Koirat pidettävä kytkettyinä luonnon varjelemiseksi

85615233

Luonnossa eletään nyt herkkää aikaa. Siksi koirat on pidettävä kytkettyinä ja koulutettava riistaa häiritsemättä.

Eläimillä on parhaillaan lisääntymisaika. Nisäkkäillä on pienet poikaset huolettavanaan. Metsäkanalintujen poikueet jättävät pesänsä jo viimeistään juhannuksen tietämillä ja seuraavat sen jälkeen emoaan. Erityisen alttiita häirinnän aiheuttamille vaaroille ovat maassa pesivien lintujen ja nisäkkäiden poikaset.

Irrallaan luonnossa juoksenteleva koira tai kissa voi aiheuttaa luonnossa suurta tuhoa. Hetkessä voi tuhoutua linnun pesä tai poikue. Nisäkkäiden poikaset ovat myös suuressa vaarassa. Koirien ehdoton kiinnipitoaika on alkanut maaliskuun alussa ja jatkuu aina elokuun 20. päivään saakka. Myös tämän aikajakson ulkopuolella koiran irtipitoon on oltava lupa maanomistajalta tai metsästysoikeuden haltijalta.

Lain säädökset koskevat kaikenrotuisia koiria. Poikkeuksena kieltoon ovat viranomaistehtävät, viittä kuukautta nuorempi koira tai kun esimerkiksi noutavaa koiraa käytetään sepelkyyhkyn metsästyksessä. Koira saa myös oleskella alueen haltijan luvalla pihamaalla tai puutarhassa tai koiran pitämiseen varatulla aidatulla alueella.

Myös vesillä lomailevan tulee pitää koira tai kissa kiinni rantauduttaessa. Vesilintujen suosimille luodoille tai saariin rantautumista on syytä välttää, sillä irrallaan liikkuva lemmikki voi aiheuttaa ikävää tuhoa luonnon ”lastenkammarissa”.

Metsästyslaki antaa mahdollisuuden kouluttaa lintukoiraa riistaa häiritsemättä. Tämän kouluttamisen on kuitenkin tapahduttava riistattomalla alueella, esimerkiksi kentällä tai avoimella pellolla. Käytännössä tämä riistaa häiritsemätön kouluttaminen tarkoittaa esimerkiksi tottelevaisuus- tai noutokoulutusta. Maastossa liikuttaessa koira on pidettävä kytkettynä tai ohjaajansa välittömästi kytkettävissä.

Lain mukaan koiran on oltava kytkettynä tai välittömästi kytkettävissä. Ulkoilutettaessa kytkemätöntä koiraa sen on oltava lähietäisyydellä täydellisesti ohjaajansa hallinnassa. Ilman maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan lupaa koira ei saa olla koskaan irti toisen maalla.

Läänineläinlääkärit valvovat tehostetusti lemmikkieläintuontia Länsisatamassa 23.5.2015: Valvontatapahtuma järjestetään ensimmäisen kerran

10A76-105_8153__pp

Kuvaoikeudet: Helsingin Satama Oy

Etelä-Suomen aluehallintoviraston Läänineläinlääkärit tarkistavat lemmikkien kanssa matkustavien tuontiasiakirjat lauantaina 23.5.2015 Länsisatamassa. Tarkoituksena on lisätä lemmikkien kanssa liikkuvien tietoisuutta tuontivaatimuksista sekä tautiriskeistä.  

Lemmikkien liikkuvuus yli rajojen kasvaa jatkuvasti ja samalla lisääntyvät myös tautiriskit. Etenkin ihmisiin tarttuvia vaarallisia tauteja, joita Suomessa ei vielä esiinny, vastustetaan lainsäädännöllä. Lemmikeillä tulee olla säädetyt rokotukset ja lääkitykset aina, kun ne matkustavat EU:n alueella. Tehovalvonnassa tullaan kiinnittämään huomio erityisesti rabiesrokotuksiin sekä ekinokokkiloislääkityksiin. Lemmikkien tulee olla tunnistusmerkitty sekä mukana on oltava lemmikkieläinpassi, jossa merkinnät voimassa olevasta rabiesrokotteesta (yli 12 viikkoiset) ja lisäksi koirien tulee olla lääkitty ekinokokkoosia vastaan 1-5 vuorokautta ennen maahantuloa.

Puutteiden seurauksena on eläimen palautus takaisin lähtömaahan, eristys tai eläimen lopetus. Eläimen laittomasta tuonnista aiheutuneet kulut jäävät omistajan maksettavaksi ja lisäksi veloitetaan myös 200 euron tarkastusmaksu.

– Tällaiset tapahtumat ovat tärkeitä, sillä ne auttavat ihmisiä tunnistamaan tuontiriskit ja kannustaa vastuulliseen liikkumiseen lemmikkien kanssa. Erityisesti koiranpentujen tuonnissa havaittujen puutteiden vuoksi rajavalvontaa tullaan tekemään jatkossa yllätyksellisesti, kertoo läänineläinlääkäri Sari Haikka.

Lauantaina 23.5. Helsingissä alkaa kansainvälinen koiranäyttely. Lauantain aikana tulli pysäyttää Länsisatamassa autolautalla tulevia lemmikkien omistajia ja läänineläinlääkärit tarkastavat lemmikkieläinpassit sekä eläimet. Tällainen rajavalvonta toteutetaan nyt ensimmäisen kerran.

Maahantuontiehdot löytyvät Eviran nettisivuilta:

Koirien, kissojen ja frettien tuonti EU-maista Suomeen

Ekinokokit

Rabies eli eläimen raivotauti

Auta meitä auttamaan – älä tuo laitonta koiraa

www.avi.fi:
Eläinlääkärit varoittavat tuontilemmikeistä – Halpa lemmikki voi tulla kalliiksi

Lemmikkeihin satsataan kuin ihmisiin – näihin asioihin kuluu rahaa (Katso video)

print_tlBejJnonc

Lemmikit koetaan perheenjäseniksi, joiden hyvinvointiin satsataan sekä aikaa että rahaa myös taloudellisesti vaikeina aikoina. Sairauksien ennaltaehkäisyyn panostetaan ja siinä mielessä lemmikkien hoito muistuttaa jo nykyisin ihmisten hoitoa. Entistä useampi ottaa karvakaverilleen myös vakuutuksen.

Petnets-tutkimuksen mukaan 99 % kissan tai koiran omistajista pitää nelijalkaistaan perheenjäsenenä.

– Kyselyyn vastanneet sanovat lemmikin tekevän heidät onnellisemmiksi. Lemmikin arvostus heijastuu myös sanoihin, joilla siitä puhutaan. Lemmikkiin viitataan nimityksillä rakas, karvalapsi, terapeutti ja ystävä, sanoo tutkija Aija Kaartinen Petnets-hankkeesta.

Perheen karvakavereihin panostetaan myös rahallisesti. Yli 70 % tutkimukseen vastanneista väittää lemmikkinsä saavan aina parhaan mahdollisen tuotteen tai palvelun, vaikka se olisi kallein vaihtoehto.

– Myös taloudellisesti vaikeina aikoina lemmikeistä halutaan huolehtia hyvin. Tilastokeskus on kerännyt dataa lemmikkieläinkulutuksesta jo neljäkymmentä vuotta. Siitä on nähtävissä, että lamankin kourissa lemmikkieläinkulutus kasvaa, vaikka muu kulutus laskisi.

Eläinlääkärikäyntejä, erikoismuonaa ja vakuutuksia

Lemmikinomistajan tulot vaikuttavat siihen, paljonko nelijalkaiseen ystävään satsataan rahaa. Suurituloisen lemmikki on lähtökohtaisesti kalliimpi kuin pienituloisen. Se saa markettimuonan sijaan lemmikkitarvikeliikkeestä ostettua ruokaa, sillä on enemmän eläinlääkärikäyntejä ja todennäköisemmin vakuutus kuin pienituloisen lemmikillä. Toisaalta vain viidesosa pienituloisistakaan etsii halvinta vaihtoehtoa hankkiessaan lemmikilleen tuotteita tai palveluja.

– Myös lemmikin ostohinta vaikuttaa. Alle 800 euroa maksaneista eläimistä vain 30 prosentilla on vakuutus, tätä kalliimmista lemmikeistä lähes 70 prosenttia vakuutetaan, Kaartinen kertoo.

Eläinvakuutusten määrä on kymmenen viime vuoden aikana tuplaantunut.

– Eniten vakuutuksia otetaan koirille. Kennelliiton arvion mukaan Suomessa on 600 000 koiraa, niistä reilu neljännes on vakuutettu. Myös kissoja vakuutetaan, sanoo LähiTapiolan vakuutusasiantuntija Raisa Tarola.

Eläimille on tarjolla henki- ja eläinlääkärikuluvakuutus sekä vastuuvakuutus.

– Henkivakuutuksesta korvataan eläimen ostohinta, jos eläin kuolee tai se joudutaan lopettamaan. Eläinlääkärikuluvakuutus korvaa tapaturmasta tai sairaudesta aiheutuvia tutkimus- ja hoitokuluja. Vastuuvakuutus taas korvaa eläimen aiheuttamia henkilö- ja esinevahinkoja, Tarola listaa.

Nykyään panostetaan entistä enemmän myös lemmikkien sairauksien ennaltaehkäisyyn. Tämä näkyy muun muassa erilaisten rokotusten ottamisena ja punkkikarkottimien käytön lisääntymisenä.

Tietolaatikko: Mitä lemmikin pitäminen maksaa?
– Sekä koirilla että kissoilla eniten maksaa ruoka: koirilla n. 45 €/kk, kissoilla n. 42 €/kk.
– Toiseksi eniten rahaa kuluu lemmikkiharrastuksiin ja tavaroihin: kissoilla n. 36 €/kk, koirilla n. 34 €/kk.
– Koirien eläinlääkärikulut, n. 34 €/kk, ovat huomattavasti suuremmat kuin kissojen, n. 23 €/kk.
– Muihin palveluihin kulutetaan koirien osalta keskimäärin 37 € kuukaudessa, kissojen osalta 13 €.

Jutussa mainittu Petnets-hankkeen tutkimus toteutettiin Facebook-kyselynä helmi–maaliskuussa 2014. Vastaajista koiranomistajia oli 1740 kpl, kissanomistajia 782 kpl.

Vuoden hauskin koiratapahtuma Eläköön koirat! Helsingin Olympiastadionilla elokuussa

2015-05-04 14_00_28-Vuoden hauskin koiratapahtuma Eläköön koirat! Helsingin Olympiastadionilla eloku

Eläköön koirat! 21.–23.8.2015
Hau-Hau Championin 60-vuotisjuhla Helsingin Olympiastadionilla

Kansainvälisesti arvostettu koirakouluttaja Victoria Stilwell esiintyy Suomen hauskimmassa koiratapahtumassa Helsingin Olympiastadionilla.
Eläköön koirat! -tapahtuma kokoaa elokuun lopussa yhteen koiraharrastajat ja koirien ystävät Helsingin Olympiastadionille. Kolmipäiväisen tapahtuman avajaispäivän pääesiintyjänä nähdään englantilainen Victoria Stilwell, joka on tullut tutuksi muun muassa Suomessakin esitetystä TV-ohjelmasta Isännän ja koiran käytöskoulu (eng. It’s Me or the Dog).
Hau-Hau Championin 60-vuotisjuhlavuoden kunniaksi järjestetty koiratapahtuma tarjoaa elämyksiä, huvia ja hyötyä kaikenikäisille koiranystäville ja -harrastajille. Lauantain ohjelmassa on esimerkiksi rotu- ja lajiesittelyjä, koirankoulutustietoutta sekä monipuolista puuhaa lapsille. Mukana ovat mm. Juha Kares, Paula Speer, Anna Abreu sekä Kengurumeininki. Sunnuntaina ohjelmaan kuuluvat muun muassa Suomen suurin Match Show ja agility-kutsukilpailu, jossa kisaa joukko pohjoismaisia huippuja. Expo-alueella taas voi ostosten tekemisen lisäksi tutustua koiraseuroihin ja niiden toimintaan sekä saada tietoa eri hyötykoirajärjestöistä. Expo-alueelle on vapaa pääsy. Lisää tietoa: www.hauhau.fi
Helsingin Olympiastadion
21.–23.8.2015
Liput alk. 12,90 € (aikuinen) ja 5,90 € (lapsi) (1 pvän lippu), myös 2 ja 3 päivän lippuja sekä VIP- ja juhlalippuja
www.lippu.fi
Tapahtumanumero R-kioskille 108558

Pidä kissa kiinni kaupungissa

Orange_and_white_tabby_cat-Walking-Hisashi-01

Kuvaoikeudet: Hisashi from Japan

Tiesitkö, että kissaa ei saa ulkoiluttaa vapaana taajama-alueella? Se voi olla vaarallista kissalle ja kaupunkilinnuille.

”Kissaa on syytä ulkoiluttaa taajama-alueella vain kytkettynä tai ulkotarhassa. Eläinsuojelulain mukaan kissan omistajan on huolehdittava sen turvallisuudesta. Liikenteen seassa yksin ulkoileva kissa on kaikkea muuta kuin turvassa”, Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen eläinsuojelueläinlääkäri Elli Valtonen sanoo.

Toinen syy kissan kiinnipidolle on se, että kissa ei saa päästä tekemään tarpeitaan esimerkiksi lasten leikkipaikoille. Kolmanneksi, kissa on Suomen luonnossa vieras laji ja tuhoaa tehokkaasti muun muassa lintujen pesiä ja poikasia.

Opas julki lemmikinomistajille

Tämä tieto ja lukuisat muut käytännöt vinkit lemmikinomistajille selviävät uudesta Lemmikki Helsingissä -oppaasta. Oppaassa on hyödyllisiä vinkkejä erityisesti kissojen ja koirien omistajille. Lemmikin pito lisää tutkitusti omistajansa hyvinvointia ja onnellisuutta.

Helsingin kaupungin ympäristökeskus julkaisee Lemmikki Helsingissä -oppaan maanantaina 4. toukokuuta Viikin pop-up kissakahvilan avajaisissa Yliopistollisella eläinsairaalalla osoitteessa Koetilantie 7. Kissakahvila on avoinna viikon ja sen avulla halutaan kiinnittää huomiota kissan asemaan. Kyseessä on kaikkien aikojen ensimmäinen kissakahvila Helsingissä.

Kissakahvilan järjestää Yliopistollinen eläinsairaala yhteistyössä Kissakerho Felisin, Helsingin eläinsuojeluyhdistyksen, Viikin Löytöeläintalon, Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen, Royal Canin Finlandin, Megaeläimen ja Amica-ravintola Tähkän kanssa.

Kaupungin eläinlääkäri tavattavissa Kissakahvilassa

Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen eläinlääkäri neuvoo lemmikinomistajia ja jakaa uutta Lemmikki Helsingissä -esitettä Viikin kissakahvilassa seuraavasti:

Ma 4.5. klo 13.30-15
Ti 5.5. klo 13.30-15
Ke 6.5. klo 13.30-15
To 7.5. klo 9-10.30
Pe 8.5. 9-10.30

Tutustu Lemmikki Helsingissä -oppaaseen täällä

SEY kysyy Koiranpäivänä: Voisitko tarjota kodin kodittomalle? – sadat koirat jäävät vuosittain vaille kotia

puppy-wallpaper-free-download

Kesäloma lähestyy, ja monessa perheessä suunnitellaan nyt koiranhankintaa. SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto muistuttaa Koiranpäivänä, että eläinsuojeluyhdistyksillä ja löytöeläintaloilla on paljon uutta kotia etsiviä koiria.

– Moni lemmikinhankkija ei tule ajatelleeksi, että ostetun pennun sijaan kodin tarjoaminen löytöeläimelle on mahdollista. Jos perheessä ei välttämättä haluta rotukoiranpentua, kannattaa kodittomia koiria kysellä eläinsuojeluyhdistyksistä tai oman kunnan löytöeläintaloista. muistuttaa SEYn toiminnanjohtaja, eläinlääkäri Kati Pulli.

SEYn jäsenyhdistykset hoitavat ja etsivät koteja tuhansille lemmikkieläimille joka vuosi.

– Jos haluat tarjota kodin kodittomalle, voit olla suoraan yhteydessä jäsenyhdistyksiimme tai etsiä eläimiä Kodittomat.info -palvelusta, jonne on kerätty suomalaisten eläinsuojeluyhdistysten kotia etsiviä eläimiä, kertoo Pulli.

Kodittomia eläimiä on myös kunnallisissa löytöeläinten talteenottopaikoissa. Löytöeläintaloissa joudutaan lopettamaan useita satoja koiria joka vuosi, sillä kaikille kodittomiksi jääneille ei löydy sopivaa kotia.

– Suomessa jää vuosittain vaille kotia tuhansia lemmikkieläimiä. Niistä suurin osa on kissoja, mutta tekemämme kyselyn perusteella myös satoja koiria joudutaan lopettamaan kodin puutteessa. SEY toivoo, että jokainen lemmikinhankkija harkitsisi kodin tarjoamista löytöeläimelle tai muusta syystä kotia tarvitsevalle kodinvaihtajalle, Pulli jatkaa.

Kodittomien eläinten kysyntä ja tarjonta eivät aina kohtaa. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla tarjokkaita uusiksi kodeiksi on paljon, kun taas monilla pienillä paikkakunnilla kodinetsintä on vaikeampaa. Hyvän kodin löytyminen on toisille eläimille helpompaa. Esimerkiksi pienelle koiralle löytyy hyvä koti helpommin kuin kissalle ja pennulle helpommin kuin aikuiselle.

– Sopivan kodin löytämisen helpottamiseksi on perustettu erilaisia verkkopalveluita. Kodittomat.info on SEYn jäsenyhdistysten sekä kaikkien muidenkin suomalaisten, eläimiä uusiin koteihin sijoittavien eläinsuojeluyhdistysten käyttöön tehty palvelu. Kodinvaihtajat.com taas auttaa yksityisten ihmisten uutta kotia etsivien eläinten uudelleensijoituksessa, Pulli kertoo.

Useat toimijat välittävät koiria myös muista maista. Koiraa ulkomailtakin hankkiessa on tärkeää varmistaa, että koiran myyjä on hyvämaineinen ja että koiran rokotukset, loislääkitykset ja tunnistusmerkintä ovat kunnossa ja että mahdolliset maahantuontiedellytykset on hoidettu.

Lisätietoa:

Mistä kodittoman koiran voi hankkia?
◾eläinsuojeluyhdistyksistä ja -järjestöistä
◾kunnallisista löytöeläintaloista, joiden yhteystiedot saa esim. kunnan puhelinvaihteesta
◾Kodittomat.info-palvelusta
◾aikuisia kodinvaihtajia löytyy mm. Kodinvaihtajat.com-sivustolta
◾verkossa oleviin myynti-ilmoituksiin kannattaa suhtautua varauksella, sillä netin kauppapaikat ovat pentutehtailijoiden suosiossa

SEYn jäsenyhdistykset: http://www.sey.fi/seytoimii/seyn-jasenyhdistykset

www.sey.fi

Uusi hermorappeumasairaus ja sitä aiheuttava geenivirhe tunnistettu

2c3e901c-6ee2-4a6c-8b21-7062067b6a39-main_image

Lagotto Romagnolo. Kuva: Marko Saren.

Professori Hannes Lohen (HY ja Folkhälsan) ja Tosso Leebin (Bernin yliopisto) tutkimusryhmien johtama kansainvälinen hanke yhteistyössä Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan neurologiaan ja patologiaan erikoistuneiden eläinlääkäreiden kanssa ovat tunnistaneet koirista uuden hermorappeumasairauden ja siihen liittyvän toimintahäiriön ATG4D-geenistä. Tutkimustulokset avaavat uusia näkymiä hermosolujen toimintaan ja parempien hoitomuotojen kehittämiseen hermorappeumasairauksiin. Lisäksi ATG4D-geenia voidaan pitää ehdokasgeeninä ihmisillä esiintyviin vastaavantyyppisiin rappeumasairauksiin. Tutkimus julkaistiin arvostetussa PLoS Genetics –lehdessä 15.4.2015.

Suomalais-sveitsiläinen tutkimusyhteistyö on johtanut läpimurtoon Lagotto Romagnolo -rotua koskevassa aivotutkimuksessa. Lagotto Romagnolo on Italiasta maailmalle levinnyt mm. tryffelien etsitään käytetty koirarotu. Rotu on ollut geenitutkijoiden kiinnostuksen kohteena siinä esiintyvien erilaisten periytyvien hermostosairauksien vuoksi. Nyt julkaistu tutkimus paljastaa rodusta uudentyppisen hermorappeumasairauden, jonka patologiset löydökset näkyvät keskushermoston lisäksi myös monissa muissa elimissä. Sairaat koirat kärsivät pääasiallisesti pikkuaivojen toimintahäiriöistä, joka näkyy liikekoordinaation puutteena. Osalla sairaista koiria esiintyy myös epänormaaleja silmänliikkeitä sekä käytösmuutoksia. Sairauden alkamisikä vaihtelee neljästä kuukaudesta neljään vuoteen.

Geenilöytö avaa näkymiä hermorappeumien syihin

Geneettiset tutkimukset paljastivat hermorappeumaa sairastavilta koirilta yhden emäksen muutoksen ATG4D-geenissä. ATG4D-geenin toiminta liittyy erityiseen solunsisäiseen ”puhdistusjärjestelmään” eli autofagosytoosimekanismiin, jonka välityksellä solu hajottaa esimerkiksi vaurioituneita soluelimiä ja pitää yllä solujen normaalitoimintaa. Mekanismi on tärkeä myös solujen ravintoaineiden kierrättäjä haastavammissa olosuhteissa kuten nälkiintymisen aikana. Sairaiden koirien aivokudoksesta löytyikin merkkejä autofagosytoosin häiriintymisestä.

ATG4D-geeniä ei ole aiemmin liitetty perinnöllisiin sairauksiin ja sitä voidaan pitää näiden tutkimustulosten myötä hyvänä ehdokasgeeninä ihmisillä esiintyviin vastaavantyyppisiin rappeumasairauksiin. ”Uusi geenilöytö mahdollistaa varsinaisen tautimekanismin selvittämisen yksityiskohtaisemmin ja auttaa samalla ymmärtämään hermoston normaaleja toimintamalleja. Tutkimuksella voi olla laajempaakin merkitystä hermorappeumien ymmärtämisessä ja hoitamisessa tulevaisuudessa”, iloitsee professori Hannes Lohi. Koiramallia voi olla mahdollista tulevaisuudessa hyödyntää myös uusien terapiamuotojen kehittämisessä.

Geenitesti auttaa jalostuksessa ja diagnostiikassa

Tutkimuksen tulokset ovat jo suoraan edistäneet Lagotto Romagnolo –rodun terveyttä geenivirheen kantajien tunnistamiseksi kehitetyn geenitestin välityksellä. ”Geenitesti auttaa jalostusvalintojen lisäksi myös eläinlääkäreiden diagnostiikkaa. Rodussa esiintyy samankaltaisia hermostosairauksia ja geenitestiä voi hyödyntää niiden erotusdiagnostiikassa. Tämä edistää myös vielä ratkaisemattomien hermostosairauksien geenikartoituksia rodussa”, kertoo artikkelin ykköskirjoittaja, väitöskirjatutkija Kaisa Kyöstilä. Tutkimus on osa hänen pian valmistuvaa väitöskirjatyötään.

Tutkimusprojekti on hyvä esimerkki kliinisen ja perustutkimuksen yhteistyöstä, sillä hankkeessa oli mukana tutkijoita mm. eläinlääketieteellisen tiedekunnan neurologian ja patologian yksiköistä sekä eläinneurologeja eri puolilta Eurooppaa.

Alkuperäinen artikkeli:

K Kyöstilä, P Syrjä,V Jagannathan, G Chandrasekar,TS Jokinen, EH Seppälä, D Becker, M Drögemüller, E Dietschi, C Drögemüller, J Lang, F Steffen, C Rohdin, KH Jäderlund, AK Lappalainen, K Hahn, P Wohlsein, W Baumgärtner, D Henke, A Oevermann, J Kere,H Lohi, T Leeb. A Missense Change in the ATG4D Gene Links Aberrant Autophagy to a Neurodegenerative Vacuolar Storage Disease. PLOS Genet.2015. DOI: 10.1371/journal.pgen.1005169.

Professori Hannes Lohen johtama tutkimusryhmä toimii Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessa ja lääketieteellisessa tiedekunnassa sekä Folkhälsanin tutkimuskeskuksessa. Professori Lohen tutkimusta ovat tukeneet mm. Helsingin yliopisto, Suomen Akatemia, Sigrid Juseliuksen säätiö, Euroopan tiedeneuvosto, Biocentrum Helsinki, Jane ja Aatos Erkon Säätiö sekä Folkhälsanin tutkimuskeskus.

Musti ja Mirri osti ruotsalaisen lemmikkitarvikeketjun

mm_head_wide-20140217

Yrityskauppa luo Euroopan kolmanneksi suurimman lemmikkieläintarvikkeiden vähittäiskauppaketjun.

Pohjoismaiden suurin lemmikkieläintarvikeketju Musti ja Mirri on ostanut ruotsalaisen Zoo Support Scandinavia Ab:n, joka omistaa franchise-ketjut Arken Zoon sekä Djurmagazinetin.

Zoo Supportilla on 91 myymälää ympäri Ruotsia. Ketju tarjoaa laajasti erilaisia palveluita ja tuotteita lemmikeille ja niiden omistajille aina eläinruoasta tarvikkeisiin. Useissa Zoo Supportin toimipisteissä on myymälän lisäksi trimmaus- ja eläinlääkäripalvelut.

”Tuntuu hienolta yhdistää voimat Ruotsissa vahvojen ja perinteisten ketjujen kanssa. Arken Zoon ja Djurmagazinetin myymälöitä johtavat omistautuneet yrittäjät, joilla on osaava henkilöstö tukenaan. On monia alueita, joilla voimme luoda yhä parempaa tarjontaa ja elämyksiä asiakkaillemme sekä heidän lemmikeilleen. Kaupan ansiosta voimme tarttua lemmikkieläintarvikkeiden myynnin kasvumahdollisuuksiin” , Mustin ja Mirrin toimitusjohtaja Mika Sutinen toteaa.

Suunnitelmana on kehittää Arken Zoon brändiä Ruotsissa ja aloittaa asteittainen valikoiman, tuotteiden sekä myyntiorganisaatioiden yhtenäistäminen. Itsenäinen kokonaisuus on tarpeeksi laaja ja hyvillä resursseilla varustettu, jotta konseptiin ja palveluihin voidaan sijoittaa myös jatkossa.

Mustin ja Mirrin myymäläverkosto tulee kasvamaan Ruotsissa entisestään yhdessä Arken Zoon ja Djurmagazinetin kanssa. Tämä on meille mielenkiintoinen kasvuetappi myös siksi, että ensi kertaa meillä on enemmän myymälöitä Suomen rajojen ulkopuolella kuin Suomessa. Tulemme kehittämään valikoimaamme ja yhtymäkohtia varmistaaksemme, että tapaamme asiakkaamme siellä, missä he haluavat meidät tavata, oli se sitten paikallisessa myymälässä tai verkossa” , Mika Sutinen jatkaa.

Olemme iloisia nähdessämme Arken Zoon ja Djurmagazinetin liittyvän Mustiin ja Mirriin ja muodostavan näin Pohjoismaiden suurimman lemmikkieläintarvikkeiden myymäläketjun. Kun melkein kymmenen vuotta sitten hankimme Arken Zoon, tavoitteemme oli rakentaa Ruotsin suurin lemmikkieläintarvikkeiden kauppaketju.  Ketjun edellisen ja nykyisen johdon sekä etenkin franchise-yrittäjien kovan työn ansiosta olemme tyytyväisiä, että tämä tavoite on nyt saavutettu. Olemme myös iloisia, että voimme jatkaa uuden ryhmän tukemista Mustin ja Mirrin vähemmistöosakkaana isommassa ryhmässä ”, Braganzan toimitusjohtaja ja omistaja Per G. Braathen kertoo.

Lemmikkieläintarvikepalveluiden kysyntä kasvaa tasaiseen tahtiin. Lemmikinomistajat etsivät korkeatasoista laatua ja parempia palveluita lemmikeilleen, joita pidetään yhä useammin tärkeinä ja tasavertaisina perheenjäseninä.

Yrityskaupan myötä Mustilla ja Mirrillä on 220 myymälää, joista 107 on Suomessa ja 113 Ruotsissa. Ketjun myymälöiden yhteenlaskettu kuluttajamyynti on noin 220 miljoonaa euroa vuodessa. 

Rosan matka Santorinin katukoirasta Luonto-arvan tähdeksi

37e55c38-0a9e-4745-b024-70164f43978a-main_image

“Katsoin kameraan niin vetoavasti kuin vain kolmen kuukauden kreikkalaisen katukoiran on mahdollista katsoa, ja sehän toimi juuri kuten ajattelin. Suomalainen mammani näki kuvani netissä, ja rakastui minuun sillä sekunnilla. Matkani Santorinin tuliperäiseltä saarelta kohti pohjoista oli alkanut. Kun sain mahdollisuuden uuteen elämään omassa suomalaisessa kodissa, puhutaan kohtalosta isolla K:lla.”

Eräänä heinäkuisena iltapäivänä mamma matkusti Santorinille noutamaan minua. Olin silloin kahdeksan kuukauden ikäinen. Olen muuten ainoa laatuaan, muita kavereitani SAWA:n (Santorini Animal Welfare Association) tarhalta ei ole Suomeen adoptoitukaan.

”Apua, se onkin noin iso!” mamma parahti nähdessään minut ensimmäisen kerran. Siinä netin kuvassa, johon mamma oli rakastunut, olin vasta pieni pentu. Kun hän tuli hakemaan minua, olin kasvanut jo pitkäsääriseksi nuoreksi neidiksi, Joku mamman ystävä oli kommentoinut Facebookissa kuvaani ”koiramaailman Naomi Cambell” – enteilevä kommentti, sillä nythän olen mallina Veikkauksen Luonto-arvassa.

”Rakastan saaristoa, olenhan saariston tyttö”

Kun tulin Suomeen, täällä oli kesä ja mammalla loma. Vietimme varsinainen kuherruskuukauden saaristossa mökkeillen. Saaristolaiselämä muuten sopii minulle mainiosti, olenhan syntyjäni Kreikan saariston tyttöjä.

Muutaman viikon päästä tuli aamu, jolloin mamma vaan lähti ovesta ulos ja jätti minut yksin. Koko päiväksi. Emme olleet sopineet mitään sellaista ja jouduin paniikkiin. Itse käytän mieluummin termiä ”yksinäisyyden torjuminen” tai ”koiran ikävä ihmisen luo”, mutta mamma kertoo tästä muille aina vähän tylsästi korostaen sitä, että raavin ovenkarmit ja ikkunanpielet remonttikuntoon. Kävimme asian yhdessä läpi, ja nyt tietysti jo ymmärrän, että töihinhän se mamma vaan meni, ja tulee joka päivä takaisin minun luo.

”Postinkantajaa haukun, vaikka olenkin rauhallinen tyyppi”

Oppia ikä kaikki, nyt minulla on jo omat rutiinini, kun mamma on päivät töissä. Näihin hommiini kuuluvat lukuisat päiväunet, luiden rouskuttelu ja pari kertaa pitää vähän vahtia, ettei mitään kiellettyä pääse talossa tapahtumaan. Postinjakajaa pidän aika epäilyttävänä tyyppinä, ja ilmoitan hänelle kovaan ääneen joka päivä ettei meille ole tulemista. Muuten olenkin hyvin rauhallinen tyyppi.

Rakastan pitkiä kävelylenkkejä yli kaiken. Onneksi mamma pitää myös ulkoilusta ja se onkin yhteinen harrastuksemme. Monta kertaa olen kuullut, kun ihmiset kyselevät mammalta, että miten olen sopeutunut Suomeen Välimeren ilmaston jälkeen. Täytyy tunnustaa, etten enää edes muista millainen ilmasto siellä oli. Minusta kaikki ilmat ovat kivoja. Ulkona on aina hauskaa.

Ensimmäisenä Suomen talvenani mamma osti minulle punaisen toppatakin. Se oli vähän kireä, mutta pidin sitä kiltisti päälläni, kun mamma siitä näytti ilahtuvan. En kyllä yhtään pannut hanttiin, kun huomasin takin seuraavana talvena kirpputoritavaroiden joukossa. Nykyisin kun höpsö mammani sanoo, että ”laitetaanko paita päälle”, teidän, että lähdemme ulos. Tiedän myös, että se ”paita” on oikeasti heijastinliivi, mutten viitsi korjata mammalle, ettei hän pahastu.

”Ajoin kerran kissan puuhun”

Parin viime vuoden aikana minun piilevät metsästäjänvaistoni ovat heränneet. Kerran ajoin yhden kissan puuhun aamulenkillä, mutta illalla se ei enää ollut siellä. Luulen, että palokunta on käynyt pelastamassa sen. Jäniksien perään olen muutaman kerran lähtenyt, mutta sitten kuitenkin palannut mamma luo, kun tiedän, ettei hän syö kuitenkaan jänispaistia.

Olen kuitenkin varma, että olisin saanut ne jänöt kiinni, jos olisin vaan halunnut. Oravia vahdin välillä niin, että esitän patsasta puun alla. Seison ihan paikalle jähmettyneenä, jotta ne tulisivat alas puusta ja voisin sitten ottaa ne kiinni. Eivät ole ehtineet vielä kertaakaan tulla, kun mamma jo hoputtanut minua jatkamaan lenkkiä.

Elämäni täällä Suomessa on ihanaa. Tunnen itseni rakastetuksi ja arkiset rutiinit saavat oloni tuntumaan turvallisilta. Suukottelen mamman naaman märäksi joka päivä, kun hän tulee töistä kotiin ja hän vastaavasti rapsuttaa vatsaani ja höpöttelee ihan hassuja juttuja korvaani. Tämä on rakkautta isolla R:llä.

Katso video: http://bit.ly/1HGGGw1

Markkinointipäällikkö Saila Kuutin kreikkalainen löytökoira Rosa esiintyy Luonto-arvan kuvassa. Vuodesta 1992 markkinoilla olleen Luonto-arvan kuva-aiheina on vuosien mittaa ollut villieläimiä ja lemmikkieläimiä. Myös Veikkauksen asiakkaiden ottamia kuvia on käytetty kuva-aiheina. Luonto-arvan tuotoilla tuetaan WWF:n ja Suomen luonnonsuojeluliiton tärkeää työtä vuosittain noin 100 000 eurolla. Luonto-arpaa voi pelata myös nettiarpana veikkaus.fi:ssä.

Eläimellistä menoa Messukeskuksessa

eddccf15-5138-4d97-81f2-fb3473fbe60e-main_image

PetExpo esittelee monipuolisesti mm. matelijoita.

Lemmikkien ja lemmikkien ystävien oma tapahtuma PetExpo houkuttelee eläinrakkaat Messukeskukseen 11.–12.4. Luvassa on kattava paketti lemmikkieläintietoutta sekä useita eri näyttelyjä ja kilpailuja.

Perinteisesti vahvan kissaedustuksen lisäksi myös koirat ovat tänä vuonna PetExpossa monipäisesti ja monipuolisesti mukana. Messuvieraiden ihasteltavana on koiraroduista muun muassa mopsi, vesikoira, sheltti, perunkarvatonkoira, meksikonkarvatonkoira, parssonrusseli, skotlanninhirvikoira, lagotto, whippetti, kerryterrieri, vehnäterrieri, amerikankarvatonterrieri, greyhound sekä collie. Rotuyhdistysten pisteillä kävijät pääsevät myös halutessaan keskustelemaan Suomen parhaiden koira-asiantuntijoiden kanssa.

Myös matelijoiden osanotto on tänä vuonna monipuolista, kun Suomen Herppiharrastajat ry ja nuolimyrkkysammakoihin keskittynyt Suomen Dendrobatidae Yhdistys ry esittelevät matelijaharrastusta osastoillaan. Mukana on lukuisia eri terraarioeläimiä afrikkalaisista tuhatjalkaisista maailman myrkyllisimpiin skorpioneihin.

PetExpo-lavan ohjelman teemana on lemmikin eettinen hankkiminen. Puheenvuoroja kuullaan matelijoiden ja eksoottisten eläinten vastuuntuntoisesta hankkimisesta sekä lemmikkien hyvinvoinnin huolehtimisesta ja eläinsuojelusta. Ohjelmassa on lisäksi esityksiä lemmikkisiileistä, kesyrotista ja lemmikkilintuharrastuksen myyteistä.

Useita näyttelyjä ja kisoja

PetExpossa järjestetään myös erilaisia kilpailuja ja näyttelyjä. Ruuhka-Suomen Rotukissayhdistys ry:n järjestämässä näyttelyssä on satoja kissoja eri kategorioista. Ladie’s Kennel Club ry, jonka toiminta-ajatus on hyväntekeväisyys, kerää tänä vuonna varoja Avustajakoirat ry:lle järjestämällä koirien ryhmänäyttelyn, jossa on mukana terriereitä, seurakoiria ja kääpiökoiria.

Kesyrotille messuilla on tänä vuonna Grand Gala 2015 -näyttely ja agilitykisat. Suomen Kaniyhdistys ry järjestää Pohjoismaisen kanistandardin mukaisen virallisen ulkomuotonäyttelyn molempina messupäivinä. Messuilla on myös Suomen lemmikkikanit ry:n järjestämä kaksipäiväinen näyttely, frettinäyttely ja kanien estekisat.

Lemmikkien ystävien oma tapahtuma PetExpo 11.-12.4.2015 Messukeskuksessa. Samaan aikaan ja samalla lipulla myös Lapsimessut, pienoismalli- ja harrastetapahtuma Model Expo, ostosmahdollisuuksien OutletExpo sekä käsityö- ja askarteluharrastajien Kädentaitotapahtuma.

www.petexpo.fi,

www.facebook.com/petexpo.fi