649 (1322)
  3. suomenajokoira 1364 (1584)
  4. saksanpaimenkoira 1305 (1273)
  5. suomenlapinkoira 1181 (1281)
  6. kultainennoutaja 1149 (1193)
  7. shetlanninlammaskoira 1098 (918)
  8. jackrussellinterrieri 929 (876)
  9. kääpiösnautseri 908 (762)
  10. harmaa norjanhirvikoira 771 (921)

Lemmikkikoiratutkimus vahvistaa: luontoyhteys on terveydelle tärkeä

golden-retriever-dog

Kaupungissa asuvilla lemmikkikoirilla on enemmän allergioita kuin maalla asuvilla. Helsingin yliopistossa tehty väitöstutkimus paljastaa myös, että allergioilta välttymiseksi pelkkä maalla asuminen ei riitä. Luontoon pitää olla läheisessä yhteydessä.

Helsingin yliopistossa väittelevä Jenni Lehtimäki on tutkinut koirien allergioita. Hänen mukaansa lemmikkikoirien allergiat ovat huomattavasti yleisempiä kaupunkiympäristössä kuin maaseudulla.

– Tämä tukee oletusta luonnon mikrobialtistuksen ja tulehdusperäisten sairauksien välisestä yhteydestä – erityisesti, koska kaupungissa ja maaseudulla elävien koirien iholla elävät mikrobit ovat erilaisia. Kun monipuoliset luontoympäristöt häviävät, koiratkaan eivät enää altistu ympäristön mikrobien monimuotoisuudelle yhtä laajasti kuin aiemmin, Jenni Lehtimäki toteaa.

Väitöskirjassa tutkitun biodiversiteettihypoteesin mukaan yksilön mikrobivalikoiman yksipuolistuminen voi johtaa immuunijärjestelmän säätelykyvyn heikkenemiseen. Lopputuloksena voi olla astma, allergia tai muun tulehdusperäinen sairaus.

Koirilla nämä yhteydet, rodusta riippumatta, löytyivät. Jostain syystä lapsilla yhteys allergiaan jäi epäselvemmäksi.

Lehtimäen mukaan luontoyhteyden on oltava läheinen ja monipuolinen, jotta se muuttaisi ihon bakteerivalikoimaa ja sitä kautta toisi muutoksia allergioilta suojautumiseen.

– Maaseutu asuinympäristönä ei yksin suojaa allergioilta, vaan siihen tarvitaan myös aktiivinen yhteys esimerkiksi ulkoilemalla, ja epäsuorasti lemmikkien tai vaikkapa sisarusten kautta, myös päiväkoti- ja teini-ikäisiä tutkinut Lehtimäki sanoo.

Erityisesti lasten altistumista monimuotoiselle luonnolle ja erilaisille eliöille tulisi lisätä, jotta mikrobivalikoima ja immuunijärjestelmä pysyisivät tasapainossa.

– Tämä koskee tietysti myös aikuisia, bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa väittelevä Jenni Lehtimäki muistuttaa.

_________________

Jenni Lehtimäki väittelee 1.12.2017 kello 12 Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa aiheesta “The biodiversity hypothesis of allergy: The interrelations between the skin microbiota, allergic diseases and exposure to microbes in residential environments”. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa auditorio 2, Infokeskus Korona, Viikinkaari 11.

Vastaväittäjänä on professori Harald Renz, Philipps University of Marburg, ja kustoksena on professori Arild Husby.

Kissojen eläinsuojeluongelmiin toivotaan tukea uudesta eläinsuojelulaista

cat-friends

Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta järjesti kissojen hyvinvointiin keskittyvän seminaarin 21.11. yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön kanssa. Seminaarissa keskusteltiin siitä, miten kissojen arvostusta voisi parantaa, miten omistajat saataisiin kantamaan paremmin vastuuta, ja mitä uutta maa- ja metsätalousministeriön valmistelema uusi eläinsuojelulaki voisi tuoda kissojen tilanteeseen.

Kissojen arvostuksen puute on merkittävin kissojen eläinsuojeluongelmia aiheuttava asia yhteiskunnassamme. Kissojen hylkääminen ja hylättyjen kissojen eläminen vapaasti lisääntyvissä kissalaumoissa on tavallista etenkin maaseudulla. Näillä niin sanotuilla populaatiokissoilla on hoitamattomuudesta ja sisäsiittoisuudesta johtuvia sairauksia ja vammoja. Vapaaehtoiset toimijat käyttävät valtavasti resursseja kissojen loukuttamiseen sekä sijaiskotien ja pysyvien kotien etsimiseen niille kissoille, jotka eivät ole liian villejä uuteen kotiin sijoitettaviksi.

Kissan arvostuksen nostajaksi on ehdotettu myös kaikkien kissojen pakollista tunnistusmerkintää ja rekisteröintiä. Silloin jokaisella kissalla olisi omistaja, joka on siitä vastuussa. Nykyään arviolta vain joka kymmenes löytökissa haetaan takaisin kotiin, mutta tunnistusmerkinnän avulla kissan omistaja löytyisi varmasti.

Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintöylitarkastaja Tiina Pullolan mukaan kissojen ja koirien pakollista tunnistusmerkintää ja rekisteröintiä ei ole suljettu pois, mutta esimerkiksi kustannuksiin ja rekisterin ylläpitoon liittyviä kysymyksiä on vielä ratkaistava.

– Tunnistusmerkintää ja rekisteröintiä on selvitetty ja valmistelu jatkuu. Asiaa aiotaan pohtia siinä vaiheessa, kun tunnistuslainsäädäntöä uusitaan. Kuulemme mielellämme tietoa vastaavien säännösten toimivuudesta muualla maailmassa.

Lakiehdotukseen ollaan sisällyttämässä maakunnille velvollisuus julkaista tilasto vuosittain talteen otetuista löytöeläimistä. Tilastoinnin avulla saataisiin kerättyä tietoa siitä, kuinka paljon löytöeläimiä talteen otetaan ja mihin suuntaan määrä kehittyy. Lisäksi ehdotukseen ollaan lisäämässä muun muassa säännös siitä, että nisäkkäiden pitäjän tulisi estää pitämiensä eläinten hallitsematon lisääntyminen. Tällä voitaisiin puuttua esimerkiksi vapaasti lisääntyviin kissalaumoihin nykyistä tehokkaammin.

Ehdotuksen laiksi eläinten hyvinvoinnista on tarkoitus lähteä lausuntokierrokselle joulukuussa 2017 ja eduskunnan käsittelyyn keväällä 2018. Uuden eläinsuojelulain on tavoitteena tulla voimaan vuonna 2020.

Uusia keinoja kissojen arvostuksen ja omistajien vastuullisuuden lisäämiseen

kitty-cat-1374676578uQX

Kissojen arvostuksen puute on merkittävin kissojen eläinsuojeluongelmia aiheuttava asia yhteiskunnassamme. Kissojen hylkääminen ja hylättyjen kissojen eläminen vapaasti lisääntyvissä laumoissa on tavallista etenkin maaseudulla. Näillä niin sanotuilla populaatiokissoilla on hoitamattomuudesta ja sisäsiittoisuudesta johtuvia sairauksia ja vammoja.

Vapaaehtoiset toimijat käyttävät valtavasti resursseja kissojen loukuttamiseen sekä sijaiskotien ja pysyvien kotien etsimiseen niille kissoille, jotka eivät ole liian villejä uuteen kotiin sijoitettaviksi. Ratkaisuja kissojen kohtaamiin ongelmiin pohdittiin Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan järjestämässä seminaarissa kissojen hyvinvoinnista. Seminaari järjestettiin Helsingissä 21.11.

Kissojen vastuulliseen omistamiseen kuuluu ulkona liikkuvien kissojen sterilaatio tai kastraatio sekä niiden tunnistusmerkintä ja omistajatietojen rekisteröinti. Kissojen kohtaamia ongelmia saattaisi olla mahdollista ratkoa pakollisen kissojen sterilaation tai kastraation kautta.

Kissan arvostuksen nostajaksi on ehdotettu myös kaikkien kissojen pakollista tunnistusmerkintää ja rekisteröintiä. Silloin jokaisella kissalla olisi omistaja, joka on siitä vastuussa. Nykyään vain joka kymmenes löytökissa haetaan takaisin kotiin, mutta tunnistusmerkinnän ja rekisteröinnin avulla kissan omistaja löytyisi varmasti.

– Rekisterin perustaminen ja ylläpito maksaisivat, mutta tuleville maakunnille tulisi säästöjä vähentyneinä hoitopäivinä löytöeläinten talteenottopaikoissa. Säästöjä tulisi myös siitä, että tunnistusmerkinnän ollessa pakollinen hoitokuluille löytyisi aina myös maksaja eli kissan omistajasanoi Suomen Kissaliiton puheenjohtaja Veikko Saarela

Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintöylitarkastaja Tiina Pullolan mukaan kissojen ja koirien pakollista tunnistusmerkintää ja rekisteröintiä ei ole suljettu pois, mutta esimerkiksi kustannuksiin ja rekisterin ylläpitoon liittyviä kysymyksiä on vielä ratkaistava.

– Tunnistusmerkintää ja rekisteröintiä on selvitetty ja valmistelu jatkuu. Asiaa aiotaan pohtia siinä vaiheessa, kun tunnistuslainsäädäntöä uusitaan. Kuulemme mielellämme tietoa vastaavien säännösten toimivuudesta muualla maailmassa.

Suomeen mallia Belgiasta ja Norjasta?

Belgiassa on kiristetty kissoja ja koiria koskevaa lainsäädäntöä vuodesta 1996 lähtien. Tavoitteena on ollut vähentää talteen otettujen eläinten määrää. Vuodesta 2012 lähtien on tiukennettu erityisesti kissoja koskevaa lainsäädäntöä kissapopulaation pienentämiseksi. Kaikkien kissojen luovuttajien tulee kastroida sekä tunnistusmerkitä ja rekisteröidä kissat ennen uuteen kotiin luovuttamista.

Laki koskee niin löytöeläinten talteenottopaikkoja, yksityisiä myyjiä kuin kissan ilmaiseksi luovuttaviakin. Ainoastaan virallisten kasvattajien kasvatuskissoja ja vientikissoja ei tarvitse kastroida.

– Etsimme jatkuvasti parhaita käytäntöjä kunnista selvitysten ja tutkimusten avulla. Haasteena on se, että rekisteriä ei toteutettu samaan aikaan pakollisen tunnistusmerkinnän kanssa, sanoi Flandersin alueen eläinten hyvinvointijaoston johtaja Eric Van Tilburgh.

Monessa Suomea lämpimämmässä maassa harjoitetaan vapaaehtoisvoimin niin sanottua loukuta-leikkaa-palauta -toimintaa. Siinä kissa otetaan kiinni, kastroidaan tai steriloidaan ja palautetaan kiinniottopaikkaan. Pohjoisissa olosuhteissa tämä on hyvin haastavaa, sillä kissat kärsivät pakkasesta ja ruoan puutteesta. Norjassa toimintaa kuitenkin harjoitetaan harkitusti.

– Loukuta-leikkaa-kastroi voi olla hyvä ratkaisu kissoille, jotka ovat liian villiintyneitä adoptoitaviksi. Leikattuna palautetut kissat myös pitävät leikkaamattomat kissat poissa asuinalueeltaan. Ajan myötä tämä pienentää kissapopulaatioiden kokoa ja määrää. Vaarana kuitenkin on, että kissat kärsivät paitsi kylmästä, myös sairauksista ja vammoista, jotka jäävät huomaamatta ja hoitamatta. Miten kissojen hyvinvointia voidaan valvoa riittävästi? Tätä keinoa tulisi käyttää vain vaihtoehtona eläimen lopettamiselle ja vain silloin, kun olosuhteet ovat kissalle turvalliset, sanoo norjalaisen eläinsuojelujärjestö Dyrebeskyttelsen Norgen toiminnanjohtaja Monica Dahlback.

Koiraveroa ei ensi vuonna peritä missään – aikansa elänyt laki tulisi kumota

dog-training-joy-fun-159692

Koiraveroa ei ensi vuonna peritä enää yhdessäkään Suomen kunnassa, kun Helsinki ja Tampere päättivät tällä viikolla luopua siitä vuoden 2018 talousarvioissaan. Koiraverolaki on kuntalaisten ja harrastajien eriarvoisen kohtelun mahdollistava jäänne 1800-luvulta, jonka tulisi jäädä lopullisesti historiaan.

– On todella hienoa, että myös Helsingin ja Tampereen valtuustot päättivät olla perimättä asukkaitaan epätasa-arvoisesti kohtelevaa veroa. Koira on ainoa kotieläin, jonka omistamisesta ja jonka kanssa harrastamisesta on lain nojalla voitu verottaa, muistuttaa Suomen Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen.

Kunnat saivat jo vuonna 1991 oikeuden päättää itsenäisesti koiraveron perimättä jättämisestä. Vähitellen yhä useammassa kunnassa päädyttiin poistamaan korvamerkitsemätön vero, jonka perimisestä on laskettu koituvan tuottoihin nähden korkeat kulut.

– Kun kaikissa kunnissa on syntynyt näkemys veron epätarkoituksenmukaisuudesta, olisi toivottavaa, että kansanedustajat olisivat aloitteellisia kumoamaan kuolleeksi kirjaimeksi jääneen lain. Se olisi pitkänäköistä jo sen vuoksi, että tutkittu tieto koiran myönteisistä vaikutuksista ihmisen terveydelle ja hyvinvoinnille lisääntyy jatkuvasti, Lehkonen sanoo.

Kennelliitto julkaisi vuosina 2014ja 2016 stressi- ja hyvinvointitutkijana tunnetun lääketieteen ja kirurgian tohtori Heimo Langinvainion tutkimukset, joissa syvennyttiin koiran ja ihmisen väliseen suhteeseen. Tutkimukset perustuivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Terveys 2000 ja 2011 -aineistoihin sekä yli 9000 vastaajan kyselyyn. Tuloksista selvisi, koira vaikuttaa yllättävänkin laaja-alaisesti omistajansa terveyteen ja psykososiaaliseen hyvinvointiin erityisesti yksinasuvien kohdalla.
Hyvinvointia tuova harrastus yhdenvertaiseksi muiden kanssa

Harrastuskentät ja -tilat sekä koirapuistot ja -aitaukset ovat käyttäjilleen tärkeitä kohtaamispaikkoja, joissa koiraa voi sosiaalistaa turvallisesti. Koirakansa tuntee vastuunsa siitä, että ympäristö säilyy kaikille miellyttävänä. Kennelliitto ja 19 kennelpiiriä edistävät vastuullista koiranpitoa ja harrastusmahdollisuuksia valtakunnallisesti ja alueellisesti. Kennelpiirit tekevät kuntien kanssa yhteistyötä muiden muassa kaavalausunnoissa, tapahtumien järjestämisessä sekä koira-aitausten ja -puistojen sääntöjen ja turvallisuusohjeiden laatimisessa. Lisäksi monissa kunnissa paikalliset koirayhdistykset järjestävät kunnossapitotalkoita.

– Esimerkiksi Uutelan koirapuiston kaltaisissa isoissa aitauksissa paikalliset koiranomistajat ovat luoneet yhteisön, jossa he huolehtivat lähiaitauksen siisteydestä ja jakavat tietoa omien Facebook-sivujensa ja -ryhmien kautta. Myös kaupunki on antanut monille tällaisille ryhmille materiaalia, kun jäsenet ovat kunnostaneet aitausta ja pitäneet siitä huolta, Helsingin seudun kennelpiiri ry:n puheenjohtaja Tiina Flytström kertoo.

Koirien suosion kasvaessa laadukkaat koiraharrastusmahdollisuudet ovat vetovoimatekijä, jonka edellytyksiä tulisi vaalia. Olisikin viisasta antaa myönteinen signaali ihmisten aktiivisuuden, ulkoilun ja sosiaalisten suhteiden puolesta poistamalla verolaki, joka asettaa koiraihmiset epätasa-arvoiseen asemaan esimerkiksi hiihtolatujen käyttäjiin ja muihin harrastajiin nähden.

Laittomaan ja epäeettiseen koirakauppaan voidaan puuttua tunnistusmerkinnällä ja rekisteröinnillä

802e3a4b-c05d-4151-8f23-429dc5890889-w_960

Kuva: Jukka Pätynen

Tiistaina julkaistu Kaikenkarvainen kansa – Miten koirista tuli miljoonabisnes (WSOY) nostaa esille, että niin koiran hyvinvoinnin kuin yleisen turvallisuuden kannalta on keskeistä tuntea koiran tausta ja tehdä se läpinäkyväksi.

Valmisteilla olevan eläinsuojelulain kokonaisuudistuksen yhteydessä tulisikin säätää pakolliseksi kaikkien koirien rekisteröinti ja tunnistusmerkintä maakohtaisilla mikrosiruilla, jolloin kunkin koiran tausta ja omistajatiedot olisivat yhdistettävissä toisiinsa. Tunnistusmerkintä ja rekisteröinti antavat välineitä puuttua pentutehtailuun, koirien salakuljetukseen, eläinsuojelurikkomuksiin ja myös ihmisille jopa hengenvaarallisten tartuntatautien leviämiseen. Lisäksi koiralla olisi hyvä olla alkuperätodistus.

– Kuten Kaikenkarvainen kansa -teoskin tuo hyvin esille, rekisteröimättömästä koirasta ei voi tietää, missä ja millaisissa oloissa se on saanut alkunsa ja kasvanut. Siksi on myös haastavaa ennustaa sen tulevaa käyttäytymistä tai terveydentilaa, Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen muistuttaa.

Mukaan eurooppalaiseen kehitykseen

Eläinten hyvinvointikeskuksen (EHK) vuonna 2015 tekemän selvityksen mukaan valtaosassa Euroopan unionin jäsenvaltioista koirien rekisteröinti on jo pakollista. Lisäksi tunnistusmerkinnästä on säädetty tätäkin kattavammin. EHK:n mukaan tunnistusmerkinnästä ja rekisteröinnistä keskustellaan unionin tasolla paljon ja näistä odotetaan lähivuosina myös EU-lainsäädäntöä.

– Kennelliiton mielestä kaikkien koirien hyvinvoinnista on huolehdittava ja kodittomista koirista on pidettävä huolta sekä Suomessa että ulkomailla. Kulkukoirien tuontiin ulkomailta liittyy kuitenkin sekä koiran hyvinvoinnin että yhteiskunnan kannalta niin suuria riskejä, että meidän näkemyksemme mukaan paras tapa auttaa kodittomia koiria on tehdä se niiden kotimaassa. Näin osa rescue-järjestöistä tekeekin, Lehkonen sanoo.

Tunnistusmerkintä ja rekisteröinti edistäisi myös Suomessa löydettyjen koirien hyvinvointia, kun niiden omistaja voisi selvitä jo kiinniottovaiheessa. Siten löytöeläimistä kertyvät kustannukset vähenisivät ja voitaisiin välttyä turhilta lopetuksilta. Valmisteilla olevassa esityksessä laiksi eläinten hyvinvoinnista kuntien ja myöhemmin maakuntien velvollisuutta pitää löytöeläimiä huostassaan ollaan lyhentämässä nykyisestä 15 päivästä 10 päivään.

Pakollista tunnistusmerkintää koirille ja kissoille ovat esittäneet lakiin myös Suomen Kissaliitto, Suomen Eläinlääkäriliitto, SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto, Animalia sekä Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY.

Valtaosa Suomen koirista on jo Kennelliiton rekisterissä

Suomen Kennelliitolla on kattavien tietojärjestelmiensä ansiosta hyvät valmiudet ylläpitää tietokantaa tunnistusmerkityistä ja rekisteröidyistä koirista. Kennelliitto edellyttää tunnistusmerkintää kaikilta rekisteröitäviltä koirilta ja ylläpitää tunnistusmerkintärekisteriä, johon on liitetty koiran omistajarekisteri. Tähän rekisteriin merkitään jo nyt myös rekisteröimättömiä ja monirotuisia koiria. Yhteensä Kennelliiton koirarekisterissä on noin 500 000 elossa olevaa koiraa, kun Tilastokeskuksen mukaan koiria on Suomessa kaikkiaan 800 000.

Lisäksi kaikille avoimesta, verkossa toimivasta jalostustietojärjestelmästä voi vapaasti hakea koirien terveys-, koe- ja näyttelytilastoja. Kennelliiton ylläpitämät koira- ja jäsenrekisterit yhdistyvät sähköisen Omakoira-palvelun kautta, jonka avulla koiran omistajan yhteystiedot voi pitää ajan tasalla. Järjestelmän turvallisuus ja luotettavuus on varmistettu vahvalla tunnistautumisella. Käyttäjä rekisteröityy palveluun ensimmäisellä kerralla joko henkilökohtaisia pankkitunnuksia tai mobiilivarmennetta käyttäen.

Laadukasta tietoa tarjoavan ja jatkuvasti kehitetyn järjestelmän laajentaminen viralliseksi rekisteriksi olisi kustannustehokasta ja turvallista niin koirien omistajille, kasvattajille, viranomaisille kuin muillekin eläinten hyvinvoinnin kanssa työskenteleville. Eläinten hyvinvointikeskuksen selvityksen mukaan kaikkien koirien rekisteröinnin toteuttaminen olisi helposti toteutettavissa varsinkin Kennelliiton rekisterin pohjalta.