Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto: Euroopan parlamentti haluaa lopettaa lemmikkieläinten laittoman kaupan

Protect your pets with Mosquito Squad of Central NH

Euroopan parlamentissa äänestettiin eilen päätöslauselmasta, jonka tavoitteena on lopettaa koirien ja kissojen laiton kauppa EU-maissa. Päätöslauselmassa edellytetään Euroopan komission ryhtyvän toimenpiteisiin lemmikkieläinten laittoman kaupan kitkemiseksi.

Päätöslauselmaa vauhditti EU-maiden eläinsuojelujärjestöjen Protect Our Pets –kampanja, jossa EU-kansalaiset lähettivät europarlamentaarikoille sähköpostia pyytäen poliitikkoja puuttumaan eläinten laittomaan kauppaan ja pentutehtailuun. Yli 500 000 EU-kansalaista lähetti kampanjan aikana viestin EU-parlamentaarikoille. Suomesta kampanjaan osallistui SEY.

Lemmikkieläinten laiton kauppa kasvaa Euroopassa räjähdysmäisesti. Arvioidaan, että lemmikkieläinten myynti on kolmanneksi tuottoisin laittoman kaupan muoto Euroopassa huume- ja asekaupan jälkeen.

EU-alueella on valtavasti kysyntää kissan- ja koiranpennuille. Jatkuvasti kasvava lemmikinostajien määrä on luonut pentutehtailijoille helpon, tuottoisan ja lähes riskittömän tavan rikastua eläinten hyvinvoinnin kustannuksella. Erityisesti Keski- ja Etelä-Euroopassa pimeitä pentuja kuljetetaan pitkiäkin matkoja pentutehtaista ostajille. Pentutehtaissa eläimet kasvavat ala-arvoisissa oloissa ja ne ovat yleensä rokottamattomia ja huonosti sosiaalistettuja, mistä johtuen ne ovat usein myös pelokkaita, aggressiivisia ja sairaita. Suurella osalla pentutehtaista peräisin olevista eläimistä on jokin parantumaton sairaus, joka voi johtaa eläimen kuolemaan ja aiheuttaa omistajalleen suurta murhetta. Laittoman eläinkaupan suurimpana riskinä on muihin eläimiin ja ihmisiin tarttuvat taudit, joista rabies on pahamaineisin.

– SEY ja eläinsuojelujärjestöt ympäri Eurooppaa ovat erittäin tyytyväisiä Euroopan parlamentin päätöslauselmaan.  Kansalaiset ovat hyvin huolestuneita pentutehtailusta ja haluavat, että eläimille kärsimystä aiheuttavaa kauppaa vastaan taistellaan nykyistä tehokkaammin keinoin. On erinomaista, että europarlamentaarikot ovat kuunnelleet satojen tuhansien EU-kansalaisten viestin ja edellyttävät, että Euroopan komissio ryhtyy toimenpiteisiin laittoman kaupan kitkemiseksi, sanoo SEYn vs. toiminnanjohtaja Maria Lindqvist.

Euroopan komissio on teettänyt vuonna 2015 tutkimuksen laittoman kaupan vaikutuksista kissojen ja koirien hyvinvointiin. Tutkimuksen johtopäätöksenä oli muun muassa, että EU-alueella tarvitaan yhtenäinen järjestelmä koirien ja kissojen tunnistusmerkitsemiseen ja omistajatietojen rekisteröintiin.

– Monissa maissa on jo käytössä koirien, mutta myös kissojen pakollinen tunnistusmerkintä. Suomi on yksi niistä harvoista läntisen ja pohjoisen Euroopan maista, joissa koirien tai kissojen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti ei ole pakollista. Eläinsuojelulaki on uudistumassa, joten meillä on nyt erinomainen tilaisuus kuroa umpeen välimatka muihin EU-maihin ja säätää koirien ja kissojen tunnistusmerkintä ja omistajatietojen rekisteröinti pakolliseksi. On tärkeää, että eri maiden rekisterit keskustelevat keskenään, jotta eläinten alkuperä on jäljitettävissä ja jotta eläinten terveydentilasta ja annetuista rokotuksista voidaan varmistua, sanoo Lindqvist.

– Laiton lemmikkieläinkauppa aiheuttaa kärsimystä eläimille, mutta se on uhka myös ihmisten terveydelle. Euroopan komissio ja parlamentti ovat nyt onneksi yhtyneet eläinsuojelujärjestöjen näkemykseen siitä, että tunnistusmerkintä ja rekisteröinti ovat tärkeä osa ongelman ratkaisua. Toivomme, että lainsäätäjät Suomessa ymmärtävät tämän nyt, kun uutta eläinsuojelulakia ollaan parhaillaan laatimassa ja varmistavat, että koirien ja kissojen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti ovat jatkossa käytäntönä myös Suomessa.

Lisätietoja:

Euroopan parlamentin päätöslauselma
http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?pubRef=-//EP//TEXT+MOTION+P8-RC-2016-0251+0+DOC+XML+V0//FI

Väitös: Koirilta on löydetty ensimmäistä kertaa pentuiän itsestään rajoittuva epilepsia

e3b168e5-a5e0-4b3d-9e26-8bf4b3146cc9-main_image

Lagotto Romagnolo pentu.

Epilepsia on yksi yleisimmistä kroonisista neurologisista sairauksista sekä koirilla että ihmisillä. Lisäksi nuorten yksilöiden epäkypsien aivojen tiedetään olevan kypsiä aivoja alttiimpia kohtauksille. Ihmislääketieteessä tunnetaan useita itsestään rajoittuvia lapsuusiän epilepsioita, mutta koirilla ei ole aiemmin raportoitu vastaavia epilepsiaoireyhtymiä. ELL Tarja Pääkkönen (os. Jokinen) kuvaa väitöskirjatyössään ensimmäistä kertaa itsestään rajoittuvan pentuiän epilepsian Lagotto Romagnolo -rotuisilla koirilla. Lisäksi Pääkkönen tutkii epilepsian pitkäaikaisvaikutuksia koirilla, joilla on ollut nuoruusiän itsestään rajoittuva epilepsia (BFJE).

Koiratutkimuksista apua myös ihmisten epilepsiatutkimuksiin?

Koirapopulaatioiden suhteellinen sisäsiittoisuus helpottaa geenitutkimusta. Yksittäisten koirarotujen tilannetta voidaan verrata suomalaiseen tautiperintöön. Siihen kuuluvat sairaudet ovat asutushistoriamme takia yleisempiä Suomessa kuin muualla maailmassa ja ne ovat yksittäisten geenivirheiden aiheuttamia sairauksia. Näin ollen koiratutkimukset voivat toimia luonnollisena mallina myös ihmisten geneettisille eli perinnöllisille epilepsioille.

Tyypilliset oireet pentuiän itsestään rajoittuvassa epilepsiassa Lagotto Romagnolo –rotuisilla koirilla

Pääkkösen tutkimuksessa ilmeni, että sairaiden koirien kohtaukset alkavat keskimäärin 6 viikon iässä ja loppuvat itsestään yleensä 4 kuukauden ikään mennessä. Kohtaukset ovat useimmiten paikallisalkuisia ja niille tyypillistä on tärinä sekä jäykkyys. Kohtausten välillä useimmat sairaat koirat ovat normaaleja, mutta koirilla, joilla kohtaukset ovat vakavampia, havaitaan neurologisia oireita, kuten koordinaation puutetta kävelyssä, myös kohtausten välillä. Nämä neurologiset puutokset häviävät itsestään kohtausten loppuessa. Useimmilla sairailla koirilla todetaan epänormaalia aktiivisuutta aivosähkökäyrässä kohtausten välillä. Perinteisillä kuvantamismenetelmillä, kuten magneettikuvauksella, ei havaita muutoksia aivoissa pentuiän itsestään rajoittuvassa epilepsiassa.

Isotooppikuvantamista voidaan hyödyntää koirien epilepsiatutkimuksessa

Pääkkönen tutkii väitöstyössään isotooppikuvantamisen (PET) käyttöä koirien epilepsian tutkimuksessa käyttämällä merkkiaineena radioaktiivisesti merkittyä glukoosia (FDG). Pääkkönen havaitsi sairailla koirilla FDG-PET tutkimuksen avulla alentuneen aineenvaihdunnan alueita, jotka vastaavat hyvin paikallisia aivosähkökäyrälöydöksiä. Tämä tukee käsitystä, että epänormaalin aineenvaihdunnan alueet edustavat epilepsiakeskusta.

Pentuiän itsestään rajoittuvan epilepsian periytymismalli ja geenivirhe sairauden taustalla

Pääkkönen toteaa Lagottojen pentuiän itsestään rajoittuvan epilepsian periytyvän autosomaalisesti peittyvästi. Väitöskirjatutkimus paljastaa sairauden taustalla olevan geenivirheen LGI2 –proteiinia koodaavassa geenissä. Tutkimus osoittaa LGI2 -proteiinin toimivan hermosolujen välisissä liitoskohdissa, synapseissa, LGI1 –proteiinin tavoin. LGI2 –proteiini on aktiivinen epäkypsissä aivoissa kun taas LGI1 toimii kypsissä aivoissa vuorovaikutuksessa hermosolujen solukalvoproteiinien ADAM22 ja ADAM23 kanssa. Tämä LGI2 ja LGi1 -proteiinien välillä tapahtuva aktiivisuuden siirtyminen iän myötä tarjoaa selitysmallin kohtausten häviämiselle itsestään. Geenilöydös voi antaa lisätietoa myös ihmisten epilepsioiden tutkimukseen.

Käytösmuutoksia tavataan myös koirilla

Ihmislääketieteessä on tutkittu paljon epilepsian liitännäisongelmia, kuten käytösmuutoksia. Eläinlääketieteessä epilepsiaan mahdollisesti liittyviä liitännäissairauksia on tutkittu vasta vähän. Kohtausten suhteen ennuste on hyvä ja niiden esiintyminen myöhemmin aikuisiällä on harvinaista tutkituilla koirilla, joilla on ollut BFJE. Myös elinajan odote vastaa terveitä rotusisaria. Siitä huolimatta Pääkkösen tutkimus paljastaa käytösmuutoksia koirilla, joilla on ollut pentuiän itsestään rajoittuva epilepsia. Havaitut käytösmuutokset vastaavat ihmisen ADHD-oireyhtymää. Pääkkösen tutkimus vahvistaa käsitystä epilepsian ja liitännäissairauksien yhteisestä taustatekijästä ja siitä, etteivät käytösmuutokset ole riippuvaisia kohtauksiin liittyvistä tekijöistä, kuten kohtausten vakavuudesta ja niiden esiintymistiheydestä.

ELL Tarja Pääkkönen väittelee 4.3.2016 kello 12 Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta “Benign Familial Juvenile Epilepsy in Lagotto Romagnolo Dogs”. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Yliopiston päärakennus, Auditorium XIV, Fabianinkatu 33.

Vastaväittäjänä on Professor, PhD Holger Volk, Royal Veterinary College, ja kustoksena on professori Outi Vapaavuori.

Väitöskirja julkaistaan sarjassa Dissertationes Scholae Doctoralis Ad Sanitatem Investigandam Universitatis Helsinkiensis.

Linkit

Väitöskirjan elektroninen versio

Helsingin Ympäristökeskus: Eläinlääkäreiden aika ei riitä ennaltaehkäisevään eläinsuojelutyöhön

800px-Cat_public_domain_dedication_image_0012

Helsingissä on eläinsuojeluvalvonnassa vähän henkilöstöä suhteessa kaupungin asukasmäärään. Valvonnassa keskitytään ilmoitusten perusteella yksityisiin asuntoihin tehtäviin tarkastuksiin.

”Ennaltaehkäisevään työhön, kuten eläinten hyvinvoinnin edistämiseen luennoimalla tai neuvonnalla, ei riitä aikaa”, kertoo eläinsuojelueläinlääkäri Elli Valtonen Helsingin kaupungin ympäristökeskuksesta.

Ympäristökeskuksen eläinlääkärit tekivät viime vuonna 359 eläinsuojelutarkastusta. Tarkastusten määrä oli aiempien vuosien tasolla. Suurin osa tarkastuksista tehtiin yksityisiin asuntoihin, joissa ilmoituksen perusteella epäiltiin puutteita eläinten hoidossa. Myös eläinkauppoja ja erilaisia eläintapahtumia tarkastettiin.

Suurin osa eläinsuojeluilmoituksista koski koirien liiallista yksinoloa ja ulkoilutuksen puutetta, puutteita eläinten ruokinnassa sekä eläinten pahoinpitelyä tai kovakouraista kohtelua.

Helsingissä on arviolta 70 000–80 000 lemmikkieläintä. Lisäksi Helsingissä on noin 500 harrastehevosta, yksi tuotantoeläintila ja kaksi kotieläinpihaa. Eläinsuojelulain toteutumista Helsingissä valvoo ympäristökeskuksen eläinlääkärien ohella poliisi.

Taloudelliset ongelmat näkyvät myös eläinten hyvinvoinnissa

Eläinsuojelullisia toimia vaativien tarkastusten määrä oli edelleen suuri. Joka toisella tarkastuksella annettiin määräyksiä tai kieltoja epäkohtien korjaamiseksi tai ryhdyttiin kiireellisiin toimiin eläimen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Useimmiten eläimelle hankittiin tilapäinen hoitopaikka. Lievemmissä tapauksissa annettiin ohjeita tai neuvoja.

Tavallisimmin määräyksiin ja kieltoihin johtivat puutteet eläinten perushoidossa kuten ruokinnassa, ulkoilutuksessa, turkinhoidossa, pitopaikan puhtaudessa tai eläimen sairauden hoidossa. Helsingistä löytyy yhä tapauksia, joissa koira suljetaan häkkiin työpäivän ajaksi tai koiraa ei viedä säännöllisesti ulos tarpeilleen.

Eläinten omistajien taloudelliset ongelmat heijastuvat eläimiin muun muassa siten, että omistajalla ei ole aina varaa viedä eläintä eläinlääkärille. Eläimistä aiheutuvat kustannukset kuuluvat aina omistajille. Kiireellisiä toimenpiteitä edellyttää eläimen hylkääminen tai jääminen ilman hoitoa esimerkiksi omistajan joutuessa sairaalahoitoon tai poliisin huostaan. Joissain tapauksessa eläinlääkärit joutuvat lopettamaan vakavasti sairaan eläimen.

Piittaamattomuuteen tai törkeään huolimattomuuteen viittaavista eläinsuojelurikkomuksista tehdään poliisille tutkintapyyntö. Vuonna 2015 helsinkiläisille eläinten omistajille langetettiin yhdeksän eläintenpitokieltoa.

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY: HESYn hoitoon 501 eläintä vuonna 2015 – Kissoja hylätään edelleen eniten

cat

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY otti vuonna 2015 hoitoonsa 501 avun tarpeessa olevaa lemmikkieläintä. Suurin osa hylätyistä eläimistä oli kissoja.  

Valtaosa eli 85 prosenttia (taulukko 2) HESYlle viime vuonna tulleista eläimistä oli kissoja. Koirien osuus eläinten kokonaismäärästä oli vajaa kuusi prosenttia, samoin kanien. Eläimistä nelisen prosenttia edusti muita lajeja. HESY on huolestunut siitä, ettei kissojen hylkäämistä ole saatu Suomessa aisoihin vuosikausia jatkuneesta valistuksesta huolimatta.

Löytöeläintaloille päätyy vuosittain arviolta 10 000 kissaa, joista vain pieni osa haetaan alkuperäiseen kotiinsa. Löytökoirista valtaosa palautuu kotiinsa.

– Kissojen heitteillejättö on maassamme erittäin vakava eläinsuojelullinen ongelma ja julma rikos. Kissa sen enempää kuin koira tai kanikaan ei selviä Suomen luonnossa talven tullen. On surullista, että kissojen hylkääminen on vielä 2010-luvullakin maassamme arkipäivää, sanoo HESYn varapuheenjohtaja Anne Roine.

HESYn hoitoon tulee paitsi löytöeläimiä, myös sosiaalisista tai eläinsuojelullisista syistä huostaanotettuja eläimiä. Nämä ovat eläimiä, joita niiden omistajat ovat kohdelleet kaltoin tai joiden omistajat ovat ajautuneet kriisiin eivätkä enää kykene huolehtimaan lemmikeistään esimerkiksi mielenterveys- tai päihdeongelmien, vankilatuomion tai pitkäaikaisen sairaala- tai laitoshoidon takia.

Huostaanotettujen eläinten määrä oli vuonna 2015 HESYllä 61 prosenttia (taulukko 1). Löytöeläinten osuus oli 32 prosenttia. Loput olivat HESYn aiemmin sijoittamia eläimiä, jotka omistaja joutui palauttamaan takaisin yhdistyksen hoitoon esimerkiksi allergian puhkeamisen takia

HESY toimii tällä hetkellä Siuntion löytöeläinten virallisena talteenottopaikkana. Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Kirkkonummen löytöeläimet toimitetaan Viikin löytöeläintalolle, jossa niitä säilytetään lakisääteiset 15 vuorokautta. HESYlle tuodaan Viikin löytöeläintalolta sellaisia eläimiä, joiden omistajia ei ole löytynyt määräaikana ja joita ei ole saatu sen jälkeen sijoitettua eteenpäin.

HESY helpottaa myös maakuntien löytöeläintalojen ruuhkaa ottamalla vastaan eläimiä muun muassa jäsenyhdistyksiltään ja löytöeläintaloilta, joiden tilat ovat täynnä. HESYllä on kuusi jäsenjärjestöä: Turussa toimiva Eläinsuojeluyhdistys Dewi, Kouvolan seudun eläinsuojeluyhdistys, Mikkelin eläinsuojeluyhdistys, Päijät-Hämeen eläinsuojeluyhdistys, Tampereella toimiva Kissojen Katastrofiyhdistys KKY ja Tuupovaaran Öllölässä sijaitseva Kissojen alkukoti ja apu ry.

HESYn hoidossa on tällä hetkellä noin 100 eläintä.

HESYllä olevien eläinten hoito maksaa arviolta reilu 100 000 euroa vuodessa. Viime vuonna järjestetyssä joulukeräyksessä HESY sai lahjoituksena 30 782 euroa. HESY käyttää summan eläinten hoitoon ja esittää lämpimät kiitokset kaikille keräykseen osallistuneille lahjoittajille ja vapaaehtoisille, jotka mahdollistivat keräyksen toteuttamisen.

Taulukko 1: HESYn hoiviinsa ottamat eläimet vuosina 2004–2015

 

……… . . ..2004     2005   2006   2007   2008  2009   2010    2011    2012    2013   2014    2015

löytöeläin …488…  519.. . 514….193… 270… 252….227…. 143… 255……205…221…..159

sos.tapaus * 273….237…  279 ..  207… 91 …136…179…. 305…  165… .211….298…..307

palautuseläin 102..104… 120…87… .87… 67 …83…. 64……73… . 57…..1…….35

YHT. …..,,,.863… 860… 913…487…..448…455…489…..512…..493……473.. .520…501

ml. viranomaisten huostaan ottamat eläimet

Taulukko 2: HESYn hoiviinsa ottamat eläimet vuosina 2004–2015 eläinlajeittain
……… 2004   2005   2006   2007   2008   2009   2010   2011   2012   2013  2014*  2015**

kissa ….. 809…770….745….428… 359….370….429….469….444….415….472…..426

koira ……4……..21 …..24…..21……28… .22…..24……17…..13……19… 26……29

kani ….. 24……28……..16….19… .35… .26 …..20…….15……33…. 21…(ei eritelty)…28

kilpikonna.. 5……..9…….4….3… …3…. …2…..1 …….0……..1………1

lintu              6 …..7……13…..13…..2… ….0 …..7…….3……..1…….2

jyrsijät……14….23…..109…..1……21….. 35 ….8…….8…….1……..14

muut ***  .2……2…….2….. .2……..0…… 0……0…….0……0……..1……22……18

* vuoden 2014 tilastossa muut eläimet -kategoria kattaa mm. kanit, jyrsijät, linnut ja matelijat eli kaikki muut eläimet paitsi koirat ja kissat

** vuoden 2015 tilastossa muut eläimet -kategoria kattaa mm. jyrsijät, linnut ja matelijat eli kaikki muut eläimet paitsi koirat, kissat ja kanit

*** vuosina 2004–2013 muut eläimet -kategoria kattoi mmm. seuraavat eläimet: akvaariokalat, degu, fretti, gekko, helmisisilisko, iguaani, lisko, nauhavesikäärme, sammakko, tarantella, viljakäärme