Eläinlääkäriliitto: uusi tutkimustieto todistaa kolmen koirarodun buldoggimaisuuden olevan yhden geenin aiheuttama vakava kehityshäiriö – on toimittava

oikeuskuonoon

Eläinlääkäriliitto toteaa aivan uuden geenitiedon valossa, että vakavan, kärsimystä aiheuttavan kehityshäiriön torjumiseksi on ryhdyttävä toimiin. Kehityshäiriöisten koirien jalostaminen keskenään on kestämätöntä ja epäeettistä.
Kehityshäiriöstä kärsiviä englanninbulldoggeja, ranskanbulldoggeja ja bostoninterriereitä ei tule käyttää siitokseen muiden kuin sellaisten koirien kanssa, joilla ei esiinny häiriötä aiheuttavaa geenimuotoa. Ulkonäön sijaan on koirien terveys asetettava etusijalle.

Joulukuussa 2018 julkaistun yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan englanninbulldoggien, ranskanbulldoggien ja bostoninterriereiden tyypillinen ulkonäkö ja sairaudet johtuvat yhdestä ja samasta DVL2-geenistä. Geenin virheellinen muoto aiheuttaa Robinow-tyyppisen kehitysvammaisuuden oireyhtymän, joka ihmisilläkin tuottaa selkärangan ja kasvojen epämuodostumia. Koirilla seurauksena on korkkiruuvimainen häntä, selkärangan epämuodostumat ja lyttykuonoinen olemus (Mansour ym. 2018).

Brakykefaaliset eli lyttykuonoiset rodut ovat erittäin suosittuja lemmikkeinä, vaikka tietoa niiden lyhyen kallon ja muiden kehityshäiriöiden aiheuttamista ongelmista on helposti saatavilla ja aiheesta on käyty runsaasti julkista keskustelua. Hengitysvaikeudet, silmien, ihon, hampaiden, tukirangan ja suoliston sairaudet sekä synnytysvaikeudet aiheuttavat huomattavaa kärsimystä näiden rotujen edustajille.Koirien oireita voidaan jonkin verran helpottaa eläinlääkärin hoidolla, mutta itse kehityshäiriötä ei voida parantaa.

Virheellinen DVL2-geenimuoto todettiin kaikilla tutkituilla englannin- ja ranskanbulldogeilla ja 94 prosentilla bostoninterriereistä. Bulldoggimaisuus johtuu geenivirheen samaperintäisyydestä eli homotsygotiasta kyseisissä roduissa. Kyseisissä roduissa ei siis ole terveitä yksilöitä lainkaan, vaan jokaisella koiralla on kehitysvamma. Jos kaikilla rodun edustajilla on geenimuutos, joka aiheuttaa koiralle vakavan kehitysvamman, ainoa eettisesti perusteltu vaihtoehto rodun säilyttämiseksi on risteyttää näiden rotujen edustajia rodun ulkopuolelta tuotujen terveiden koirien kanssa. Roturisteytyksessä menetetään kuitenkin samalla bulldoggimaiset piirteet. Kehityshäiriöisten koirien jalostaminen keskenään on kestämätöntä ja epäeettistä.

Eläinsuojelulaki kieltää kärsimystä aiheuttavan jalostuksen. Laki uudistuu ja tavoitteena on, että kärsimystä aiheuttavaan jalostamiseen puututaan lainsäädännön keinoin entistä tehokkaammin. Eläinlääkäriliiton näkemyksen mukaan nykytietämyksen valossa kehityshäiriögeeniä kantavien, puhdasrotuisten englannin- ja ranskanbulldoggien ja bostoninterriereiden lisäännyttäminen keskenään on tulkittava eläinsuojelulain vastaiseksi.

Tutkimusta koirien perinnöllisistä sairauksista tehdään ja geenitestejä kehitetään myös Suomessa. Useita sairauksia aiheuttavia geenejä on paikallistettu ja sairauksien torjumista varten on olemassa helposti hyödynnettäviä testejä. Nopeasti etenevä geenitutkimus antaa lisää tietoa lainsäädännön kehittämiseksi ja parempien ratkaisujen tekemiseksi koirien jalostuksessa.

www.sell.fi,

Viite tutkimukseen:

Mansour TA, Lucot K, Konopelski SE, Dickinson PJ, Sturges BK, Vernau KL, Choi S, Stern JA, Thomasy SM, Döring S, Verstraete FJM, Johnson EG, York D, Rebhun RB, Ho HH, Brown CT, Bannasch DL. Whole genome variant association across 100 dogs identifies a frame shift mutation in DISHEVELLED 2 which contributes to Robinow-like syndrome in Bulldogs and related screw tail dog breeds. PLoS Genet. 2018 Dec 6;14(12):e1007850. doi: 10.1371/journal.pgen.1007850.

Kennelliiton kaverikoirat toivat viime vuonna iloa 84 000 eri-ikäiselle

055a7358-3590-49fd-a575-c2357fb5466d-w_576_h_2000

Kennelliiton kaverikoiratoiminnan suosio kasvaa vauhdilla. Päiväkodeissa, vanhusten palvelutaloissa ja vammaisten hoitokodeissa ohjaajiensa kanssa vierailevat kaverikoirat toivat viime vuonna iloa noin 84 000 ihmiselle. Kennelliitto rakentaa kaverikoiratoiminnan rinnalle lukukoiratoimintaa yhteistyössä kirjastojen kanssa.

Valtaisan suosion saavuttanut Kennelliiton kaverikoiratoiminta käynnistyi vuonna 2001. Nyt kaverikoiria on jo 1800 ja koiranohjaajia noin 1600. Käyntikohteita oli viime vuonna yli 850. Ahvenanmaata lukuunottamatta kaverikoiratoimintaa on ympäri Suomea alueellisissa kennelpiireissä.

Kennelliitto käynnisti vuonna 2017 lukukoiratoiminnan. Lukukoiria on noin 200. Lukukoiria ohjaajineen koulutetaan jatkuvasti lisää vastaamaan kasvavaan kysyntään.

Kennelliiton kaveri- ja lukukoirakoiratoiminnasta vastaava Kimmo Nokelainen iloitsee kaveri- ja lukukoirien saamasta suosiosta.

– On hienoa nähdä, miten paljon iloa toiminta tuo kaikenikäisille. Toivomme, että saamme kaveri- ja lukukoiratoimintaan mukaan mahdollisimman hyvin eri-ikäisiä koiranohjaajia ja jatkossa myös enemmän miehiä. Moni vanha metsämies silittelisi mielellään vaikkapa suomenpystykorvaa ja kuulisi samalla juttuja siitä, millaista metsällä nykyään on.

Kaveri- ja lukukoiraa ei ole karvoihin katsomista

Kennelliiton kaveri- ja lukukoiratoiminta ovat avoimia kaikille, myös monirotuisille koirille. Toimintaan hakeutuvan koiran tulee olla yli kaksivuotias, perusterve ja ihmisystävällinen koira, joka sopii perusluonteeltaan tämäntyyppiseen toimintaan.

– Kaveri- ja lukukoirilta edellytetään kykyä työskennellä toisten koirien läheisyydessä. Koiralla tulee olla hyvä ja luottavainen suhde ohjaajaansa. Koiralle tulee olla jo kertynyt kokemusta erilaisista ihmisistä, paikoista ja tilanteista, kertoo Kennelliiton kaveri- ja lukukoirakoordinaattori Sanna Pirinen.

Kaikkien kaveri- ja lukukoiratoimintaan hakevien koirien soveltuvuus toimintaan arvioidaan. Koirien tulee olla tunnistusmerkittyjä, ja Kennelliiton rotukoirarekisterissä tai FIX-rekisterissä. Koiranohjaajalta edellytetään Kennelliiton jäsenyyttä ja liiton kaveri- tai lukukoirakurssin suorittamista.

Kaveri- ja lukukoiratoimintaa tehdään aina koirien ehdoilla. Lähtökohtana on, että koira haluaa itse ottaa kontaktia vieraisiin ihmisiin. Koirat työskentelevät kerrallaan tarkoin määritellyissä ajanjaksoissa korkeintaan kerran viikossa.

Kennelliiton kaverikoiran tunnistaa oranssista huivista, jossa lukee Kennelliitto. Kennelliiton lukukoirilla on puolestaan keltaiset huivit.

Toimintaan pääsee mukaan alueellisten koulutusten kautta

Kennelliiton kaveri- ja lukukoirakoulutuksia järjestetään ympäri Suomea kennelpiirien alueilla. Kaverikoiriin voi tutustua eri tapahtumissa ympäri Suomen. Kennelliitto palkitsee ansioituneita kaverikoiria monien tapahtumien yhteydessä.

Tietoa kaveri– ja lukukoiratoiminnasta sekä koulutuksista ja tapahtumista löytyy Kennelliiton verkkosivuilta.