Marianne Karjalainen ja bordercollie Tero maksikoirien yksilökisassa neljänsiksi European Open -agilitykilpailussa

marianne_tero

Mikä ihana tunne olla maalissa puhdas nolla plakkarissa! Mariannen ja Teron suorituksesta välittyi tekemisen ilo.Kuva: Koirakuvat/Jukka Pätynen

Suomalaiset kolkuttelivat mitalikantaa koiraurheilulaji agilityn maksikoirien European Open -yksilöfinaalissa Saksan Riedenissä sunnuntaina. Lahtelaistaustainen, nykyisin Porvoossa asuva Marianne Karjalainen ja bordercollie Tero tekivät hienon puhtaan ratasuorituksen, jonka aika riitti neljänteen sijaan.

– Radan jälkeiset fiilikset ovat hyvät. Tero kulki hyvin ja tein itse radalla kaiken niin kuin suunnittelin, Marianne kertoi kisan jälkeen.

Mariannen ja Teron valmistautuminen EO-kisoihin ei ole ollut paras mahdollinen, kun Teroa puri kuusi viikkoa sitten kyykäärme. Pureman takia väliin jäivät sekä SM-kisat että Suomen maajoukkuekarsinnat.

Agilityn European Open on kesän kovatasoisin agilitykisa maailmassa. Viikonloppuna järjestettyyn kisaan osallistui noin 800 koirakkoa 35 eri maasta. Suomalaiskoirakoita oli mukana 32.

Muut suomalaissijoitukset:

Maksien finaaliradalla myös Pasi Kangas ja bordercollie Wiu tekivät hienon radan ja olivat lopulta kuudensia.Niina-Liina Linna ja bordercollie Rei saivat A-esteen alasmenolta viisi virhettä ja sijoittuivat sijalle 31.

Medeissä paras sijoitus oli Sanni Kariniemen ja shetlanninlammaskoira Goan 11. sija. Goa sai keinun alasmenolta virheen (5 virhepistettä), mutta parin aika oli upea, medikoirien toiseksi nopein ratasuoritus. Myös riihimäkeläinen Ari Kuparinen ja shetlanninlammaskoira Nonnih tekivät nohevan ja sujuvan radan, muurin palikat valitettavasti vain tippuivat (5 virhepistettä). Ari ja Nonnih olivat lopputuloksissa sijalla 16. Outi Harju ja kooikerhondje Olli saivat finaaliradalta 10 virhepistettä ja sijoittuivat sijalle 25.

Mineissä Petri ja Heinonen taisteli upeasti nollalla maaliin kaatumisesta huolimatta ja oli shetlanninlammaskoiraBlitzin kanssa lopputuloksissa 13. Muut suomalaiset eivät selvinneet finaaliradalta virheittä. Jenna Caloander ja shetlanninlammaskoira Neon tekivät kiellon juuri ennen maalia (5 virhepistettä), sijoitus 22. Iina Asunta ja shetlanninlammaskoira Xenon sijoittuivat 15 virhepisteella sijalle 41.

European Open -kisoissa miteltiin myös joukkuemitaleista. Suomen paras joukkuesijoitus oli Team Finland 6 -maksikoirajoukkueen 6. sija. Joukkueessa kisasivat Pasi Kangas & bordercollie Wiu, Anna Orenius & bordercollie Gaia, Santtu Stenberg & bordercollie RaiRai sekä Janne Toivola & bordercollie Twixy.

European Open yksilömitalistit:

Minit (koirat alle 35 cm)

1. Sandi Okanovic & shetlanninlammaskoira Miya, Slovenia

2. Linda Enberg & shetlanninlammaskoira Bella, Ruotsi

3. Claudia Schwab & shetlanninlammaskoira Jet, Sveitsi

 

Medit (koirat 35 cm -alle 43 cm)

1. Martina Klimesova & mudi Kiki, Tsekki

2. Werner Goltz & kromfohrländer Esmeralda, Itävalta

3. Olga Kwiecien & pyreneittenpaimenkoira Brava, Puola

 

Maksit (koirat 43 cm ja yli)

1. Jessica Patterson & bordercollie Trix, Kanada

2. Susan Garrett & bordercollie Swagger, Kanada

3. Christina Kuko & bordercollie Lu, Saksa

 

Lisätietoja:

Tunnelmia kisoista Suomen Agilityliiton arvokisablogista https://agilityliitto.wordpress.com/

Maailman huiput kisaavat agilityn European Open mestaruuksista Saksassa viikonloppuna – mukana 32 suomalaiskoirakkoa

20150722_4MG_8755

European Open 2015, Rieden, Germany. Photo (c) by Jukka Pätynen / Koirakuvat.fi

32 suomalaiskoirakkoa taistelee agilityn European Open yksilö- ja joukkuemestaruuksista Saksan Riedenissä 24.–26.7. European Open on kesän suurin ja kovatasoisin agilitykilpailu maailmassa. Mukana tänä vuonna on yli 800 koirakkoa 35 eri maasta.

Suomen joukkueen koirakot on valittu viime vuoden ranking-tilastojen perusteella.

– Mukana on tulosvarmoja ja nopeita koirakoita, jotka pystyvät voittamaan, Suomen joukkueenjohtaja Tiia Vitikainen kertoo.

Kilpailun tuomaristossa on myös suomalaisedustusta, kun Thomas Ebelingin (GER) ja Toshiyuki Oban (JPN) lisäksi tuomarikolmikkoon kuuluu Anders Virtanen (FIN).

European Open -kilpailu järjestetään tänä vuonna 14. kertaa. Kilpailu on avoin sekä rotukoirille että sekarotuisille koirille. Kukin maa voi lähettää 32 koirakon joukkueen EO-kilpailuun taistelemaan yksilö- ja joukkuemestaruuksista.

European Open joukkuekisassa kilpaillaan kahdessa kategoriassa; maxeissa (koirat 43 cm ja yli) ja mini-medeissä (koirat alle 43 cm). Joukkuefinaali on erittäin jännittävä joukkueviesti (relay race), jossa samalla kentällä on 4 erilaista rataa jotka hyödyntävät osin samoja esteitä. Joukkueen aika alkaa ensimmäisen joukkueen koiran lähtiessä liikkeelle ja pysähtyy viimeisen koiran ylittäessä maaliviivan.

Agilityn European Open -kisoja voi seurata järjestäjien tarjoaman livestreamin kautta

European Open 2015 -joukkue

MINIT

1. JENNA CALOANDER, NEON

2. IINA ASUNTA, XENON

3. PETRI HEINONEN, BLITZ

4. IIDA VAKKURI, HUNNI

5. ANNI KOMULAINEN, RALLI

6. KAJSA LAMPÉN, TUIMA

7. ANNINA MYLLYAHO, ELMO

8. ANU RANTANEN, NIPSU

9. HANNA HYVÄRINEN, SINNI

10. ULLAMARI KOKKO, RYYNI

MEDIT

1. JADE ERKKO, ESSO

2. MINNA PÄIVÄRINTA, RUU

3. OUTI HARJU, OLLI

4. SANNI KARINIEMI, GOA

5. KAISA YLÄ-TUUHONEN, HIKKA

6. OUTI KORHONEN, HALO

7. VILLE LIUKKA, OODI

8. SANNA AHOLA, STELLA

9. SANNA KOBYLIN, ZILI

10. ARI KUPARINEN, NONNIH

MAKSIT

1. JANNE TOIVOLA, TWIXY

2. JANITA LEINONEN, FU

3. MARIANNE KARJALAINEN, TERO

4. ANNA ORENIUS, GAIA

5. SANTTU STENBERG, RAI RAI

6. HARRI KATAINEN, HERR GÜNTHER

7. PASI KANGAS, WIU

8. TUULIA LIUHTO, PIRTU

9. NIINA-LIINA LINNA, REI

10. RAISA VÄHÄTALO, REPO

11. RIINA KOSKELMA, ZOI

12. JOONA SUMELA, RUSINA

SEY julkaisi maksuttoman oppaan koiranostajan käsikirjaksi

2015-07-09 13_27_59-sey_fiks_koiran_om_opas_lr.pdf - Nitro Pro 9 (Expired Trial)

SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitossa on huomattu, että päätös koiran hankinnasta perustuu usein puutteelliseen tietoon. SEYn julkaisema Fiksun koiranostajan opas on tehty koiranhankkijan tueksi rodun ja myyjän valinnassa, ehkäisemään pentutehtailua ja herättelemään koiran hankkimista harkitsevia pohtimaan, riittävätkö omat resurssit koiran pitämiseen.

– Pentutehtailun vastaista työtä on tehty jo vuosia, mutta ongelma kasvaa yhä. Kiitettävän monet tietävät jo pentutehtailun vaaroista, mutta erityisesti ensimmäistä koiraa hankkivat tuntuvat tarvitsevan tietoa asiasta. Tämän oppaan tarkoitus on nimenomaan täyttää tarve, sanoo SEYn toiminnanjohtaja Kati Pulli.

Pentutehtailu on kasvatusta, jossa pentuja teetetään rahan takia eläinten hyvinvoinnista piittaamatta. Monen pennunostajan ilo vaihtuu suruun, kun pentu sairastuu vakavasti tai jopa kuolee pian kotiutumisen jälkeen. Fiksun koiranostajan opas neuvoo, miten tunnistaa ja välttää pentutehdas.

Tori.fi torjuu pentutehtailua yhteistyössä SEYn kanssa jatkuvasti muun muassa ennakkotarkastamalla kaikki koira- ja kissailmoitukset Torin lemmikkiosiossa ennen julkaisua. Toriin on alkuvuonna jätetty joka kuukausi keskimäärin yli 8000 lemmikki-ilmoitusta. Eläinilmoitusten kokonaismäärä on kasvanut yli 20 prosenttia viime vuodesta. Samaan aikaan koirailmoitusten määrä on laskenut 12 prosenttia ja kaupankäynti on muuttunut vastuullisemmaksi, eli valistuksella ja tiukemmalla valvonnalla on jo ollut vaikutusta.

– Pentutehtailu on tuomittavaa ja piittaamatonta eläinrääkkäystä, ja se on ilmiö johon tulee puuttua. Fiksun koiranostajan opas tulee tarpeeseen kaikkien koiran hankintaa harkitsevien tueksi ja samalla se valistaa ihmisiä pentutehtailun vaaroista. Siksi on tärkeää, että julkaisemme oppaan myös Torissa, sanoo Tori.fi:n viestintäjohtajaSami Törmä.

Fiksun koiranostajan opas ohjaa pennunostajaa myös järkevään rotuvalintaan. Koirarotujen luonteessa on eroja, eikä koiraa pidä hankkia pelkän ulkonäön perusteella.  Osalla muodikkaista roduista myös esiintyy perinnöllisiä sairauksia, joiden hoitaminen voi tulla kalliiksi. Sairaudet voivat myös johtaa koiran kuolemaan.

– Kaikilla ei ole realistista käsitystä siitä, mitä koiran ostaminen tarkoittaa. Koira tarvitsee aikaa ja siihen kuluu rahaa. Osa koiranhankkijoista ei ota huomioon, että koirasta voi tulla suuriakin kuluja. Koiran hankintaa tulisi harkita erityisen tarkkaan nyt, kun monen kodin taloudellinen tilanne on epävarma, sanoo Kati Pulli.

SEY muistuttaa, että koiran voi hankkia myös eläinsuojeluyhdistykseltä tai löytöeläintalosta. Myös aikuinen kodinvaihtaja on hyvä vaihtoehto pennulle.

Lush Finland, Specsavers Finland ja muusikko Toni Wirtanen ovat tukeneet SEYn pentutehtailun vastaista työtä rahalahjoituksin.

Maksutonta opasta jaetaan SEYn jäsenyhdistyksissä ja tapahtumissa. Sen voi myös tilata SEYltä osoitteesta sey(@)sey.fi tai lukea sähköisenä osoitteesta sey.fi.

Oppaan sähköinen versio löytyy myös kauppapaikka Tori.fi:stä.

http://www.sey.fi/images/Julkaisut/fiksun_koiranostajan_opas.pdf

Suomen kansalliskoiran tulevaisuus huolestuttaa harrastajia

Finnish_Spitz_600

Photo by sannse at the City of Birmingham Championship Dog Show, 29th August 2003

Suomen kansalliskoiran eli suomenpystykorvan pentujen syntyvyys on romahtanut viime vuosina. Syntyvyys ja rekisteröinnit ovat laskeneet Suomessa tasolle, jossa rodun terveyden ylläpitäminen voi tulevaisuudessa olla vaikeaa. Suomen Pystykorvajärjestön mukaan moni suuri suomenpystykorvakasvattaja on lopettanut ja kasvatus on nykyään pienimuotoista. Järjestö on huolissaan tilanteesta ja etsii nyt uusia narttuja turvaamaan rodun tulevaisuuden.

Vuonna 2014 Kennelliitto rekisteröi 598 suomenpystykorvan pentua. Rekisteröintimäärä ei ole ollut yhtä pieni vuosikymmeniin. Vielä 1990-luvulla pentuja rekisteröitiin parhaimmillaan yli 1 700 vuodessa.

Suomenpystykorville on kuitenkin ollut kysyntää. Pystykorvajärjestön mukaan moni pentua kaipaava on jäänyt tänäkin vuonna ilman koiraa.

– Rotu on muuttunut huomattavasti sosiaalisempaan suuntaan. Suomenpystykorvahan on hyvin vilkas, leikkisä ja seurallinen. Mielikuva maaseudulla pihan perällä räksyttävästä koirasta on täysin vanhentunut, kertoo Suomen Pystykorvajärjestön pentuneuvoja Marja Kontas.

Järjestö etsii uusia jalostuskoiria

Syntyvyyden romahtaminen vaikuttaa rodun tulevaisuuteen. Kun jalostukseen on käytettävissä entistä vähemmän koiria, rodun geenipohja kapenee. Se taas saattaa johtaa perinnöllisten ongelmien yleistymiseen ja siihen, että rodun ylläpitäminen vaikeutuu.

Suomen Pystykorvajärjestö onkin alkanut toimiin rodun tulevaisuuden turvaamiseksi. Se etsii nyt terveitä, metsässä toimiviksi todettuja ja hyvärakenteisia suomenpystykorvia, joiden avulla pentujen määrä saadaan nousuun. Näyttely- ja koetuloksista ollaan valmiita joustamaan, jos koira on terverakenteinen ja todettu toimivaksi käyttötarkoituksessaan.

Järjestö aikoo lähettää kirjeen 2 – 4-vuotiaiden narttujen omistajille. Kirjeessä kannustetaan pentujen teettämiseen ja annetaan siitä perustietoa.

– On vaikea tavoittaa niitä koiria, joita ei käytetä kokeissa tai näyttelyissä. Juuri näissä koirissa on geenipohjaa, joka menetetään, ellei omistajia tavoiteta, Kontas kertoo.

Järjestö on julkaissut nettisivuillaan narttukoirien omistajille suunnatun kyselyn, jonka avulla etsitään uusia narttuja jalostukseen. Nettisivuilla voi myös tehdä virtuaaliparituksen, josta selviää, sopiiko suunniteltu uros nartulle. Myös järjestön jalostusneuvojat ja pentuvälittäjät lupaavat auttaa kaikissa pennutukseen ja tietokantojen tutkimiseen liittyvissä kysymyksissä.

Suomen Pystykorvajärjestön nettisivut ja kysely:http://www.spj.fi/fi/rodut/suomenpystykorva/terveys/astutuskysely/