Rosan matka Santorinin katukoirasta Luonto-arvan tähdeksi

37e55c38-0a9e-4745-b024-70164f43978a-main_image

“Katsoin kameraan niin vetoavasti kuin vain kolmen kuukauden kreikkalaisen katukoiran on mahdollista katsoa, ja sehän toimi juuri kuten ajattelin. Suomalainen mammani näki kuvani netissä, ja rakastui minuun sillä sekunnilla. Matkani Santorinin tuliperäiseltä saarelta kohti pohjoista oli alkanut. Kun sain mahdollisuuden uuteen elämään omassa suomalaisessa kodissa, puhutaan kohtalosta isolla K:lla.”

Eräänä heinäkuisena iltapäivänä mamma matkusti Santorinille noutamaan minua. Olin silloin kahdeksan kuukauden ikäinen. Olen muuten ainoa laatuaan, muita kavereitani SAWA:n (Santorini Animal Welfare Association) tarhalta ei ole Suomeen adoptoitukaan.

”Apua, se onkin noin iso!” mamma parahti nähdessään minut ensimmäisen kerran. Siinä netin kuvassa, johon mamma oli rakastunut, olin vasta pieni pentu. Kun hän tuli hakemaan minua, olin kasvanut jo pitkäsääriseksi nuoreksi neidiksi, Joku mamman ystävä oli kommentoinut Facebookissa kuvaani ”koiramaailman Naomi Cambell” – enteilevä kommentti, sillä nythän olen mallina Veikkauksen Luonto-arvassa.

”Rakastan saaristoa, olenhan saariston tyttö”

Kun tulin Suomeen, täällä oli kesä ja mammalla loma. Vietimme varsinainen kuherruskuukauden saaristossa mökkeillen. Saaristolaiselämä muuten sopii minulle mainiosti, olenhan syntyjäni Kreikan saariston tyttöjä.

Muutaman viikon päästä tuli aamu, jolloin mamma vaan lähti ovesta ulos ja jätti minut yksin. Koko päiväksi. Emme olleet sopineet mitään sellaista ja jouduin paniikkiin. Itse käytän mieluummin termiä ”yksinäisyyden torjuminen” tai ”koiran ikävä ihmisen luo”, mutta mamma kertoo tästä muille aina vähän tylsästi korostaen sitä, että raavin ovenkarmit ja ikkunanpielet remonttikuntoon. Kävimme asian yhdessä läpi, ja nyt tietysti jo ymmärrän, että töihinhän se mamma vaan meni, ja tulee joka päivä takaisin minun luo.

”Postinkantajaa haukun, vaikka olenkin rauhallinen tyyppi”

Oppia ikä kaikki, nyt minulla on jo omat rutiinini, kun mamma on päivät töissä. Näihin hommiini kuuluvat lukuisat päiväunet, luiden rouskuttelu ja pari kertaa pitää vähän vahtia, ettei mitään kiellettyä pääse talossa tapahtumaan. Postinjakajaa pidän aika epäilyttävänä tyyppinä, ja ilmoitan hänelle kovaan ääneen joka päivä ettei meille ole tulemista. Muuten olenkin hyvin rauhallinen tyyppi.

Rakastan pitkiä kävelylenkkejä yli kaiken. Onneksi mamma pitää myös ulkoilusta ja se onkin yhteinen harrastuksemme. Monta kertaa olen kuullut, kun ihmiset kyselevät mammalta, että miten olen sopeutunut Suomeen Välimeren ilmaston jälkeen. Täytyy tunnustaa, etten enää edes muista millainen ilmasto siellä oli. Minusta kaikki ilmat ovat kivoja. Ulkona on aina hauskaa.

Ensimmäisenä Suomen talvenani mamma osti minulle punaisen toppatakin. Se oli vähän kireä, mutta pidin sitä kiltisti päälläni, kun mamma siitä näytti ilahtuvan. En kyllä yhtään pannut hanttiin, kun huomasin takin seuraavana talvena kirpputoritavaroiden joukossa. Nykyisin kun höpsö mammani sanoo, että ”laitetaanko paita päälle”, teidän, että lähdemme ulos. Tiedän myös, että se ”paita” on oikeasti heijastinliivi, mutten viitsi korjata mammalle, ettei hän pahastu.

”Ajoin kerran kissan puuhun”

Parin viime vuoden aikana minun piilevät metsästäjänvaistoni ovat heränneet. Kerran ajoin yhden kissan puuhun aamulenkillä, mutta illalla se ei enää ollut siellä. Luulen, että palokunta on käynyt pelastamassa sen. Jäniksien perään olen muutaman kerran lähtenyt, mutta sitten kuitenkin palannut mamma luo, kun tiedän, ettei hän syö kuitenkaan jänispaistia.

Olen kuitenkin varma, että olisin saanut ne jänöt kiinni, jos olisin vaan halunnut. Oravia vahdin välillä niin, että esitän patsasta puun alla. Seison ihan paikalle jähmettyneenä, jotta ne tulisivat alas puusta ja voisin sitten ottaa ne kiinni. Eivät ole ehtineet vielä kertaakaan tulla, kun mamma jo hoputtanut minua jatkamaan lenkkiä.

Elämäni täällä Suomessa on ihanaa. Tunnen itseni rakastetuksi ja arkiset rutiinit saavat oloni tuntumaan turvallisilta. Suukottelen mamman naaman märäksi joka päivä, kun hän tulee töistä kotiin ja hän vastaavasti rapsuttaa vatsaani ja höpöttelee ihan hassuja juttuja korvaani. Tämä on rakkautta isolla R:llä.

Katso video: http://bit.ly/1HGGGw1

Markkinointipäällikkö Saila Kuutin kreikkalainen löytökoira Rosa esiintyy Luonto-arvan kuvassa. Vuodesta 1992 markkinoilla olleen Luonto-arvan kuva-aiheina on vuosien mittaa ollut villieläimiä ja lemmikkieläimiä. Myös Veikkauksen asiakkaiden ottamia kuvia on käytetty kuva-aiheina. Luonto-arvan tuotoilla tuetaan WWF:n ja Suomen luonnonsuojeluliiton tärkeää työtä vuosittain noin 100 000 eurolla. Luonto-arpaa voi pelata myös nettiarpana veikkaus.fi:ssä.

Eläimellistä menoa Messukeskuksessa

eddccf15-5138-4d97-81f2-fb3473fbe60e-main_image

PetExpo esittelee monipuolisesti mm. matelijoita.

Lemmikkien ja lemmikkien ystävien oma tapahtuma PetExpo houkuttelee eläinrakkaat Messukeskukseen 11.–12.4. Luvassa on kattava paketti lemmikkieläintietoutta sekä useita eri näyttelyjä ja kilpailuja.

Perinteisesti vahvan kissaedustuksen lisäksi myös koirat ovat tänä vuonna PetExpossa monipäisesti ja monipuolisesti mukana. Messuvieraiden ihasteltavana on koiraroduista muun muassa mopsi, vesikoira, sheltti, perunkarvatonkoira, meksikonkarvatonkoira, parssonrusseli, skotlanninhirvikoira, lagotto, whippetti, kerryterrieri, vehnäterrieri, amerikankarvatonterrieri, greyhound sekä collie. Rotuyhdistysten pisteillä kävijät pääsevät myös halutessaan keskustelemaan Suomen parhaiden koira-asiantuntijoiden kanssa.

Myös matelijoiden osanotto on tänä vuonna monipuolista, kun Suomen Herppiharrastajat ry ja nuolimyrkkysammakoihin keskittynyt Suomen Dendrobatidae Yhdistys ry esittelevät matelijaharrastusta osastoillaan. Mukana on lukuisia eri terraarioeläimiä afrikkalaisista tuhatjalkaisista maailman myrkyllisimpiin skorpioneihin.

PetExpo-lavan ohjelman teemana on lemmikin eettinen hankkiminen. Puheenvuoroja kuullaan matelijoiden ja eksoottisten eläinten vastuuntuntoisesta hankkimisesta sekä lemmikkien hyvinvoinnin huolehtimisesta ja eläinsuojelusta. Ohjelmassa on lisäksi esityksiä lemmikkisiileistä, kesyrotista ja lemmikkilintuharrastuksen myyteistä.

Useita näyttelyjä ja kisoja

PetExpossa järjestetään myös erilaisia kilpailuja ja näyttelyjä. Ruuhka-Suomen Rotukissayhdistys ry:n järjestämässä näyttelyssä on satoja kissoja eri kategorioista. Ladie’s Kennel Club ry, jonka toiminta-ajatus on hyväntekeväisyys, kerää tänä vuonna varoja Avustajakoirat ry:lle järjestämällä koirien ryhmänäyttelyn, jossa on mukana terriereitä, seurakoiria ja kääpiökoiria.

Kesyrotille messuilla on tänä vuonna Grand Gala 2015 -näyttely ja agilitykisat. Suomen Kaniyhdistys ry järjestää Pohjoismaisen kanistandardin mukaisen virallisen ulkomuotonäyttelyn molempina messupäivinä. Messuilla on myös Suomen lemmikkikanit ry:n järjestämä kaksipäiväinen näyttely, frettinäyttely ja kanien estekisat.

Lemmikkien ystävien oma tapahtuma PetExpo 11.-12.4.2015 Messukeskuksessa. Samaan aikaan ja samalla lipulla myös Lapsimessut, pienoismalli- ja harrastetapahtuma Model Expo, ostosmahdollisuuksien OutletExpo sekä käsityö- ja askarteluharrastajien Kädentaitotapahtuma.

www.petexpo.fi,

www.facebook.com/petexpo.fi

Suomen suurin koiratapahtuma uudistuu

11022540_1049306445098958_5835230101543719596_n

Suomen suurin koiratapahtuma uudistuu ja on nyt nimeltään Koiramessut. Kennelliitto järjestää koko perheen tapahtuman Messukeskuksessa Helsingissä 5.-6. joulukuuta 2015. Tapahtuman verkkosivut on nyt avattu. Koiramessujen yhteydessä järjestettävien koiranäyttelyiden tuomarilistat on myös julkaistu ja ilmoittautumiset näyttelyihin ovat auki.

Koiramessuilla näkee kaiken koirista saman katon alla. Viikonlopun aikana voi katsella upeita näytöksiä, tutustua eri harrastuslajeihin ja tehdä ostoksia lukuisilta koira-alan tarvikemyyjiltä. Myös perheen pienemmille järjestetään omaa ohjelmaa.

Viikonlopun aikana Messukeskuksessa nähdään tuhansia koiria yli 300 eri rodusta. Rotuihin pääsee tutustumaan myös rotutorilla, jossa koiraroduista voi kysellä suoraan harrastajilta. Koirakysymyksiin löytää vastauksen myös Kennelliiton Hau life! -ständiltä.

Tuhannet koirat saapuvat Messukeskukseen kilpailemaan halutuista koiranäyttelytitteleistä. Koiramessujen yhteydessä järjestetään kaksi kansainvälistä, yksipäiväistä koiranäyttelyä. Tapahtuma kasvaa myös kahdella pentunäyttelyllä, jotka järjestetään omassa hallissaan molempina päivinä. Näyttelyiden ilmoittautumiset on nyt avattu.

Viikonlopun aikana kilpaillaan myös koiratanssin Pohjoismaiden mestaruuksista. Luvassa on upeita ja koskettavia koiratanssiesityksiä pohjoismaiden huippuesiintyjiltä.

Kissojen ja koirien pakollisen tunnistusmerkinnän ja rekisteröinnin mahdollisuuksia selvitetty

4.1.1

Eläinsuojelulain uudistamiseen liittyen on selvitetty koirien ja kissojen pakollisen merkinnän ja rekisteröinnin järjestämisen mahdollisuuksia ja vaikutuksia. Selvityksen teki maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta Eläinten hyvinvointikeskus.

Rekisterin luomisessa ja ylläpidossa voitaisiin hyödyntää jo olemassa olevia järjestelmiä. Rekisterin pystyttämisestä ja ylläpidosta aiheutuisi kustannuksia ja merkintä- ja rekisteröintivelvoitteen valvonta vaatisi myös viranomaisresursseja. Merkintä- ja rekisteröintivelvoite parantaisi etenkin kissojen asemaa. Se saattaisi antaa myös epäsuorasti keinoja puuttua koirien laittomiin tuonteihin ja pentutehtailuun.

Kissojen ja koirien tunnistusmerkintä ja rekisteröinti tarkoittaa sitä, että jokaisella eläimellä on tunnistusmerkintä, jonka tiedot on yhdessä omistajatietojen kanssa kirjattu rekisteriin. Näin esimerkiksi löytöeläimen omistajan tiedot löytyvät rekisteristä, ja eläin pääsee nopeasti takaisin kotiin. Rekisteri toimii myös toiseen suuntaan: tietyllä henkilöllä olevien eläinten tiedot on mahdollista tarkastaa rekisteristä. Tunnistusmerkintänä käytetään yleisimmin eläimen nahan alle asetettavaa mikrosirua.

Koirien tunnistusmerkinnästä ja rekisteröinnistä on jo säädetty kattavasti useissa Euroopan maissa. Koirien tunnistusmerkinnän ja rekisteröinnin avulla muun muassa kontrolloidaan koirien kantamaa rabiesta, pyritään puuttumaan löytöeläinongelmaan ja ehkäistään laitonta eläinten tuontia. Kissojen rekisteröinnistä on säädetty harvemmin. Kattavia selvityksiä siitä, kuinka rekisteröintivaatimus on vaikuttanut, ei ole tehty.

Kissoille merkintä- ja rekisteröintijärjestelmä olisi tarpeellisempi kuin koirille. Kissoja tulee löytöeläinhoitoloihin vuositasolla noin 10 000, ja vain pieni osa niistä palautuu takaisin omistajilleen. Koirat on jo melko kattavasti rekisteröity vapaaehtoisiin rekistereihin. Koirien kohdalla tarvitaan kuitenkin velvoite tietojen pitämiseksi ajan tasalla, sekä työkaluja laittomiin tuonteihin ja pentutehtailuun puuttumiseen.

Rekisteröintivelvoitteen valvontaan tulisi antaa selkeä ohjeistus, jotta valvonnalle ei aiheudu lisätöitä, vaan rekisteristä muodostuisi työkalu, joka tukee valvonnan työtä. Rekisteristä kannattaisi tehdä avoin myös muiden lemmikkieläinten tunnistustietojen tallentamiselle. Mitä enemmän eläimiä rekisteröidään ja mitä suuremman osuuden eläimistä rekisteri kattaa, sitä alhaisemmaksi tulee yksittäisen eläimen rekisteröintikustannus.

Selvitys on ladattavissa Eläinten hyvinvointikeskuksen www.eläintieto.fi -verkkosivuilla
Lisätietoja eläinsuojelulain uudistamisesta http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/elaimet/elainsuojelulaki.html

Helsingin eläinsuojeluvalvonnassa aiempaa enemmän toimenpiteitä

Pets-17

Kuvituskuva.

Helsingin kaupungin eläinlääkärit joutuivat usein puuttumaan siihen, että vakavasti sairasta eläintä ei hoideta tai lopeteta.

Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen eläinlääkärit tekivät viime vuonna 388 eläinsuojelutarkastusta Helsingissä. Tarkastusten määrä on pysynyt samalla tasolla kuin aiempina vuosina. Suurin osa eläinsuojeluilmoituksista oli yksityisten henkilöiden tekemiä ja suurin osa tarkastuksista tehtiin yksityisasuntoihin. Eläinlääkärit tarkastavat myös mm. talleja, eläinkauppoja ja eläintapahtumia.

Helsinkiläisten eläinsuojeluilmoitukset koskivat yleensä koirien liiallista yksinoloa ja koirien ulkoilutuksen puutetta, puutteita eläinten ruokinnassa sekä eläinten pahoinpitelyjä ja kovakouraista kohtelua.

Helsingissä on arviolta 70 000–80 000 lemmikkieläintä. Lisäksi Helsingissä on arviolta noin 500 harrastehevosta, tuotantoeläintila ja kaksi kotieläinpihaa. Eläinsuojelulain toteutumista Helsingissä valvovat Helsingin ympäristökeskuksen eläinsuojelueläinlääkäri ja valvontaeläinlääkäri sekä poliisi.

Virkaeläinlääkärit ryhtyivät toimenpiteisiin aiempaa useammin

Eläinsuojelullisia toimenpiteitä vaativien tarkastusten osuus oli aiempaa korkeampi, 60 prosenttia kaikista tarkastuksista. Toimenpiteistä 51 prosenttia oli eläinsuojelulain 42 § mukaisia määräyksiä tai kieltoja epäkohtien korjaamiseksi ja 49 % oli eläinsuojelulain 44 § mukaisia kiireellisiä toimenpiteitä eläinten hyvinvoinnin turvaamiseksi, muun muassa tilapäinen hoidon hankkiminen muualta tai uudelleensijoitus. Lisäksi lievempien eläinsuojelullisten epäkohtien johdosta annettiin neuvoja ja ohjeita.

Tavallisimmin määräyksiin tai kieltoihin johtivat puutteet eläinten perushoidossa, kuten ruokinnassa, juotossa ja liikunnansaannissa, pitopaikan puhtaudessa ja turkinhoidossa, eläimen jääminen vaille tarvittavaa eläinlääkärin hoitoa tai turvallisuuden laiminlyönti.

Kiireellisiä toimenpiteitä edellyttivät eläimen hylkääminen sekä eläimen jääminen ilman hoitoa esimerkiksi omistajan joutuessa äkillisesti sairaalahoitoon tai poliisin säilöön.

Virkaeläinlääkärit joutuivat myös usein antamaan neuvoja ja määräyksiä silloin, kun vakavasti sairasta eläintä, jota ei enää voida hoitaa, ei ollut lopetettu. Joissakin tapauksissa eläinlääkärit joutuivat lopettamaan vakavasti sairaan eläimen kiireellisenä toimenpiteenä.

Piittaamattomuuteen ja törkeään huolimattomuuteen viittaavista eläinsuojelurikkomusepäilyistä tehdään poliisille tutkintapyyntö. Vuonna 2014 Helsingin käräjäoikeus langetti seitsemän määräaikaista eläintenpitokieltoa.

Eläinlääkäriasemien verkkosivujen hinnaston ilmoittaminen syyniin sekä Satakunnassa että Varsinais-Suomessa

C927F0CA-989B-4808-A42F-C1A569FF75F5GreenCross_Vets_27_C927F0CA-989B-4808-A42F-C1A569FF75F5_1272900622956-938x704

Lounais-Suomen aluehallintovirasto tarkastaa maalis-toukokuussa 2015, noudattavatko eläinlääkäriasemat hinnaston ilmoittamista verkkosivuilla koskevia säännöksiä.

Lemmikkieläinten määrä koko maassa kasvaa tasaisesti. Lemmikkiään saattaa joutua hoidattamaan eläinlääkärillä, mikä aiheuttaa kuluja. On tärkeää, että lemmikin omistaja voi vertailla eläinlääkäriasemien hintoja. Vertailu on helpointa suorittaa eri eläinlääkäriasemien verkkosivuja selaamalla.

Eläinlääkäriasemat tarjoavat laajasti erilaisia palveluja. Myös eläinlaji vaikuttaa palvelun myyntihintaan. Aina kaikkien palveluiden hintoja ei ole mahdollista merkitä hinnastoon. Siksi valvontakampanjassa pidetään riittävänä, että eläinlääkäriasemat kertovat hinnastossaan tavallisimpien palvelujen ja maksujen myyntihinnat tai niiden määräytymisperusteet kahdelle yleisimmin hoidetulle eläinlajille, tyypillisesti kissalle ja koiralle. Kaikki myyntihinnat tai niiden määräytymisperusteet tulee kuitenkin ilmoittaa verkkosivuilla, jos palveluiden määrästä tai muusta vastaavasta syystä johtuvaa estettä täydellisen hinnaston esittämiselle ei ole.

Alustavassa tarkastelussa noin kolmasosalta Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen eläinlääkäriasemien verkkosivuilta puuttui hinnasto.

Valvontakampanjan tuloksista tiedotetaan myöhemmin keväällä. Kampanja toteutetaan yhdessä Kilpailu- ja kuluttajaviraston ja muiden aluehallintovirastojen kanssa.

Tutkimus: Ihmiskontakti voi tehdä lemmikin onnelliseksi

print_QmR0cfbaoz

Nestlén lemmikkieläintuotteista vastaava Purina tutkii, millä tavoin ulkoisilla ärsykkeillä on mahdollista herättää positiivisia tunteita koirissa.

Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että lemmikit voivat auttaa vähentämään omistajiensa stressiä ja masennusta, mutta toistaiseksi tiedetään vain vähän ihmiskontaktien vaikutuksesta eläinten hyvinvointiin.

Ihmiskontakti lisää koiran myönteisiä tunnetiloja

Tutkijat ovat pitkään käyttäneet lämpökamerakuvausta mittaamaan eläinten stressitasoja. Nestlé Purinan tutkimukset hyödyntävät nyt ensimmäistä kertaa teknologiaa, jolla mitataan eläinten onnellisuutta ja innostusta. Aivan kuten ihmisillä myös koirilla on havaittu, että tunnetilojen muutokset voivat aiheuttaa muutoksia verenkierrossa.

Koiran ruumiinlämpötila muuttuu ja sen verenkierto suuntautuu tiettyihin ruumiinosiin tunnetilojen muutosten mukaan. Tutkijat ovat tarkkailleet lämpökamerakuvauksella näitä muutoksia muun muassa lemmikkien silmissä, korvissa ja tassuissa. Lämpötilamuutokset näkyvät selkeimmin koirien tassuissa koska niissä ei ole turkkia. Koirilla on lisäksi hikirauhasia ainoastaan tassuissa.

Osana tutkimusta Nestlé Purina lähetti testiryhmän vierailemaan yhdysvaltalaisessa koirien turvakodissa. Testiryhmä vietti aikaa koirien kanssa ja rapsutti niitä vartin ajan. Testiin osallistuneet ihmiset ja koirat eivät olleet aiemmin tavanneet toisiaan, joten niiden välillä ei ollut aikaisempaa sidettä. Koe osoitti, että suora ihmiskontakti lisää koirien kokemia positiivisia tunnetiloja. Kokeen tarkemmat tulokset julkaistaan ensi vuonna.

Lämpökamerakuvaus osa laajaa tutkimusta

”Tarkkailemalla ja tunnistamalla sisäisiä merkkejä koirien kokemista tunteista pyrimme parantamaan ymmärrystämme siitä, kuinka toimia parhaiten vuorovaikutuksessa lemmikkien kanssa”, Nestlé Purinan tutkija Ragen T.S. McGowan kertoo.

Lämpökamerakuvaus on vain yksi osa Nestlé Purinan laajempaa tutkimusta, joka pyrkii mittaamaan ihmiskontaktin vaikutusta koirien kokemiin myönteisiin tunnetiloihin.

Nestléllä on laaja tutkimus- ja tuotekehitysyksiköiden verkosto maailmassa (34 keskusta). Nämä tutkimus-, kehitys- ja teknologiakeskukset sekä paikalliset tuotekehitysosastot työllistävät yli 5 000 henkilöä. Nestlé käyttää tutkimus- ja kehitystyöhön vuosittain reilut 1,3 miljardia euroa, mikä on enemmän kuin mikään muu elintarvikealan yritys.

Mitä tulisi huomioida kissalle tai koiralle sopivaa ruokaa valittaessa

351c8f33-b96c-4bf9-919a-f25548d31358-main_image

Kuten ihmisten myös kissojen ja koirien ruokatrendit tulevat ja menevät. Lemmikin ruokaa valitessa ei kuitenkaan kannata lähteä muotivirtausten vietäväksi, vaan perustaa valinta tieteellisesti tutkittuihin tosiasioihin. Tutkimustiedon jatkuvasti lisääntyessä voidaan yhä kiistattomammin todeta oikeanlaisen ravitsemuksen lisäävän lemmikkien hyvinvointia ja ylläpitävän niiden kuntoa läpi elämän.

”Kissa ei ole pieni koira – koira ei ole pieni ihminen”. Kissa ja koira ovat omia eläinlajejaan, ja tiedetään, että niiden lajikohtaiset ravitsemukselliset tarpeet poikkeavat oleellisesti toisistaan. Sopivaa ruokavaliota valittaessa tulisikin kissoja ja koiria kunnioittaa omina lajeinaan. Lajityypillisten erojen lisäksi tulisi huomioida myös kunkin eläimen yksilölliset ravitsemukselliset tarpeet, kuten ikä, elämäntyyli ja rotu sekä mahdolliset erityistarpeet. Esimerkiksi se, onko lemmikki steriloitu vai ei, vaikuttaa merkittävästi sen ravitsemuksellisiin tarpeisiin.

Ravinnon tehtävä on tarjota energiaa ja rakennusaineita jatkuvasti kasvavalle ja uudistuvalle elimistölle. Lisäksi ravinnon avulla voidaan vahvistaa terveyttä ja eläinlääkärin määräämillä erikoisruokavalioilla jopa tukea sairauksien hoitoa. Tiedetään, että elimistön ihanteellisen toiminnan ylläpitämiseksi kissat ja koirat tarvitsevat päivittäin ruokavaliostaan 50 – 70 ravintoainetta, joille on asetettu tutkimuksiin perustuvat, kansainväliset saantisuositukset. Ei pelkästään riitä, että ruoka sisältää näitä kaikkia – ravintoaineiden tulee olla myös keskenään oikeassa tasapainossa.

Tarjoamalla lemmikilleen laadukasta, teollista kuiva- tai säilykeruokaa, voi helposti varmistaa lemmikin saavan ruoastaan kaikki tarpeelliset ravintoaineet. Jos haluaa itse valmistaa ruoat lemmikilleen tai koostaa ruokavalion useista erilaisista lähteistä, tulisi ensin perehtyä huolellisesti juuri oman lemmikkinsä ravitsemuksellisiin tarpeisiin niin ravintoaineiden kuin energiankin suhteen. Kissa ja koira saattavat elää kohtuullista elämää myös vähemmän optimaalisella ravinnolla, mutta tasapainoinen, yksilölliset tarpeet täyttävä ravinto luo vahvan pohjan kissan tai koiran terveydelle ja hyvinvoinnille läpi sen elämän.

Kennelliitto: Labradorinnoutaja taas Suomen suosituin rotu

labrador-retriever

Vuonna 2014 eniten rekisteröity koirarotu Suomessa oli labradorinnoutaja. Kennelliitto rekisteröi niitä yhteensä 1 883. Toiseksi eniten rekisteröitiin jämtlanninpystykorvia ja kolmanneksi eniten saksanpaimenkoiria. Kennelliitto rekisteröi viime vuonna yhteensä 46 426 koiraa.

Labradorinnoutaja on Suomen suosituin rotu jo viidettä vuotta peräkkäin. Niitä rekisteröitiin selvästi eniten kaikista koiraroduista, ero seuraaviin rotuihin oli yli 400 pentua. Toiseksi rekisteröintitilastossa yltäneitä jämtlanninpystykorvia rekisteröitiin viime vuonna 1 455 ja kolmanneksi sijoittuneita saksanpaimenkoiria 1 420. Kolmen suosituimman rodun rekisteröintimäärät kasvoivat vuodesta 2013.

Suomenajokoiria rekisteröitiin viime vuonna neljänneksi eniten, 1 409 koiraa. Rodun rekisteröintimäärä on pienin 50-60 vuoteen.

Sijoille 5-10 ylsivät kultainennoutaja, suomenlapinkoira, shetlanninlammaskoira, harmaa norjanhirvikoira, kääpiösnautseri ja lyhytkarvainen chihuahua.

Koirien rekisteröintimäärät laskivat edelleen vuonna 2014. Pentuja rekisteröitiin noin 500 vähemmän kuin edellisvuonna.

Suomen suosituimmat rodut vuonna 2014:
1. labradorinnoutaja 1883 (1851 vuonna 2013)
2. jämtlanninpystykorva 1455 (1378)
3. saksanpaimenkoira 1420 (1397)
4. suomenajokoira 1409 (1664)
5. kultainennoutaja 1237 (1219)
6. suomenlapinkoira 1161 (1096)
7. shetlanninlammaskoira 1072 (1040)
8. harmaa norjanhirvikoira 890 (736)
9. kääpiösnautseri 883 (859)
10. chihuahua, lyhytkarvainen 776 (728)