Selvitys valmistunut – koirien rekisteröinti tulossa pakolliseksi 2022 alkaen

look-to-me

Selvitys virallisen koira- ja kissarekisterin perustamisesta Suomeen on valmistunut. Rekisteri tullaan perustamaan, mutta ensi vaiheessa vain koirien osalta. Rekisterin edellyttämä lainsäädäntötyö tullaan käynnistämään tämän vuoden aikana.

“Koirarekisterin perustaminen ja koirien tunnistusmerkinnän säätäminen pakolliseksi on merkittävä askel koirien paremman terveyden ja hyvinvoinnin puolesta. Koirien pakollisella tunnistusmerkinnällä haluamme erityisesti ehkäistä pentutehtailua ja laitonta maahantuontia, sekä helpottaa irrallaan tavattujen koirien palauttamista”, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä sanoo.

Maa- ja metsätalousministeriö on linjannut, että rekisterin perustamisessa tultaisiin ensisijaisesti selvittämään mahdollisuus käyttää apuna yksityistä toimijaa, joka huolehtii sekä tietojärjestelmästä että rekisterin edellyttämästä tietokannasta. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että eläimen omistaja tekisi rekisteröinnin yksityisen toimijan järjestelmään, jossa rekisterin pakolliset viranomaistiedot ja yksityisen toimijan tiedot pidettäisiin luotettavasti erillään tietosuoja-asetuksen edellyttämällä tavalla. Lainsäädännön mukainen virallinen rekisterinpitäjä olisi kuitenkin Ruokavirasto. Näin kustannukset rekisterin perustamisessa saataisiin pysymään kohtuullisina.

Ruokavirasto tulee kilpailuttamaan hankkeen etsiessään sopivaa tahoa viranomaista avustavaan rooliin.

Selvityksessä toisena vaihtoehtona oli malli, jossa keskustietokanta olisi Ruokavirastossa, mutta tietojen päivitys tapahtuisi yksityisen toimijan tai yksityisten toimijoiden tietokannoista keskustietokantaan. Kolmannessa vaihtoehdossa tietojen päivitys tapahtuisi suoraan Ruokaviraston ylläpitämään keskustietokantaan.

Uuden rekisterin kilpailutus, kehitystyö ja käyttöönotto vaatii aikaa. Lisäksi tietoturvaan ja tietosuojaan liittyvät vaatimukset tulee tarkoin selvittää. Näillä näkymin rekisteri saadaan käyttöön aikaisintaan vuonna 2022.

“Koirien pakollinen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti luovat pohjaa lainsäädännön laajentamiseen myös kissoille. Suomen on jo korkea aika edetä asiassa, sillä koirien tunnistusmerkinnästä ja rekisteröinnistä on jo säädetty useissa Euroopan maissa.” ministeri Leppä toteaa.

Koirarekisterin perustamista esitettiin selvitettäväksi viime syksynä eduskunnalle annetussa esityksessä eläinten hyvinvointilaiksi. Selvityksen teki selvityshenkilö Reetta Stjerna MMM:n toimeksiannosta. Se on kokonaisuudessaan luettavissa tässä  PDF 881kB .

Eduskuntavaalit: Kennelliitto julkaisi tavoitteensa hallituskaudelle 2019–2023

dog-using-laptop-computer

Suomen Kennelliitto on julkaissut seitsemän tavoitetta seuraavalle hallituskaudelle. Tavoitteiden toteuttaminen edistäisi ihmisen vastuuta eläinten ja ympäristön hyvinvoinnista, parantaisi tasa-arvoa sekä lisäisi yleistä turvallisuutta.

– Suomessa on 700 000 koiraa, joten koiran omistaminen koskettaa valtaosaa suomalaisista tavalla tai toisella. Valtakunnallisella politiikalla ja lainsäädännöllä luodaan raamit sille, että voimme elää hyvää elämää koiran kanssa. Kannustamme kaikkia koiranomistajia selvittämään ennen eduskuntavaalien äänestyspäätöstä, miten ehdokkaat suhtautuvat koiraharrastajien esille nostamiin teemoihin, sanoo Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen.  

Suomen Kennelliiton viestit vuosien 2019–2023 hallituskautta varten ovat:

  1. Lakisääteinen koirien tunnistusmerkintä ja rekisteröinti on toteutettava viivytyksettä
  2. Monipuolisista koiraharrastusmahdollisuuksien edellytyksistä on huolehdittava koko maassa
  3. Lainsäädännön on tuettava vastuullista koirankasvatusta
  4. Verkkokauppa-alustoilla koirien myyjiltä on vaadittava vahvaa tunnistautumista
  5. Susikannan hoidossa on turvattava koiravahinkojen ennaltaehkäisy
  6. Rajat räiskeelle – järeämmät ilotulitteet siirtymäajalla vain ammattilaisten käyttöön
  7. Avustajakoirille on annettava opaskoiria vastaava status

Nykyisen eduskunnan käsiteltävänä olevaan esitykseen eläinten hyvinvointilaista on kirjattu, että koirien tunnistusmerkintä ja rekisteröinti lisätään eläinten tunnistamislainsäädäntöön.

– Koirien lakisääteistä tunnistusmerkintää ja rekisteröintiä kannatetaan laajasti niin järjestöjen, eläinlääkäreiden, viranomaisten kuin poliitikkojen kesken. Ne tulisikin toteuttaa viipymättä. Kennelliiton rekisterissä on kolme neljästä Suomen koirasta ja meillä on hyvät valmiudet laajentaa järjestelmä kattamaan myös muut koirat, Lehkonen painottaa.

Lue lisää Kennelliiton verkkosivuilta

Venäjältä Suomeen tuodut koirat aiheuttavat rabiesepäilyjä

two-dogs-playing-in-snow

Läänineläinlääkärin mukaan Venäjältä Suomeen tuotaviin koiriin liittyy tautiriskejä. Jos rabiesta epäillään, on koira tuotava virkaeläinlääkärin tarkastukseen välittömästi, jotta voidaan välttyä turhilta ihmisten estohoidoilta.

Rabies eli raivotauti on viruksen aiheuttama keskushermostosairaus, jota esiintyy kaikkialla maailmassa ja Euroopassa pääasiassa itäisen Euroopan alueella. Rabies tarttuu tasalämpöisiin eläimiin ja eläimistä ihmisiin. Yleensä rabies tarttuu pureman seurauksena, mutta tartunta on mahdollinen myös limakalvojen kautta syljen välityksellä. Ihmisellä oireinen rabies johtaa kuolemaan.

Läänineläinlääkäri Sari Haikka Etelä-Suomen aluehallintovirastosta kertoo, että Suomeen Venäjältä laillisesti ja laittomasti tuodut koirat ovat aiheuttaneet alkuvuodesta rabiesepäilyjä, jotka ovat johtaneet altistuneiden ihmisten estohoitoon. Tutkimustulokset ovat kuitenkin osoittaneet, että näillä koirilla ei ollut rabiesta. Tauti voidaan todentaa ainoastaan lopetetun eläimen aivoista otetusta näytteestä laboratoriotutkimuksella.

− Eläimen rabiesepäilyssä altistuneille henkilöille annetaan neljän tai viiden rokotuksen sarja ja usein vasta-ainehoito, ja tämä estohoito maksaa 2100 euroa aikuiselta. Yksi koira, jolla epäillään rabiesta, voi altistaa puremalla tai syljellä useita ihmisiä. Tällöin hoitokuluja tulee paljon altistuneiden kotikuntien maksettavaksi, Haikka kertoo.

Rokotusmerkintöihin ei välttämättä voi luottaa

Haikan mukaan kahdessa estohoitoon johtaneessa tapauksessa koirilla oli rabiesrokotusmerkinnät, mutta koirista ei siltikään löytynyt rokotuksen antamia suojaavia vasta-aineita. Merkinnät olivat siis todennäköisesti väärennettyjä. Toisessa tapauksessa koira puri omistajaansa, ja toisella koiralla oli rabiekselle tyypilliset oireet.

Haikka kertoo, että myös viime vuonna Suomessa havaittiin koira, jolta puuttui rabieksen vasta-aineet rokotusmerkinnästä huolimatta. Kyseessä oli runsaasti kuolaava, vakavasti sairas koira, joka tutkittiin rabieksen varalta oireiden vuoksi. Koiralla ei kuitenkaan todettu rabiesta. Koira oli ostettu Tallinnasta, mutta tuotu Venäjältä Belgorodin alueelta, jossa tiedetään esiintyvän rabiesta. Edellä mainitussa, alkuvuodesta 2019 havaitussa tapauksessa koiran rabiesrokotusmerkintä oli leimattu Arkangelin alueella, jossa on niin ikään rabiesta.

Jos koiralla epäillään rabiesta tai sen mahdollisuus halutaan sulkea pois, koira kutsutaan virkaeläinlääkärin tarkastukseen eläintautilain perusteella. Pyyntöä on noudatettava mahdollisimman nopeasti ja viranomaisia on avustettava tilanteen selvittämisessä. Nopealla toiminnalla myös vältytään turhilta estohoidoilta, joiden kustannukset tulevat suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän maksettavaksi. Tautiepäilyt kuormittavat viranomaisia, ja rabiesta voidaan pitää uhkana kansanterveydelle.

Eläinten maahantuojien ja ostajien kannattaa olla valppaina

Haikka muistuttaa, että koiran tuontiin Itä-Euroopan rabiesalueilta liittyy riskejä, joista on syytä olla tietoinen. Hän suosittelee mieluummin kotimaisen koiran hankintaa.

− Jos välttämättä haluaa tuoda koiran alueelta, jossa esiintyy rabiesta, on minimoitava riskit. Esimerkiksi Venäjällä ei vaadita koirilta vasta-ainetestausta, mutta on sieltä tuotaessa syytä testata rabieksen vasta-aineet koirasta ennen tuontia. Katukoirissa on monia muitakin tautiriskejä, jotka tulee ottaa huomioon, mutta rabies on näistä vaarallisin. Rabies johtaa oireisena aina ihmisenkin kuolemaan ja voi tarttua ihmiseen jo ennen koiran oireiden alkua, Haikka muistuttaa.

Jos epäilee altistumista rabiekselle, on välittömästi otettava yhteyttä lääkäriin. Puremahaava tai altistunut alue pitää puhdistaa välittömästi, sillä puhdistaminen vähentää tartuntavaaraa merkittävästi. Haavaa puhdistetaan ensin vedellä ja saippualla 15 minuutin ajan ja sen jälkeen 70 % alkoholilla, esimerkiksi käsihuuhteella. Limakalvoaltistuksessa likaantuneet alueet huuhdellaan välittömästi runsaalla vedellä 15 minuutin ajan.

Lemmikkieläinten maahantuojat ja ostajat ovat avainasemassa rabieksen ehkäisyssä. Jokaisen tuojan tulee olla tietoinen ulkomailta tuotavien eläinten aiheuttamista tautiriskeistä. Sari Haikka korostaa, että nopea reagointi on tärkeää, kun koiralla epäillään rabiesta.

Lisätietoa rabieksesta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sivuilla

Lisätietoa eläimen rabieksesta Ruokaviraston sivuilla

HESYn hoiviin 347 eläintä vuonna 2018 – muutos elämäntilanteessa jättää lemmikin omistajineen tyhjän päälle

mignon-petit-chaton

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY otti vuonna 2018 hoitoonsa 347 avun tarpeessa olevaa lemmikkieläintä. Tämä tarkoittaa lähes yhtä eläintä vuorokaudessa. Valtaosa eli 75 prosenttia eläimistä oli kissoja ja yli 60 prosenttia eläinsuojelullisista tai sosiaalisista syistä hoitoon otettuja. 

Vuonna 2018 HESY otti hoiviinsa 260 kissaa, 34 koiraa, 23 kania ja 30 muiden lajien edustajaa. Näistä eläimistä 88 oli löytöeläimiä, 43 palautuseläimiä ja peräti 216 eläinsuojelusyistä huostaanotettuja tai omistajan elämäntilanteen muutosten takia hoitoon otettuja. 

Etenkin sosiaalisista syistä suoraan HESYn hoitoon otettujen eläinten määrä oli vuonna 2018 verrattain korkea: 130. Nämä ovat eläimiä, joiden omistajat ovat joutuneet luopumaan lemmikeistäänvaikeassa tilanteessa, kuten esimerkiksi vakavan sairauden, laitoshoidon, asunnottomuuden, varattomuuden, vankeustuomion, perheenlisäyksen tai muuten muuttuneen elämäntilanteen tai pitovaikeuksien takia. 

– Nämä ihmiset ja eläimet ovat väliinputoajia. Kunnat huolehtivat löytö- ja huostaanotetuista eläimistä, ja tämä hoitovelvoite tulisi ulottaa sosiaalitapauksiin. On kestämätöntä, että eläin uhkaa jäädä kaiken huolenpidon ulkopuolelle tilanteissa, joissa huostaanoton kriteerit eivät täyty mutta eläin on käytännössä omistajansa olosuhteiden takia vaarassa joutua heitteille. Tällaisten rajatapausten hoitaminen ja hoitokulut jäävät nykytilanteessa yleensä eläinsuojeluyhdistysten varaan, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen. 

Yhdistyksen hoitoon tuotujen eläinten lajijakauma oli vuonna 2018 osapuilleen sama kuin vuonna 2017. Pienenä poikkeuksena olivat kissat, joiden osuus eläinten kokonaismäärästä laski yli kymmenellä prosenttiyksiköllä 75 prosenttiin, ja muut eläinlajit, joiden määrä kasvoi vajaasta kahdesta prosentista liki yhdeksään prosenttiin. Muihin eläimiin kuuluvat kaikki muut lajit paitsi kissat, koirat ja kanit, jotka muodostavat eläintilastojen pääkategoriat. Kissamäärän väheneminen nosti myös koirien ja kanien suhteellista osuutta vuonna 2018. 

Muiden eläinlajien määrää kasvattivat pääasiassa huostaanotot ja sosiaalisista syistä tehdyt hoitopäätökset.

– Olemme hoitaneet viime vuonna muun muassa käärmeitä, lintuja, hamstereita, rottia, marsuja ja chinchilloja, joista lähes kaikki otettiin hoitoon omistajan ongelmien takia. On huolestuttavaa, että ihmiset, jotka eivät välttämättä kykene pitämään huolta edes omista asioistaan, ovat vastuussa vaativien eläinlajien säännöllisestä hoidosta. Suunnitteilla oleva sallitut lemmikkieläinlajit määrittelevä positiivilista onkin erittäin tervetullut uudistus. Toivomme, että näkemyksiämme kuullaan tässä asiassa jo seura- ja harrastuseläinten pitoa koskevan asetuksen valmisteluvaiheessa, Luukkainen esittää.

Vuodesta 2007 asti HESY on ottanut hoitoonsa keskimäärin 500 hylättyä tai huonosti hoidettua lemmikkieläintä joka vuosi. Eläinmäärän väheneminen viime vuonna 347 yksilöön selittyy osittain sillä, että yhdistyksen hoitoon tuotiin vähemmän eläimiä maakunnista. Esimerkiksi vuonna 2017 puolet HESYn hoitoon tuoduista eläimistä oli peräisin pääkaupunkiseudun ulkopuolelta. Vuonna 2018 osuus oli noin 39 prosenttia.

 HESY toimii tällä hetkellä Siuntion löytökissojen virallisena talteenottopaikkana. Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Kirkkonummen löytöeläimet toimitetaan Viikin löytöeläintalolle, jossa niitä säilytetään lakisääteiset 15 vuorokautta. HESYlle tuodaan Viikin löytöeläintalolta sellaisia eläimiä, joiden omistajia ei ole löytynyt määräaikana ja joita ei ole saatu sen jälkeen myytyä eteenpäin. HESY helpottaa myös maakuntien löytöeläinten talteenottopaikkojen ruuhkaa ottamalla vastaan eläimiä jäsenyhdistyksiltään ja niiltä löytöeläintaloilta sekä eläinsuojeluyhdistyksiltä, joiden tilat ovat täynnä.

HESYn hoidossa on tällä hetkellä noin 100 eläintä.