Koira kestää kuumuutta huonommin kuin moni lemmikin omistaja tietää

c1orqevmve9eyy1qrz99

Koiran jättämisestä yksin autoon varoitellaan joka kesä. Moni lemmikin omistaja ei kuitenkaan tiedosta, että koira voi saada lievän lämpöhalvauksen yllättävän helposti myös aurinkoisella kotipihalla tai lenkillä rasittuessa, vaikka lämpötila ei itsestä tuntuisikaan vielä liian kuumalta.

– Vahinkoilmoituksia koiran hoidattamisesta lämpöhalvauksen vuoksi tulee Ifiin aina hellejaksojen aikana. Riskiryhmään kuuluvat etenkin pienet pennut, iäkkäät sekä sairaat koirat. Roduista lyhytkuonoiset rodut, kuten mopsit ja ranskanbulldoggit, kestävät erittäin huonosti kuumuutta, koska lyhyiden hengitysteiden vuoksi kuuma ilma ei ehdi viilentymään ennen kuin se menee keuhkoihin, kertoo Ifin eläinlääkäri ja eläinvakuutusten tuotepäällikkö Heidi Elomaa.

Toisin kuin voisi luulla, lyhyt turkki etenkin mustana altistaa pitkää turkkia enemmän lämpöhalvaukselle, koska auringon paahde pääsee siitä suoraan iholle.

– Kuumana päivänä lenkit pitää ajoittaa aikaiseen aamuun ja myöhäiseen iltaan ja jättää keskipäivällä myös pihalla leikittäminen väliin. Koiraa voi olla myös tarpeen ohjata aurinkoisella pihalla varjoon. Nykyään koiran saa ottaa monelle terassille mukaan, mutta silloin omistajankin pitää istua varjossa ja varata raikasta juomista myös lemmikille, muistuttaa Elomaa.

Aurinkoisina kesäpäivinä lenkkeillessä kannattaa huomioida lisäksi asfaltin kuumeneminen.

– Harva on testannut itse paljasjaloin, kuinka polttavaksi asfaltti kuumenee. Koiran tassut ovat kuitenkin yhtä lailla herkät. Jos on joutunut kävelyttämään koiraa kuumalla asfaltilla, tassut tulee tarkastaa ja tarvittaessa hoitaa kärsineitä anturoita esimerkiksi tassurasvalla.

Reagoi nopeasti koiran poikkeavaan käytökseen

Tarkkaile lämpimällä säällä, että lemmikki on levollinen, halukas juomaan ja sen hengitystiheys tasaantuu normaalisti rasituksen jälkeen.

– Nämä merkit kertovat, että kaikki on kunnossa. Sen sijaan reagoimista vaativia hälytysmerkkejä ovat, jos koira ei toivu rasituksesta, läähättää jatkuvasti ja alkaa pahimmillaan mennä veltoksi ja reagoimattomaksi, Elomaa painottaa.

Ensihoitona koira pitää viedä viileään paikkaan, kuten kylmälle kaakelilattialle, ja pyrkiä viilentämään kehoa valelemalla sitä viileällä vedellä etenkin alaraajoista. Päätä voi viilentää asettamalla kylmän, märän pyyhkeen pään päälle. Koiralle tulee tarjota raikasta vettä, mutta ei pakkojuottaa.

– Nämä ohjeet toimivat, vaikka koira olisi vain uupunut lämmöstä eikä kyse olisi varsinaisesta lämpöhalvauksesta. Jos oireet ovat vakavampia ja viittaavat jo lämpöhalvaukseen, on lähdettävä välittömästi lähimmälle eläinlääkäriklinikalle. Kuljetuksen aikana auto on saatava pidettyä mahdollisimman viileänä, eli paras paikka koiralle ei ole esimerkiksi farmariauton takatila. Lämpöhalvauksessa elimistön lämmönsäätelykeskus on vaurioitunut ja ruumiinlämpö nousee vaarallisen korkealle, jolloin tila on hengenvaarallinen, Elomaa toteaa.

Etäeläinlääkäri antaa ensineuvoja

Lämpöhalvauksesta johtuvia eläinlääkärikuluja korvataan Ifissä koiravakuutuksesta. Ifin eläinvakuutusasiakkaat voivat hyödyntää myös etäeläinlääkäripalvelua, jossa eläinlääkäriltä saa neuvontaa, ensihoito-ohjeita ja suosituksia jatkohoitopaikasta videoyhteyden avulla nopeasti ja paikasta riippumatta.

– Etäeläinlääkäri on erityisen kätevä kesällä, kun lemmikin kanssa reissataan ja mökkeillään ja lähimpään eläinlääkäriin on usein pitkä matka. Videoyhteyden avulla eläinlääkäri neuvoo ja tuo mielenrauhaa useimmissa kesällä tyypillisissä tapaturmissa ja sairauksissa, kuten hyönteisten puremissa, ihottumissa ja tassuhaavoissa, muistuttaa Elomaa.

Ifin yhteistyökumppani, huhtikuussa Suomessa toimintansa aloittanut Firstvet on maamme ensimmäinen digitaalinen eläinklinikka.

– Olemme saaneet lemmikin omistajilta erittäin myönteistä palautetta palvelusta. Etäklinikka helpottaa etenkin kokemattomia lemmikin omistajia ja niitä, joilla on pitkä matka lähimmälle klinikalle, kertoo Elomaa.

Palomieskalenteri 2019 kampanjoi kissojen puolesta

palomies

Juhana Vallaksella on itselläänkin löytökissa Randy. Kuvassa oleva HESYn kissa on jo saanut kodin. Palomieskalenterin kampanjakuva: Kristi Vilmunen, KVPhoto.

Palomieskalenteri 2019 ryhtyi eläinsuojelun sanansaattajaksi ja otti muutaman kampanjakuvan Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESYn hoidossa olevista hylätyistä kissoista palomiesten kanssa. Keväällä julkaistut kissakuvat tavoittivat Palomieskalenterin Facebook-sivujen kautta yli 47 000 ihmistä.

Palomieskalenterin erikoiskampanjan kohteena ovat jo toista kertaa hädänalaiset lemmikit. Tänä vuonna teemana on kesäkissailmiö. Viime vuonna Palomieskalenteri 2018 auttoi rescue-koiria julkaisemalla kuvia ulkomailta Suomeen tuoduista katukoirista, joista useimmille löytyi tempauksen ansiosta koti. Kampanjan tarkoituksena on edesauttaa hylättyjen lemmikkien uudelleensijoittumista. Loppukesästä Palomieskalenteri 2019 julkaisee Facebook-tilillään julisteen, joka kehottaa ihmisiä ottamaan vastuun lemmikeistään lomakauden jälkeenkin.

HESY on ilahtunut valistuskampanjasta ja toivoo sen tepsivän lemmikkikuumeilijoihin.

– Olemme kesän aikana levittäneet viestiä kissan ottamiseen liittyvästä lemmikin eliniän mittaisesta sitoutumisesta. Kissojen vastuuton pito on Suomessa laaja ongelma, jota on yritetty ratkoa vuosikymmeniä tuloksetta. Siksi kaikki päänavaukset, jotka kehottavat lemmikin harkittuun hankintaan, ovat tervetulleita. Kiitämme Palomieskalenterin 2019 malleja ja tiimiä erinomaisesta kampanjasta, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Palomieskalenterin avulla tehdään hyväntekeväisyystyötä, sillä joka vuosi sen koko myyntituotto tilitetään verojen ja pakollisten kulujen jälkeen valitulle yleishyödylliselle taholle.Palomieskalenteri julkaistiin ensimmäisen kerran vuodelle 2017 ja kalenterin tuotto ohjattiin Hope ry:lle. Vuoden 2018 kalenterin tuotto lahjoitetaan syksyllä Pelastakaa Lapset ry:lle. Vuoden 2019 lahjoituskohde on vielä avoinna.

Juhana Vallas opiskelee Helsingin pelastuskoulussa ja on mukana ensi vuoden kalenterissa ensimmäistä kertaa. Hänellä on itsellään 6-vuotias löytökissa Randy, ja Vallas onkin sitä mieltä, että aikuisen kissan ottamisessa on monia etuja.

– Eläinsuojista saa usein sisäsiistin, rokotetun ja madotetun lemmikin, joten käytännönläheinen ihminen säästää aikaa ja rahaa hankkimalla aikuisen eläimen pennun sijaan. Olisi tärkeää saada ihmiset ymmärtämään, miten yleistä kissojen heitteillejättö Suomessa on ja kuinka suuri merkitys uuteen kotiin pääsemisellä on yksittäisen eläimen kannalta, Vallas summaa.

Eläimen mittainen sitoumus -kampanja
HESYn Eläimen mittainen sitoumus -kampanja muistuttaa, että lemmikkiin tulee sitoutua sen koko eliniän ajaksi. Kissan kohdalla sitoutuminen voi tarkoittaa jopa 20 vuotta. Voit tulostaa tämän linkin kautta itsellesi julisteen ja jakaa tärkeää viestiämme viemällä sen vaikka lähikauppasi ilmoitustaululle. Voit myös jakaa linkin takaa löytyviä sosiaaliseen mediaan tarkoitettuja bannereita ja edistää siten eettisiä eläinsuhteita.

Suomalaisten metsästyspystykorvien polveutumishistoria ja sukulaisuussuhteet lähialueiden muihin rotuihin selvitetty

b12cabf6c53f552f_800x800ar

Valokuvaaja: Kuvaaja Heidi Lahtinen. Pohjanpystykorva (valkoinen koira vasemmalla) ja kaksi suomenpystykorvaa.

Alkuperäisiä suomalaisia metsästyspystykorvia edustavat nykyään kolme rotua: karjalankarhukoira, suomenpystykorva ja pohjanpystykorva. Rodut on vanhastaan tunnettu varsin omaleimaisiksi, mutta niiden polveutumishistoria sekä sukulaisuussuhteet lähialueiden pystykorvarotuihin ovat olleet epäselviä.

a3e10e3756061b8f_800x800ar

Suomalaisten pystykorvarotujen sukupuu. Koirarotujen historiassa risteytymiset eri koirapopulaatioiden välillä ovat tavallisia ja hankaloittavat sukulaisuussuhteiden selvittämistä. Tutkimuksessa käytetyt laskennalliset menetelmät auttoivat tunnistamaan historialliset risteytymiset nykykoirien perimästä. Nykyisten suomenpystykorvien ja pohjanpystykorvien kantakoiriin ovat vähäisessä määrin vaikuttaneet poropaimenkoirat sekä läntiset laikat. Huomaa myös karjalankarhukoiran mahdollinen vaikutus venäläis-eurooppalaisen laikan syntymiseen.

Juuri julkaistussa koirien perimää kartoittaneessa Itä-Suomen yliopiston ja Genoscoper Oy:n yhteisessä tutkimuksessa havaittiin, että suomalaiset rodut muodostavat oman sukuhaaransa, jonka lähimmät sukulaiset ovat itäiset laikarodut. Skandinaaviset pystykorvat puolestaan kuuluvat läntisiin koirarotuihin, joista kotimaiset rotumme poikkeavat merkittävästi huolimatta näiden maantieteellisestä läheisyydestä.

9b83ad021c50ee9b_800x800ar

Valokuvaaja: Kuvaaja Heikki Manninen. Karjalankarhukoiran pentuja

Kotimaisten rotujen sukulaisuuksia sekoittaa risteytyminen poropaimenkoirien kanssa, jotka ovat jättäneet jälkensä suomenpystykorvaan ja pohjanpystykorvaan, mutteivät karjalankarhukoiraan. Myös suomenajokoiran vaikutusta löytyy vähäisessä määrin kaikkien metsästyspystykorviemme taustalta. Haluttujen metsästysominaisuuksien siirto eri koiratyyppien välillä lieneekin ollut yleinen käytäntö ennen rotujen perustamista.

Tutkimuksessa kartoitettiin myös rotujen välistä sekä kunkin rodun sisäistä perimän erilaistumista. Suomenpystykorva ja pohjanpystykorva ovat käytännössä sisarrotuja, vaikkakin suomenpystykorva on voimallisen jalostuksen vuoksi varsin erilaistunut suhteessa näiden rotujen kantakoiria vielä lähellä olevaan pohjanpystykorvaan. Suomalaisten metsästyspystykorvarotujen sisällä erilaistumista ei havaittu, mutta suomenlapinkoirat näyttävät olevan erilaistumassa käyttö- ja näyttelylinjaisiin populaatioihin.

Karjalankarhukoira, suomenpystykorva ja pohjanpystykorva edustavat meidän päiviimme saakka säilyneitä, todennäköisesti itäisen Fennoskandian alueella kehittyneitä omaleimaisia metsästyspystykorvia, joiden vaalimisessa suomalaisilla on erityinen vastuu. Ensimmäinen kotimaisten pystykorvarotujen polveutumista käsittelevä tieteellinen tutkimus kunnioittaa samalla Suomen Pystykorvajärjestö ry:n 80. juhlavuotta.

Julkaisu on vapaasti luettavissa osoitteessa:

http://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371/journal.pone.0199992