Eläinystäväni-messuilla kuntoillaan koirakavereiden kanssa

c36a43c7-eb9c-4235-b885-105c3ce53c18-main_image

Eläinystäväni-messut järjestetään 16.-17.4. Messukeskuksessa Helsingissä. Kuva: Messukeskus

Lemmikit ja lemmikki-ihmiset kokoontuvat Messukeskukseen Eläinystäväni-messuille 16.–17.4. Tapahtuman ohjelmassa on useita näyttelyitä ja kilpailuja sekä vinkkejä eläinten kanssa harrastamiseen.

Dogbic on uusi suomalainen liikuntamuoto, jota voi harrastaa yhdessä lemmikkikoiran kanssa. Koira tuo esimerkiksi erilaisiin liikkeisiin vastusta omalla painollaan. Dogbicin kehittäjän Meri Sataman mukaan treenistä on hyötyä ja iloa sekä koiralle että ihmiselle.

– Dogbic kehittää muun muassa lihaskuntoa, liikkuvuutta ja koordinaatiota. Koiran kannalta lajissa on kyse TOKOmaisesta (TOKO eli tottelevaisuuskoe) liikunnasta sekä hauskasta yhdessäolosta omistajan kanssa. Dogbic vahvistaa ihmisen ja koiran välistä yhteistyötä, Satama sanoo.

Dogbicissa on tuntivaihtoehdot koirakoille sekä ihmisille ilman koiria. Tunneilla opitaan muun muassa eri koiralajien sääntöjä ja tapoja. Meri Satama kiertää ohjaamassa kiinnostuneita Dogbicin saloihin lajin toisen kehittäjän, kääpiösnautseri Urhon, kanssa. Satama on aiemmin kehittänyt ratsastajille vastaavan lajin, Horsebicin.

– Opiskelin vuosina 2012–2015 Suomen Urheiluopistolla Vierumäellä liikunnanohjaajaksi. Samaan aikaan perheeseeni tuli Urho. Tutustuin Urhon kautta koiramaailmaan ja huomasin, että siellä oli tilaa ihmisen fysiikkaa kehittäville lajeille. Niinpä aika luontevasti opinnäytetyöni aiheeksi nousi Dogbic, Satama kuvailee Dogbicin syntyä.

Koirien kanssa harrastavia ihmisiä on Suomessa paljon. Dogbicia voivat harrastaa kaikki kunnosta ja aiemmasta taitotasosta riippumatta.

– Tunteja ohjataan nousujohteisesti. Alkeistunnilla ei vielä välttämättä tarvitse osata mitään ja huonommassakin kunnossa olevat ovat erittäin tervetulleita mukaan. Mukana olevan koiran tulee olla terve, rokotettu asianmukaisesti sekä peruskiltti. Osaamisen ja kunnon kehittyessä liikkeet ja vaatimustaso nousevat, mikä takaa mielenkiinnon säilymisen vuosiksi, Satama kertoo.

Meri Satama ja kääpiösnautseri Urho ohjaavat Dogbic-liikkeitä sekä antavat vinkkejä kotiharjoitteluun Eläinystäväni-messuilla omalla osastollaan. Messuosaston lisäksi Meri ja Urho esiintyvät myös messujen ohjelma-areenalla.

Näyttelyjä ja kilpailuja

Eläinystäväni-tapahtumassa on useita eri lajien näyttelyitä. Scandinavian Winner 2016 -kansainvälinen kissanäyttely järjestetään ensimmäistä kertaa Suomessa messujen yhteydessä. Kansainvälisen kissaliiton myöntämän tittelinäyttelyn järjestävät Suomen Kissaliitto ja Ruuhka-Suomen Rotukissayhdistys/RuRok. Näyttelyyn odotetaan osallistujia kaikista Pohjoismaista sekä eri puolilta Eurooppaa. Näyttelyn suojelija toimii Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen.

Messuilla kisataan myös Kennelliiton Nuori Koirataituri -kilpailun osakilpailussa, jossa 12–17-vuotiaat nuoret pääsevät esittelemään koiraosaamistaan ja -tietämystään. Osakilpailuja järjestetään kaiken kaikkiaan viisi eri puolilla Suomea. Kisa huipentuu finaaliin, joka käydään joulukuussa Koiramessuilla Messukeskuksessa. Ilmoittautuminen osakilpailuun on käynnissä 1.4. saakka Kennelliiton verkkosivuilla. Kennelliiton teemana vuonna 2016 ovat nuoret, ja Nuori Koirataituri -kilpailu on osa teemavuoden ohjelmaa.

Eläinystäväni-messut Messukeskuksessa Helsingissä 16.–17.4.2016. Samaan aikaan samalla lipulla myös Lapsimessut, pienoismallitapahtuma Model Expo, Kädentaitotapahtuma sekä shoppailijoiden OutletExpo.

Kadonneista kissoista lähes puolet jää noutamatta kotiin pääkaupunkiseudulla

62fbb810-6a07-470d-828d-b7a9f441cec8-main_image

“Kissoja ei ehkä arvosteta tarpeeksi” Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen eläinsuojelueläinlääkäri Elli Valtonen arvelee. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Matti Miinalainen

Pääkaupunkiseudun löytökissoista jopa 40 prosenttia jää noutamatta kotiin löytöeläintalosta. Koirilla vastaava luku on 15 prosenttia. Tiedot selviävät Helsingin Viikin löytöeläintalon viime vuoden tilastoista.

”Tämä voi kuvastaa kissojen arvostuksen puutetta. Tai sitten löytöeläintalon toiminta ei ole kissojen omistajille riittävän tuttua” Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen eläinsuojelueläinlääkäri Elli Valtonen sanoo.

Kissan ulkoilu vapaana taajama-alueella on edelleen tavallista. Helsingin alueella vapaana liikkuvista kissoista tulee runsaasti yhteydenottoja kaupungin ympäristökeskuksen eläinsuojeluvalvontaan. Kissan ulkoilu vapaana taajama-alueella ei ole kissalle turvallista. Lisäksi kissa voi aiheuttaa vahinkoa kaupunkiluonnolle.

Kissoja hoidetaan 10 ja koiria 6 vuorokautta

Pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyö Viikin löytöeläintalon kanssa sujuu erinomaisesti. Löytöeläintalossa hoidettiin vuonna 2015 yhteensä 1357 eläintä, joista 747 oli helsinkiläisiä. Helsinkiläisiä koiria oli 350 (47 %), kissoja 338 (45 %) ja muita pieneläimiä, kuten kaneja ja jyrsijöitä 59 (8 %).

Koirista valtaosa (85 %) haettiin takaisin omaan kotiin, mutta kissoista vain 60 %. Kissat myös viettivät enemmän aikaa löytöeläintalossa. Kissoja hoidettiin keskimäärin kymmenen vuorokautta, koirille kertyi kuusi hoitopäivää. Löytöeläintalolle jääneistä kissoista suurin osa (noin 70 %) sijoitettiin uuteen kotiin joko löytöeläintalon tai Helsingin eläinsuojeluyhdistyksen kautta.

Viikin löytöeläintalo ottaa vastaan Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Kirkkonummen alueelta talteen otetut eläimet sekä viranomaisten eläinsuojelullisista syistä haltuun ottamat eläimet. Viikin löytöeläintalon toiminta on alkanut vuonna 2006. Löytöeläintalo sijaitsee Helsingin Viikissä osoitteessa Koetilantie 13. Lisätietoja löytöeläintalon toiminnasta internetsivuilta www.loytoelaintalo.fi.

Huonokuntoisia kissalaumoja löytyy yhä enemmän – Lauantaina 5.3. vietetään valtakunnallista löytöeläinpäivää.

kissalaumat_kuva-paivi-maki

Villiintyneet kissalaumat työllistävät eläinsuojelutoimijoita lisääntyvässä määrin. Isoissa kissalaumoissa elävillä kissoilla on paljon tarttuvia tauteja, sisäsiittoisuudesta johtuvia epämuodostumia, aliravitsemusta sekä ulko- ja sisäloisia.

Villiintyneillä kissalaumoilla eli kissapopulaatioilla tarkoitetaan joukkoa leikkaamattomia kissoja, jotka lisääntyvät hallitsemattomasti. Tyypillisesti lauma syntyy, kun pihapiiriin ilmestynyttä, leikkaamatonta kissaa aletaan ruokkia. Kissa on nopea lisääntyjä, joten pian pihapiirissä pyöriikin jopa kymmeniä kissoja.

– Monesti kissalauma asuu yksinasuvan ihmisen pihapiirissä. Eläinmäärän holtiton lisääntyminen liittyy usein ihmisen henkisen pahoinvoinnin kasvuun, sanoo SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton vapaaehtoinen eläinsuojeluneuvoja Mira Ekholm-Martikainen.

Isoissa laumoissa pitkään eläneet kissat eivät enää totu ihmisen käsittelyyn. Jos nuoret pennut saadaan hoitoon riittävän varhain, sosiaalistuvat ne yleensä lemmikiksi sopiviksi. Suuri osa aikuisista kiinni otetuista kissoista joudutaan kuitenkin liian arkoina ja pelokkaina lopettamaan.

– Jos kissalaumasta kiinni otettua, sairasta ja villiintynyttä kissaa ei pysty edes lääkitsemään, on eläinsuojeluteko lopettaa se nopeasti ja kivuttomasti. Jokaiselle kissalle, joka vähänkään vaikuttaa siltä, että se voisi sopeutua käsittelyyn ja ihmisen kanssa asumiseen, pyritään järjestämään mahdollisuus sopeutua kotikissaksi, sanoo Ekholm-Martikainen.

SEYn vapaaehtoiset eläinsuojeluneuvojat törmäävät villiintyneisiin kissalaumoihin yhä useammin. SEYn eläinsuojeluneuvojien viime vuoden neuvontakäyntitilastojen mukaan kissamäärä käyntipaikkaa kohden on kasvanut. Yksi syy siihen, että kissalaumat tulevat eläinsuojelutoimijoiden tietoon yhä useammin, on tiedon lisääntyminen ongelmasta.

– Varmasti villiintyneitä kissalaumoja on aina ollut, mutta nyt niistä puhutaan enemmän ja ihmiset puuttuvat niihin herkemmin.

Tehokkaimpana keinona kissapopulaatioiden ehkäisemiseksi pidetään ulkoilevien kissojen leikkauttamista sekä kissojen pakollista tunnistusmerkintää ja omistajatietojen rekisteröintiä.

Suomen löytökissoista vain noin viisi prosenttia haetaan takaisin omaan kotiinsa. Usein syynä on omistajan haluttomuus maksaa kissan hoitopäiviltä koituneita kuluja. Jos kissalla olisi tunnistusmerkintä josta omistajatiedot selviävät, löytäisi huomattavasti useampi kissa takaisin kotiin. Kuntien löytöeläintoiminnasta aiheutuvat kulut laskisivat, kun kissan hoidosta aiheutuneet kulut voisi periä sen omistajalta.

kissalaumat2_kuva-paivi-maki

Myös Euroopan komission mukaan EU-jäsenmaissa tulisi ottaa käyttöön systemaattinen koirien ja kissojen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti. Euroopan parlamentti kannatti helmikuussa 2016 päätöslauselmaa, jonka tavoitteena on lopettaa koirien ja kissojen laiton kauppa EU-maissa. Pääkeino tavoitteen saavuttamiseksi olisi yhtenäisen koirien ja kissojen tunnistusmerkintä- ja rekisteröintijärjestelmän luominen EU-alueelle. EU-maista kissojen rekisteröinti on jo pakollista Kreikassa, Ranskassa ja Slovakiassa.

Kissojen ja koirien pakollisen tunnistusmerkinnän ja omistajatietojen rekisteröinnin avulla voitaisiin ehkäistä myös pentutehtailua.

Suomessa hylätään vuosittain arviolta noin 20 000 kissaa. Kunnalliset löytöeläintalot eivät pääsääntöisesti ota vastaan villiintyneitä kissoja. Villiintyneiden kissalaumojen auttaminen ei kuulu myöskään eläinsuojeluviranomaisille. Käytännössä villiintyneiden kissojen auttaminen jää vapaaehtoisten toimijoiden harteille.

SEY vaatii eläinsuojelulakiin myös muita keinoja löytökissaongelman ratkaisemiseksi. Kunnallisen löytöeläintoiminnan kilpailutuksessa tulee ottaa kriteereiksi hinnan lisäksi henkilökunnan ammattitaito ja eläinten pito-olosuhteet. Kissojen ja muiden pienikokoisten harraste-eläinten kiinniotto ja kuljetus löytöeläintaloon sekä niistä koituneet kustannukset tulee määrätä kuntien tai valtion vastuulle. Nyt kiinniotto ja kuljetus kuormittavat kohtuuttomasti vapaaehtoisia toimijoita sekä ajallisesti että taloudellisesti. Kissat tulee kastroida tai steriloida ennen luovutusta uuteen kotiin.

Jos haluat antaa kissalle kodin, ota yhteys lähimpään SEYn jäsenyhdistykseen. Yhteystiedot löytyvät osoitteestawww.sey.fi. Osoitteessa www.kodittomat.info löytyy suomalaisten eläinsuojeluyhdistysten kautta kotia etsiviä eläimiä.

Kissojen ja koirien pakollinen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti on myös yksi SEYn ja Animalian Eläinlaki-kampanjaa, jolla vaaditaan Suomeen maailman edistyksellisintä eläinsuojelulakia. Vetoomuksen on allekirjoittanut jo yli 40 000 ihmistä. Lisätietoa kampanjasta: www.eläinlaki.fi

Kuvat: Päivi Mäki

Kennelliiton tutkimus: Hyvä suhde koiraan lisää omistajan onnellisuutta

die-heb-ik

Photo By: I Did That by X posid

Koiralla on laaja-alainen myönteinen vaikutus ihmisen hyvinvointiin. Koira vaikuttaa etenkin ihmisen elämänhallintaan, emotionaalisuuteen, toiminnallisuuteen ja itsetuntoon. Asia selviää Kennelliiton uudesta tutkimuksesta ”Hyvää elämää koiran kanssa – Koiran vaikutuksesta koiranomistajan hyvinvointiin ja onnellisuuteen”. Tutkimus julkaistiin tänään tiistaina 1.3.2016, ja sen on toteuttanut lääketieteen ja kirurgian tohtori Heimo Langinvainio.

Koira täyttää parhaimmillaan monia ihmisen psykologisia ja sosiaalisia tarpeita. Tutkimuksen mukaan koiran tuomat hyödyt koiranomistajalle riippuvat kuitenkin olennaisesti koirasuhteen laadusta.

Koiranomistaja on sitä onnellisempi mitä parempi suhde hänellä on koiraan. Parhaimmillaan koirasuhde on erittäin rikastuttava, palkitseva ja suotuisa hyvinvoinnin kannalta.

Tutkimuksen tekijä, lääketieteen ja kirurgian tohtori Heimo Langinvainion mukaan tuloksissa oli yllättävää koiran myönteisen vaikutuksen voimakkuus ja sen laaja-alainen yhteys hyvinvointitekijöihin ja onnellisuuteen. Koira voi olla kova kilpailija muille lemmikeille tai jopa ihmissuhteelle.

Tutkimustuloksista selviää, että miehet ja naiset hyötyvät koirasta eri tavoin. Naisilla on keskimäärin parempi suhde tunnetasolla koiraan kuin miehillä. Naisista esimerkiksi yli puolet kokee, että koira tuottaa paljon tai erittäin paljon turvallisuutta. Miehille koira on ennen kaikkea kumppani, joka tukee harrastustoimintaa kuten metsästystä.

Lähes kolmannes kyselyyn vastanneista naisista ja viidennes miehistä arvioi sosiaalisten suhteidensa vahvistuneen erittäin paljon koiran ansiosta. Vastaajat kokivat koiran yhdistävän perhettä, vahvistavan parisuhdetta ja tukevan lastenkasvatusta. Yli puolet naisista ja kolmasosa miehistä koki koiran vähentävän yksinäisyyden tunnetta erittäin paljon.

Tutkimus toteutettiin avoimena kyselynä Kennelliiton nettisivuilla vuoden 2014 lopulla. Kyselyyn vastasi 9019 henkilöä, joista 86 % oli naisia.

Kennelliiton tulevaisuustoimikunta käynnisti vuonna 2013 Hyvää elämää koiran kanssa -hankkeen, jonka tarkoituksena on tukea terveyttä ja hyvinvointia edistävää tasapainoista suhdetta – ihmisen ja koiran parhaaksi. Hankkeeseen liittyen päätettiin käynnistää myös tutkimustoimintaa. Asiantuntijaksi kutsuttiin lääketieteen tohtori Heimo Langinvainio, joka tunnetaan stressitutkijana ja työhyvinvoinnin pioneerina Suomessa. Nyt julkaistu tutkimus on hankkeen toinen, ensimmäinen julkaistiin vuonna 2014.

Tutustu tutkimukseen Kennelliiton nettisivuilla.

Suomen Kennelliitto on valtakunnallinen koira-alan asiantuntijajärjestö, joka perustettiin vuonna 1889. Kennelliiton tavoitteena on edistää puhdasrotuisten koirien kasvatusta ja monipuolista koiraharrastusta sekä parantaa koiranpitoa Suomessa. Kennelliitto jakaa asiantuntijatietoa, ja se toimii kattavasti suomalaisen ja kansainvälisen koiratoiminnan etujärjestönä.

Linkit

http://www.kennelliitto.fi