Venäjältä Suomeen tuodut koirat aiheuttavat rabiesepäilyjä

two-dogs-playing-in-snow

Läänineläinlääkärin mukaan Venäjältä Suomeen tuotaviin koiriin liittyy tautiriskejä. Jos rabiesta epäillään, on koira tuotava virkaeläinlääkärin tarkastukseen välittömästi, jotta voidaan välttyä turhilta ihmisten estohoidoilta.

Rabies eli raivotauti on viruksen aiheuttama keskushermostosairaus, jota esiintyy kaikkialla maailmassa ja Euroopassa pääasiassa itäisen Euroopan alueella. Rabies tarttuu tasalämpöisiin eläimiin ja eläimistä ihmisiin. Yleensä rabies tarttuu pureman seurauksena, mutta tartunta on mahdollinen myös limakalvojen kautta syljen välityksellä. Ihmisellä oireinen rabies johtaa kuolemaan.

Läänineläinlääkäri Sari Haikka Etelä-Suomen aluehallintovirastosta kertoo, että Suomeen Venäjältä laillisesti ja laittomasti tuodut koirat ovat aiheuttaneet alkuvuodesta rabiesepäilyjä, jotka ovat johtaneet altistuneiden ihmisten estohoitoon. Tutkimustulokset ovat kuitenkin osoittaneet, että näillä koirilla ei ollut rabiesta. Tauti voidaan todentaa ainoastaan lopetetun eläimen aivoista otetusta näytteestä laboratoriotutkimuksella.

− Eläimen rabiesepäilyssä altistuneille henkilöille annetaan neljän tai viiden rokotuksen sarja ja usein vasta-ainehoito, ja tämä estohoito maksaa 2100 euroa aikuiselta. Yksi koira, jolla epäillään rabiesta, voi altistaa puremalla tai syljellä useita ihmisiä. Tällöin hoitokuluja tulee paljon altistuneiden kotikuntien maksettavaksi, Haikka kertoo.

Rokotusmerkintöihin ei välttämättä voi luottaa

Haikan mukaan kahdessa estohoitoon johtaneessa tapauksessa koirilla oli rabiesrokotusmerkinnät, mutta koirista ei siltikään löytynyt rokotuksen antamia suojaavia vasta-aineita. Merkinnät olivat siis todennäköisesti väärennettyjä. Toisessa tapauksessa koira puri omistajaansa, ja toisella koiralla oli rabiekselle tyypilliset oireet.

Haikka kertoo, että myös viime vuonna Suomessa havaittiin koira, jolta puuttui rabieksen vasta-aineet rokotusmerkinnästä huolimatta. Kyseessä oli runsaasti kuolaava, vakavasti sairas koira, joka tutkittiin rabieksen varalta oireiden vuoksi. Koiralla ei kuitenkaan todettu rabiesta. Koira oli ostettu Tallinnasta, mutta tuotu Venäjältä Belgorodin alueelta, jossa tiedetään esiintyvän rabiesta. Edellä mainitussa, alkuvuodesta 2019 havaitussa tapauksessa koiran rabiesrokotusmerkintä oli leimattu Arkangelin alueella, jossa on niin ikään rabiesta.

Jos koiralla epäillään rabiesta tai sen mahdollisuus halutaan sulkea pois, koira kutsutaan virkaeläinlääkärin tarkastukseen eläintautilain perusteella. Pyyntöä on noudatettava mahdollisimman nopeasti ja viranomaisia on avustettava tilanteen selvittämisessä. Nopealla toiminnalla myös vältytään turhilta estohoidoilta, joiden kustannukset tulevat suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän maksettavaksi. Tautiepäilyt kuormittavat viranomaisia, ja rabiesta voidaan pitää uhkana kansanterveydelle.

Eläinten maahantuojien ja ostajien kannattaa olla valppaina

Haikka muistuttaa, että koiran tuontiin Itä-Euroopan rabiesalueilta liittyy riskejä, joista on syytä olla tietoinen. Hän suosittelee mieluummin kotimaisen koiran hankintaa.

− Jos välttämättä haluaa tuoda koiran alueelta, jossa esiintyy rabiesta, on minimoitava riskit. Esimerkiksi Venäjällä ei vaadita koirilta vasta-ainetestausta, mutta on sieltä tuotaessa syytä testata rabieksen vasta-aineet koirasta ennen tuontia. Katukoirissa on monia muitakin tautiriskejä, jotka tulee ottaa huomioon, mutta rabies on näistä vaarallisin. Rabies johtaa oireisena aina ihmisenkin kuolemaan ja voi tarttua ihmiseen jo ennen koiran oireiden alkua, Haikka muistuttaa.

Jos epäilee altistumista rabiekselle, on välittömästi otettava yhteyttä lääkäriin. Puremahaava tai altistunut alue pitää puhdistaa välittömästi, sillä puhdistaminen vähentää tartuntavaaraa merkittävästi. Haavaa puhdistetaan ensin vedellä ja saippualla 15 minuutin ajan ja sen jälkeen 70 % alkoholilla, esimerkiksi käsihuuhteella. Limakalvoaltistuksessa likaantuneet alueet huuhdellaan välittömästi runsaalla vedellä 15 minuutin ajan.

Lemmikkieläinten maahantuojat ja ostajat ovat avainasemassa rabieksen ehkäisyssä. Jokaisen tuojan tulee olla tietoinen ulkomailta tuotavien eläinten aiheuttamista tautiriskeistä. Sari Haikka korostaa, että nopea reagointi on tärkeää, kun koiralla epäillään rabiesta.

Lisätietoa rabieksesta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sivuilla

Lisätietoa eläimen rabieksesta Ruokaviraston sivuilla