Suomen Kennelliiton kannanotto FCI:n päätöksentekoon ja koirien kohteluun Kiinassa

564044_333848876663141_1421302218_n

Suomen Kennelliitto ottaa kantaa Kansainvälisen Koiranjalostusliiton FCI:n päätöksentekoon ja koirien kohteluun Kiinassa. Kennelliiton hallitus käsitteli kannanottoa kokouksessaan tänään torstaina 27. elokuuta 2015. Virallinen kannanotto on luettavissa alla.

Suomen Kennelliiton kannanotto FCI:n päätöksentekoon ja koirien kohteluun Kiinassa

Suomen Kennelliitto on Kansainvälisen Koiranjalostusliiton, Fédération Cynologique Internationalen eli FCI:n jäsen. FCI:n yleiskokous myönsi Maailman Voittaja 2019 -näyttelyn Kiinalle, jonka jälkeen yksittäiset koiraharrastajat ympäri maailmaa ovat ottaneet voimakkaasti kantaa koirien kiduttamiseen Kiinassa.

Yleiskokouksen jälkeen FCI:n päätöstä on arvosteltu voimakkaasti. Myös Suomessa koiraharrastajat ovat tuominneet voimakkaasti FCI:n yleiskokouksen päätöksen. Suomen Kennelliitto on jäsentensä näköinen järjestö, ja sen tulee kuunnella jäsentensä mielipiteitä. Suomen Kennelliitto tuomitseekin voimakkaasti koirien syömisen ja siihen liittyvät festivaalit Kiinassa. Suomen Kennelliiton mielestä on erityisesti tuomittavaa koirien kiduttaminen ennen teurastusta.

Vaikka päätös Kiinalle myönnettyyn Maailman Voittaja 2019 -näyttelyyn tapahtuikin FCI:n sääntöjen mukaisesti, ei yleisen mielipiteen vaikutusta voi väheksyä. FCI:n arvovalta ja Maailman Näyttely -brändin maine on kärsinyt päätöksestä.

Suomen Kennelliiton mielestä Maailman Voittaja 2019 -näyttelyn myöntäminen Kiinalle olisi vaatinut FCI:n hallituksen tarkempaa valmistelua. Hallituksen olisi pitänyt paremmin tuoda esille se seikka, että näyttely myönnettiin Kiinalle vain parin täysjäsenyysvuoden jälkeen. Kiinassa koirakulttuuri on vielä kehittymätöntä ja koirien kohtelu on joissain paikoissa julmaa.

Kiinan Kennelliitto on aloittanut työn koirien hyvinvoinnin parantamiseksi, mutta on liian optimistista kuvitella, että Maailman Näyttelyn järjestäminen maassa korjaisi epäkohdat. Useat maat ovat joutuneet odottamaan jopa kymmeniä vuosia saadakseen tämän arvonäyttelyn järjestettäväkseen. Suomen Kennelliitto äänesti Milanon yleiskokouksessa Maailman Voittaja 2019 -näyttelyn myöntämistä Saksalle.

Suomen Kennelliitto kannattaa Norjan Kennelliiton ehdotusta, että FCI:n tulisi laatia erityisvaatimukset Maailman Näyttelyn myöntämiselle ja järjestämiselle. Vaatimuksiin tulisi sisältyä muun muassa riittävän pitkä täysjäsenyys (Norjan Kennelliitto ehdottaa 10 vuotta), selvitys koirien asemasta ja hyvinvoinnista hakijamaassa ja jos tarpeen, jäsenmaan kuvaus toimenpiteistä koirien hyvinvoinnin edistämiseksi.

Suomen Kennelliitto pyytää omia Maailman Voittaja 2019 -näyttelyyn kutsuttuja ulkomuototuomareita ja osallistumista harkitsevia näytteilleasettajia huomioimaan tämän Suomen Kennelliiton kannanoton. Ruotsin Kennelliitto on tehnyt vastaavanlaisen kannanoton.

Suomen Kennelliitto vaatii ylimääräistä FCI:n yleiskokousta

Suomen Kennelliiton hallitus vaatii FCI:n hallitusta kutsumaan ylimääräisen yleiskokouksen FCI:n tilanteen vuoksi. Vaikka FCI:n hallitus onkin ilmoittanut Milanon yleiskokouksen jälkeen ryhtyvänsä joihinkin koiran hyvinvointia parantaviin toimenpiteisiin, tulee tämä linjaus vahvistaa FCI:n yleiskokouksessa, ja toimenpiteet tulee kirjata FCI:n sääntöihin, kuten Norjan Kennelliitto on ehdottanut.

FCI:lla on myös muita päätöksentekoon ja toiminnansuunnitteluun liittyviä ongelmia, jotka täytyy korjata sääntöjä muuttamalla. Yksi strategisesti erittäin tärkeä muutos koskee FCI:n rahoitusta. Tällä hetkellä muutamat maat vastaavat suurelta osin FCI:n toiminnan rahoituksesta. Mikäli nämä maat harkitsevat FCI:lle epäedullisia toimenpiteitä, voi FCI:n talous dramaattisesti kärsiä. Jäsenmailta saatavia tulovirtoja on muutettava niin, että kaikki maat osallistuvat tasaisemmin FCI:n kulujen rahoittamiseen. Nykyinen maksujärjestelmä perustuu siihen, miten aktiivisesti jäsenmaat järjestävät kansainvälisiä tapahtumia. FCI:n tulot koostuvat pääosin jäsenmailta kansainvälisistä näyttelyistä perityistä maksuista. Suomen Kennelliitto on yksi suurimmista maksajista. Suomen Kennelliiton käsitys on, että aktiivisuudesta ei pitäisi rangaista rahastamalla vaan mieluumminkin palkita.

FCI:lla ei ole riittävän laajaa ja yksityiskohtaista yleiskokouksen hyväksymää toimintasuunnitelmaa. Myöskään budjetointi ei ole laadittu sen tasoisesti, kuin suurelta kansainväliseltä järjestöltä voisi odottaa. On käsittämätöntä FCI:n hallitukselta, että se esimerkiksi tuo yleiskokoukseen päätettäväksi perustelematta ja ilman tarkkaa budjetointia kansainvälisten näyttelyiden maksujen korotuksen. Kyseinen korotus iskee voimakkaimmin jo nyt suurimpia maksuja maksaviin maihin. Toimintasuunnitelma- ja budjettivaatimukset on kirjattava tarkemmin FCI:n sääntöihin. Suomen Kennelliitto edellyttää FCI:n hallitukselta parempaa asioihin perehtymistä ja vastuunkantoa yleiskokoukselle tekemistään päätösesityksistä. FCI:n hallitukselta odotetaan vahvaa johtamista ja hyvää hallintotapaa.

Jäsenmailla täytyy olla oikeus ilmaista mielipiteensä

Suomen Kennelliitto ei hyväksy sitä, että FCI uhkailee sanktioilla jäsenmaata (tässä tapauksessa Norjaa), joka esittää omia ja jäsentensä mielipiteitä. Erityisen moitittavaa on, että sanktioilla uhkailu kohdistuu FCI:n omaan jäsenmaahan. Norjan Kennelliitto on malliesimerkki siitä, miten koirien hyvinvointia ja jalostusta edistetään. Ilman Norjan kannanottoa FCI ei olisi ryhtynyt niihin toimenpiteisiin, joita se nyt on ilmoittanut tekevänsä koirien hyvinvoinnin parantamiseksi. Näin ollen Norjan tekemät esitykset koituvat sekä koirien että FCI:n parhaaksi.

Tulevaisuus

Suomen Kennelliito on huolissaan kansainvälisen keskusjärjestönsä FCI:n tulevaisuudesta ja toivoo avoimen keskustelun parantavan sekä FCI:n asemaa ja toimintaa keskusjärjestönä että koirien hyvinvointia maailmassa. Asioiden salailu ei ole hyväksyttävää, ja kriittinenkin keskustelu on nähtävä rakentavana mahdollisuutena eikä uhkana. FCI:n sisällä on monia erilaisia kulttuureja – mikä on rikkaus – mutta koiran hyvinvoinnin pitää olla kaikilla tärkein päämäärä.

Lisätietoja:

Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja

Helena Suni

FRISKIES DOGGY RUN – KOKO PERHEEN KOIRAJUOKSUTAPAHTUMA 26. SYYSKUUTA HELSINGISSÄ

11826002_531430240328925_5782933476942539664_n

Maailmalla suosittu koirajuoksu on rantautunut myös Suomeen. Iloinen Friskies Doggy Run kokoaa koirat ja koiraystävät yhteen syyskuun lopulla. Tapahtumassa on paljon oheisohjelmaa ja mukana menossa some-julkkikseksi noussut kultainen noutaja Soni. Osa tapahtuman tuotosta lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen.

Friskies Doggy Run järjestetään 26.syyskuuta  Helsingin Keskuspuistossa, Laakson Ratsastuskentällä. Valittavana on kahden, viiden tai 10 kilometrin mittainen lenkki, jonka voi juosta yhdessä koiran ja vaikka koko perheen kanssa. Olennaista ei kuitenkaan ole nopeimman ajan saaminen, vaan yhdessä liikkumisen ilo.

Tapahtuma järjestetään jo toista kertaa. Viime vuonna tapahtuma keräsi paikalle yli 800 osallistujaa ja monet juoksijat olivat pukeutuneet värikkäisiin teema-asuihin. Tänäkin vuonna hauskimmat ja sympaattisimmat juoksijat palkitaan tuotepalkinnoin. Juoksun päätteeksi osallistujat voivat kuvauttaa koiransa veloituksetta. Kaikki osallistujat saavat mukaansa myös tuotepalkintokassin, joka sisältää koiranruokaa ja -herkkuja, alennuskuponkeja, koiratuotteita ja yllätyslahjoja.

Koirajuoksun lisäksi tapahtumassa on runsaasti oheisohjelmaa. Osallistujat voivat muun muassa huollattaa koirien kynnet veloituksetta juoksukuntoon. Koirille on tarjolla myös hierontaa ja lihashuoltoa sekä koirien leikkipuisto, suosittu herkkurata ja temppukoulu.

Koirajuoksijat ja lajista kiinnostuneet saavat harrastukseensa vinkkejä ammattilaisilta ja paikan päällä voi tutustua myös muihin trendilajeihin kuten koiratanssiin ja koiravaljakkourheiluun.

Tapahtumaan saapuu paikalle some-julkkikseksi singahtanut kultainen noutaja Soni, jonka videota on katsottu jo yli 16 miljoonaa kertaa. Tapahtumassa nähdään, kuinka Soni tällä kertaa selviytyy herkkuradasta ja koirajuoksusta. Osa tuotosta lahjoitetaan tänä vuonna WiseNose-hajuerotteluyhditykselle, joka tekee tärkeää työtä koirien ja ihmisten syöpätutkimuksen hyväksi koirien hajuaistia hyväksi käyttäen.

Tapahtumatiedot

Aika: Lauantaina 26.9.2015. Tapahtuma alkaa klo 11:00.

Paikka: Laakson ratsastuskenttä, Keskuspuisto, Auroranportti 4, 00430 Helsinki

Osallistumismaksu: 15 € / henkilö. Alle 7 -vuotiaat lapset maksutta vanhemman osallistujan kanssa samassa joukkueessa.

Linkit

Tapahtumasivusto: https://www.doggyrun.fi

Tapahtuman Facebook-sivu: https://www.facebook.com/doggyrun

Väitös: Onkolyyttiset virukset alustavissa tutkimuksissa lupaavia koirien syöpien hoidossa

e0d95edf-da45-470c-85c7-2bcc08edcb8b-main_image

Kuvaaja: Karoliina Autio.

Syöpä on yksi yleisimmistä koirien, kissojen ja ihmisen kuolinsyistä. Uusista hoitomuodoista onkolyyttiset virukset ovat lupaavia. ELL Karoliina Autio selvittää väitöstutkimuksessaan prekliinisesti geneettisesti muunnellun onkolyyttisen vacciniaviruksen ja Semliki Forest -viruksen tehoa koirien ja kissojen syöpien hoidossa. Aution tutkimuksessa saatiin näyttöä näiden virusten hyödyllisyydestä syövän hoidossa. Koirien ja kissojen kasvaimet voivat toimia mallina myös ihmisten syöpien hoidossa.

*Onkolyyttiset virukset ovat luonnossa esiintyviä viruksia, joita on muokattu niin, että ne eivät enää kykene jakaantumaan normaalisoluissa, mutta jakaantuvat syöpäsoluissa ja tuhoavat ne. Eläinlääketieteessä ainoastaan onkolyyttistä koirien adenovirusta on käytetty koirien syövän hoidossa, mutta kliininen hoitokoe on meneillään myös onkolyyttisellä vacciniaviruksella. Kissojen syöpien hoidossa ei ole toistaiseksi käytetty onkolyyttisiä viruksia.

Aution tutkimuksessa käytetystä vacciniaviruksesta oli poistettu vaccinian kasvutekijä- ja tymidiinikinaasigeeni, jolloin virus on syöpäspesifisempi kuin aikaisemmat eläinlääketieteellisissä tutkimuksissa käytetyt vacciniavirukset. Lisäksi vacciniavirukseen on lisätty immuunipuolustusta parantava CD40Lgeeni. Avirulentti Semliki Forest –virus (SFV) puolestaan hakeutuu luonnostaan kasvainkudokseen ja lisääntyy siellä.

Aution tutkimuksessa ilmeni, että sekä vacciniavirus että SFV kykenevät tappamaan syöpäsoluja. Vacciniavirus infektoi useimmat koirien kasvainkudokset sekä hidasti merkittävästi hiirille aiheutettujen syöpien kasvua. Vacciniaviruksen lisääntyminen kissan levyepiteelikarsinoomasoluissa oli poikkevaa, koska syntyneet virukset olivat morfologialtaan epänormaaleja, mutta kuitenkin infektiokykyisiä.

Haittavaikutuksista vähän näyttöä

Virusten antaminen ei aiheuttanut merkittäviä haittavaikutuksia koirille, mutta yhdellä koiralla epäiltiin vacciniaviruksen aiheuttamaan epileptiformista kohtausta. Vacciniaviruksen DNA:n määrä laski nopeasti veressä infuusion jälkeen, mutta DNA:ta todettiin veressä vielä viikon päästä. Infektiivistä vacciniavirusta todettiin ainoastaan verinäytteissä, jotka kerättiin välittömästi virusinfuusion jälkeen. Virtsa-, sylki- ja ulostenäytteissä viruksia ei todettu.

Aution tutkimustulosten perusteella onkolyttinen vacciniavirus ja SFV infektoivat ja tappoivat testattuja koiran kasvainsolulinjoja ja lisäksi vaccinia-virus hidasti syövän kasvua hiirimallissa ja infektoi potilaskoirista kerättyjä kasvaimia. Kumpikaan virus ei aiheuttanut henkeä uhkaavia haittavaikutuksia terveillä koirilla. Autio toteaa, että löydösten perusteella kumpaakin virusta kannattaa tutkia lisää koirien syöpien hoidossa.

ELL Karoliina Autio väittelee eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa Helsingin yliopiston EE-rakennuksen Walter-salissa (Agnes Sjöbergin katu 2) perjantaina 28.8.2015 klo 12 aiheesta:

“Efficacy and safety of oncolytic vaccinia virus and Semliki Forest virus in the treatment of canine and feline malignant tumours”.

Väitöskirja kuuluu pieneläinten sairauksien alaan.

Vastaväittäjänä toimii professori Henrik Rönnberg (Sveriges Lantbruksuniversitet, Ruotsi) ja kustoksena professori Outi Vapaavuori.

*Onkolyyttisten virusten määritelmä: lähde Wikipedia.

Linkit

Väitöskirjan elektroninen versio

SEY: Fyysisillä rangaistuksilla ja pakotteilla saa pelokkaan ja epävarman koiran

Playful dog wearing bandana.

Koira tarvitsee ihmisen apua oppiakseen elämään ihmisen rakentamassa ympäristössä. Koira ei voi haukkua jatkuvasti, eikä ihmisen päälle hyppiminen ole hyvä tapa.

Koiran kouluttamisesta vallitsee monenlaisia näkemyksiä. Fyysiseen rankaisuun, pelotteluun ja kivun aiheuttamiseen perustuvat menetelmät ovat lainvastaisia ja niitä käyttämällä saa tulokseksi pelokkaan ja epävarman koiran. Myös monet sellaiset menetelmät, jotka perustuvat ajatukseen ihmisen laumanjohtajuudesta ja joihin kuuluu esimerkiksi koiran niin sanottua selättämistä ja muita koiran alempaa asemaa korostavia, usein väkivaltaisiakin toimenpiteitä, perustuvat virheellisiin uskomuksiin koiran laumakäyttäytymisestä. Ne aiheuttavat koiralle stressiä ja voivat jopa pahentaa koiran käytöshäiriöitä.

Koiran ja ihmisen välinen suhde perustuu luottamukseen ja hyvään vuorovaikutukseen. Koira oppii parhaiten palkitsemalla oikeasta toiminnasta. Tätä kutsutaan positiiviseksi vahvistamiseksi.

– Koiran on tärkeää oppia ihmisyhteiskunnan tavoille, mutta sen täytyy tapahtua tavalla, joka ei tuota koiralle henkistä tai fyysistä kärsimystä. Pakotteilla, kivulla ja pelolla opetettu koira voi olla ympäristölleen vaaraksi. Fyysistä voimaa käytetään edelleen valitettavan usein koiria koulutettaessa, mutta onneksi koiralähtöiset ja väkivallattomat, tieteeseen pohjautuvat positiiviset eläinten koulutusmetodit saavat yhä enemmän jalansijaa, sanoo SEYn vs. toiminnanjohtaja Maria Lindqvist.

Etenkin ensimmäisen koiran ja niin sanotun ongelmakoiran kouluttamiseen on hyvä hankkia apua ammattitaitoiselta koirankouluttajalta. Asiantuntijan avulla voi ymmärtää koiraa ja sen käytöstä ja oppia itse kouluttamaan koiraansa paremmin. Koira oppii parhaiten pentuna, joten yhteiskunnan tavoille opetteleminen kannattaa aloittaa mahdollisimman varhain.

– Koirankoulutusalalla on paljon itseoppineita harrastajia, joiden menetelmät eivät välttämättä kestä kriittistä tarkastelua. Apua kannattaa hakea ammattitaitoiselta koirankouluttajalta, joka on opiskellut eläinten käyttäytymistä, joka kertoo avoimesti koulutusmetodeistaan ja jonka metodit perustuvat tutkittuun tietoon. Heitä löytää muun muassa Suomen Eläintenkouluttajat ry:stä. Eläintenkouluttajan ammattitutkinto on yleensä tae kouluttajan ammattitaidosta.

SEY on mukana Helsingin Olympiastadionilla 21.–23.8. järjestettävässä Eläköön koirat! -tapahtumassa. SEYn eläinsuojeluneuvoja esittäytyy ja kertoo koiriin liittyvistä eläinsuojelutapauksista lauantaina 22.8. päälavalla kello 10.30 sekä Expo-lavalla kello 13.30. Tapahtumassa esiintyy myös muun muassa positiivisista koulutusmetodeistaan tunnettu koirankouluttaja Victoria Stilwell.

Lisätietoja:

Fiksun koiranostajan opas: http://www.sey.fi/images/Julkaisut/fiksun_koiranostajan_opas.pdf

Suomen eläintenkouluttajat ry:n hyvän kouluttajan tunnusmerkkilista:http://elaintenkouluttajat.com/pdf/hyvakouluttaja.pdf

Suomen Eläintenkouluttajat ry:n kouluttajat:
http://www.elaintenkouluttajat.com/kouluttajat/ (Kouluttajien palvelut ovat maksullisia.)

 

SEY muistuttaa Kansainvälisenä kodittomien eläinten päivänä: kodin tarjoaminen löytöeläimelle on hyvä vaihtoehto

296846_271820222858698_1061977532_n

Lauantaina 15.8. vietetään 24. kansainvälistä Kodittomien eläinten päivää. SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto muistuttaa, että Suomessa löytöeläintaloihin päätyy arviolta 10 000 eläintä joka vuosi. Valtaosa löytöeläimistä on aikuisia kissoja ja koiria.

– Vaikka perinteinen kesäkissailmiö vaikuttaa vähentyneen, kissoja hylätään edelleen paljon. Kissoja myös karkaa ja katoaa, kun niiden annetaan liikkua vapaana. Valtaosa löytökoirista löytää takaisin omaan kotiinsa, mutta kadonneiden kissojen perään kysellään paljon vähemmän, kertoo SEYn vs. toiminnanjohtaja Maria Lindqvist.

SEYllä on 42 jäsenyhdistystä, joista valtaosa hoitaa kodittomia eläimiä ja etsii niille uusia koteja. Kissoja näistä on ylivoimaisesti eniten. SEYn jäsenyhdistysten kautta kodin saa arviolta noin 2 000–3 000 kissaa vuodessa. Osa kissoista on löytöeläimiä ja osa on tullut yhdistyksille eläinsuojeluviranomaisen päätöksellä tai omistajan ollessa kykenemätön hoitamaan eläintään.

Kunnilla on lakisääteinen velvollisuus säilyttää ja hoitaa löytöeläimiä 15 vuorokauden ajan. Sen jälkeen niistä tulee kunnan omaisuutta. Monessa kunnassa eläimet luovutetaan eläinsuojeluyhdistykselle uutta kotia etsimään, mutta osa päätyy suoraan lopetettavaksi.

Eniten työtä ja päänvaivaa vapaaehtoisille eläinsuojelijoille aiheuttavat vapaasti lisääntyvät, villiintyneet kissapopulaatiot, joissa on jopa kymmeniä ihmistä pelkääviä, huonokuntoisia ja sairaita kissoja. Villiintyneiden populaatioiden kissoista osa joudutaan lopettamaan.

– Kissojen leikkauttaminen on tehokkain ja ainoa varma keino ehkäistä ei-toivottujen pentujen syntymistä. Kissapopulaatiossa elävien kissojen kiinniottaminen ja mahdollinen kotien etsiminen jäävät yleensä vapaaehtoisten eläinsuojelijoiden huoleksi, sanoo Lindqvist.

SEY vaatii, että uuteen eläinsuojelulakiin kirjataan kuntien tai valtion vastuu järjestää löytöeläinten kiinniotto ja kuljetus eläintaloon. Lisäksi viranomaisten on ryhdyttävä toimiin villiintyneiden seura- ja harrastuseläinpopulaatioiden syntymisen estämiseksi sekä olemassa olevien populaatioiden auttamiseksi. Nykyään tehtävät ja kustannukset lankeavat pääosin vapaaehtoisille toimijoille. SEY ajaa uuteen eläinsuojelulakiin myös kissojen ja koirien tunnistusmerkintä- ja rekisteröintipakkoa, joka helpottaisi irrallaan kiinniotetun eläimen omistajan löytymistä sekä ehkäisisi pentutehtailua.

Lisätietoja:

SEYn jäsenyhdistyksiltä voi kysellä kotia etsiviä löytöeläimiä. sey.fi/seytoimii/seyn-jasenyhdistykset

Lisää kotia etsiviä löytöeläimiä löytyy osoitteesta Kodittomat.info

SEYn tavoitteet uuteen eläinsuojelulakiin: http://www.elainsuojelulaki.fi/seyn-tavoitteet/loytoelaimet/

Amiedun opiskelijat opastivat avustajakoiria leikkimään

5_minnamarttinen_ja_martti-koira_vas_saanapalkki_oik

Amiedun eläintenhoitajaopiskelijat olivat ensimmäistä kertaa mukana Invalidiliiton uusien avustajakoirien koulutustilaisuudessa ja Avustajakoirayhdistyksen kesäpäivillä 29.7.‒2.8. Järvenpäässä. Mukana oli kaikkiaan kolmen eri osaamisalan opiskelijoita, jotka erikoistuvat eläintenkouluttajiksi, klinikkaeläinhoitajiksi ja koirahierojiksi.

Opiskelijat opastivat uusille koirankäyttäjille erilaisia arkielämän virikkeitä ja aktivointiharjoitteita. Lisäksi opiskelijat auttoivat avustajakoirien ulkoiluttamisessa, hoidossa ja lihashuollossa. Invalidiliiton uusien asiakkaiden koulutustilaisuuteen osallistui kymmenen koirakkoa. Heti perään järjestettävät Kesäpäivät keräsi tänä vuonna ennätykselliset 94 osallistujaa.

– Kesäpäivien tavoitteena on tarjota sekä uusille että vanhoille koirakoille vertaistukea, lisäkoulutusta ja mahdollisuus kivaan yhdessäoloon, Invalidiliiton avustajakoira-asiantuntija Nona Borgström sanoo. Koirakot voivat myös suorittaa osaamisarvioita. Niihin koirakko osallistuu joka toinen vuosi.

Avustajakoira toimii fyysisesti toimintarajoitteisten käyttäjien koulutettuna apuvälineenä. Koira edistää ja ylläpitää käyttäjänsä fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä ja auttaa päivittäisissä askareissa, kuten oven avaamisessa ja sulkemisessa, valojen sammuttamisessa, tavaroiden noutamisessa ja vaatteiden pukemisessa. Suomessa on kaikkiaan noin 70 avustajakoiraa.

Avustajakoira tarvitsee virikkeitä

Avustajakoira elää työnsä ohessa normaalia koiran elämää ja kaipaa arkeen erilaisia aktiviteetteja. Amiedun opiskelijat, Saana Palkki ja Pia Järvinen opastivat koirille erilaisia aktivointeja ja virikkeitä.

– Kolme tärkeää asiaa ovat lenkkeily, koirakaverit ja lelut. Myös avustajakoiran pitää päästä kunnolla ulkoilemaan ja haistelemaan luontoa. Kun me ihmiset luemme uutisia lehdestä, koira ”lukee” niitä ruohontupsuista, Palkki muistuttaa.

1_saanapalkki_vas

– Ja aivan kuten ihmisillä, myös koirilla on hyvä olla koirakavereita. Eikä pidä unohtaa leikkimistä. Erilaiset aktivointilelut kehittävät ja pitävät koiran mielen virkeänä.

Palkin mukaan avustajakoirien kanssa toimiminen vaatii varmempia otteita ja enemmän suunnitelmallisuutta kuin kotikoirien kanssa.

– On muistettava, että avustajakoirat ovat työkoiria ja lähestymistapa on jo siksi erilainen kuin kotikoirien kanssa.

Yhteistyölle tilausta

Opiskelijoiden mukana olo avustajakoirien koulutuksessa ja kesäpäivillä otettiin lämpimästi vastaan. Nona Borgströmin mukaan yhteistyölle oli ehdottomasti tilausta.

– On hienoa, että saimme apua ja lisäkäsiä leirille. Opiskelijat saivat harjoitella erilaisia tehtäviä, kuten koirien kynsienleikkuu, hieronta, asiakaspalvelu, erityisryhmien kohtaaminen. Yhteistyön tärkeä osa on myös kasvattaa tietoisuutta avustajakoirista, Borgström sanoo.

Amiedussa eläintenhoitajan ammattitutkinnon suorittaminen kestää noin puolitoista vuotta. Palkki toimii opiskelujen ohella kouluttajana koira- ja kissakoulussa, mutta työ avustajakoirien kanssa kiinnostaa tulevaisuudessa.

– Olen oppinut täällä paljon uutta. Avustajakoirien kouluttaminen on haaveena, mutta saa nähdä, minne elämä vie.