Ikkunoista ja parvekkeilta putoaminen on kissalle kohtalokasta

annoyed-cat

Ilmojen lämmetessä myös kissakodeissa avataan ikkunoita ja parvekkeiden ovia sepposelleen. Tämä altistaa kissat vaaraan, mikäli ikkunoita ja parvekkeita ei ole verkotettu tai lasitettu. Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY toivookin kissatalouksien suojaavan parvekkeensa verkolla tai lasituksella ja pitämään huolen siitä, että kissat eivät pääse tipahtamaan ikkunoista.

Jos kissa putoaa kerrostalon ikkunasta tai parvekkeelta, se voi vammautua pahasti tai kuolla. Tyypillisimpiä vammoja ovat rintakehän ja pään alueen vauriot, etujalkojen, kylkiluiden ja lantion murtumat, nikamamurtumat, virtsarakon tai keuhkojen repeytyminen ja vatsan alueen vauriot. Kaupunkioloissa matalaltakin pudonnut kissa saattaa loukkaantua pahoin, koska alla ei ole pehmeää maastoa.

– Parvekeverkko tai -lasitus pelastaisi joka vuosi useita kissoja kuolemalta ja vakavilta loukkaantumisilta, sillä pelkkä parvekkeen kaide ei pidättele kissaa. Myös ikkunat on syytä verkottaa tai varustaa ikkunan aukeamista rajoittavilla välisulkimilla ja pitää ne hyvin pienellä raollaan, sillä kissa mahtuu päänsä levyisestä tuuletusaukosta ja voi tipahtaa. Vaikka pudonnut kissa ei loukkaantuisikaan, se joutuu joka tapauksessa ulos kodistaan ja voi kadota, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Kissat ovat taitavia tasapainoilijoita, mutta niillekin sattuu vahinkoja. Kissat ovat uteliaita, ja ne voivat horjahtaa tavoitellessaan hyönteisiä tai seuratessaan lintujen liikkeitä. Yhtäkkinen äänikin voi säikäyttää kissan ja aiheuttaa hengenvaarallisen tipahtamisen. Kissat saattavat pyrkiä myös omatoimisesti ulos omille teilleen suhteellisen korkealta olevista ikkunoista ja parvekkeilta.
Toisin kuin yleisesti uskotaan, kissat eivät välttämättä pysty kääntymään pudotuksen aikana ja laskeutumaan jaloilleen. Mitä matalammasta pudotuksesta on kyse, sitä vaikeampaa on kääntyminen jaloilleen. Jos kissa sattuisi putoamaan korkealta ja ehtisikin kääntyä jaloilleen, se saattaa iskeytyä maahan niin kovalla voimalla, että kissan jalat eivät kestä törmäystä.

Putoamisvammat voivat invalidisoida kissan pahoin ja vaatia monia kalliita hoitokertoja. Korkealta tipahtanut kissa on aina vietävä eläinlääkärin vastaanotolle, vaikka eläimellä ei olisikaan ulkoisia vaurioita tai oireilua.

Ruotsissa yli viiden metrin korkeudessa asuvien kissanomistajien on eläinsuojeluasetuksen nojalla pakko varustaa parvekkeensa verkolla tai muulla vastaavalla suojalla, jos kissa oleskelee parvekkeella yksin. Itävallassakin kissojen omistajilla on velvoite suojella lemmikkejään tipahtamasta parvekkeilta tai ikkunoista.

– Suomessa parvekkeiden suojaaminen on tällä hetkellä eläinten omistajien oman valinnan varassa, eivätkä heistä kaikki valitettavasti koe sitä tarpeelliseksi. Erityisen ongelmallista on se, että toisinaan parvekeverkkojen asettamista vastustaa taloyhtiö, joka katsoo verkon olevan sopimaton talon julkisivuun, sanoo Luukkainen.

Kissatalouksien parvekeverkkopakosta määrätään Ruotsin koirien ja kissojen pidolle määrättyjen eläinsuojeluasetusten kolmannen luvun 8 §:ssä (s. 13):

http://www.jordbruksverket.se/download/18.26424bf71212ecc74b080001024/1370040518362/2008-005.pdf

Itävallan asetuksessa velvoitetaan suojelemaan kissoja tipahtamasta parvekkeilta tai ikkunoista (2. luku kohta 11):

https://www.ris.bka.gv.at/GeltendeFassung.wxe?Abfrage=Bundesnormen&Gesetzesnummer=20003860

Geenilöydön avulla eroon koirien vakavasta ihon rakkulataudista

1ea5202c-c4af-4871-98c4-182f9db8846a-w_960

Keskiaasian koira. Kuva: Hannes Lohen tutkimusryhmä.

Koirien perinnöllistä ihon rakkulatautia aiheuttava uusi geenivirhe on tunnistettu Helsingin yliopistossa. Keskiaasiankoirilla tutkittua ja esiintyvää ihon rakkulatautia esiintyy vastaavanlaisena ja samasta geenistä johtuen myös ihmisellä.

Perinnöllisiä ihon rakkulasairauksia esiintyy useissa, vakavuusasteeltaan erilaisissa muodoissa niin ihmisillä kuin eläimilläkin. Kaikille muodoille tyypillinen yhteinen oire on hauras iho, joka vaurioituu helposti aiheuttaen kivuliasta rakkulanmuodostusta ja ihon hiertymistä. Tämä johtuu ihon rakenneproteiinien virheestä tai puutoksesta.

– Tutkimus sai alkunsa, kun keskiaasiankoiran pentuesisaruksissa havaittiin rakkulamaisia iho- ja limakalvomuutoksia eri puolilla kehoa pian syntymän jälkeen. Tämä herätti epäilyn perinnöllisestä ihon rakkulasairaudesta, kertoo tutkija Marjo Hytönen professori Hannes Lohen tutkimusryhmästä.

Elintarviketurvallisuusvirastossa Evirassa tehdyissä patologisissa tutkimuksissa koirien sairauden diagnoosiksi varmistui rakkulatauti. Geneettisissä tutkimuksissa Helsingin yliopiston geenitutkijat paikansivat sairautta aiheuttavan geenivirheen COL7A1-geeniin, josta tuotetaan iholle tärkeää kollageenia, joka pitää ihon kimmoisana. Geenilöydön myötä sairauden diagnoosi tarkentui peittyvästi periytyväksi dystrofisen muodon rakkulataudiksi, jota lääketieteessä kutsutaan nimellä epidermolysis bullosa. Näitä tunnetaan neljää eri rakenteellista muotoa: simplex, junktionaalinen, dystrofinen ja Kindlerin syndrooma.

– Sairaiden koirien ihosta tehdyt vasta-ainevärjäykset osoittivat, että kyseisen proteiinin toimiva muoto eli kollageeni puuttui koirien ihosta täysin, kertoo eläinlääkäri Kati Dillard Evirasta.

– Tämän kollageenin tärkeänä tehtävänä on ankkuroida ihon eri kerrokset toisiinsa. Normaalin proteiinin puuttumisen seurauksena ihokerrokset irtoavat helposti toisistaan, täsmentää tutkija Julia Niskanen Helsingin yliopistosta.

Geenivirheen tunnistaminen mahdollistaa sitä kantavien jalostusyksilöiden tunnistamisen geenitestauksen avulla, jolloin tauti voidaan karsia rodusta tehokkaasti.

Tutkimuksen tehnyt professori Hannes Lohen tutkimusryhmä toimii osana Helsingin yliopiston eläinlääketieteellistä ja lääketieteellisistä tiedekuntaa sekä Folkhälsanin tutkimuskeskusta. Tutkimusta rahoittivat Suomen Akatemia, Jane ja Aatos Erkko -säätiö, Biocentrum Helsinki, Orionin Tutkimussäätiö, Morris Animal Foundation ja Jenny ja Antti Wihuri -säätiö.

Tutkimus julkaistiin Plos ONE -lehdessä 11.5.2017:

Julia Niskanen, Kati Dillard, Meharji Arumilli, Elina Salmela, Marjukka Anttila, Hannes Lohi, Marjo K. Hytönen. (2017) Nonsense variant in COL7A1 causes recessive dystrophic epidermolysis bullosa in Central Asian Shepherd Dogs. PLOS ONE, https://doi.org/10.1371/journal.pone.0177527

Nyt kyyt heräävät horroksesta

8224ca6341397cd2_800x800ar

Kyykäärmeet alkavat nyt herätä talvihorroksesta, joten koiran- ja kissanomistajien kannattaa olla valppaina, erityisesti alueilla, joissa kyitä tavataan. Agrian tilastojen mukaan vuonna 2016 Ruotsissa yli 2700 koiraa ja 2900 kissaa vietiin eläinlääkäriin hoidettavaksi kyyn pureman takia. Suurin osa lemmikeistä toipuu kyyn puremasta eläinlääkärikäynnin jälkeen, mutta pieni osa menehtyy.

Kyy puree koiraa tai kissaa useimmiten kuonoon ja silloin paranemisennuste on useimmiten hyvä. Purema raajassa on vaarallisempi ja voi pahimmillaan johtaa lemmikin menehtymiseen.

– Jos epäilet, että kyy on purrut koiraasi tai kissaasi tassuun, tärkeintä on pitää eläin mahdollisimman paikallaan, jotta myrkky ei pääse leviämään muualle elimistöön. Kanna lemmikkisi autoon ja eläinklinikalle, jos vain pystyt, neuvoo Agrian eläinlääkäri Marika Melamies.

Agrian tilastojen mukaan Ruotsissa kyyn pureman uhriksi joutuu vuosittain noin 2500-2900 kissaa ja koiraa, ja luvut ovat pysyneet samanlaisina viimeisen viiden vuoden ajan. Vuonna 2016 Agrian arvion mukaan noin 2700 koiraa vietiin eläinlääkäriin hoidettavaksi kyyn pureman jälkeen ja näistä noin 5-10 koiraa menehtyi.

Puremakohdassa voi useimmiten nähdä kyyn hampaiden jättämät reiät. Kyyn puremaan erittämän myrkyn määrä ja vahvuus vaihtelee. Lievissä tapauksissa puremakohta turpoaa hieman, vaikeammissa tapauksissa kyyn myrkky vaurioittaa koiran elimistöä, mikä voi johtaa jopa lemmikin menehtymiseen.

Kyyn myrkky aiheuttaa puremakohdassa kudostuhoa, turvotusta, kuoliota sekä veren hyytymishäiriöitä. Myöhemmin voi seurata sydämen rytmihäiriöitä, munuaisten vajaatoimintaa sekä nesteen kertymistä keuhkoihin. Kyyn purema hoidetaan levolla, nesteytyksellä sekä eläinlääkärin määräämällä turvallisella kipulääkkeellä (ei tavallisella särkylääkkeellä). Vakavissa tapauksissa eläinlääkäri voi lisäksi antaa lemmikille kyyn myrkyn vasta-ainetta. Vasta-ainetta löytyy useilta eläinklinikoilta eri puolelta Suomea.

Kyyn pureman oireita

Puremakohdassa nähdään ensin mustelmainen värimuutos. Kivulias kudosturvotus kehittyy tavallisesti muutaman minuutin kuluessa, mutta viimeistään 2 tunnin kulutta. Mikäli puremakohdassa ei kahden tunnin kuluttua havaita lainkaan turvotusta, on todennäköistä että kyy ei ole ruiskuttanut myrkkyä pureman yhteydessä. Jos purema on kuonossa, voi koiran tai kissan koko pää turvota voimakkaasti. Turvotus voi levitä myös suun ja nielun alueelle tukkien hengitysteitä. Turvotus voi pahentua 1-2 päivän aikana puremasta. Jos purema on tassussa, voi turvotus levitä koko raajaan.

Miten toimin, jos kyy puree lemmikkiäni?

  • Rauhoita eläintä, jotta se pysyisi aloillaan
  • Mikäli purema on raajassa vältä raajan liikuttamista
  • Mahdollisuuksien mukaan kanna lemmikki autoon ja ota aina yhteyttä lähimpään eläinlääkäriin
  • Älä anna lemmikille kyytabletteja, paitsi jos purema on pään alueella ja turvotus uhkaa tukkia hengitystiet

Kurittaminen ei ole ratkaisu eläimen käytösongelmiin

1377-1244933977c4kR

Kurittaminen ei ole ratkaisu eläimen käytösongelmiin

– eläinlähtöinen koulutus hyvän koirasuhteen ja oppimisen avaintekijä

Suuret suomalaiset eläinjärjestöt ja eläinalan asiantuntijat eivät hyväksy koirien kouluttamista pakottamalla ja rankaisemalla. Eläimen kohtuuton kurittaminen ja kovakourainen käsittely on eläinsuojelulaissa kielletty.

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY, SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto, Animalia, Suomen Kennelliitto ja Suomen Kissaliitto varoittavat rankaisuun perustuvien koulutustapojen ja -välineiden vahingollisista vaikutuksista koiran hyvinvoinnille. Jos koiraa koulutetaan pakottamalla ja vielä hyvin epäjohdonmukaisesti, koira voi ruveta ennakoimaan rankaisua ja elää jatkuvassa ahdistuneisuuden tilassa. Tämä vahvistaa pelkoja ja aiheuttaa stressiä.

– Hätä ja stressi ovat vakavia hyvinvointiongelmia. Koiran väkivaltainen kohtelu voi aiheuttaa koiralle fyysistä kipua sekä tarpeetonta pelkoa, mikä rikkoo eläinsuojelulakia eikä ole missään nimessä hyväksyttävää, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Pakottamiseen perustuvien koulutusmetodien perustavanlaatuisin virhe on se, että koulutuksessa keskitytään pelkästään koiran ongelmakäytökseen eli oireisiin pureutumatta lainkaan niiden syihin. Tämä ei ratkaise ongelmaa. Helsingin yliopiston Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskuksen tutkijan Sanni Sompin mukaan fyysiseen rankaisemiseen perustuvat koulutusmenetelmät voivat jopa pahentaa koiran käytöshäiriöitä.

– Näin käy etenkin, jos rangaistukset ovat toistuvia ja vaikeasti ennakoitavia. Pelko hidastaa ja vaikeuttaa oppimista. Kovakätisesti koulutetun koiran selviytyminen monimutkaisista tehtävistä heikkenee ja itsevarmuus rapisee. Pahimmillaan koira voi muuttua arvaamattomaksi ja vaaralliseksi ympäristölleen tai alkaa kärsiä opitusta avuttomuudesta, jota voi verrata masennuksen kaltaiseen tilaan, hän sanoo.

Koira oppii parhaiten palkitsemalla

Kovakouraiset koulutustavat ovat tarpeettomia, sillä koiraa voidaan opettaa koiraystävällisemmin ja jopa tehokkaammin menetelmin, jotka parantavat samalla koiran ja ihmisen suhdetta. Näissä menetelmissä keskitytään koiran onnistumisten palkitsemiseen, eivätkä ne vaaranna eläimen ja sen omistajan suhdetta tai hyvinvointia eivätkä uhkaa ulkopuolisten turvallisuutta.

– Koiran koulutuksen tulee perustua oikean käytöksen vahvistamiseen. Koiraa siis palkitaan siitä, että se tekee jotain, mitä sen toivotaankin tekevän. Koira alkaa siten valita käyttäytymismalleja, jotka ovat sille kannattavia. Kun koiraa koulutetaan ilon ja positiivisuuden kautta, siitä hyötyvät sekä koira että omistaja. Yhteiset koulutushetket koiran kanssa tarjoavat parhaimmillaan hienoja kokemuksia ja onnistumisen tunteita myös ihmiselle, sanoo Suomen Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen.

Koirien kovakätiseen kouluttamiseen voitaisiin puuttua lainsäädännöllä esimerkiksi siten, että eläinten koulutuksen edellytettäisiin perustuvan tutkittuun tietoon ja eläimen hyvinvointia edistäviin käytäntöihin. Eläintenkouluttajilla pitäisi olla täten laissa määrätty pätevyys toimeensa.

– Tällä hetkellä ammattialaa ei säädellä mitenkään ja koirakoulut käyttävät koulutuksessa hyvin vaihtelevia metodeja. Siksi koiran kouluttamiseen kannattaa hakea apua koirankouluttajalta, joka on opiskellut eläinten käyttäytymistä, joka kertoo avoimesti koulutusmetodeistaan ja jonka metodit perustuvat tutkittuun tietoon. Heitä löytää muun muassa Suomen Eläintenkouluttajat ry:stä, sanoo SEYn toiminnanjohtaja Kati Pulli.

– Useat virkakoirien kouluttajat näyttävät hyvää esimerkkiä siitä, miten koirista voidaan kouluttaa luotettavasti toimivia työkoiria ilman pakotteita ja rankaisuja. Eläinsuojelulain uudistuksen yhteydessä olisi tärkeää selkiyttää sitä, millaisin metodein eläimiä saa kouluttaa, ja ohjata kouluttajia pois pakotteiden käytöstä, sanoo eläinsuojeluasiantuntija Laura Uotila Animaliasta.
Kissa ei ymmärrä rankaisemista
Kissan koulutuksessa lähtökohtina ovat positiivisuus ja palkitseminen. Sallittuun ja hyvään käytökseen rohkaiseminen on tehokkain tapa kouluttaa kissaa, kunhan muistaa, että mitään ei tapahdu hetkessä.

– Kissalla on oma tapansa oppia ja sitä on kunnioitettava. Johdonmukainen palkitseminen on tärkeää, kun kissan toivotaan toimivan halutulla tavalla. Kissalle mieluinen palkkio voi olla silitys, herkkupala tai kannustava puhe. Äänenpainoilla on suuri merkitys. Kissat eivät ymmärrä rankaisemista, ja tämä on yksi syy siihen, miksi kissaa ei saa kurittaa ruumiillisesti. Kissa ei välttämättä yhdistä vihaista tai jopa kipua aiheuttavaa omistajaa esimerkiksi siihen, että se on tehnyt tarpeensa väärään paikkaan, vaan voi oppia pelkäämään ihmistä. Pitkässä juoksussa tästä saattaa aiheutua kissalle stressitila ja sen yleiskunto heikkenee. Ruumiillisen kurituksen seurauksena kissa voi alkaa käyttäytyä tavalla, jonka ihminen kokee ongelmalliseksi. Jokaista eläintä tuleekin kouluttaa positiivisuudella ja sen lajinomaiset piirteet huomioon ottaen kohti onnistumisia, summaa Suomen Kissaliiton varapuheenjohtaja Satu Hämäläinen.

 

Animalia, HESY, Suomen Kissaliitto, Suomen Kennelliitto ja SEY haluavat Kivuton koulutus -kampanjallaan muistuttaa kansalaisia ja viranomaisia siitä, että eläimen kovakourainen käsittely on eläinsuojelulaissa kielletty ja kannustavat koulutuskeinot tuottavat parempia tuloksia. Kampanjassa ovat mukana myös muun muassa Helsingin yliopiston Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskuksen tutkija Sanni Somppi, Team Rokan toiminnanjohtaja Toni Lahtinen ja Bachelor of Science in Animal Behaviour -tutkinnon suorittanut ongelmakoirakouluttaja ja koiraterapeutti Pauliina Laurila.

Kampanjan sivut: kivutonkoulutus.webnode.fi