Suomen Kissaliitto: Ragdoll on Suomen suosituin rotukissa myös vuonna 2014

Ragdoll_from_Gatil_Ragbelas

Ragdoll on Suomen suosituin rotukissa myös vuonna 2014

Heikko taloustilanne ei juuri näy rotukissojen rekisteröintimäärissä

Suomen Kissaliitossa rekisteröitiin 4307 rotukissaa vuonna 2014. Määrä on samalla tasolla kolmatta vuotta peräkkäin, rekisteröintimäärissä on vain muutamien kymmenien kissojen ero edelliseen vuoteen verrattuna Suomen vaikeasta taloustilanteesta huolimatta. Ragdoll säilytti ykköspaikkansa Suomen suosituimpana rotukissana myös vuonna 2014 – nyt jo 12. kerran. Ragdoll-kissoja rekisteröitiin Suomen Kissaliiton rekisteriin 760 kappaletta vuonna 2014.

Vuoden 2014 toiseksi suosituin rotukissa maine coon 553 rekisteröinnillä säilytti myös edellisen vuoden sijoituksensa. Kolmanneksi harppasi siperiankissa 260 rekisteröinnillä. Kaikki kolme kärkisijan kissarotua ovat puolipitkäkarvaisia. Suosiotaan ovat kasvattaneet siperiankissan lisäksi niin ikään puolipitkäkarvainen norjalainen metsäkissa sekä lyhytkarvaiset rodut cornish rex ja brittiläinen lyhytkarva. Ison nousun on tehnyt myös venäjänsininen, kivuten listan sijalle 10.

  • On ilahduttavaa huomata, että rotukissojen rekisteröintimäärät ovat pysyneet lähes ennallaan maan vaikeasta taloustilanteesta huolimatta, ja sen voi ajatella kertovan rotukissojen arvostuksen kasvusta ja niiden tasaisesta kysynnästä. Vuoden 2014 rekisteröintimäärä 4307 kissaa on viidenneksi korkein kautta aikojen Kissaliiton historiassa. Suosituimpana rotuna on jo 12 vuotta ragdoll, joka viehättää monia suloisella olemuksellaan tuuheine turkkeineen ja sinisine silmineen. Toiseksi suosituin rotu, uljas suurikokoinen maine coon, on myös pysynyt kakkospaikallaan usean vuoden ajan. Molempien rotujen rekisteröintimäärät ovat kuitenkin laskeneet edellisestä vuodesta ja listan seuraavat rodut pörröinen siperiankissa, kiharakarvainen siro cornish rex, norjalainen metsäkissa ja nallekarhumainen brittiläinen lyhytkarva ovat kasvattaneet suosiotaan vuonna 2014, Suomen Kissaliiton puheenjohtaja Veikko Saarela sanoo.

Suosituimmat kissarodut vuonna 2014 (suluissa vuoden 2013 määrät ja sijoitus)

1. Ragdoll

760

(899, 1.)
2. Maine coon

553

(561, 2.)
3. Siperiankissa

260

(203, 7.)
4. Cornish rex

252

(209, 6.)
5. Norjalainen metsäkissa

251

(233, 5.)
6. Brittiläinen lyhytkarva

250

(245, 4.)
7. Pyhä birma

230

(261, 3.)
8. Burma

173

(192, 8.)
9. Itämainen lyhytkarva

170

(163, 10.)
10. Venäjänsininen

150

(95, 14.)

Vuonna 2014 rekisteröidyistä 4307 rotukissasta, uroksia oli 2205 kappaletta ja naaraita 2102 kappaletta. Tuontikissoja oli 270. Vuoden 2013 rekisteröintimäärä oli 4362.

Sipoolaisille tarjotaan maksuttomia koirankakkapusseja

koirankakkapussit-hundbajspasar

Sipoon kunta yhdessä TiksPac AB:n ja lähiseudun yrittäjien kanssa tarjoaa kuntalaisille maksuttomia koirankakkapusseja. Ympäristöystävällisiä pusseja voi jatkossa poimia mukaansa kymmenestä eri paikasta ympäri Sipoota.

Koirankakkapussi-asemia löytyy Nikkilän alueelta kuusi kappaletta (katso kartta). Etelä-Sipoosta löytyy neljä asemaa: Söderkullan keskustasta, Taasjärvelta, Hansaksesta ja Eriksnäsista (katso kartta).

Sipoon kunta huolehtii pussien täytöstä asemilla. Jos pussit pääsevät loppumaan, ilmoituksen voi tehdä osoitteeseen kuntatekniikka@sipoo.fi tai numeroon 09 23531.

Ilmaisilla koirankakkapusseilla Sipoo haluaa edistää puhtaamman lähiympäristön luomista. Sipoon kunnan viheralueilla toimitaan kestävän kehityksen keinoin. Tavoitteena on viihtyisä, turvallinen ja monimuotoinen asuinympäristö sekä monipuoliset palvelut eri asukasryhmille.

Uusivuosi aiheuttaa eläimille pelkoa – SEY muistuttaa, että ilotulitteita saa ampua vain määrättynä aikana

petoskey-fireworks

Uusivuosi on monessa eläintaloudessa stressaavaa aikaa. SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto muistuttaa, että ilotulitteita on sallittua ampua vain määrätyllä aikavälillä iltakuudesta yökahteen.Suuri osa eläimistä kokee räjähteet pelottavina. Ahdistunut eläin ei välttämättä pysty syömään tai nukkumaan. Eläin myös helposti kieltäytyy ulkoilusta eikä pysty käymään tarpeillaan. Pahimmassa tapauksessa se kärsii jännityksestä useita päiviä. Eläimet saattavat myös karata peloissaan ja aiheuttaa vaaraa niin itselleen kuin myös vaaratilanteita liikenteessä.

Luonnonvaraiset eläimet eivät pysty varautumaan räjähdyksiin eivätkä välttämättä voi suojautua millään tavalla.

– Vuodenvaihteen ilotulitukset ovat eläinten näkökulmasta kaikkea muuta kuin juhlaa. Vaikka raketteja on lupa ampua vain kahdeksan tunnin ajan, eivät ihmiset noudata sääntöjä. Eläimet kärsivät räjähdyksistä siis luvattoman kauan. Ilotulituksiin ei myöskään pystytä varautumaan parhaalla mahdollisella tavalla, kun niitä saatetaan ampua jo päiviä ennen luvallista aikaa, SEYn toiminnanjohtaja, eläinlääketieteen lisensiaatti Kati Pulli sanoo.

Jos lemmikkieläin pelkää ilotulitusta, sitä ei saa jättää yksin. Pysy itse rauhallisena äläkä missään tapauksessa ole vihainen pelokkaalle eläimelle. Tämä voi vaikeuttaa tilannetta entisestään. Sisällä kannattaa sulkea ikkunat ja vetää verhot eteen ilotulituksen ajaksi. Voit myös soittaa musiikkia, joka peittää räjähdysten ääniä. Vaikeissa tapauksissa apu voi löytyä eläinlääkärin määräämällä lääkityksellä. Huolehdi, ettei eläin pääse karkaamaan. Paniikissa eläin voi juosta kauas löytämättä enää takaisin.

MERTK-geenin toimintahäiriö aiheuttaa uudentyyppisen verkkokalvonrappeuman länsigöötanmaanpystykorvilla

256a518c-28c5-4636-a460-456d028d5cae-main_image
Kuva: länsigöötanmaanpystykorva. Kuvaaja: Marja-Liisa Lainepää
Professori Hannes Lohen johtama koirien geenitutkimusryhmä Helsingin yliopistosta on yhteistyössä yhdysvaltalaisen eläinlääkäri Andras Komáromyn kanssa kuvannut uudentyyppisen koirien verkkokalvonrappeuman länsigöötanmaanpystykorvilla ja yhdistänyt muutoksen MERTK-geenin toimintahäiriöön. MERTK-geeni on liitetty aiemmin ihmisen ja rotan verkkokalvonrappeumiin, mutta nyt ensimmäistä kertaa siihen liittyvä sairaus on paikannettu koirilla. Tutkimus mahdollistaa MERTK-inhibiittoreiden kokeilun uutena hoitokeinona sokeutumisen estämiseksi. Lisäksi tutkimus mahdollisti uuden markkeritestin kehittämiseen rodun hyväksi. Tutkimukset on julkaistu kahdessa peräkkäisessä PLOS ONE -tiedejulkaisussa 5.11. ja 17.12.2014.

Perinnöllinen verkkokalvonrappeuma on yksi yleisimmistä rotukoirilla diagnosoitavista sokeuttavista silmäsairauksista, jossa silmän valoherkät fotoreseptorisolut rappeutuvat. Tyypillisesti rappeuman ensimmäiset oireet havaitaan hämäräsokeutena kun verkkokalvon hämärässä toimivien sauvasolujen toiminta heikkenee. On myös rappeumia, jossa kirkkaassa valossa toimivat tappisolut vaurioituvat ensin, johtaen näkökyvyn heikkenemiseen päivänvalossa. Verkkokalvonrappeumat etenevät usein sokeuteen.

Sairaus tyypillinen ainoastaan länsigöötanmaanpystykorville

Suomalaiset ja ruotsalaiset eläinlääkärit havaitsivat 1990-luvun lopussa länsigöötanmaanpystykorvilla aivan uudentyyppistä verkkokalvonrappeumaan, jota ei tiedettävästi diagnosoida missään muussa rodussa. Sairautta lähdettiin tutkimaan tarkemmin eläinlääkäri Andras Komáromyn (Michiganin yliopisto, USA)johdolla.

Verkkokalvorappeuman kliinisiä piirteitä selvitettiin laajassa yhteensä 324 koiran aineistossa seitsemästä eri maasta. Verkkokalvonrappeuma voidaan jakaa rodussa kolmeen eri vaiheeseen. Ensimmäisessä vaiheessa verkkokalvolla havaitaan osittaista ohenemista sekä punertavia verkkokalvon värimuutoksia. Ensimmäinen vaihe diagnosoidaan keskimäärin 4-vuotiailla koirilla, mutta vaihtelua havaittiin kahdesta kuukaudesta 18 vuoteen. Toisessa vaiheessa verkkokalvon oheneminen etenee ja muutokset verkkokalvolla kasvavat. Tällöin havaitaan muutoksia verkkokalvon sähköisessä toiminnassa ja erityisesti hämärässä toimivien verkkokalvon sauvasolujen toiminnassa, jolloin koira kärsii hämäräsokeudesta. Toinen vaihe diagnosoitiin keskimäärin 6-vuotiaana. Sairauden edetessä kolmanteen vaiheeseen, verkkokalvon normaali rakenne katoaa kokonaan ja koira sokeutuu. Vain harvoilla koirilla sairaus kuitenkaan etenee näin pitkälle.

Länsigöötanmaanpystykorvilla ja ihmisellä sama geeni verkkokalvosairauden taustalla

”Sukupuuanalyysi viittasi yksinkertaiseen periytymismalliin, jolloin pienelläkin näytemäärällä saadaan läpimurtoja aikaan ja paikansimmekin sairauteen liittyvän kromosomialueen koiran kromosomista 17 vertailemalla 18 sairasta ja 10 tervettä koiraa”, kertoo tutkimuksen johtaja, aiheesta vasta väitellyt FT Saija Ahonen. ”Tutkimalla kromosomialueen geenejä tarkemmin havaitsimme, että MERTK liittyy sairauteen”, jatkaa Ahonen. Tutkimuksessa ei kuitenkaan löydetty varsinaista geenivirhettä ja tutkimukset sen osalta jatkuvat. ”MERTK-geenin roolia vahvistaa kuitenkin se, että geeni on aiemmin liitetty samantyyppiseen rappeumaan ihmisellä ja rotalla. Lisäksi havaitsimme MERTK-geenin yliaktiivisuutta sairaiden koirien verkkokalvoilla”, kertoo professori Lohi. ”Tutkimus havainnollistaa jälleen ihmisen ja koiran yhteistä tauti- ja geeniperimää.  Samojen sairauksien taustalla on usein samoja geenejä. Gööttien osalta merkittävä läpimurto tutkimuksessa liittyy mahdollisen lääkityksen kokeilemista sokeutuville koirille olemassa olevien MERTK-inhibiittoreiden avulla. ”, kertoo Lohi.

Markkeritesti jalostuksen apuvälineeksi

MERTK liitettiin rappeumaan vahvasti liittyvän geenin intronisen muutoksen perusteella. Tämä muutos voi toimia markkerina geenitestissä jalostuksen apuvälineenä. Testaamalla noin 400 länsigöötanmaanpystykorvaa todettiin, että noin 70% sairaista koirista oli homotsygoottisia eli koira oli saanut muutoksen molemmilta vanhemmiltaan. Homotsygoottisena sairausriski on 18-kertainen verrattuna heterotsygoottiin, jolloin koira on saanut muutoksen toiselta vanhemmalta ja normaalin muodon toiselta, tai normaalia muotoa kantaviin koiriin. Terveistä koirista vain 13.8% oli muutoksen suhteen homotsygootteja. Osa on koirista on vielä niin nuoria, että ne saattavat sairastua myöhemmällä iällä, sillä sairauden puhkeamisikä vaihtelee huomattavasti. Jalostuksen kannalta haastavaa on se, että reilusti yli puolet (62%) terveistä koirista kantaa riskivarianttia.

Rodulle on tutkimusten tulosten perusteella kehitetty niin sanottu markkeritesti, jossa testataan koiran riskiä sairastua verkkokalvonrappeumaan, koska varsinaista geenivirhettä ei ole vielä löytynyt. Markkeritestillä voidaan kuitenkin ennustaa normaalin geenitestin tavoin sairastumisriskiä. Riskimarkkerin suhteen homotsygotiaa tulisi välttää jalostusvalinnoissa, sen sijaan kantajakoiria (heterotsygootti) ei voi jättää pois jalostusohjelmista, ettei rodun perinnöllinen monimuotoisuus kärsi. ”Erittäin korkea kantajuuden esiintyvyys rodussa vaikeuttaa testitulosten huomioimista jalostusvalinnoissa. Vaaditaan laajaa testaamista ja seurantaa sekä kärsivällisyyttä jalostusneuvonnassa”, toteaa Ahonen.

Verkkokalvon rappeumatutkimukset olivat osa Saija Ahosen 7.11.2014 julkaistua väitöskirjatutkimusta Lohen tutkimusryhmässä.

Viitteet:

  1. Cooper AE, Ahonen SJ, Rowlan JS, Duncan A, Seppälä EH, Vanhapelto P, Lohi H, Komáromy AM (2014). A Novel Form of Progressive Retinal Atrophy in Swedish Vallhund Dogs. PLoS ONE, PLoS ONE, 9(9): e106610.
  2. Ahonen SJ, Arumilli M, Seppälä EH, Hakosalo O, Kaukonen MK, Komáromy AM, Lohi H (2014). Increased Expression of MERTK is Associated with A Unique Form of Canine Retinopathy, PloS ONE.

Valkeakosken ja Urjalan eläinlääkäreiden ajanvarausnumerot muuttuvat

Vuoden 2015 alusta lähtien Tampere järjestää myös Kangasalan, Pälkäneen, Valkeakosken, Akaan ja Urjalan ympäristöterveyspalvelut. Ennestään seudullisessa yksikössä ovat Tampereen lisäksi Orivesi ja Juupajoki. Valkeakosken ja Urjalan eläinlääkäreiden ajanvarausnumerot muuttuvat, mutta muiden kuntien toimipisteiden yhteystiedot säilyvät ennallaan.

Ympäristöterveyden tehtäviin kuuluvat elintarvikevalvonta, terveydensuojelu sekä eläinlääkintähuolto. Terveydensuojelun tehtäviä ovat esimerkiksi asumisterveys, kuluttajaturvallisuus, tupakkalain mukainen valvonta sekä juomaveden ja uimavesien laadun valvonta. Eläinlääkintähuolto sisältää eläinsuojelun, arkiajan eläinlääkinnän ja eläinlääkäripäivystykset.

Palvelupiste Frenckell ja päivystysnumerot palvelevat

Seudullisessa ympäristöterveysyksikössä on kolme elintarvike- ja terveydensuojeluvalvonnan toimipistettä: Tampereen toimitilat sijaitsevat Frencellissä, Frenckellinaukio 2 B, Kangasalan toimipiste Herttualantie 28:ssa ja Valkeakosken toimipiste osoitteessa Valtakatu 31 A.

Elintarvikevalvonnan ja terveydensuojelun asiakaspalvelu hoidetaan pääsääntöisesti palvelupiste Frenckellin kautta numerosta 03 5656 4400 ja sähköpostiosoitteesta palvelupiste.frenckell@tampere.fi. Palvelupiste Frenckell on avoinna arkisin kello 8.30–15.45. Elintarvikevalvonnan päivystävän terveystarkastajan tavoittaa maanantaisin ja keskiviikkoisin kello 9.30–11.00 numerosta 050 327 6325 ja elintarvikevalvonnan sähköposti on elintarvikevalvonta@tampere.fi. Asumisterveyden päivystys on maanantaisin ja keskiviikkoisin kello 9.30–11.00 numerossa 050 521 5118, ja asumisterveyden sähköposti on asumisterveys@tampere.fi.

Eläinlääkintähuollolla viisi toimipistettä

Eläinlääkäreiden vastaanottoja on viisi, ja ne sijaitsevat Tampereella, Orivedellä, Kangasalla, Valkeakoskella ja Urjalassa. Valkeakosken ja Urjalan puhelinnumerot muuttuvat 1.1.2015 alkaen, mutta muiden vastaanottojen numerot säilyvät ennallaan. Eläinlääkärit hoitavat sekä suur- ja hyötyeläimiä että pieneläimiä.

Valkeakosken eläinlääkärin uusi ajanvarausnumero 1.1.2015 alkaen on 040 178 9007, ajan voi varata arkisin kello 8–9 . Valkeakosken vastaanotto sijaitsee osoitteessa Asemantie 10. Urjalan eläinlääkärin uusi ajanvarausnumero 1.1.2015 alkaen on 03 565 44760, ajan voi varata arkisin kello 8–9.30. Urjalan vastaanotto sijaitsee osoitteessa Sairaalantie 9.

Kangasalan eläinlääkärin ajanvarausnumero arkisin kello 8–15 on edelleen 03 565 54040 Vastaanoton osoite on Herttualantie 28.

Tampereen eläinlääkäreiden vastaanotto sijaitsee Lielahdessa, Turvesuonkatu 15:ssä. Ajan voi varata arkisin klo 8–15 numerosta 03 5654 4780.

Oriveden eläinlääkäriltä ajan voi varata arkisin klo 8– 9 numeroista 03 565 44790 ja numerosta 03 5654 4799. Oriveden vastaanoton osoite on Anttilantie 2.

Eläinlääkäripäivystysnumerot palvelevat entiseen tapaan

Eläinlääkäripäivystys säilyy entisellään ja toimii arkisin kello 15.00–8.00, viikonloppuisin ja arkipyhisin. Suur- ja hyötyeläinpäivystyksen päivystysnumero on 03 565 44700 ja pieneläinpäivystyksen 03 565 44777. Päivystysvastaanotot sijaitsevat Tampereella, Toijalalassa ja Hattulassa Univetin eläinlääkäriasemilla. Eläinsuojeluasioissa yhteyttä voi ottaa myös sähköpostilla elainsuojelu@tampere.fi

Eläinlääkäreiden yhteystiedot sekä päivystysnumerot löytää kootusti verkosta osoitteesta www.tampere.fi/terveyspalvelut/ymparistoterveys/elainlaakintahuolto.

» Ympäristöterveys

» Eläinlääkintähuolto

 

Folksam: Pidä suklaarasia kaukana koirasta jouluna

dog-eating

Koirien riski vahingoittua on selvästi suurempi jouluna ja uutenavuotena kuin muuhun aikaan vuodesta, osoittaa Folksamin tilasto. Eräs yleisimmistä vaaratilanteista on myrkytys. Koirat voivat muun muassa saada myrkyllistä teobromiinia suklaasta. Tässä saat vinkkejä, mitä sinun tulee pohtia suojataksesi koirasi joulunpyhinä.

Tässä ovat Folksamin parhaat neuvot koiravahinkojen välttämiseksi juhlapyhinä:

• Laita sivuun suklaarasia – suklaa sisältää teobromiinia, joka on myrkyllistä koirille. Jos koirasi on syönyt suklaata, soita ja neuvottele eläinlääkärin kanssa.

• Laita vieraiden laukut vaatekaappiin – joulunpyhät tarkoittavat vieraita ja monia jännittäviä laukkuja koiralle tutkittavaksi. Laukuissa voi olla vahvoja lääkkeitä.

• Pidä koira pois leipomisesta – vehnäleivonnaiset käyvät ja tuottavat alkoholia koiran vatsassa. Koira humaltuu ja pahimmassa tapauksessa saa alkoholimyrkytyksen.

• Nosta ylös kynttilät – heiluva häntä osuu helposti liekkiin. Jos koira polttaa itsensä tuleen tai lämpimään nesteeseen, se pitää välittömästi suihkuttaa viileällä, ei jääkylmällä, vedellä vähintään kymmenen minuutin ajan. Ota yhteys eläinlääkäriin neuvoja varten.

• Ei lihapullia koiralle – ei jos ne sisältävät sipulia, joka voi aiheuttaa koirallesi anemiaa.

•  Lahjanarut, glitter ja joulukoristeet ovat houkuttelevia koiralle – ja juuttuvat helposti koiran suolistoon. Voidaan tarvita leikkaus niiden poistamiseksi.

Kaamos vaikuttaa myös lemmikkieläimiin

Cute-Pets

Kaamosajan pimeys voi hidastaa esimerkiksi koirien aktiivisuutta. Laumaeläiminä niillä on havaittu samankaltaista käyttäytymistä kuin ihmisillä. Koira saattaa myötäelää kaamosoireista kärsivän omistajansa mukana.

”Kaamoksen aikaan lemmikit eivät ehkä ole virkeitä ja innostuneita leikkimään tai lähtemään ulos. Ne saattavat syödäkin vähän huonosti”, kuvailee Oulun yliopiston biologian laitoksen eläinfysiologian professori Seppo Saarela.

Ihmisten ja eläinten vuorokausirytmiä säätelee sama pimeähormoni, melatoniini. Ihmisen kanssa elävät kesyt eläimet häiriintyvät keinotekoisesta valosaasteesta. Luontaisen vuorokausirytmin sekoittaminen hankaloittaa älyllistä ponnistelua vaativia suorituksia.

”Eräässä kokeessa hiiriä pidettiin toistuvasti kolmen tunnin jaksoja vuorotellen pimeässä ja keinovalossa. Sen jälkeen ne laitettiin labyrinttiin etsimään ruokaa eivätkä ne suoriutuneet tehtävästä. Valosaasteen sekoittama vuorokausirytmi voi vaikuttaa kognitiiviseen suorituskykyyn ja mielialaan”, Seppo Saarela kertoo.

Päivän lyheneminen on luonnossa eläville eläimille ensimmäinen signaali talveen ja vähäisempään ravinnonsaantiin varautumisesta. Vaihtoehtona on joko lähteä ruuan perässä muualle tai kasvattaa lämpimämpi karvapeite ja rauhoittua, jotta energiankulutus vähenee.

”Kotikoiratkin kasvattavat talvikarvan. Metsästyskoirat viihtyvät talvisin ulkona, sillä sisällä niillä on tukalan kuuma. Koira makaa hangen päällä kerällä, mikä estää lämmönhukkaa. Samoin toimivat eläimet luonnossakin”, Saarela vertaa.

Tahdin hidastuminen sohvalla tai koirankopin nurkalla talven korvilla on luonnollinen ilmiö. Valon keväällä lisääntyessä niin ihmisten kuin eläintenkin vireystaso kasvaa.

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry: MONET JOULUNVIETTOTAVAT OVAT VAARAKSI LEMMIKILLE

Cat and Dog with Santas Claus hats

– HESYn vinkit lemmikkiperheiden turvalliseen jouluun

Joulu on iloinen yhdessäolon juhla, johon ottavat osaa myös perheen lemmikit. Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY muistuttaa, että joulunviettoon liittyy myös tapoja, jotka voivat olla riski eläimelle ja joihin jokaisen lemmikin omistajan kannattaa varautua vahinkojen välttämiseksi.

Kuusi on monen joulukodin koriste, joka on syytä laittaa niin tukevasti pystyyn, ettei se kaadu ja vahingoita lemmikkiä. Jotkut kissat ja koirat saattavat intoutua syömään kuusenneulasia ja -oksia, jotka voivat ärsyttää ja vahingoittaa suuta. Tällaiset lemmikit kannattaa pitää omistajien poissa ollessa eri huoneessa kuin joulupuu.

Etenkin monet kissat pitävät kiiltävistä ja roikkuvista hopealankakoristeista, joiden kanssa on kiva leikkiä. Jos hopealankaa päätyy kissan suuhun ja nielaisemaksi, kissan suoli voi tukkeutua. Myös monet muut joulukuusenkoristeet houkuttelevat lemmikkejä leikkeihin.

– Lasiset, alumiiniset ja paperiset koristeet kannattaa sijoittaa kuusen yläoksille pois lemmikkien ulottuvilta, sillä koira tai kissa voi purra koristeet rikki niin, että niiden terävät reunat voivat repiä lemmikin suuta, kurkkua ja suolistoa ja aiheuttaa tukehtumisvaaran. Myös jouluvalot johtoineen voivat aiheuttaa sähköiskuja ja palovammoja, jos utelias lemmikki pureskelee niitä. Kodin joulusisustuksessa on siis aina mietittävä lemmikille turvallisia vaihtoehtoja, HESYn puheenjohtaja Susanna Paavilainen kehottaa.

Lahjanarut ja -rusetit on paras korjata heti lahjapakettien avaamisen jälkeen kannelliseen säilöön seuraavaa vuotta varten tai roskakoriin, jonka kansi on tiiviisti kiinni. Muuten uteliaat lemmikit voivat vahingossa niellä narun tai rusetin, mikä voi aiheuttaa tukehtumisvaaran. Pahimmillaan suolistoon joutunut naru vaatii leikkausta.

Kynttilöitä ei pidä jättää valvomatta huoneeseen. Huoneesta poistuttaessa kynttilät on aina sammutettava. Kynttilät kannattaa sijoittaa paikkoihin, joihin lemmikki ei pääse, vaikka eläimen kanssa oltaisiinkin samassa huoneessa. Muuten utelias lemmikki voi käräyttää liekissä kuonoviiksensä ja turkkinsa ja aiheuttaa jopa tulipalovaaran.

Monet ihmisten jouluherkut – esimerkiksi suklaa, ksylitolipitoiset makeiset, rusinat sekä ruoista jääneet luu- ja rasvatähteet – ovat haitallisia lemmikille. Siksi roskisten kannet on syytä pitää hyvin kiinni ja varmistua siitä, että lemmikki ei pääse nappaamaan pöydältä ihmisten juhla-antimia. Jos juhlan yhteydessä on tarjolla alkoholipitoisia juomia, on varmistettava, että juomia ei jää vartioimatta paikkoihin, joissa eläin voi niitä maistaa.

Lemmikkiperheessä lääkkeet on säilytettävä lukkojen takana ja joulun ajan vieraitakin on pyydettävä pitämään lääkkeensä paikassa, johon lemmikki ei pääse. Myös monet suositut joulukukat, kuten mm. hyasintti, amaryllis ja tulppaani, ovat myrkyllisiä lemmikeille. Lemmikeille myrkytön joulukukka on esimerkiksi joulukaktus.

Lahjaksi annettavat kissan- ja koiranlelut voivat nekin vaarantaa lemmikin terveyden. Koirat ja kissat voivat rikkoa lelujaan, jolloin niiden osat saattavat joutua ruokatorveen, vatsaan ja suolistoon. Siksi kannattaa pitäytyä leluissa, joita lemmikki ei saa rikki tai nieltyä kokonaisena.

Eläimellekin pitää muistaa antaa joulurauha ja oma tila, johon se voi halutessaan vetäytyä. Etenkin arat kanit ja kissat saattavat haluta hakeutua turvaan huonekalujen alle, kuljetuskoppaan tai erilliseen huoneeseen. Oman mielenrauhan säilyttämiseksi HESY kehottaa lemmikin omistajia ottamaan kaiken varalta ylös päivystävän eläinlääkärin yhteystiedot joulupyhien ajaksi.

Lisätietoja:

Koirille ja kissoille vaarallisia ruokia: http://tinyurl.com/k4dl679

Lemmikeille vaarallisia koristekasveja: http://tinyurl.com/mtw4dr7

Sankarikoiran arvonimi Roimalle tytön pelastamisesta

Mestarikoira

 

Kuva: Oulun poliisilaitos, Jari Kangasniemi

Poliisikoira Roima pelasti eksyneen ja pahoin kylmettyneen 14-vuotiaan tytön pakkasyönä Torniossa lokakuussa 2013. Ihmishengen pelastamisesta Roimalle myönnettiin sankarikoiran arvonimi. Palkinnon antoi Kennelliitto yhdessä LähiTapiola-ryhmän kanssa Koira2014-tapahtumassa sunnuntaina 7.12.2014 Messukeskuksessa Helsingissä.

Torniolainen 14 -vuotias tyttö oli ollut koko viikonlopun kadoksissa. Tyttö oli itse soittanut hätänumeroon ja hälyttänyt yöllä apua, mutta puhelimen akku oli loppunut ennen kuin tyttö ehti kertoa hätäkeskukselle olinpaikkaansa. Tyttö oli ehtinyt kertoa jalkojensa olevan tunnottomat ja ettei tiedä mistä hakea apua. Hätäkeskuspaikannuksen avulla saatiin vihiä, missä tyttö voisi olla. Apuun hälytettiin kaksi poliisipartiota, joiden mukana Roima oli.

Koiranohjaaja, vanhempi konstaapeli Mikko Laitila päästi Roiman vapaaksi etsimään kadonnutta. Tyttöä oli etsitty jo jonkin aikaa, kunnes Roima sai ilmavainun aidatulta urheilukentältä. Aluksi Roima oli johdattanut partion paksujen korkeushyppypatjojen väliin, josta löytyi tytön housut. Roima tuli nopeasti pois korkeushyppypatjojen välistä ja jatkoi ilmavainulla noin 40 metrin päähän huoltorakennuksen viereen sijoitetun ison seiväshyppypatjan päällysosan luo. Roima löysi tytön talviteloille laitetun paksun patjan sisältä. Aikaa etsintään kului hieman alle kaksi tuntia. Tärisevä ja kylmettynyt tyttö oli etsinyt suojaa huoltorakennuksen vieressä olleesta pressulla peitetystä pehmustekasasta.

Ilman tarkkavainuista Roimaa tyttö olisi todennäköisesti menehtynyt

On todennäköistä, että kentälle ei olisi kukaan osannut mennä, saatikka mennyt katsomaan talvisäilytykseen laitettuja patjoja. Lisäksi tyttö oli niin syvällä patjan sisälle, ettei tyttöä havainnut sieltä silmin, edes taskulampulla. Partio näki tytön vasta, kun aukaisi patjan. On varsin todennäköistä, että ilman Roimaa tyttö olisi menehtynyt.
“Mikään ei ole parempaa kuin se, että saa ihmishengen pelastettua. Tulee tunne, että ehkä on tullut tehtyä jotakin oikein ja harjoituksista on ollut hyötyä.”, kommentoi Laitila tapahtunutta.

Roima on erikoistunut huumeiden etsintään

Tätä nykyä sakasanpaimenkoira Raymondan Devil “Roima” työskentelee Oulun poliisilaitoksella. Roima on partiokoira, joka on saanut koulutuksen hallittavuuteen, voimankäyttöön, jäljestämiseen, henkilöetsintään sekä esine- ja rikospaikkaetsintään. Lisäksi Roima on erikoistunut huumeiden etsintään. Roima palkittiinkin Suomen parhaana huumekoirana vuonna 2013. Ohjaajana hänellä on vanhempi konstaapeli Mikko Laitila / Oulun poliisilaitos.

Kennelliitto myöntää vuosittain Sankarikoiran arvonimiä koirille, jotka ovat pelastaneet ihmishenkiä. Sankarikoira on Kennelliiton rekisteröity tavaramerkki.http://www.kennelliitto.fi/koirat/sankarikoirar

Laiminlyödyt kissat vievät leijonanosan eläinsuojelijoiden resursseista – SEY julkaisi kissoihin liittyvät tavoitteensa uuteen eläinsuojelulakiin

Ginger domestic kitten (Felis catus) rolling on back playing

Eläinsuojelulain kokonaisuudistus on parhaillaan käynnissä, ja SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto on julkaissut yksityiskohtaiset tavoitteensa lain uudistukselle. SEY julkaisee nyt kissojen hyvinvointiin liittyvät tavoitteensa uuteen eläinsuojelulakiin.

Löytöeläintaloihin päätyy vuosittain noin 10 000 kissaa – hylätyistä lemmikkieläimistä noin 90 prosenttia on kissoja. SEYn arvion mukaan vähintään yhtä monta kissaa kuolee luontoon tai lopetetaan ei-toivottuna joka vuosi.

– Kissoihin liittyvät eläinsuojeluongelmat työllistävät vapaaehtoisia valtavasti. Sadat vapaaehtoiset tekevät vuosittain tuhansia tunteja työtä kissojen kärsimyksen vähentämiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi. Työtaakka tuntuu monista ylivoimaiselta. Kissojen kärsimystä ja ihmisten hätää eläinten puolesta on kuitenkin mahdollista lievittää. Nyt tarvitaan lainsäätäjän tahtoa asian edistämiseksi, kommentoi SEYn toiminnanjohtaja, eläinlääkäri Kati Pulli.

– On vahingollista ajatella, että kissa on puolivilli eläin, joka pitää itsestään huolta ja etsii ruokansa ja turvapaikkansa itse. Tavoitteenamme on, että jokaisella kissalla – kuten kaikilla kesyeläimillä – on omistaja, joka vastaa eläimen terveydestä ja hyvinvoinnista, sanoo Pulli.

SEYn tavoitteena on kissojen sterilisaation ja kastraation huomattava yleistyminen, jotta suunnittelemattomien pentueiden määrä saadaan vähenemään. Erityisen tärkeää olisi kaikkien ulkoilevien kissojen leikkauttaminen. Tätä tulee SEYn mielestä edistää lainsäädännöllä. Lakiin tulee kirjata myös asteittain voimaan tuleva velvollisuus tunnistusmerkitä kissat ja merkitä omistajan tiedot rekisteriin.

– Monilla paikkakunnilla huolta aiheuttavat erityisesti villiintyneet, hylätyistä kissoista lisääntyneet kissapopulaatiot. Lisäksi yksittäisiä hylättyjä ja kodittomia kissoja löytyy ympäri vuoden. Ilman omistajaa elävät kissat ovat yleensä aliravittuja, sairaita ja sisäsiittoisia, kertoo Pulli.

– Villiintyneiden kissojen kiinniotto ja hoito ei kuulu nykylainsäädännössä kenellekään. Monet eläinsuojeluviranomaiset pesevätkin asiasta kätensä. Kissapopulaatioita hillitään monin paikoin vapaaehtoisvoimin, mutta läheskään kaikkialla tämä ei ole mahdollista. Myös tähän asiaan toivomme ratkaisua uudessa laissa.

SEYn mielestä kissojen ongelmat olisi järkevintä ehkäistä ennalta.

– Kissaongelmat eivät ratkea ilman huomattavaa asennemuutosta. Lainsäädännöllä voidaan kuitenkin luoda edellytykset muutokselle. Ikävä kyllä kissojen hyvinvointiongelmia vähätellään monesti, ja vaatimuksiin kissojen hyvinvoinnin parantamisesta suhtaudutaan jopa huvittuneesti.

– Kissa on kärsimyskykyinen ja tunteva eläin siinä missä muutkin. Sillä on oikeus turvalliseen elinympäristöön, kivuttomaan ja lajityypilliseen elämään, terveydenhoitoon sekä oikeaan ravitsemukseen. Tämä on otettava huomioon niin lainsäädännössä kuin käytännöissäkin, sanoo Pulli.

Lisätietoja:

– SEY esittää eläinsuojelulakiin tavoitteita 13 eri teemalla. Yksittäisiä tavoitteita on yli 150. Kaikki SEYn tavoitteet ovat nähtävissä nettisivustolla www.elainsuojelulaki.fi.

– SEYn jäsenyhdistykset ja vapaaehtoiset järjestävät kissojen leikkautus- ja tunnistusmerkintätapahtumia ympäri Suomen. Tarvitaan huomattavia lisäresursseja, jotta vapaaehtoinen toiminta kattaisi koko maan.

SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto on vuodesta 1901 eläinsuojelutyötä tehnyt Suomen suurin eläinsuojelujärjestö ja eläinsuojelun asiantuntija. SEYn toimialaan kuuluvat kaikki eläimet ja liiton toiminta kattaa koko maan.