Älä jätä koiraa kuumaan autoon – kauppareissu voi olla koiralle kohtalokas

2016-05-24 14_28_17-sey_koira_tarra.pdf - Nitro Reader 3

Koiran jättäminen kuumaan autoon voi aiheuttaa koiralle lämpöhalvauksen tai pahimmillaan kuoleman. SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton En jätä koiraa kuumaan autoon -tarrakampanja muistuttaa, että lyhytkin aika kuumassa autossa voi olla koiralle tuskallinen ja jopa kohtalokas.

Parkkipaikalle autoon jätetyt koirat ovat jokakesäinen ongelma. Aurinkoon jätetyn auton sisälämpötila nousee vaarallisen korkeaksi jo maltillisissa lämpötiloissa, eikä kesähelteellä auton jättäminen varjoonkaan riitä.

– Auton sisälämpötila nousee vaarallisen korkeaksi nopeammin kuin moni tajuaa. Ikkunoiden raolleen jättäminen ei estä auton lämpötilan nousua. Koira saa lämpöhalvauksen huomattavasti helpommin kuin ihminen, sillä se ei kykene säätelemään elimistönsä lämpöä ihon kautta hikoilemalla, SEYn vs. viestintäpäällikkö Annukka Seppävuori kertoo.

Kampanja jatkuu jo kuudetta kesää. SEY on tänä vuonna uudistanut En jätä koiraa kuumaan autoon -tarran.  Tarran voi liimata auton ikkunaan merkiksi ja muistutukseksi muille, ettei koiraa tule jättää kuumaan autoon.

– Jos huomaa koiran yksin autossa lämpimällä säällä, apua on haettava heti. Esimerkiksi kaupassa voi pyytää kuuluttamaan auton omistajaa. Tilanne on vakava, jos koira ei enää läähätä ja ole levoton, vaan makaa apaattisena. Jollei auton omistajaa löydy nopeasti, on otettava yhteyttä poliisiin, joka voi tarvittaessa murtautua autoon, neuvoo Seppävuori.

Ensiapuna lämpöhalvauksen saanut koira siirretään varjoon ja kastellaan haalealla vedellä. Jos koira pystyy juomaan, sille tulee antaa viileää juomavettä. Koira kannattaa viedä eläinlääkärille, vaikka se virkoaisikin. Matkan ajaksi koira kääritään viileään ja märkään pyyhkeeseen.

Joissakin uusissa autoissa ilmastoinnin voi jättää päälle, vaikka auto ei ole käynnissä. Tällöin auton ikkunaan on hyvä kiinnittää lappu kertomaan asiasta ohikulkijoille.

En jätä koiraa kuumaan autoon -tarrat ovat maksuttomia ja niitä jaetaan SEYn jäsenyhdistysten kesän tapahtumissa.

Tarroja voi tilata myös SEYn toimistolta osoitteesta sey@sey.fi

Tuhannet koirat kisaavat Rovaniemellä viikkoa ennen juhannusta

koiranäyttely

Suomen pohjoisin kansainvälinen koiranäyttely kerää koiraväen Napapiirille juhannuksena alla. Järjestäjät odottavat kesäkuun 18.–19. päivinä Rovaniemelle noin 2500 osallistujaa Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Venäjältä.

Rovaniemen kansainvälinen kaikkien rotujen koiranäyttely järjestetään Napapiirin messualueella viikkoa ennen juhannusta. Ensimmäisen kerran Pohjois-Suomen suurin koiratapahtuma järjestettiin juhannuksena 1985 Ounasvaaran maisemissa. Siitä lähtien näyttely on pyritty järjestämään aina juhannuksen aikoihin.

koiranäyttely 2

Ounasvaaralta on siirrytty Ounashallin kautta Napapiirille. Tapahtuma kiinnostaa näyttelyharrastajia ja paikalle matkustetaan pitkienkin matkojen päästä. Suomesta, Tanskasta, Australiasta, Virosta, Kroatiasta ja Romaniasta saapuvat tuomarivieraatkin ihastelevat kerta toisensa jälkeen lappilaista, puhdasta luontoa, ystävällisiä ihmisiä ja yötöntä yötä.

Kymmeniätuhansia suomalaisia innostava harrastusmuoto ja koiranäyttelyt ovat kasvattaneet suosiotaan nousujohteisesti koko 2000-luvun. Koiranäyttelyiden perimmäinen tarkoitus on palvella koirien jalostus- ja kasvatustyötä. Ne ovat tapahtumia, joissa samanhenkiset koiraharrastajat tapaavat toisiaan, mutta myös koirakaverin hankintaa suunnitteleville ne tarjoavat erinomaisen tilaisuuden tutustua eri koirarotuihin sekä haastatella koirien kasvattajia ja muita asiantuntijoita.

Tuhansien koirien rotukohtainen ”kauneuskilpailu” vaatii ison joukon talkoohenkisiä, koiria rakastavia ihmisiä sekä paikallisten yhdistysten, koirakerhojen ja seurojen saumatonta yhteistyötä. Tänä vuonna Rovaniemen kansainvälisen koiranäyttelyn järjestävät Lapin Spanielikerho ry, Rovaniemen Käyttökoirat ry ja Lapin Ajokoirayhdistys ry.
Näyttelyn nettisivut: www.juhannusnayttely.com

Rovaniemen kansainvälinen koiranäyttely
N
apapiirin messualue, Pukinpolku 3, Rovaniemi

La 18.6.2016 arvostellaan FCI:n ryhmät 2, 3, 5, 6, 7
FCI 2 –Pinserit, snautserit, molossityypiset ja sveitsinpaimenkoirat
FCI 3 – Terrierit
FCI 5 –
Pystykorvat ja alkukantaiset koirat
FCI 6
– Ajavat ja jäljestävät koirat
FCI 7 –
Kanakoirat

Su 19.6.2016 arvostellaan FCI:n ryhmät 1, 4, 8, 9, 10
FCI 1 – Lammas- ja karjakoirat (paitsi sveitsinpaimenkoirat)
FCI 4
– Mäyräkoirat
FCI 8
– Noutajat, ylösajavat koirat ja vesikoirat
FCI 9 –Seurakoirat ja kääpiökoirat
FCI 10 – Vinttikoirat

Näyttelyssä arvostellaan myös pennut (7- alle 9kk) Arvostelu alkaa klo 10.
Näyttelyssä järjestetään molempina päivinä Junior handler -kilpailu. Kilpailu on sunnuntaina Lapin Kennelpiirin piirinmestaruuskilpailu ja SM-osakilpailu.

Länsisataman tehovalvonta paljasti puutteita koirien asiapapereissa ja rokotuksissa

lemmikkieläinpassi

Tulli pysäytti perjantaina 20.5.2016 Virosta lemmikkien kanssa tulleita matkustajia Helsingin Länsisatamassa. Helsingin yliopiston eläinlääketieteen opiskelijat tarkastivat lemmikkien asiakirjoja Porvoon kaupungin valvontaeläinlääkärin johdolla. Läänineläinlääkäri laati päätökset niiden lemmikkien kohdalla, joilla todettiin puutteita tuontivaatimuksissa.

Päivän aikana tarkistettiin yhteensä kahdeksan lemmikkiä, joista viidellä oli puutteita asiakirjoissa.

Yhden koiran kohdalla puutteet olivat vakavat. Koiralta puuttuivat passi, raivotautirokotus ja ekinokokkilääkitys. Tämä koira joutui eristykseen ja sai palautusmääräyksen.

Jos koiralta puuttui ekinokokkilääkitys, tuli omistajan hankkia koiralleen lääkitys mahdollisimman nopeasti ja toimittaa siitä eläinlääkärin merkintä aluehallintoviraston valvontaviranomaiselle. Näiden koirien ulosteet tulee kerätä sekajätteeseen vielä kaksi vuorokautta lääkityksen jälkeenkin.

Koska valvontatapahtuma järjestettiin virka-aikaan ja heti aamusta, ei matkustajien joukossa ollut yhtään 21.5. Helsingissä pidettävään koiranäyttelyyn osallistujaa. Valtaosa matkustajista oli ihan tavallisia lemmikkien kanssa matkaajia.

Valvonnan tulos oli odotettu. Puutteista valtaosa liittyi ekinokokkilääkityksen puuttumiseen tai sen vanhentumiseen, mutta joukossa oli myös rabiesrokotukseen, passiin ja tunnistusmerkintään liittyviä puutteita.

Yhteistyö tullin ja eläinlääketieteen opiskelijoiden kanssa sujui hyvin. Jatkossa valvontoja tullaan tekemään säännöllisesti ja myös viikonloppuliikennettä tullaan tarkkailemaan, kertoo läänineläinlääkäri Sari Haikka.

Valvonnasta tiedotettiin etukäteen: tiedote 17.5.2016 .

Läänineläinlääkärit valvovat tehostetusti lemmikkieläintuontia Länsisatamassa 20.5.2016

Haikka Sari ESAVI 2016

Aluehallintoviraston läänineläinlääkärit tarkistavat lemmikkien kanssa matkustavien tuontiasiakirjat perjantaina 20.5.2015 Helsingin Länsisatamassa.  Tehovalvonnan tarkoituksena on lisätä lemmikkien kanssa liikkuvien tietoisuutta tuontivaatimuksista sekä tautiriskeistä.  Valvontatapahtuma järjestetään nyt ensimmäisen kerran yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa. Mukana avustamassa on eläinlääketieteen opiskelijoita.

Lemmikkien liikkuvuus yli rajojen kasvaa jatkuvasti ja samalla lisääntyvät tautiriskit. Etenkin ihmisiin tarttuvia vaarallisia tauteja, joita Suomessa ei vielä esiinny, vastustetaan lainsäädännöllä. Lemmikeillä tulee olla säädetyt, voimassa olevat rokotukset ja lääkitykset aina, kun ne matkustavat EU:n alueella. Tehovalvonnassa tullaan kiinnittämään huomio erityisesti rabiesrokotuksiin sekä ekinokokkiloislääkityksiin. Lemmikkien tulee olla tunnistusmerkitty ja niiden mukana on oltava lemmikkieläinpassi, jossa on merkinnät voimassa olevasta rabiesrokotteesta (yli 12 viikkoiset). Lisäksi koirien tulee olla lääkitty ekinokokkoosia vastaan 1-5 vuorokautta ennen niiden maahantuloa.

Mikäli puutteita ilmenee, voidaan eläin palauttaa takaisin lähtömaahan, eristää tai lopettaa. Eläimen laittomasta tuonnista aiheutuneet kulut jäävät omistajan maksettavaksi ja lisäksi omistajalta veloitetaan myös 200 euron tarkastusmaksu.

– Tällaiset tapahtumat ovat tärkeitä. Ne auttavat ihmisiä tunnistamaan tuontiriskit ja kannustavat vastuulliseen liikkumiseen lemmikkien kanssa. Yhteistyö eläinlääketieteellisen tiedekunnan kanssa ja opiskelijoiden mukana olo mahdollistaa tehokkaan valvonnan rajalla, kertoo läänineläinlääkäri Sari Haikka.

Lauantaina 21.5. Helsingissä alkaa kansainvälinen koiranäyttely. Perjantain aikana tulli pysäyttää Länsisatamassa autolautalla tulevia lemmikkien omistajia ja eläinlääkärit tarkastavat lemmikkieläinpassit sekä eläimet.

Maahantuontiehdot löytyvät Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran nettisivuilta:

https://www.evira.fi/elaimet/tuonti-ja-vienti/eu-jasenmaat-norja-ja-sveitsi/koirat-kissat-ja-fretit/uuden-lemmikkielainasetuksen-tuomat-muutokset-29.12.2014-alkaen/

https://www.evira.fi/elaimet/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit/usealle-elainlajille-yhteiset-taudit/ekinokokit/

https://www.evira.fi/elaimet/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit/usealle-elainlajille-yhteiset-taudit/raivotauti-eli-rabies/

https://www.evira.fi/yhteiset/ajankohtaista/auta-meita-auttamaan–ala-tuo-laitonta-koiraa/

Pirkanmaalla tarvitaan uusia sijaiskoteja kodittomille eläimille

pennut_katja-patrikainen

Kuva: Katja Patrikainen

Löytökissasta lemmikiksi -luennolla tuetaan sijaiskotitoimintaa. Tilaisuus on 14.5. kello 10 osoitteessa Sammonkatu 2, Tampere

Pirkanmaalla tarvitaan kipeästi sijaiskoteja kodittomille eläimille. Viime vuonna Pirkanmaan eläinsuojeluyhdistys PESU ry:lle tuli ennätysmäärä uutta kotia etsiviä eläimiä, ja alkuvuosi enteilee vieläkin kiireisempää vuotta yhdistykselle. PESUn sijaiskodeissa on tällä hetkellä 25 koiraa, yli sata kissaa ja kymmenkunta muuta eläintä. Eläinmäärän kasvaessa myös sijaiskoteja tarvitaan lisää.

– Kissoja yhdistyksellemme tulee paljon ja niille tarvitaan aina lisää sijaiskoteja. Tällä hetkellä tarvitsemme koteja myös koirille. PESUlle on alkuvuonna tullut enemmän koiria kuin viime vuonna yhteensä. Etenkin näin kesän korvalla paine löytää uusia sijoituspaikkoja on kova, sanoo PESUn tiedottaja Riikka Ala-Hulkko.

Sijaiskoti on eläimen väliaikainen koti, jossa se saa kuntoutua ja toipua koettelemuksistaan, tervehtyä ja opetella elämää perheenjäsenenä. Monessa tapauksessa sijaiskoti on eläimelle paras paikka päästä uuden elämän alkuun. Sijaiskodissa eläin saa yksilöllistä huolenpitoa kodinomaisessa ympäristössä. Eläimen ominaisuudet pääsevät hyvin esille, jolloin juuri sopivan loppuelämän kodin löytäminen helpottuu. Moni arka eläin oppii sijaiskodissa luottamaan ihmiseen.

– Moni tuntee löytöeläintalojen toiminnan, mutta sijaiskotitoiminta on tuntemattomampaa. Valtaosa kotia etsivistä eläimistä kuitenkin odottaa loppuelämän kotiaan juuri sijaiskodissa. Sijaiskotien vahvuutena on kyky ottaa huomioon eläimen yksilölliset tarpeet. Ihmisiin tottumattomia eläimiä voidaan vähitellen sopeuttaa perhe-elämään ja käytösongelmia voidaan helpottaa. Eläinyksilölle on aikaa, sanoo SEYn vs. toiminnanjohtaja Maria Lindqvist.

Viimeisintä tietoa kissoista – luento kaikille kiinnostuneille

PESU ry ja SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto järjestävät lauantaina 14.5. kello 10 alkaen kissaluennon Tampereen työväenopiston auditoriossa osoitteessa Sammonkatu 2. Kissanhoidon käsikirjan kirjoittaja, ammatillinen opettaja Päivi Ylikorpi luennoi aiheesta Löytökissasta lemmikiksi. Tilaisuudessa on mahdollisuus myös kuulla sijaiskotitoiminnasta ja ilmoittautua sijaiskodiksi. Tapahtumaa sponsoroi Purina Petcare.

– Olemme Purinalla sitoutunet auttamaan paikallisia organisaatioita löytämään rakastavan ja hoitavan kodin lemmikeille. Kun lemmikit ja ihmiset ovat yhdessä, elämä on rikkaampaa. Halusimme lähteä tukemaan tapahtumaa, sillä haluamme auttaa myös sijaiskodeissa uuden elämän alkuun pääseviä kodittomia eläimiä, sanoo Purina Petcaren Pasi Kivilahti.

Lisätiedot:

Facebook-tapahtuma: https://www.facebook.com/events/228226554217263/

Kevät on koirien kyynpuremien sesonkiaikaa – tutkimus selvittää puremien yleisyyttä ja koirien toipumista

dog-hand-paw

Kyyt purevat Suomessa arviolta satoja koiria vuosittain. Turun yliopistossa vuosina 2013-2014 toteutetun yleisökyselyn avulla tutkijat pyrkivät vastaamaan tarkemmin kysymyksiin koirien kyynpuremien yleisyydestä ja ajoittumisesta sekä koirien toipumisesta.

Turun yliopistossa kerättiin tutkijatohtori Pälvi Salon johdolla kokemuksia ja havaintoja koirien kyynpuremista. Kyselyssä koiranomistajilta pyydettiin tietoja mm. pureman tapahtuma-ajasta ja -paikasta, koiran saamista oireista, koiralle annetusta ensiavusta ja eläinlääkärissä mahdollisesti suoritetuista hoitotoimenpiteistä sekä koiran toipumisesta pureman jälkeen. Sekä verkossa että paperikaavakkein toteutettu kysely oli hyvin suosittu, sillä havaintoja kertyi 744:stä kyyn puremasta koirasta aina etelärannikolta Rovaniemen korkeudelle asti. Suurin osa tapauksista sijoittui kuitenkin Etelä- ja Länsi-Suomen alueille.

Yli 70 % havainnoista koski vuosina 2010-2014 tapahtuneita puremia, mutta kertomuksia kyyn ja koiran kohtaamisesta saatiin myös vuosikymmenten takaa. Kyselyn aktiivisimpana vuonna eli 2013 omistajat raportoivat 222 kyynpuremaa, jota voitaneen pitää minimiarviona vuosittaisesta puremien määrästä. Tutkimus vahvistaa, että suurin osa koirien kyynpuremista sattuu keväällä ja alkukesästä: 79 % puremista ajoittuu touko-, kesä- tai heinäkuulle.

Etenkin kevät on kyykäärmeiden elinkierrossa vilkkaan liikehdinnän aikaa, mikä voi hyvin selittää puremien yleisyyden toukokuussa (37 % havainnoista). Yli puolet kyyn puremista koirista sai osuman kuonoonsa, kun taas puremat esimerkiksi raajoihin tai muualle ruumiiseen olivat harvinaisempia.

Koirat viedään eläinlääkäriin entistä useammin

Kerätty aineisto poikkeaa edukseen monista muista koirien kyynpuremia käsittelevistä aineistoista ja tutkimuksista, sillä se on ensinnäkin kooltaan ja kattavuudeltaan poikkeuksellisen suuri. Aiemmat tutkimukset pohjautuvat pääasiassa eläinlääkärien potilastietoihin, kun taas kyselyaineisto sisältää tietoa myös niistä tapauksista, joissa kyyn puremaa koiraa ei esimerkiksi pitkän ja hankalan matkan vuoksi ole voitu toimittaa eläinlääkärin hoidettavaksi. Ennen 2000-lukua vain 61 % kyiden puremista koirista sai eläinlääkärin hoitoa, kun tällä vuosikymmenellä jo yhdeksän kymmenestä koirasta on viety eläinlääkäriin. Alustavien tulosten mukaan koirat ovat toipuneet puremista hyvin, ja vain noin 5 % koirista on joko menehtynyt puremaan tai lopetettu siihen liittyvien vakavien oireiden vuoksi.

Kyselyaineiston käsittelystä vastaa biologi Pälvi Salo. Hanke on toteutettu yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa.