SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto: Koiria kuolee Suomessa kylmään – tarhakoirien oloissa pahoja puutteita

dog-paw-border-clipart-9iRRBpgnT

Huippukylmät säät ovat jatkuneet jo pitkään. Pakkanen koettelee erityisesti ulkona pidettäviä tarhakoiria.

Ulkona pidettävien koirien oloissa on usein pahoja puutteita. Monilla tarhakoirilla on puutteelliset kopit eikä omistajalla aina ole ymmärrystä koirarodun kylmänkestävyydestä.

– Ulkona pidettävien koirien tarhassa pitäisi olla lämmin, kuiva ja vedoton koppi. Kun pakkanen kiristyy yli 20 asteen, on viimeistään koirakohtaisesti harkittava koiran ottamista sisälle, vaikka koppi olisikin asianmukainen, muistuttaa SEYn vs. toiminnanjohtaja Maria Lindqvist.

SEYn tietoon on tullut, että tänäkin talvena koiria on kuollut kylmään. Lieksassa kuoli hiljattain tarhakoira 36 asteen pakkasessa. Kyseinen koira oli alaskanhusky, joka ei sovellu arktisiin oloihin, sillä se on lyhytkarvainen eikä sillä ole alusvillaa. Alaskanhuskyja pidetään tarhoilla yleisesti.

– Tilanne on vuosikymmenen aikana parantunut, mutta edelleen koiria kuolee kylmään. Valvontaan tarvittaisiin lisää tiukkuutta ja yhtenäisyyttä. Lemmikkikoirien kohdalla eläinlääkärit saattavat olla hyvinkin tiukkoja lain tulkinnassa, mutta koiratarhoilla valvonnan taso vaihtelee, kertoo SEYn Pohjanmaalla ja Lapissa toimiva vapaaehtoinen eläinsuojeluneuvoja Marika Sassali.

– Viranomaisilla ei valitettavasti vaikuta olevan yhtenäisiä käytäntöjä koiratarhojen tarkastuksessa, vaan on eläinlääkäristä kiinni, tarkistetaanko esimerkiksi juuri koirien kopit. Osalla tarhoista kopit ovat lautahökkeleitä, joissa ei ole lämmitystä tai eristystä. Valvontaeläinlääkärin tulisi pikaisesti puuttua tällaisiin tilanteisiin, Sassali kertoo.

Ongelmaa pahentaa se, etteivät läheskään kaikki koirat sovellu ulkona pidettäväksi. SEY on saanut talven aikana paljon yhteydenottoja ulkokoirista pakkasella.

– Lain mukaan ympärivuotisesti ulkona saa pitää vain koiria, jotka siihen soveltuvat. Rotuja tai koiratyyppejä ei kuitenkaan ole erikseen lueteltu, joten tulkinnan koiran sopivuudesta ulkona elämiseen tekee eläinsuojeluviranomainen, kertoo Lindqvist.

Ulkokoirien pidossa on myös muita puutteita. Epäkelpojen koppien ohella suurimpia ongelmia ovat tekemisen puute sekä puutteellinen vedensaanti. Esimerkiksi talvisin juomaveden jäätyminen on huomattava ongelma.

– Akuuteissa tapauksissa palelevasta eläimestä tulee soittaa valvontaeläinlääkärille tai poliisille. Valitettavasti hätäkeskuksissa ei välttämättä osata suhtautua eläimiä koskeviin soittoihin, ja lemmikkieläimiin liittyvistä vakavistakin tapauksista kieltäydytään usein. Eläimiä on kuitenkin eläinsuojelulain mukaan autettava lajista riippumatta. Myös pelastuslaki velvoittaa ihmisten omaisuuden ja ympäristön suojeluun. Päivystäjien ohjeistusta pitäisi selkiyttää, jotta soittaja saisi varmasti tarvittavan avun hätäkeskuksesta, muistuttaa Lindqvist.

– Olemme kuulleet myös useista tapauksista, joissa hätäkeskuksessa on todettu, etteivät pakkasessa värjöttelevät eläimet ole poliisin asia. Poliisi on Suomessa eläinsuojeluviranomainen ja velvollinen puuttumaan tilanteeseen, jossa eläinsuojelulakia rikotaan.

Koirien määrä Suomessa on edelleen huippulukemissa

labpuppies_large_2

Labradorinnoutaja jälleen suosituin rotu

Rekisteröityjen koirien määrä Suomessa on pysynyt ennallaan. Viime vuonna rekisteröitiin 46 953 pentua, joka on noin 500 pentua enemmän kuin edellisvuonna. Suomessa on tällä hetkellä noin 500 000 rotukoiraa. Määrä on edelleen ennätystasoa, sillä vuosina 2007 – 2011 syntyivät kaikkien aikojen suurimmat koiraikäluokat.

– Viime vuonna rekisteröityjen pentujen määrä on samalla tasolla kuin pentujen määrä kymmenkunta vuotta sitten eli koirien määrä pysyy ennallaan kun syntyvä ja poistuva ikäluokka on yhtä suuri, arvioi Koiramme-lehden päätoimittaja Tapio Eerola.

Verrattaessa rekisteröintimääriä vuoden 2014 määriin, huomataan, että monen rodun rekisteröinnit ovat nousseet. Suositumpi vuoteen 2014 verrattuna on esimerkiksi suomenajokoira, jota rekisteröitiin 272 pentua enemmän vuonna 2015.

Myös jackrussellinterrieri kasvatti suosiotaan ja nousi sijalta 11 kymmenen suosituimman rodun joukkoon.

Labradorinnoutaja jälleen suosituin rotu

Suomen yleisin koirarotu on labradorinnoutaja. Labradorinnoutajan pentuja syntyi viime vuonna 1992, ja määrä on nousussa edellisvuoteen verrattuna. Toiseksi yleisin rotu oli suomenajokoira 1681 pennulla.

– Rodun suosio laski kymmeniä vuosia ja mahdollisesti aallonpohja on nyt ohitettu, sillä pentuluvussa on selvää nousua edellisvuoteen verrattuna, huomauttaa Eerola.

Hirvenmetsästyksestä tuttu rotu, jämtlanninpystykorva, on 1611 pennulla vuoden 2015 kolmenneksi yleisin rotu.

– Koiranpentujen rekisteröintimäärät ja taloudelliset nousu- ja laskukaudet ovat Suomessa viimeisten 30 vuoden ajan kulkeneet käsi kädessä. Taloudellisesti hyvinä aikoina hankitaan kuitenkin selvästi vähemmän koiranpentuja kuin lama-aikoina, mikä saattaa kuulostaa yllättävältä, pohtii Eerola.

Suomen suosituimmat rodut vuonna 2015

1. labradorinnoutaja 1992 (1883 vuonna 2014)
2. suomenajokoira 1681 (1409 vuonna 2014)
3. jämtlanninpystykorva 1611 (1455 vuonna 2014)
4. saksanpaimenkoira 1391 (1420 vuonna 2014)
5. kultainennoutaja 1352 (1237 vuonna 2014)
6. suomenlapinkoira 1229 (1161 vuonna 2014)
7. shetlanninlammaskoira 1049 (1072 vuonna 2014)
8. jackrussellinterrieri 951 (773 vuonna 2014)
9. kääpiösnautseri 836 (883 vuonna 2014)
10. harmaa norjanhirvikoira 809 (890 vuonna 2014)