SEY kysyy Koiranpäivänä: Voisitko tarjota kodin kodittomalle? – sadat koirat jäävät vuosittain vaille kotia

puppy-wallpaper-free-download

Kesäloma lähestyy, ja monessa perheessä suunnitellaan nyt koiranhankintaa. SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto muistuttaa Koiranpäivänä, että eläinsuojeluyhdistyksillä ja löytöeläintaloilla on paljon uutta kotia etsiviä koiria.

– Moni lemmikinhankkija ei tule ajatelleeksi, että ostetun pennun sijaan kodin tarjoaminen löytöeläimelle on mahdollista. Jos perheessä ei välttämättä haluta rotukoiranpentua, kannattaa kodittomia koiria kysellä eläinsuojeluyhdistyksistä tai oman kunnan löytöeläintaloista. muistuttaa SEYn toiminnanjohtaja, eläinlääkäri Kati Pulli.

SEYn jäsenyhdistykset hoitavat ja etsivät koteja tuhansille lemmikkieläimille joka vuosi.

– Jos haluat tarjota kodin kodittomalle, voit olla suoraan yhteydessä jäsenyhdistyksiimme tai etsiä eläimiä Kodittomat.info -palvelusta, jonne on kerätty suomalaisten eläinsuojeluyhdistysten kotia etsiviä eläimiä, kertoo Pulli.

Kodittomia eläimiä on myös kunnallisissa löytöeläinten talteenottopaikoissa. Löytöeläintaloissa joudutaan lopettamaan useita satoja koiria joka vuosi, sillä kaikille kodittomiksi jääneille ei löydy sopivaa kotia.

– Suomessa jää vuosittain vaille kotia tuhansia lemmikkieläimiä. Niistä suurin osa on kissoja, mutta tekemämme kyselyn perusteella myös satoja koiria joudutaan lopettamaan kodin puutteessa. SEY toivoo, että jokainen lemmikinhankkija harkitsisi kodin tarjoamista löytöeläimelle tai muusta syystä kotia tarvitsevalle kodinvaihtajalle, Pulli jatkaa.

Kodittomien eläinten kysyntä ja tarjonta eivät aina kohtaa. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla tarjokkaita uusiksi kodeiksi on paljon, kun taas monilla pienillä paikkakunnilla kodinetsintä on vaikeampaa. Hyvän kodin löytyminen on toisille eläimille helpompaa. Esimerkiksi pienelle koiralle löytyy hyvä koti helpommin kuin kissalle ja pennulle helpommin kuin aikuiselle.

– Sopivan kodin löytämisen helpottamiseksi on perustettu erilaisia verkkopalveluita. Kodittomat.info on SEYn jäsenyhdistysten sekä kaikkien muidenkin suomalaisten, eläimiä uusiin koteihin sijoittavien eläinsuojeluyhdistysten käyttöön tehty palvelu. Kodinvaihtajat.com taas auttaa yksityisten ihmisten uutta kotia etsivien eläinten uudelleensijoituksessa, Pulli kertoo.

Useat toimijat välittävät koiria myös muista maista. Koiraa ulkomailtakin hankkiessa on tärkeää varmistaa, että koiran myyjä on hyvämaineinen ja että koiran rokotukset, loislääkitykset ja tunnistusmerkintä ovat kunnossa ja että mahdolliset maahantuontiedellytykset on hoidettu.

Lisätietoa:

Mistä kodittoman koiran voi hankkia?
◾eläinsuojeluyhdistyksistä ja -järjestöistä
◾kunnallisista löytöeläintaloista, joiden yhteystiedot saa esim. kunnan puhelinvaihteesta
◾Kodittomat.info-palvelusta
◾aikuisia kodinvaihtajia löytyy mm. Kodinvaihtajat.com-sivustolta
◾verkossa oleviin myynti-ilmoituksiin kannattaa suhtautua varauksella, sillä netin kauppapaikat ovat pentutehtailijoiden suosiossa

SEYn jäsenyhdistykset: http://www.sey.fi/seytoimii/seyn-jasenyhdistykset

www.sey.fi

Uusi hermorappeumasairaus ja sitä aiheuttava geenivirhe tunnistettu

2c3e901c-6ee2-4a6c-8b21-7062067b6a39-main_image

Lagotto Romagnolo. Kuva: Marko Saren.

Professori Hannes Lohen (HY ja Folkhälsan) ja Tosso Leebin (Bernin yliopisto) tutkimusryhmien johtama kansainvälinen hanke yhteistyössä Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan neurologiaan ja patologiaan erikoistuneiden eläinlääkäreiden kanssa ovat tunnistaneet koirista uuden hermorappeumasairauden ja siihen liittyvän toimintahäiriön ATG4D-geenistä. Tutkimustulokset avaavat uusia näkymiä hermosolujen toimintaan ja parempien hoitomuotojen kehittämiseen hermorappeumasairauksiin. Lisäksi ATG4D-geenia voidaan pitää ehdokasgeeninä ihmisillä esiintyviin vastaavantyyppisiin rappeumasairauksiin. Tutkimus julkaistiin arvostetussa PLoS Genetics –lehdessä 15.4.2015.

Suomalais-sveitsiläinen tutkimusyhteistyö on johtanut läpimurtoon Lagotto Romagnolo -rotua koskevassa aivotutkimuksessa. Lagotto Romagnolo on Italiasta maailmalle levinnyt mm. tryffelien etsitään käytetty koirarotu. Rotu on ollut geenitutkijoiden kiinnostuksen kohteena siinä esiintyvien erilaisten periytyvien hermostosairauksien vuoksi. Nyt julkaistu tutkimus paljastaa rodusta uudentyppisen hermorappeumasairauden, jonka patologiset löydökset näkyvät keskushermoston lisäksi myös monissa muissa elimissä. Sairaat koirat kärsivät pääasiallisesti pikkuaivojen toimintahäiriöistä, joka näkyy liikekoordinaation puutteena. Osalla sairaista koiria esiintyy myös epänormaaleja silmänliikkeitä sekä käytösmuutoksia. Sairauden alkamisikä vaihtelee neljästä kuukaudesta neljään vuoteen.

Geenilöytö avaa näkymiä hermorappeumien syihin

Geneettiset tutkimukset paljastivat hermorappeumaa sairastavilta koirilta yhden emäksen muutoksen ATG4D-geenissä. ATG4D-geenin toiminta liittyy erityiseen solunsisäiseen ”puhdistusjärjestelmään” eli autofagosytoosimekanismiin, jonka välityksellä solu hajottaa esimerkiksi vaurioituneita soluelimiä ja pitää yllä solujen normaalitoimintaa. Mekanismi on tärkeä myös solujen ravintoaineiden kierrättäjä haastavammissa olosuhteissa kuten nälkiintymisen aikana. Sairaiden koirien aivokudoksesta löytyikin merkkejä autofagosytoosin häiriintymisestä.

ATG4D-geeniä ei ole aiemmin liitetty perinnöllisiin sairauksiin ja sitä voidaan pitää näiden tutkimustulosten myötä hyvänä ehdokasgeeninä ihmisillä esiintyviin vastaavantyyppisiin rappeumasairauksiin. ”Uusi geenilöytö mahdollistaa varsinaisen tautimekanismin selvittämisen yksityiskohtaisemmin ja auttaa samalla ymmärtämään hermoston normaaleja toimintamalleja. Tutkimuksella voi olla laajempaakin merkitystä hermorappeumien ymmärtämisessä ja hoitamisessa tulevaisuudessa”, iloitsee professori Hannes Lohi. Koiramallia voi olla mahdollista tulevaisuudessa hyödyntää myös uusien terapiamuotojen kehittämisessä.

Geenitesti auttaa jalostuksessa ja diagnostiikassa

Tutkimuksen tulokset ovat jo suoraan edistäneet Lagotto Romagnolo –rodun terveyttä geenivirheen kantajien tunnistamiseksi kehitetyn geenitestin välityksellä. ”Geenitesti auttaa jalostusvalintojen lisäksi myös eläinlääkäreiden diagnostiikkaa. Rodussa esiintyy samankaltaisia hermostosairauksia ja geenitestiä voi hyödyntää niiden erotusdiagnostiikassa. Tämä edistää myös vielä ratkaisemattomien hermostosairauksien geenikartoituksia rodussa”, kertoo artikkelin ykköskirjoittaja, väitöskirjatutkija Kaisa Kyöstilä. Tutkimus on osa hänen pian valmistuvaa väitöskirjatyötään.

Tutkimusprojekti on hyvä esimerkki kliinisen ja perustutkimuksen yhteistyöstä, sillä hankkeessa oli mukana tutkijoita mm. eläinlääketieteellisen tiedekunnan neurologian ja patologian yksiköistä sekä eläinneurologeja eri puolilta Eurooppaa.

Alkuperäinen artikkeli:

K Kyöstilä, P Syrjä,V Jagannathan, G Chandrasekar,TS Jokinen, EH Seppälä, D Becker, M Drögemüller, E Dietschi, C Drögemüller, J Lang, F Steffen, C Rohdin, KH Jäderlund, AK Lappalainen, K Hahn, P Wohlsein, W Baumgärtner, D Henke, A Oevermann, J Kere,H Lohi, T Leeb. A Missense Change in the ATG4D Gene Links Aberrant Autophagy to a Neurodegenerative Vacuolar Storage Disease. PLOS Genet.2015. DOI: 10.1371/journal.pgen.1005169.

Professori Hannes Lohen johtama tutkimusryhmä toimii Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessa ja lääketieteellisessa tiedekunnassa sekä Folkhälsanin tutkimuskeskuksessa. Professori Lohen tutkimusta ovat tukeneet mm. Helsingin yliopisto, Suomen Akatemia, Sigrid Juseliuksen säätiö, Euroopan tiedeneuvosto, Biocentrum Helsinki, Jane ja Aatos Erkon Säätiö sekä Folkhälsanin tutkimuskeskus.

Musti ja Mirri osti ruotsalaisen lemmikkitarvikeketjun

mm_head_wide-20140217

Yrityskauppa luo Euroopan kolmanneksi suurimman lemmikkieläintarvikkeiden vähittäiskauppaketjun.

Pohjoismaiden suurin lemmikkieläintarvikeketju Musti ja Mirri on ostanut ruotsalaisen Zoo Support Scandinavia Ab:n, joka omistaa franchise-ketjut Arken Zoon sekä Djurmagazinetin.

Zoo Supportilla on 91 myymälää ympäri Ruotsia. Ketju tarjoaa laajasti erilaisia palveluita ja tuotteita lemmikeille ja niiden omistajille aina eläinruoasta tarvikkeisiin. Useissa Zoo Supportin toimipisteissä on myymälän lisäksi trimmaus- ja eläinlääkäripalvelut.

”Tuntuu hienolta yhdistää voimat Ruotsissa vahvojen ja perinteisten ketjujen kanssa. Arken Zoon ja Djurmagazinetin myymälöitä johtavat omistautuneet yrittäjät, joilla on osaava henkilöstö tukenaan. On monia alueita, joilla voimme luoda yhä parempaa tarjontaa ja elämyksiä asiakkaillemme sekä heidän lemmikeilleen. Kaupan ansiosta voimme tarttua lemmikkieläintarvikkeiden myynnin kasvumahdollisuuksiin” , Mustin ja Mirrin toimitusjohtaja Mika Sutinen toteaa.

Suunnitelmana on kehittää Arken Zoon brändiä Ruotsissa ja aloittaa asteittainen valikoiman, tuotteiden sekä myyntiorganisaatioiden yhtenäistäminen. Itsenäinen kokonaisuus on tarpeeksi laaja ja hyvillä resursseilla varustettu, jotta konseptiin ja palveluihin voidaan sijoittaa myös jatkossa.

Mustin ja Mirrin myymäläverkosto tulee kasvamaan Ruotsissa entisestään yhdessä Arken Zoon ja Djurmagazinetin kanssa. Tämä on meille mielenkiintoinen kasvuetappi myös siksi, että ensi kertaa meillä on enemmän myymälöitä Suomen rajojen ulkopuolella kuin Suomessa. Tulemme kehittämään valikoimaamme ja yhtymäkohtia varmistaaksemme, että tapaamme asiakkaamme siellä, missä he haluavat meidät tavata, oli se sitten paikallisessa myymälässä tai verkossa” , Mika Sutinen jatkaa.

Olemme iloisia nähdessämme Arken Zoon ja Djurmagazinetin liittyvän Mustiin ja Mirriin ja muodostavan näin Pohjoismaiden suurimman lemmikkieläintarvikkeiden myymäläketjun. Kun melkein kymmenen vuotta sitten hankimme Arken Zoon, tavoitteemme oli rakentaa Ruotsin suurin lemmikkieläintarvikkeiden kauppaketju.  Ketjun edellisen ja nykyisen johdon sekä etenkin franchise-yrittäjien kovan työn ansiosta olemme tyytyväisiä, että tämä tavoite on nyt saavutettu. Olemme myös iloisia, että voimme jatkaa uuden ryhmän tukemista Mustin ja Mirrin vähemmistöosakkaana isommassa ryhmässä ”, Braganzan toimitusjohtaja ja omistaja Per G. Braathen kertoo.

Lemmikkieläintarvikepalveluiden kysyntä kasvaa tasaiseen tahtiin. Lemmikinomistajat etsivät korkeatasoista laatua ja parempia palveluita lemmikeilleen, joita pidetään yhä useammin tärkeinä ja tasavertaisina perheenjäseninä.

Yrityskaupan myötä Mustilla ja Mirrillä on 220 myymälää, joista 107 on Suomessa ja 113 Ruotsissa. Ketjun myymälöiden yhteenlaskettu kuluttajamyynti on noin 220 miljoonaa euroa vuodessa. 

Rosan matka Santorinin katukoirasta Luonto-arvan tähdeksi

37e55c38-0a9e-4745-b024-70164f43978a-main_image

“Katsoin kameraan niin vetoavasti kuin vain kolmen kuukauden kreikkalaisen katukoiran on mahdollista katsoa, ja sehän toimi juuri kuten ajattelin. Suomalainen mammani näki kuvani netissä, ja rakastui minuun sillä sekunnilla. Matkani Santorinin tuliperäiseltä saarelta kohti pohjoista oli alkanut. Kun sain mahdollisuuden uuteen elämään omassa suomalaisessa kodissa, puhutaan kohtalosta isolla K:lla.”

Eräänä heinäkuisena iltapäivänä mamma matkusti Santorinille noutamaan minua. Olin silloin kahdeksan kuukauden ikäinen. Olen muuten ainoa laatuaan, muita kavereitani SAWA:n (Santorini Animal Welfare Association) tarhalta ei ole Suomeen adoptoitukaan.

”Apua, se onkin noin iso!” mamma parahti nähdessään minut ensimmäisen kerran. Siinä netin kuvassa, johon mamma oli rakastunut, olin vasta pieni pentu. Kun hän tuli hakemaan minua, olin kasvanut jo pitkäsääriseksi nuoreksi neidiksi, Joku mamman ystävä oli kommentoinut Facebookissa kuvaani ”koiramaailman Naomi Cambell” – enteilevä kommentti, sillä nythän olen mallina Veikkauksen Luonto-arvassa.

”Rakastan saaristoa, olenhan saariston tyttö”

Kun tulin Suomeen, täällä oli kesä ja mammalla loma. Vietimme varsinainen kuherruskuukauden saaristossa mökkeillen. Saaristolaiselämä muuten sopii minulle mainiosti, olenhan syntyjäni Kreikan saariston tyttöjä.

Muutaman viikon päästä tuli aamu, jolloin mamma vaan lähti ovesta ulos ja jätti minut yksin. Koko päiväksi. Emme olleet sopineet mitään sellaista ja jouduin paniikkiin. Itse käytän mieluummin termiä ”yksinäisyyden torjuminen” tai ”koiran ikävä ihmisen luo”, mutta mamma kertoo tästä muille aina vähän tylsästi korostaen sitä, että raavin ovenkarmit ja ikkunanpielet remonttikuntoon. Kävimme asian yhdessä läpi, ja nyt tietysti jo ymmärrän, että töihinhän se mamma vaan meni, ja tulee joka päivä takaisin minun luo.

”Postinkantajaa haukun, vaikka olenkin rauhallinen tyyppi”

Oppia ikä kaikki, nyt minulla on jo omat rutiinini, kun mamma on päivät töissä. Näihin hommiini kuuluvat lukuisat päiväunet, luiden rouskuttelu ja pari kertaa pitää vähän vahtia, ettei mitään kiellettyä pääse talossa tapahtumaan. Postinjakajaa pidän aika epäilyttävänä tyyppinä, ja ilmoitan hänelle kovaan ääneen joka päivä ettei meille ole tulemista. Muuten olenkin hyvin rauhallinen tyyppi.

Rakastan pitkiä kävelylenkkejä yli kaiken. Onneksi mamma pitää myös ulkoilusta ja se onkin yhteinen harrastuksemme. Monta kertaa olen kuullut, kun ihmiset kyselevät mammalta, että miten olen sopeutunut Suomeen Välimeren ilmaston jälkeen. Täytyy tunnustaa, etten enää edes muista millainen ilmasto siellä oli. Minusta kaikki ilmat ovat kivoja. Ulkona on aina hauskaa.

Ensimmäisenä Suomen talvenani mamma osti minulle punaisen toppatakin. Se oli vähän kireä, mutta pidin sitä kiltisti päälläni, kun mamma siitä näytti ilahtuvan. En kyllä yhtään pannut hanttiin, kun huomasin takin seuraavana talvena kirpputoritavaroiden joukossa. Nykyisin kun höpsö mammani sanoo, että ”laitetaanko paita päälle”, teidän, että lähdemme ulos. Tiedän myös, että se ”paita” on oikeasti heijastinliivi, mutten viitsi korjata mammalle, ettei hän pahastu.

”Ajoin kerran kissan puuhun”

Parin viime vuoden aikana minun piilevät metsästäjänvaistoni ovat heränneet. Kerran ajoin yhden kissan puuhun aamulenkillä, mutta illalla se ei enää ollut siellä. Luulen, että palokunta on käynyt pelastamassa sen. Jäniksien perään olen muutaman kerran lähtenyt, mutta sitten kuitenkin palannut mamma luo, kun tiedän, ettei hän syö kuitenkaan jänispaistia.

Olen kuitenkin varma, että olisin saanut ne jänöt kiinni, jos olisin vaan halunnut. Oravia vahdin välillä niin, että esitän patsasta puun alla. Seison ihan paikalle jähmettyneenä, jotta ne tulisivat alas puusta ja voisin sitten ottaa ne kiinni. Eivät ole ehtineet vielä kertaakaan tulla, kun mamma jo hoputtanut minua jatkamaan lenkkiä.

Elämäni täällä Suomessa on ihanaa. Tunnen itseni rakastetuksi ja arkiset rutiinit saavat oloni tuntumaan turvallisilta. Suukottelen mamman naaman märäksi joka päivä, kun hän tulee töistä kotiin ja hän vastaavasti rapsuttaa vatsaani ja höpöttelee ihan hassuja juttuja korvaani. Tämä on rakkautta isolla R:llä.

Katso video: http://bit.ly/1HGGGw1

Markkinointipäällikkö Saila Kuutin kreikkalainen löytökoira Rosa esiintyy Luonto-arvan kuvassa. Vuodesta 1992 markkinoilla olleen Luonto-arvan kuva-aiheina on vuosien mittaa ollut villieläimiä ja lemmikkieläimiä. Myös Veikkauksen asiakkaiden ottamia kuvia on käytetty kuva-aiheina. Luonto-arvan tuotoilla tuetaan WWF:n ja Suomen luonnonsuojeluliiton tärkeää työtä vuosittain noin 100 000 eurolla. Luonto-arpaa voi pelata myös nettiarpana veikkaus.fi:ssä.