Suomeen tuotavan koiran ekinokokkiloislääkitys tutkitusti perusteltua

dog-in-sun

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira osallistui kirjallisuustutkimukseen, jossa jäljitettiin myyräekinokokkiloisen esiintymistä pää- ja väli-isännissään EU:n alueella. Tutkimus antaa tieteellisen tutkimusperustan erivapaudelle vaatia loistartunnasta vapaaseen maahan, kuten Suomeen, tuotavalta koiralta ekinokokkiloislääkitys. Koirat voivat ihmisten mukana liikkuessaan tuoda tartunnan uusille alueille. Toistaiseksi loista ei ole havaittu Suomessa, vaikka sitä on etsitty aktiivisesti.

”Ihmiselle vakavan taudin aiheuttava Echinococcus multilocularis -loinen on levittäytynyt voimakkaasti Euroopassa viime vuosikymmenten aikana. Voidakseen arvioida erivapauden perusteita Euroopan komissio antoi Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSA:n tehtäväksi selvittää tautivapauden tieteellistä perustaa isäntäeläimissä”, sanoo professori, ELT Antti Oksanen Evirasta. Oksanen johti loisen maantieteelliseen esiintyvyyteen ja yleisyyteen Euroopassa keskittynyttä osahanketta.

Eikö myyräekinokokki pärjää Pohjolassa?
Pohjoismaiden luonnossa on myyräekinokkiloiselle sopivia pää- ja väli-isäntiä. Tutkimus antaa kuitenkin aihetta olettaa, ettei loinen jostain syystä pärjää Pohjolan luonnossa. Se on yleinen Virossa ja Huippuvuorilla, mutta Ruotsissa myyräekinokokki on harvinainen.

”Syy voisi olla esimerkiksi tartuntaketjun katkeamisessa pää- ja väli-isännän välillä. Vaihtoehtoinen, yhtä uskottava olettamus olisi, että loinen on vasta hiljalleen asuttamassa Pohjolaa. Ruotsissa noin yksi promille ketuista on tartunnankantajia. Aika näyttää”, sanoo Oksanen.

Tutkimus vahvisti tiedon, että punakettu on Euroopassa myyräekinokokin tärkein pääisäntä. Ketun lisäksi supikoira, sakaali ja susi ovat merkityksellisiä isäntiä. Jos alueen ketuissa ei ole tartuntaa, ei sitä muissakaan koiraeläimissä ole. Huippuvuorilla, missä punakettua ei tavata, naali on pääisäntänä.
Merkittävimpiä väli-isäntiä ovat myyrät, mukaan lukien piisami. Rottaeläimiä, esimerkiksi hiiriä ja rottia, on tutkittu niin vähän, että tiedot niistä ovat puutteellisia.

Tutkimusryhmällä iso luku-urakka
Työryhmä tutki lähes 3 000 E. multilocularis -tartunnoista kertovaa tieteellistä julkaisua. Julkaisuista suurin osa karsittiin pois kaksoiskappaleina tai lyhennelmän perusteella esimerkiksi pelkästään ihmistartuntoihin keskittyneen tiedon vuoksi. Lopuksi työryhmä luki 402 julkaisua, joista kelpoisuusarvioinnin jälkeen 255 julkaisua käytettiin yhteenvetoon.

Euroopan laajuinen tartunnan yleisyys isäntäeläinlajeittain laskettiin 244 julkaisusta tehdyn kvantitatiivisen meta-analyysin avulla. Analyysissä yhdistettiin aiempien yksittäisten tutkimuksien tietoja, joista päättelemällä saatiin ekinokokkiloisen määrällinen esiintyvyys isäntälajeittain Euroopassa.

”Tutkimuksessa jäljitettiin ekinokokkiloisen esiintyvyyttä pää- ja väli-isännissä EU:ssa ja sen lähialueilla niin sanotun järjestelmällisen katsauksen avulla. Menetelmän vahvuus on siinä, että jopa satojen erillisten tutkimustulosten yhdistämisellä saadaan vahvaa näyttöä syy-seuraussuhteista. Heikkoutena voisi pitää sitä, että mitään varsinaista uutta tutkimukselta ei oikein voi odottaakaan”, sanoo Oksanen.

Järjestelmällinen katsaus eli systematic review perustuu kaiken julkaistun tieteellisen ja ”harmaan” tiedon järjestelmälliseen tarkasteluun. Harmaa kirjallisuus on vakavasti tarkoitettua, mutta mahdollisesti normaalin tieteellisen vertaisarvioinnin läpikäymätöntä, kuten esimerkiksi virastojen raportit, kokousjulkaisut ja joskus väitöskirjat.

EFSAn rahoittaman tutkimuksen tulokset on julkaistu tieteellisesti vertaisarvioidussa julkaisussa:
Oksanen, A., Siles-Lucas, M., Karamon, J., Possenti, A., Conraths, F.J., Romig, T., Wysocki, P., Mannocci, A., Mipatrini, D., La Torre, G., Boufana, B., Casulli, A.
The geographical distribution and prevalence of Echinococcus multilocularis in animals in the European Union and adjacent countries: a systematic review and meta-analysis. Parasites & Vectors 2016: vol. 9 No. 519.

Lue lisää:
Usein kysyttyä ekinokokkilääkityksestä
Ekinokokit
Usein kysyttyä myyräekinokokista

:KATSO VIDEO: Hertz ja avustajakoiratoiminta paiskasivat tassua

antti-ja-chili-2

Hertz Autovuokraamon ja Invalidiliiton avustajakoiratoiminta paiskasivat tänään tassua yhteistyön merkiksi. Seuraavan kahden vuoden ajan Hertz toimii avustajakoirien yrityskummina tukien koirien hankintaa taloudellisesti. Samalla Hertz ja Invalidiliitto tekevät yhteistyötä sen eteen, että avustajakoira-asiaa saadaan entistä paremmin esille ja sitä kautta nämä tärkeät arjen superapulaiset ihmisille tutuiksi.

Avustajakoirat valikoituivat Hertzin avustuskohteeksi, koska yritys haluaa tukea kohdetta, joka on konkreettinen ja aidosti lähellä jokapäiväistä elämää.

– Yksi Hertzin arvoista on ihmisten liikkumisen tekeminen helpommaksi. Lisäksi haluamme tarjota kaikille mahdollisuuden kokea elämän hyviä hetkiä. Vammaiselle henkilölle avustajakoira merkitsee juuri näitä asioita, kertoo myynti- ja markkinointijohtaja Antti Laakso.

Avustajakoiria tarvitaan lisää

Invalidiliitossa iloitaan yhteistyöstä. Koska avustajakoirat eivät ole julkisen rahoituksen piirissä, on toiminta riippuvaista Raha-automaattiyhdistyksen tuesta sekä yritysten ja yksityishenkilöiden lahjoituksista.

– Omaa avustajakoiraa jonottaa tällä hetkellä yli 60 ihmistä ja pahimmillaan koiraa on joutunut odottamaan jopa kahdeksan vuotta. Yhteistyö Hertzin kanssa tuo paitsi taloudellista apua toiminnalle, myös tekee avustajakoiria tunnetuksi suurelle yleisölle, mikä toivottavasti tuo asialle jatkossa lisää tukijoita, Invalidiliiton keräyspäällikkö Petri Äikiä iloitsee.

Työtehtävissä olevalla avustajakoiralla on oikeus tulla moniin sellaisiin paikkoihin, joihin koirilla ei normaalisti ole pääsyä. Hertzin vuokra-autoihin ovat tervetulleita avustajakoirien lisäksi monet lemmikkieläimetkin, kunhan asiasta sovitaan etukäteen.

Taustatieto:
Mikä avustajakoira?

Avustajakoira on fyysisesti vammaisen tai toimintarajoitteisen henkilön tarpeisiin koulutettu elävä apuväline, joka auttaa omaa ihmistään monissa arkisissa askareissa. Avustajakoira osaa esimerkiksi avata ja sulkea ovia, sytyttää ja sammuttaa valoja, tilata hissin, nostaa ja noutaa tavaroita sekä avustaa pukeutumisessa ja riisuuntumisessa.  Invalidiliitto testaa ja hankkii avustajakoiria sekä myöntää avustajakoirastatuksen luonne-, terveys- ja taitotestit läpäisseille koirille.

Resurssilinkki:
www.elamayllattaa.fi/avustajakoirat
www.hertz.fi