Suomen suurin eläinsairaala avautuu Vantaan Tammistoon

kuva5_mimosa_emmi-syrja-cc-88nen

Mimosa-kissanpennun terveys tarkastetaan ennen ontumatutkimusta. Eläinlääkärinä Emmi Syrjänen

Lemmikeille halutaan yhtä laadukasta hoitoa ja palvelua kuin ihmisille

Vantaan Tammistoon avautuu tällä viikolla Suomen suurin yksityinen pieneläinsairaala, kun Evidensia Eläinlääkäripalveluiden eläinsairaala laajentuu uusien tilojen myötä 1300 neliömetrin päivystyssairaalaksi. Uudistunut eläinsairaala on avoinna ympäri vuorokauden ja se palvelee myös ilman lähetettä ja hätätilanteissa ilman ajanvarausta.

Evidensia Tammistossa toimii laajennuksen valmistuttua 70 hengen hoitotiimi, johon kuuluvat muun muassa ortopediaan, syöpähoitoihin, hammashoitoon ja silmäsairauksiin perehtyneet eläinlääkärit. Sairaalassa on oma laboratorio, useita huippuvarusteltuja leikkaussaleja sekä ultraääni-, röntgen- ja tietokonetomografialaitteisto.

Jatkuva aukiolo ja ympäri vuorokauden käytössä olevat laitteet mahdollistavat myös pitkäaikaista valvontaa vaativien potilaiden hoitamisen. Hoidon taso nousee laajennuksen myötä entisestään, kun monitoroidun tehohoidon laitteisto ja tilat monipuolistuvat.

– Lemmikkien hoidon odotetaan olevan yhtä korkeatasoista kuin ihmisten terveydenhoidon*. Tammistossa tarjoamme asiakkaillemme koko hoitoketjun terveystarkastuksista erikoishoitoon, kuntoutukseen ja fysioterapiaan, kertoo Tammiston päivystys- ja tehohoidosta vastaava eläinlääkäri Maija Hagman.

Pieneläinpotilaita koko Suomesta ja myös ulkomailta

Evidensialla on Suomessa 50 eläinlääkäriasemaa ja -sairaalaa. Tammiston sairaalaan tulee hoitoa tarvitsevia pieneläinpotilaita kaikkialta Suomesta sekä myös muualta Euroopasta ja Venäjältä.

– Potilaat tulevalta Tammistoon kaukaa muun muassa ympärivuorokautista valvontaa ja sairaanhoitoa vaativiin ortopedisiin leikkauksiin sekä lisääntymislääketieteen palveluiden, kuten keinosiemennysten perässä, Hagman sanoo.

Lemmikeille halutaan parasta mahdollista hoitoa

Evidensian kesällä teettämän kyselytutkimuksen* mukaan suuri osa suomalaisista pitää lemmikkejä yhtä tärkeinä kuin muita perheenjäseniään. Jopa 76 prosenttia suomalaisista odottaa lemmikkieläinten hoidon olevan yhtä laadukasta kuin ihmisten. Seitsemän kymmenestä lemmikinomistajista on sitä mieltä, että lemmikeille on tarjottava tarvittaessa myös erikoissairaanhoitoa kuten tehohoitoa. Peräti 80 prosentille lemmikinomistajista eläimen hoito on yhtä tärkeää kuin itsensä ja muiden perheenjäsenten hoito.

Eläinten hoidossa onkin otettu käyttöön monia ihmisten sairaanhoidossa toimiviksi havaittuja menetelmiä ja laitteita. Tammiston eläinsairaalan laitteistakin suuri osa on ihmisten sairaaloista tuttuja.

– Aivan kuten ihmisten terveydenhoidossa, myös eläimillä toimiva hoitokokonaisuus on ratkaisevaa. Sairaanhoidon lisäksi ennaltaehkäisevä terveydenhoito terveystarkastuksineen on tärkeässä roolissa. Evidensiassa potilaan koko hoitohistoria on helposti kaikkien eläinlääkäreiden saatavilla, Hagman kertoo.

Koirien ja kissojen lisäksi Tammiston sairaalassa hoidetaan paljon myös muita lemmikkieläimiä, kuten esimerkiksi kaneja, frettejä ja kääpiösiilejä. Herkimmin stressistä kärsiville lemmikeille, kuten kaneille ja muille saaliseläimille on omat erilliset hoito- ja odotustilansa.

– Myös pienimpien lemmikkien ennaltaehkäisevään terveydenhoitoon, rokotuksiin, hammashoitoihin ja sterilointeihin panostetaan yhä enemmän. Sairaustapauksissa pienten eläinten nopea hoitoon pääsy on erittäin tärkeää ja tähän olemme uudessa sairaalassamme panostaneet, eksoottisiin lemmikkeihin perehtynyt eläinlääkäriPilvi Lassila kertoo.

Tammiston eläinsairaala

  • Suomen suurin yksityinen eläinsairaala
  • 4 leikkaussalia, hammastoimenpidesali
  • Erilliset heräämöt kissoille, koirille ja eksoottisille eläimille
  • Yli 70 eläinlääkäriä ja pieneläinhoitajaa
  • 10 eri erikoisalan asiantuntijat
  • Eksoottisten eläinten erityissairaanhoito
  • Avoinna 24 tuntia vuorokaudessa seitsemän päivänä viikossa
  • Tavoitteena palvella vuodessa noin 20 000 potilasta

*Evidensia teetti heinäkuussa 2016 kyselytutkimuksen suomalaisten suhtautumisesta lemmikkien hoitoon. Tutkimuksen otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinpaikkakunnan tyypin sekä läänin mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti. Tutkimushaastatteluja tehtiin yhteensä 1000. Tutkimuksen toteutti IRO Research.

Ainutlaatuinen suomalaisten kissojen terveystutkimus paljastaa yleiset ja rotukohtaiset sairaudet

de321c45-d44e-4d81-a21d-83c79727f60a-main_image

Tutkimuksessa analysoitiin 227 sairauden esiintyvyydet 29 kissarodussa sekä kotikissoissa.

Professori Hannes Lohen tutkimusryhmä Helsingin yliopistosta ja Folkhälsanin tutkimuskeskuksesta on tehnyt ainutlaatuisen tutkimuksen suomalaisten kissojen terveydestä. Kissojen yleisimmät ongelmat liittyvät suun, ihon ja munuaisten terveyteen. Lisäksi tunnistettiin liki 60 rotutyypillistä sairautta. Tuloksia voidaan hyödyntää kissojen hyvinvoinnin parantamisessa, jalostusohjelmien kehittämisessä ja ne luovat vahvan pohjan tuleville geenitutkimuksille erityisesti rotukohtaisten sairauksien osalta. Tutkimus julkaistiin Frontiers in Veterinary Medicine- lehdessä 29.8.2016.

 Kissa on suosituin kotieläin Suomessa. Valtaosa kissoista on sekarotuisia kotikissoja. Rotukissoja rekisteröidään reilut 4000 vuosittain. Kissojen sairauksista löytyy niukasti kirjallisuutta ja systemaattinen koko populaatioon kohdistuva maakohtainen terveystieto puuttuu. Tätä tutkimusta varten kehitettiin perusteellinen terveyskysely, joka sisälsi 227 sairautta ja lisäksi tietoa mm. elinympäristöstä, ruokavaliosta ja käyttäytymisestä. Tutkimuksen tavoitteena oli saada tietoa sairauksien yleisyydestä, rotukohtaisuudesta ja luoda pohjaa geenitutkimuksille ja biopankin rakentamiselle. Perusteellinen kyselytutkimus kartoitti yli 220 sairauden esiintymistä yli 8000 kissan aineistossa.

Kattava tutkimusaineisto sosiaalista mediaa hyödyntäen

– Kissojen sairauksista tiedetään vähän verrattuna esimerkiksi koiriin. Aineiston keruussa hyödynnettiin sosiaalista mediaa ja tutkimus hyötyi merkittävästi kissaharrastajien aktiivisesta osallistumisesta. Valtaosa aineistosta saatiin kasaan reilussa puolessa vuodessa. Aineisto on rakenteeltaan ja kattavuudessaan ainutlaatuinen ja nostaa esille tärkeitä rotukohtaisia perinnöllisiä sairauksia jatkotutkimuksille, kertoo tutkimuksen ykköskirjoittaja FM Katariina Vapalahti.

Tutkimusaineisto on laaja ja käsittää yli 8000 kissaa, joista reilut 1500 oli kotikissoja. Tutkimuksessa analysoitiin 227 sairauden esiintyvyydet 29 kissarodussa sekä kotikissoissa. Tutkimuksessa selvitettiin rotujen ja rotuyhdistelmien yleisimmät sairaudet ja sairausluokat.

– Kaikki rotukohtaiset tulokset rotukohtaisesti, kotikissat mukaan lukien, ovat vapaasti ladattavissa julkaisustamme hyödynnettäväksi oman rodun hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi sekä jatkotutkimuskohteiden valintaan. Kuvia ja taulukoita julkaisussa on satoja. Aineisto on perusteellinen, kertoo Vapalahti.

Uutta tietoa ja pohjaa tuleville tutkimuksille

Tutkimus luo vankan pohjan geenitutkimuksille.

– Löysimme liki 60 rotuspesifistä eli perinnöllistä sairautta, ja vasta kuudelle niistä on tunnistettu geenivirhe. Tutkimus auttaa geenitutkimusstrategian kehittämisessä ja näytekeruun priorisoinnissa. Aineisto paljasti esimerkiksi korat-rodun astman ja ragdollien munuaissairauden. Nämä voivat toimia osin mallina myös vastaaville ihmissairauksille. Aktiivisen yhteistyön kissaharrastajien kanssa pitää jatkua jatkossakin, jotta saadaan tutkimusaineistot yhdessä kasaan. Kissojen perimä on kartoitettu koiran tavoin ja tutkimustyökaluja kyllä löytyy, valaisee professori Hannes Lohi.

Tutkimus antoi myös alustavaa tietoa kissojen käyttäytymisestä ja rotujen välistä eroista: brittikissat ovat esimerkiksi rauhallisempia kuin useimmat muut rodut; turkkilaiset vanit ja bengalit aktiivisempia ja aggressiivisempia kuin muut. Aineistoa on jo hyödynnetty tarkempiin käyttäytymisanalyyseihin, joista on valmisteilla oma julkaisu.

– Tutkimus antaa hyödyllistä tietoa sairauksien ennaltaehkäisyyn ja jalostusohjelmien kehittämiseen. Tulokset osin vastaavat aiempien tutkimusten löydöksiä, mutta antaa myös paljon uutta tietoa sekä rotu- että kotikissojen terveydestä, kertoo Lohi.

Updated advice on the use of colistin products in animals within the European Union: development of resistance and possible impact on human and animal health

Alkuperäisartikkeli:

VapalahtiK, VirtalaA-M, JoensuuT, Tiira K, Tähtinen J, LohiH. Health and behavioral survey of over 8000 Finnish cats. Frontiers Vet Sci, 2016.doi: 10.3389/fvets.2016.00070.

Professori Hannes Lohen johtama tutkimusryhmä toimii Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä ja lääketieteellisessä tiedekunnassa sekä Folkhälsanin tutkimuskeskuksessa. Tutkimusta ovat tukeneet mm. Suomen Kissaliitto, Biocentrum Helsinki ja Jane ja Aatos Erkon Säätiö.

Alkuperäinen artikkeli