Labradorinnoutaja edelleen Suomen suosituin rotu – myös kotimaisten rotujen suosio kasvussa

labrador-retriever-

Labradorinnoutaja on edelleen suomen rekisteröidyin koirarotu. Toiselle sijalle tilastossa nousi ensimmäistä kertaa suomenlapinkoira. Sen lisäksi myös kaksi muuta kotimaista rotua, suomenajokoira ja karjalankarhukoira, mahtuivat suosituimpien kymmenen rodun joukkoon. Kaiken kaikkiaan Suomen Kennelliitto rekisteröi viime vuonna 45 704 koiraa.

Labradorinnoutajan suosiolle ei näy haastajaa. Rotu oli suosituin 2195 rekisteröidyllä koiralla. Tämä tarkoittaa, että noin viisi prosenttia rekisteröidyistä koirista oli labradoreja.

Kansainvälinen koiranjalostusliitto FCI on jakanut koirarodut tyypin ja käyttötarkoituksen perusteella roturyhmiin. Kymmenestä ryhmästä ensimmäiseksi sijoittui pystykorvat ja alkukantaiset koirat 9859 rekisteröinnillä. Suosittujen kotimaisten, suomenlapinkoiran ja karjalankarhukoiran, lisäksi tästä ryhmästä kymmenen parhaan joukkoon ylsivät jämtlanninpystykorva (3.) ja harmaa norjanhirvikoira (9.)

Toiseksi suurin roturyhmä olivat seura- ja kääpiökoirat 7403 koiralla. Ryhmään kuuluvat esimerkiksi bichon frisé, havannankoira ja chihuahuat, joiden rekisteröintimäärät pysyivät 400-500 koirassa.

Kotimaisten rotujen suosio ilahduttaa

Suomenlapinkoira nousi toiseksi suosituimmaksi 1464 rekisteröinnillä. Tämä oli noin 300 koiraa enemmän, kuin vuonna 2017. Karjalankarhukoira nousi kymmenen suosituimman joukkoon, sijalle kahdeksan. Karhukoiria rekisteröitiin viime vuonna jo 900 koiraa.

Suomenajokoiran sijoitus laski sijalta kolme kuudenneksi. Niitä rekisteröitiin 1151, mikä on noin 200 koiraa vähemmän kuin edellisvuonna. Suomenpystykorva oli tilastossa 16. ja lapinporokoira 36.

– On upeaa nähdä, että kotimaiset rotumme ovat nosteessa. Suomen itsenäisyyden juhlavuonna nämä viisi rotua olivat paljon esillä, ja silloin tehty työ tuottaa nyt tulosta. Suomenlapinkoiran kipuaminen ensimmäistä kertaa tilaston kakkossijalle on hieno saavutus, toteaa Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen ilahtuneena.

Rekisteröintejä aikaisempaa vähemmän

Kokonaisuudessaan rekisteröintien määrä laski vuonna 2018 edellisvuoteen verrattuna noin 800 koiralla. Suomen Kennelliiton toiminnanjohtaja Markku Mähönen ei näe notkahdusta vielä huolestuttavana.

– Rekisteröintien määrä laski, mutta kyse on normaalista vaihtelusta pentujen syntyvyydessä. On kuitenkin hyvä tämän tilaston kohdalla muistaa, että kaikkien koirien rekisteröinti on tärkeää, jotta koirien alkuperästä saadaan tietoa niiden hyvinvoinnin tueksi. Toivommekin aktiivisuuden lisääntymistä myös monirotuisten koirien rekisteröinneissä, toteaa Mähönen.

Tunnistusmerkitseminen ja rekisteröinti ovat olleet paljon esillä keskusteluissa eläinten hyvinvointilaista. Maa- ja metsätalousministeriössä on myös valmisteltu selvitystä koirien ja kissojen virallisen rekisterin perustamisesta Suomeen. Kennelliitolla on hyvät valmiudet kerätä kaikkien koirien tunnistus- ja omistajatiedot. Tilastokeskuksen arvion mukaan Suomessa on 700 000 koiraa. Näistä noin 530 000 on Kennelliiton rekisterissä.

Kennelliitto kerää tietoa sukupolvia kattavan rotukoirien kantakirjarekisterin lisäksi monirotuisista koirista tunnistemerkintä- ja omistajarekisteriin eli niin sanottuun FIX-rekisteriin. Rekisterissä on jo noin 16 000 koiraa.

– Myös monirotuisen koiran rekisteröinnissä on hyötynsä ja nämä tulevat korostumaan tulevaisuudessa. Koiran tietoihin on tulevaisuudessa mahdollista saada rokotustiedot näkyviin, harrastusmahdollisuudet monipuolistuvat ja kadotessa koira palaa nopeammin takaisin omistajalleen, kertoo Mähönen monirotuisen koiran rekisteröinnin hyödyistä.

Suomen suosituimmat rodut vuonna 2018

Suluissa rotujen sijoitus ja rekisteröintimäärä viime vuodelta.

  1. (1) labradorinnoutaja 2195 (2125)
  2. (5) suomenlapinkoira 1464 (1181)
  3. (2) jämtlanninpystykorva 1394 (1649)
  4. (4) saksanpaimenkoira 1213 (1305)
  5. (6) kultainennoutaja 1174 (1149)
  6. (3) suomenajokoira 1151 (1364)
  7. (7) shetlanninlammaskoira 1015 (1098)
  8. (12) karjalankarhukoira 900 (693)
  9. (10) harmaa norjanhirvikoira 846 (771)
  10. (8) jackrussellinterrieri 826 (929)

Lue lisää rekisteröinneistä uusimmasta Koiramme-lehden artikkelista numerosta 1-2/2019 ja Koiramme-lehden verkkouutisesta.

RHD-tauti todettu lemmikkikaniinissa Pohjanmaalla

widderkaninchen

Pohjanmaalta Ruokavirastoon tutkittavaksi toimitetussa lemmikkikaniinissa on todettu kaniinien kalikiviruksen aiheuttama verenvuotokuumetauti RHD (Rabbit Hemorragic Disease). Suomessa on saatavilla rokote lemmikkikaniineille, jonka käyttämistä suositellaan. Virus ei tartu ihmisiin, koiriin tai kissoihin.

RHD on hyvin ympäristössä säilyvän kalikiviruksen aiheuttama, herkästi leviävä kaniinien (Oryctolagus cuniculus) usein kuolemaan johtava sairaus.

Sama virustyyppi, RHDV2, todettiin Suomessa ensimmäisen kerran keväällä 2016, jolloin se aiheutti pääkaupunkiseudulla villikaniineissa huomattavaa kuolleisuutta. Tauti todettiin tuolloin myös yhdellä helsinkiläisellä lemmikkikaniinilla.

Vuonna 2017 todettiin yksi lemmikkikaniinitapaus Oulussa, vuoden 2018 aikana tapauksia ei todettu yhtään. Vuosina 2017, 2018 ja 2019 ei villikaniineissa ole havaittu lisääntynyttä kuolleisuutta.

Lisätietoa RHD-sairaudesta

HESY helpottaa maaseudun katastrofaalista kissatilannetta paikallisjärjestöjen kautta

chat-marchant-dans-lherbe-

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY on valtakunnallinen yhdistys, jonka toiminta ulottuu sen paikallisjärjestöjen kautta eri puolille Suomea. Maaseudulla jäsenyhdistyksiä työllistävät kaikkein eniten ulkona elävät kissapopulaatiot. Ongelman syynä on välinpitämätöntä kissanpitoa ylläpitävä asenneilmasto.

HESYllä on kuusi jäsenyhdistystä, joiden kautta liikkuu vuosittain noin 1700 eläintä. Näistä selkeästi suurin osa on kissoja. HESY tukee paikallisyhdistyksiään vuosittaisilla rahallisilla avustuksilla ja ottamalla mahdollisuuksiensa mukaan vastaan eläimiä ruuhkautuneilta jäsenjärjestöiltä. Näin HESY pyrkii helpottamaan maakunnissa toimivien eläinsuojelujärjestöjen kuormitusta ja auttamaan mahdollisimman monia kodittomia eläimiä.

– Maaseudulla järjestöt toimivat usein äärirajoilla ja tukitoimin niiden kapasiteetti riittää paremmin auttamaan suurta hädänalaisten eläinten määrää. Tavoitteemme on konkreettisen avun lisäksi edistää vastuuntuntoista lemmikinpitoa ja kissojen arvostusta alueilla, joissa eläinten kohtelu on takapajuisinta. Suomeen tarvitaan koko maan kattavaa eläinsuojeluverkostoa. Muuten eläinten asema ei parane ja kissojen heitteillejättö jatkuu, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

HESYn tuorein jäsenyhdistys on Kauhavalla toimiva Kehräämö ry. Etelä-Pohjanmaalla on paljon maataloutta ja siten myös navettakissoja sekä kettutarhakissoja. Vuonna 2018 perustetun järjestön suurimpina haasteina ovat työkissojen huono ja välinpitämätön pito, puolivilliintyneet kissalaumat sekä alueella vallitsevat väärät uskomukset kissan tarpeista.

– Osa alueemme väestöstä pitää kissojen loishäätöä, rokotusta ja leikkauttamista tarpeettomina. Vallalla on myös käsitys, että kissa pärjää ulkona talvipakkasellakin. Maatiloilla ja turkistarhoilla kissa ei useimmiten ole lemmikin asemassa, vaan ulkorakennuksissa ja ulkona elävä työeläin, joka pitää hiiret loitolla ja jonka uskotaan saalistavan ruokansa itse. Luontoon syntyy paljon kissoja, joista ei huolehdi kukaan ja jotka villiintyvät. Tämä johtuu siitä, että kissoja ei leikkauteta, koska operaation luullaan vievän kissan hiirestämishalut, sanoo Kehräämö ry:n puheenjohtaja Elisabeth Pihlajamäki.

Vaikka virheelliset kissakäsitykset elävät maaseudulla sitkeässä, näkyy tunnelin päässä valoa. Etelä-Pohjanmaalla toimii monia eläinsuojeluyhdistyksiä, joista yhä useampi saa ilmoituksia ulkona elävistä kissalaumoista.

– Tämä ei tarkoita sitä, että kissapopulaatioita olisi entistä enemmän, vaan sitä, että yhdistysten harjoittama tiedotus- ja valistustyö tuottaa tulosta. Ihmiset ilmoittavat näkemistään epäkohdista herkemmin, ja useampi kissa saadaan turvaan, Pihlajamäki lisää.

HESYn viisi muuta jäsenjärjestöä ovat Kouvolan seudun eläinsuojeluyhdistys KSEY, Mikkelin eläinsuojeluyhdistys MESY, Päijät-Hämeen eläinsuojeluyhdistys, Tampereella toimiva Kissojen Katastrofiyhdistys KKY ja Tuupovaaran Öllölässä sijaitseva Kissojen alkukoti ja apu ry. HESYn jäsenyydestä kiinnostuneet eläinsuojeluyhdistykset ja muut järjestöt saavat lisätietoa jäseneksi liittymisestä lähettämällä sähköpostia osoitteeseen: pirjo.onza@hesy.fi. Jäsenliittymislomake löytyy sivuilta hesy.yhdistysavain.fi

HESY on vuonna 1874 perustettu eläinsuojelun uranuurtaja Suomessa. Yhdistyksen päätarkoitus on auttaa kodittomia lemmikkieläimiä. HESY sijoittaa vuosittain noin 500 hylättyä eläintä uusiin, vastuuntuntoisiin koteihin. hesy.fi