Uusia keinoja kissojen arvostuksen ja omistajien vastuullisuuden lisäämiseen

kitty-cat-1374676578uQX

Kissojen arvostuksen puute on merkittävin kissojen eläinsuojeluongelmia aiheuttava asia yhteiskunnassamme. Kissojen hylkääminen ja hylättyjen kissojen eläminen vapaasti lisääntyvissä laumoissa on tavallista etenkin maaseudulla. Näillä niin sanotuilla populaatiokissoilla on hoitamattomuudesta ja sisäsiittoisuudesta johtuvia sairauksia ja vammoja.

Vapaaehtoiset toimijat käyttävät valtavasti resursseja kissojen loukuttamiseen sekä sijaiskotien ja pysyvien kotien etsimiseen niille kissoille, jotka eivät ole liian villejä uuteen kotiin sijoitettaviksi. Ratkaisuja kissojen kohtaamiin ongelmiin pohdittiin Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan järjestämässä seminaarissa kissojen hyvinvoinnista. Seminaari järjestettiin Helsingissä 21.11.

Kissojen vastuulliseen omistamiseen kuuluu ulkona liikkuvien kissojen sterilaatio tai kastraatio sekä niiden tunnistusmerkintä ja omistajatietojen rekisteröinti. Kissojen kohtaamia ongelmia saattaisi olla mahdollista ratkoa pakollisen kissojen sterilaation tai kastraation kautta.

Kissan arvostuksen nostajaksi on ehdotettu myös kaikkien kissojen pakollista tunnistusmerkintää ja rekisteröintiä. Silloin jokaisella kissalla olisi omistaja, joka on siitä vastuussa. Nykyään vain joka kymmenes löytökissa haetaan takaisin kotiin, mutta tunnistusmerkinnän ja rekisteröinnin avulla kissan omistaja löytyisi varmasti.

– Rekisterin perustaminen ja ylläpito maksaisivat, mutta tuleville maakunnille tulisi säästöjä vähentyneinä hoitopäivinä löytöeläinten talteenottopaikoissa. Säästöjä tulisi myös siitä, että tunnistusmerkinnän ollessa pakollinen hoitokuluille löytyisi aina myös maksaja eli kissan omistajasanoi Suomen Kissaliiton puheenjohtaja Veikko Saarela

Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintöylitarkastaja Tiina Pullolan mukaan kissojen ja koirien pakollista tunnistusmerkintää ja rekisteröintiä ei ole suljettu pois, mutta esimerkiksi kustannuksiin ja rekisterin ylläpitoon liittyviä kysymyksiä on vielä ratkaistava.

– Tunnistusmerkintää ja rekisteröintiä on selvitetty ja valmistelu jatkuu. Asiaa aiotaan pohtia siinä vaiheessa, kun tunnistuslainsäädäntöä uusitaan. Kuulemme mielellämme tietoa vastaavien säännösten toimivuudesta muualla maailmassa.

Suomeen mallia Belgiasta ja Norjasta?

Belgiassa on kiristetty kissoja ja koiria koskevaa lainsäädäntöä vuodesta 1996 lähtien. Tavoitteena on ollut vähentää talteen otettujen eläinten määrää. Vuodesta 2012 lähtien on tiukennettu erityisesti kissoja koskevaa lainsäädäntöä kissapopulaation pienentämiseksi. Kaikkien kissojen luovuttajien tulee kastroida sekä tunnistusmerkitä ja rekisteröidä kissat ennen uuteen kotiin luovuttamista.

Laki koskee niin löytöeläinten talteenottopaikkoja, yksityisiä myyjiä kuin kissan ilmaiseksi luovuttaviakin. Ainoastaan virallisten kasvattajien kasvatuskissoja ja vientikissoja ei tarvitse kastroida.

– Etsimme jatkuvasti parhaita käytäntöjä kunnista selvitysten ja tutkimusten avulla. Haasteena on se, että rekisteriä ei toteutettu samaan aikaan pakollisen tunnistusmerkinnän kanssa, sanoi Flandersin alueen eläinten hyvinvointijaoston johtaja Eric Van Tilburgh.

Monessa Suomea lämpimämmässä maassa harjoitetaan vapaaehtoisvoimin niin sanottua loukuta-leikkaa-palauta -toimintaa. Siinä kissa otetaan kiinni, kastroidaan tai steriloidaan ja palautetaan kiinniottopaikkaan. Pohjoisissa olosuhteissa tämä on hyvin haastavaa, sillä kissat kärsivät pakkasesta ja ruoan puutteesta. Norjassa toimintaa kuitenkin harjoitetaan harkitusti.

– Loukuta-leikkaa-kastroi voi olla hyvä ratkaisu kissoille, jotka ovat liian villiintyneitä adoptoitaviksi. Leikattuna palautetut kissat myös pitävät leikkaamattomat kissat poissa asuinalueeltaan. Ajan myötä tämä pienentää kissapopulaatioiden kokoa ja määrää. Vaarana kuitenkin on, että kissat kärsivät paitsi kylmästä, myös sairauksista ja vammoista, jotka jäävät huomaamatta ja hoitamatta. Miten kissojen hyvinvointia voidaan valvoa riittävästi? Tätä keinoa tulisi käyttää vain vaihtoehtona eläimen lopettamiselle ja vain silloin, kun olosuhteet ovat kissalle turvalliset, sanoo norjalaisen eläinsuojelujärjestö Dyrebeskyttelsen Norgen toiminnanjohtaja Monica Dahlback.