Kennelliitto

Ministeriön päätös selvittää virallisen koirarekisterin perustamista on tärkeä eläinten hyvinvoinnin edistämiselle

2e641951-8ac0-4863-82ea-c428fbe53e28-w_960

Kuva Aino Pikkusaari

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä on huomenna vietettävän valtakunnallisen Koiranpäivän alla ottanut kantaa pentutehtailun ja koirien laittoman maahantuonnin kitkemiseen. Ministeriö kertoi tänään teettävänsä syksyyn mennessä selvityksen koirien ja kissojen virallisen rekisterin perustamisesta Suomeen. Suomen Kennelliitto ja lukuisat muut tahot peräänkuuluttivat lausunnoissaan eläinten hyvinvointilain luonnoksesta, että Suomessa tulisi säätää kaikkien koirien pakollisesta tunnistusmerkinnästä ja rekisteröinnistä.

Mahdolliset koirien ja kissojen pakollista tunnistusmerkintää ja rekisteröintiä koskevat säännökset sisällytettäisiin maa- ja metsätalousministeriön tiedotteen mukaan käytännössä eläintunnistusjärjestelmästä annettuun lakiin.

– On todella hienoa, että ministeriössä on reagoitu kentältä tulleisiin viesteihin kaikkien koirien rekisteröinnin ja tunnistusmerkinnän tärkeydestä. Rekisteröinti ja tunnistusmerkintä edistäisivät eläinten hyvinvointia hyvin moninaisesti samalla kun näihin toimintoihin liittyvät kokonaiskustannukset odotettavasti vähenisivät, sanoo Suomen Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen.

Tunnistusmerkintä ja rekisteröinti läpivalaisevat koiran alkuperän, minkä vuoksi ne parantaisivat olennaisesti mahdollisuuksia suitsia pentutehtailua ja koirien laitonta maahantuontia. Tunnistusmerkinnän ja rekisteröinnin avulla kadonneet lemmikit palautuisivat nopeammin omistajilleen,  eläintenpitokiellon valvominen tehostuisi ja tarttuvien tautien leviämisen ehkäisy helpottuisi. Lisäksi uuteen lakiin esitetty eläinten hallitsemattoman lisääntymisen valvonta on hankalaa ellei mahdotonta, jos koirat eivät ole yksilöllisesti tunnistettavissa. Suomessa olisi jo nyt mahdollista siruttaa kaikki koirat maakoodillisella mikrosirulla.

Suomen Kennelliitto rekisteröi vuosittain lähes 50 000 koiraa, jotka on kaikki tunnistusmerkitty. Kaikista Suomen koirista tunnistusmerkinnän ulkopuolelle jää arviolta noin 20–25 prosenttia. Kennelliitolla on valmiudet kerätä myös näiden koirien tunnistus- ja omistajatiedot nykyaikaisilla verkko- tai mobiilisovelluksilla. Koiran omistaja tunnistautuu rekisteröintijärjestelmiin pankkitunnuksilla. Tietojen kerääminen ja niiden siirtäminen viranomaisrekistereihin on näin ollen kustannustehokasta, turvallista ja vaivatonta.

Ministeriön tiedotteessa huomioidaan myös luvattomien tuontikoirien terveysriskit. Maa- ja metsätalousministeriö on mukana rahoittamassa tutkimushanketta, jossa selvitetään maahantuotujen koirien terveydentilaa ihmiselle mahdollisesti riskiä aiheuttavien tekijöiden osalta.

– Mahdollisia uhkia olisivat raivotaudin ja myyräekinokokkiloisen maahamme leviämisen lisäksi antibiooteille vastustuskykyisten superbakteerien yleistyminen. Tulosten perusteella voidaan antaa myös kattavampia suosituksia tuontikoirille aiheellisista terveystutkimuksista ja rokotuksista, jotta eläinten tuonti ei aiheuttaisi vaaraa eläinten ja ihmisten terveydelle, ministeriön tiedotteessa todetaan.

– Pidämme myös tätä hanketta tarpeellisena. Mitä enemmän tietoa riskeistä on, sitä paremmin niihin voidaan varautua. Koiraa ei koskaan pitäisi ostaa verkon kautta epämääräiseltä toimijalta, sillä sen Suomeen tuloon voi liittyä monenlaisia riskejä, Lehkonen kommentoi.

Koiran hankintaa suunnittelevan kannattaa tutustua Kennelliiton Hankikoira.fi-palveluun, josta saa hyödyllisiä vinkkejä koiran vastuulliseen hankintaan. Koiran kanssa matkustavien kannattaa tarkistaa koirien maahantulosäännökset Eviransivuilta.

Kennelliitto: Tilastokeskuksen tarkennus koirien määrään on odotettu – Suomessa on 700 000 koiraa

f9f4a503-f3c6-4cb2-96cf-bfd572287204-w_960

Lapinporokoiran pentuja. Kuva: Hannu Huttu.

Tilastokeskuksen kulutustutkimuksen lopullisen aineiston mukaan Suomessa on noin 700 000 koiraa, kun vuonna 2016 julkaistu ennakkotieto oli 800 000. Uusi laskelma vahvistaa, että Suomessa on lähes 200 000 rekisteröimätöntä koiraa, joiden alkuperästä millään taholla ei ole keskitettyä tietoa.

Tilastokeskuksen Tieto & Trendit -blogissa on tänään tarkennettu vuonna 2016 kulutustutkimuksen ennakkotietojen yhteydessä julkistettua arviota koirien määrästä Suomessa. Tuolloin julkaistujen tietojen mukaan koirien määrä olisi vuosina 2012–2016 kasvanut 630 000:sta 800 000:aan. Tiedonkeruu oli tuolloin kuitenkin puolivälissä. Koko aineiston valossa Suomessa on koiria 700 000, eli kasvua neljän vuoden takaiseen tilanteeseen kertyi 11 %.

Suomen Kennelliitossa ennakkotietoa 800 000 koirasta pidettiin erittäin huolestuttavana. Luvun paikkansapitävyys olisi merkinnyt sitä, että Suomessa olisi alkuperältään tuntemattomia koiria merkittävästi enemmän kuin on arvioitu.

– Kennelliiton rekisterissä on noin 510 000 elossa olevaa koiraa, joiden kasvattaja, vanhemmat ja terveys tunnetaan. Tarkistettu tieto 700 000 koirasta on sinänsä huojentava, että se on lähempänä meidän arviotamme 650 000 koiran kokonaismäärästä. Samalla kuitenkin vahvistui, että maassamme on lähes 200 000 rekisteröimätöntä koiraa, joista suuri osa lienee myös tunnistusmerkitsemättömiä. Tietoa näiden koirien alkuperästä, terveydentilasta ja luonteista ei ole keskitetysti millään taholla, kommentoi Suomen Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen.

Rajat ylittävä laiton koirakauppa herättää laajaa huolta

Ostamalla alkuperältään tuntemattoman koiran voi tietämättään tukea koirien salakuljetusta ja laitonta pentukauppaa. Sekä koiran hyvinvoinnin että yhteiskunnan yleisen turvallisuuden kannalta on keskeistä tuntea koiran tausta ja tehdä se läpinäkyväksi.

Laittoman lemmikkikaupan kasvu herättää huolta Euroopan laajuisesti. Valtaosassa Euroopan unionin jäsenmaita kaikkien koirien tunnistusmerkintä ja rekisteröinti ovat lakisääteisiä. Jo nyt Suomessa olisi mahdollista merkitä koirat maakoodillisella mikrosirulla, jolloin koira olisi tunnistettavissa suomalaiseksi.

Velvoite koiran rekisteröintiin puolestaan mahdollistaisi muiden muassa sen, että löytökoiran omistaja olisi helpompi selvittää. Tämä on erityisen tärkeää siksi, että valmisteilla olevassa eläinten hyvinvointilaissa maakuntien velvoitetta huolehtia löytöeläimistä ollaan lyhentämässä 10 päivään kuntien nykyisestä 15 päivästä.

Suomen Kennelliitolla on valmiudet kerätä kaikkien koirien tunnistetiedot nykyaikailla verkko- tai mobiilisovelluksilla. Kennelliitto on lukuisten muiden tahojen tavoin esittänyt kaikille koirille lakisääteistä rekisteröintiä ja tunnistusmerkintää lausunnossaan luonnoksesta laiksi eläinten hyvinvoinnista.

Säätämällä koirien pakollisesta tunnistusmerkinnästä ja rekisteröinnistä kansallisesti lisättäisiin viranomaisten mahdollisuuksia puuttua koirien salakuljetukseen ja pentutehtailun riskeihin, tehostettaisiin eläintenpitokiellon valvontaa ja ehkäistäisiin tarttuvien tautien leviämistä. Onkin odotettavissa, että laajojen eläinten hyvinvointia edistävien vaikutustensa lisäksi kaikkien koirien rekisteröinti ja tunnistusmerkintä myös laskisivat näihin toimintoihin liittyviä kokonaiskustannuksia.

Koiran hankinta kannattaa harkita tarkoin

Suomen Kennelliitto rekisteröi vuosittain lähes 50 000 koiraa, jotka on kaikki tunnistusmerkitty.

– Koiran hankintaa harkitsevan kannattaa perehtyä tarkkaan siihen, mitä koiran ottaminen merkitsee. Koiranomistaja sitoutuu olemaan ihmisen parhaan ystävän tuki ja turva kaikissa eteen tulevissa tilanteissa. Koira voi elää yli 10-vuotiaaksi. Se tarvitsee päivittäin liikuntaa ja virikkeellistä, rodunomaista toimintaa sekä laadukasta ruokaa ja hyvää hoitoa, painottaa Harri Lehkonen.

Kun koiran hankkii vastuulliselta kasvattajalta, on edellytykset saada mahdollisimman paljon tietoa koiran taustoista sekä neuvoja ja tukea koiran kanssa elämiseen.

Koiraverolain kumoaminen lisäisi lemmikinomistajien yhdenvertaisuutta

6fa724bd-10d5-4847-8206-0b17f726a534-w_960

Kuva: Jukka Pätynen

Suomen Kennelliitto on vastannut valtiovarainministeriön lausuntopyyntöön koiraverolain kumoavan lain luonnoksesta. Kennelliitto jakaa vahvasti lakiesityksen näkemyksen siitä, ettei 1800-luvulta juontuvan koiraverolain olemassaololle ole enää perusteita. Koiran omistamisen verottamista voidaan pitää epätarkoituksenmukaisena myös siksi, että koiralla on tutkitusti myönteisiä vaikutuksia ihmisen terveydelle ja hyvinvoinnille.

Valtiovarainministeriö julkaisi helmikuun alussa lakiluonnoksen, jolla kumottaisiin voimassa oleva koiraverolaki. Ehdotettua lakimuutosta perustellaan vanhentuneella lainsäädännöllä sekä sillä, että kaikissa Suomen kunnissa on luovuttu veron perimisestä muun muassa tuottoon nähden suhteettoman suurten perimis- ja hallintokustannusten vuoksi.

Suomen Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen kiittelee paikallisaktiiveja, kuntia ja valtiovarainministeriötä siitä, että epäoikeudenmukaisen verolain jääminen historiaan on nyt lähempänä kuin koskaan.

– Kuolleeksi kirjaimeksi jääneen koiraverolain kumoaminen olisi periaatteellisella tasolla merkittävä edistysaskel kuntalaisten ja lemmikinomistajien yhdenvertaisuuden näkökulmasta. On myös huomion arvoista, että viime vuosina on saatu selvää tieteellistä näyttöä koiran positiivisista vaikutuksista omistajansa terveydelle ja hyvinvoinnille. Voidaan perustellusti olettaa, että nämä vaikutukset välittyvät myös kansanterveyteen ja -talouteen, Lehkonen näkee.

Esimerkiksi viime vuonna julkaistun 3,4 miljoonan ihmisen aineistoon nojanneen ruotsalaistutkimuksentuloksista selvisi, että koiran omistaminen on yhteydessä varsinkin yksinasuvien alentuneeseen riskiin sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Suomen Kennelliitto puolestaan julkaisi vuosina 2014ja 2016THL:n Terveys 2000 -aineistoon sekä yli 9000 vastaajan kyselyyn perustuvat tutkimukset, joista ilmenivät koiran yllättävänkin laaja-alaiset myönteiset vaikutukset omistajansa terveydelle ja psykososiaaliselle hyvinvoinnille. Koira vähentää erityisesti naimattomien ja leskien yksinäisyyttä, millä on väestön ikääntyessä ja yhden hengen kotitalouksien yleistyessä entistäkin tärkeämpi merkitys.

Koiravero pohjautuu 1800-luvun keisarilliseen asetukseen

Alun perin koiraverolla on vuonna 1894 annetun keisarillisen asetuksen nojalla maksettu korvauksia vesikauhuun kuolleista kotieläimistä. Lakiluonnoksen mukaan jo nykyisen koiraverolain tullessa voimaan vuonna 1980 katsottiin, ettei verolla ole suoraan koirakantaan liittyviä syitä. Kunnat saivat vuonna 1991 oikeuden päättää itsenäisesti verosta luopumisesta, ja viime vuoden marraskuussa Helsinki ja Tampere liittyivät viimeisinä joukkoon.

Suomen Kennelliitto ajoi vuonna 2011 Helena Sunin puheenjohtajakaudella koiraverolain kumoamista hallitusohjelmaan, mutta aika ei vielä tuolloin ollut kypsä asian etenemiselle.

– Koiraveron tuottoa ei Suomen 100-vuotisen itsenäisyyden aikana ole käytetty siihen tarkoitukseen, mihin se säädettiin. Koiraveron kerääminen vain yhdeltä harrastusmuodolta on epäoikeudenmukaista. Tasa-arvoisuuden pitäisi olla tavoite kaikissa asioissa, Suomen Kennelliiton kunniapuheenjohtaja Suni sanoo.

Lausuntokierros päättyy tänään. Muissa valtiovarainministeriön sivuilla tähän mennessä julkaistuissa lausunnoissa joko puolletaan koiraverolain kumoamista suoraan tai ei löydetä huomautettavaa esityksestä.

Eläinten hyvinvointilakiehdotus on osin ristiriitainen – kaikkien koirien tunnistusmerkintä ja rekisteröinti tukisivat tavoitteita

6d3e6dfd-3e17-43e2-ba54-b8b468755093-w_960

Kuva: Helmi Lindholm

Eläinten hyvinvointilain yhteydessä tulisi säätää kaikkien koirien tunnistusmerkinnästä ja rekisteröinnistä, Suomen Kennelliitto esittää maa- ja metsätalousministeriölle antamassaan lausunnossa. Koiran yksilöllinen tunnistaminen muiden muassa tehostaisi eläintenpitokiellon valvontaa, parantaisi mahdollisuuksia puuttua laittoman koirakaupan riskeihin ja nopeuttaisi löytökoirien palautumista omistajilleen.

Lausuntokierros nykyisen eläinsuojelulain korvaavan eläinten hyvinvointilain ehdotuksesta on päättynyt. Suomen Kennelliitto kiittää lausunnossaan lakiehdotuksen tavoitetta eläinten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämisestä sekä tarkoitusta lisätä eläinten kunnioittavaa kohtelua. Mahdollisuudet näiden toteutumiseen jäävät kuitenkin ehdotuksen sisäisten ristiriitaisuuksien, täsmennystä vaativien muotoilujen ja puutteiden vuoksi vielä vajaiksi.

– Hienoa, että lakiehdotus saatiin vihdoin lausunnolle. Lain tavoitteisiin nähden on kuitenkin ristiriitaista, ettei lakiehdotukseen ole kirjattu esimerkiksi muualla Euroopassa jo laajasti toteutettua kaikkien koirien tunnistusmerkintää ja rekisteröintiä, eläinten itseisarvoa ja monien järjestöjen kannattamaa eläinsuojeluasiamiehen virkaa, Suomen Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen huomauttaa.

Tunnistusmerkintä ja rekisteröinti parantaisivat löytökoirien asemaa

Kaikkien koirien tunnistusmerkintä ja rekisteröinti edistäisivät eläinten hyvinvointia hyvin laaja-alaisesti samalla kun niihin liittyvät kokonaiskustannukset odotettavasti vähenisivät. Ilman kaikkien koirien lakisääteistä tunnistusmerkintää ja rekisteröintiä lakiehdotus johtaisi todennäköisesti esimerkiksi löytökoirien uudelleensijoitusten ja tarpeettomien lopetusten määrän kasvuun, sillä maakuntien velvoitetta huolehtia löytöeläimistä ollaan lyhentämässä 10 päivään kuntien nykyisestä 15 päivästä. Lisäksi uuteen lakiin esitetty eläinten hallitsemattoman lisääntymisen valvonta on hankalaa ellei mahdotonta, jos koirat eivät ole yksilöllisesti tunnistettavissa.

Laittoman rajat ylittävän koirakaupan yleistyminen herättää Euroopan laajuisesti kasvavaa huolta.Euroopan parlamentti esitti jo helmikuussa 2016 annetussa päätöslauselmassaan, että kaikissa jäsenmaissa tulisi ottaa käyttöön yhteensopivat lemmikkien rekisteröintijärjestelmät. Säätämällä koirien pakollisesta tunnistusmerkinnästä ja rekisteröinnistä kansallisesti lisättäisiin viranomaisten mahdollisuuksia puuttua salakuljetuksen ja pentutehtailun riskeihin, tehostettaisiin eläintenpitokiellon valvontaa ja ehkäistäisiin tarttuvien tautien leviämistä. Suomessa olisi mahdollista jo nyt siruttaa kaikki koirat maakoodillisilla mikrosiruilla.

Suomen Kennelliitto rekisteröi vuosittain lähes 50 000 koiraa, jotka on kaikki tunnistusmerkitty. Kaikista Suomen koirista tunnistusmerkinnän ulkopuolelle jää arviolta noin 20–25 prosenttia. Kennelliitolla on valmiudet kerätä myös näiden koirien tunnistus- ja omistajatiedot nykyaikaisilla verkko- tai mobiilisovelluksilla. Koiran omistaja tunnistautuu rekisteröintijärjestelmiin pankkitunnuksilla. Tietojen kerääminen ja niiden siirtäminen viranomaisrekistereihin on näin ollen kustannustehokasta, turvallista ja vaivatonta.

Koirarotujen erilaiset tarpeet huomioitava paremmin

Suomen Kennelliitto pitää tärkeänä lakiehdotuksen vaatimusta, jonka mukaan ihmisen hoidossa olevan eläimen tulisi voida toteuttaa eräitä olennaisia käyttäytymistarpeitaan. Nykyisen eläinsuojelulain tavoin eläinten hyvinvointilain luonnos tunnistaa kuitenkin koiran edelleen vain yhtenäisenä lajina, vaikka koiran olennaiset käyttäytymistarpeet, vaadittavat pito-olosuhteet ja käyttötarkoitukset vaihtelevat roduittain.

Jos koira ei pääse toteuttamaan rodunomaisia taipumuksiaan ja viettejään, sen hyvinvointi saattaa vaarantua.

– Yli 20 vuotta voimassa olleen eläinsuojelulain kokonaisuudistuksen piti tuoda eläinten hyvinvointia koskeva lainsäädäntö tähän päivään. Tänä aikana tutkittu tieto koiran tarpeista, terveydestä ja ajattelusta on lisääntynyt valtavasti. Koira on suomalaisille tärkeä perheenjäsen ja harrastuskaveri, mutta laissa koira katsottaisiin edelleen yhdestä muotista valetuksi tavaraksi, Lehkonen ihmettelee.

Lainsäädännössä tulisikin huomioida paremmin koirarotujen erot ja turvata koiran hyvinvoinnille olennaisten rodunomaisten tarpeiden toteuttaminen myös harrastusten kautta. Lakiehdotuksessa esitetään, että kilpailueläinlääkärin tulisi olla läsnä ilmoituksenvaraisissa kokeissa ja kilpailuissa, joissa eläin voi joutua alttiiksi kohtuuttomalle rasitukselle, muulle kivulle tai kärsimykselle.

Suomen Kennelliiton lausunnossa nähdään, etteivät Kennelliiton alaiset kokeet ja kilpailut lukeudu ilmoituksenvaraisiin eläinkilpailuihin, sillä riski koiran vahingoittumiselle pyritään estämään ennalta. Koiran hyvinvointi on Kennelliiton alaisissa kokeissa ja kilpailuissa turvattu tarkoilla säännöillä ja ohjeilla, järjestäjät ovat päteviä ja koulutettuja tehtäviinsä ja lähimmän päivystävän eläinlääkärin tiedot ovat aina saatavilla.

Jalostuksen ja ammattimaisen eläintenpidon vaatimuksia on täsmennettävä

Lakiehdotuksen mukaan eläinjalostuksella tulee pyrkiä elinvoimaisten, toimintakykyisten ja terveiden eläinten tuottamiseen. Nämä tavoitteet ovat sisäänkirjoitettuina myös kaikkien koirarotujen jalostusta linjaavaan Suomen Kennelliiton yleiseen jalostusstrategiaan, ja niiden kirjaaminen myös lakiin onkin hyvin kannatettavaa.

Yleisen jalostusstrategian lisäksi Suomen Kennelliiton kasvattajasitoumuksen allekirjoittaneiden toimintaa ohjaavat rotukohtaiset jalostuksen tavoiteohjelmat, joiden tavoitteena on edistää koirien terveyttä ja hyvinvointia. Lisäksi 134 rodulla on perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustuksenohjelma (PEVISA), joka sisältää ehtoja rekisteröitävien pentujen vanhemmille. Liioiteltuja ulkomuotopiirteitä pyritään kitkemään myös 39 rodulla käytössä olevilla näyttelyiden ulkomuototuomareiden erityisohjeilla.

– Kennelliiton jalostusstrategiaa ja kasvattajasitoumusta noudattaville kasvattajille lakiehdotuksen sisältö on jo hyvin tuttua. On kuitenkin tärkeää, että väärien tulkintojen välttämiseksi pykälän muotoiluja vielä täsmennetään ja mahdollinen asetus tukee vastuullista koirankasvatusta. Valmistelun edetessä tuleekin kuunnella tarkalla korvalla alan osaajia, Lehkonen sanoo.

Samoin kuin ihmisillä, koirien sairauksien ja vikojen periytymistä voi olla mahdoton todentaa etukäteen. Tulkinta siitä, millaisia merkittävää hyvinvointihaittaa aiheuttavat sairaudet tai muut ominaisuudet ovat, voi vaihdella merkittävästi, jos sairautta tai ominaisuutta ei pystytä selvästi osoittamaan. Lain yksityiskohtaisissa perusteluissa tulisikin erotella tarkemmin eri tavoin periytyvät sairaudet ja turvata perinnöllisestä monimuotoisuudesta huolehtiminen. Suomen Kennelliiton yleisessä jalostusstrategiassa todetaan, että sekä nartun että uroksen tulee olla halukas ja kykenevä luonnolliseen astutukseen eikä astutus saa tapahtua väkisin pakottamalla. Tämä tulisi lisätä myös lakiin.

Suomalainen koirankasvatus on perinteisesti ollut luonteeltaan pienimuotoista kotikasvatusta, jossa syntyy usein vain muutama pentue vuodessa. Ammattimaisen seura- ja harrastuseläinten pidon määrittely esimerkiksi ehdotetun 10 vuosittain syntyvän pennun mukaan voisi merkitä sitä, että jo yhden pentueen kasvattaja voitaisiin ilman hänen vaikutusmahdollisuuksiaan katsoa ammattimaiseksi. Ammattimaisen seura- ja harrastuseläinten pidon määritelmän lisäksi Suomen Kennelliitto esittää tarkennuksia ammattilaisilta vaadittavaan soveltuvaan koulutukseen ja riittävään pätevyyteen.

Ehdotuksessa monia yksittäisiä edistysaskeleita

Koirien hyvinvoinnin näkökulmasta lakiehdotuksessa on myös lukuisia myönteisiä kohtia. Lakiesitys esimerkiksi kieltäisi koirien piikkipannat ja -valjaat sekä sähköpannat ja muut eläimeen kiinnitettävät, sähköiskun antavat laitteet. Positiivista on myös kivunlievityksen pakollisuus kivuliaiden toimenpiteiden yhteydessä.

Kennelliitto kannattaa lausunnossaan myös kieltoa leikkauksille ja muuta kipua tai kärsimystä aiheuttaville toimenpiteille, joiden tarkoituksena on muuttaa eläimen ulkonäköä tai käyttäytymistä. On kuitenkin tärkeää, että laki mahdollistaa muut leikkaukset tai kipua aiheuttavat toimenpiteet silloin, kun ne ovat eläimen hyvinvoinnin kannalta perustellut. Lisäksi maakuntauudistuksen toteuduttuakin on huolehdittava siitä, että koko maassa on kattava päivystyseläinlääkäriverkosto.

Lakiesityksessä kiellettäisiin myös eläimen värjääminen sen ulkonäön muuttamiseksi. Suomen Kennelliitto pitää kieltoa tervetulleena muutoksena, mutta sen tulisi kattaa kaikki muutkin kemikaalit, joilla tavoitellaan ulkomuodon muuttamista hoitavan tai terveydellisen vaikutuksen sijaan. Lisäksi on hienoa, että eläinten hoidossa ja käsittelyssä käytettävien välineiden, laitteiden ja aineiden myyjien ja välittäjien on varmistuttava siitä, että tuotteet ovat eläinten hyvinvointilain mukaisia.

On myös kannatettavaa, että eläimen kohtelun on oltava rauhallista ja siinä on hyödynnettävä lajinomaista käyttäytymistä. Suomen Kennelliiton mukaan myös koiran koulutuksessa tulisi toimia aina samoin. Lisäksi valvontaviranomaisten mahdollisuus käyttää apunaan asiantuntijoita tai avustajia on hyvä lisäys.

Lausuntokierroksen päättymisen jälkeen ministeriön virkamiehet viimeistelevät lakiesityksen saatujen lausuntojen pohjalta ja hallituksen esitys siirtyy eduskunnan käsiteltäväksi. Eläinten hyvinvointia koskevan lain voimaantulo on sidottu maakuntauudistukseen, joten hyväksytyksi tullessaan laki tulee näillä näkymin voimaan vuonna 2020.

Labradorinnoutajan suosiolle ei löydy haastajaa – rotukoirien rekisteröintimäärät pysyvät samoina

black-labrador-puppy-1493396701jin

Suomen Kennelliitto rekisteröi viime vuonna 46 546 pentua, joka on 300 pentua enemmän kuin edellisvuonna. Labradorinnoutaja kasvatti edelleen suosiotaan. Se on ollut suosituin rotu jo kahdeksan vuotta. Toiseksi suosituimmaksi roduksi ylsi jämtlanninpystykorva ja kolmospaikan vei suomenajokoira.

Labradorinnoutaja uusi vuonna 1991 tehdyn rekisteröintiennätyksensä 2 125 pennulla. Suurin putoaja kymmenen kärjessä on harmaa norjanhirvikoira, jonka suosio laski kolme pykälää sijalle 10. Muuten kymmenen kärjessä nähtiin vain yhden pykälän muutoksia, eikä ainuttakaan yllätysnimeä.

Seura- ja kääpiökoiraryhmän rotujen suosio on laskussa. Vielä kymmenen vuotta sitten esimerkiksi cavalier kingcharlesinspanieli oli kymmenen suosituimman rodun joukossa. Rekisteröintimäärät laskivat myös terrierien, vahtien ja ajokoirien osalta.

Tilastoista selviää myös, että suosiotaan ovat kasvattaneet esimerkiksi monet vinttikoirat kuten whippet, saksanseisojat ja vesikoiraryhmän lagotto romagnolo.

Lapinporokoiran suosio kasvoi

Suomenajokoira säilytti paikkansa kolmen rekisteröidyimmän rodun joukossa, vaikka pentuja rekisteröitiin noin 200 vähemmän kuin edellisvuonna. Suomenlapinkoirien ja karjalankarhukoirien rekisteröinnit laskivat noin sadalla yksilöllä. Myös suomenpystykorvia rekisteröitiin vähemmän.

 Vaikka kotimaisten rotujen rekisteröintimäärät Suomen itsenäisyyden juhlavuonna ovatkin harmillisen matalat, on kuitenkin hienoa, että lapinporokoira ylsi omaan ennätykseensä 341 pennulla, toteaa Koiramme-lehden päätoimittaja Tapio Eerola.

Suomen itsenäisyyden juhlavuonna kotimaiset rodut olivat paljon esillä mediassa, rotujen kasvattajille järjestettiin tilaisuuksia ja roduista jaettiin tietoa tapahtumissa eri puolella Suomea.

 Juhlavuoden vaikutukset näkyvät toivottavasti rotujen suosiossa tulevina vuosina. Kennelliitto jatkaa edelleen aktiivista työtä kotimaisten rotujen eteen. Olemme esimerkiksi mukana Luonnonvarakeskuksen koordinoimassa hankkeessa muodostamassa geenipankkia suomalaisten koirarotujen osalta ja suomenpystykorvaan liittyvä eräperinne halutaan mukaan Unescon kansainväliseen aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon, kertoo Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen.

Suomen suosituimmat rodut vuonna 2017

Suluissa rotujen rekisteröintimäärä vuonna 2016.

  1. labradorinnoutaja 2125 (2032)
  2. jämtlanninpystykorva 1649 (1322)
  3. suomenajokoira 1364 (1584)
  4. saksanpaimenkoira 1305 (1273)
  5. suomenlapinkoira 1181 (1281)
  6. kultainennoutaja 1149 (1193)
  7. shetlanninlammaskoira 1098 (918)
  8. jackrussellinterrieri 929 (876)
  9. kääpiösnautseri 908 (762)
  10. harmaa norjanhirvikoira 771 (921)

Uusia keinoja kissojen arvostuksen ja omistajien vastuullisuuden lisäämiseen

kitty-cat-1374676578uQX

Kissojen arvostuksen puute on merkittävin kissojen eläinsuojeluongelmia aiheuttava asia yhteiskunnassamme. Kissojen hylkääminen ja hylättyjen kissojen eläminen vapaasti lisääntyvissä laumoissa on tavallista etenkin maaseudulla. Näillä niin sanotuilla populaatiokissoilla on hoitamattomuudesta ja sisäsiittoisuudesta johtuvia sairauksia ja vammoja.

Vapaaehtoiset toimijat käyttävät valtavasti resursseja kissojen loukuttamiseen sekä sijaiskotien ja pysyvien kotien etsimiseen niille kissoille, jotka eivät ole liian villejä uuteen kotiin sijoitettaviksi. Ratkaisuja kissojen kohtaamiin ongelmiin pohdittiin Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan järjestämässä seminaarissa kissojen hyvinvoinnista. Seminaari järjestettiin Helsingissä 21.11.

Kissojen vastuulliseen omistamiseen kuuluu ulkona liikkuvien kissojen sterilaatio tai kastraatio sekä niiden tunnistusmerkintä ja omistajatietojen rekisteröinti. Kissojen kohtaamia ongelmia saattaisi olla mahdollista ratkoa pakollisen kissojen sterilaation tai kastraation kautta.

Kissan arvostuksen nostajaksi on ehdotettu myös kaikkien kissojen pakollista tunnistusmerkintää ja rekisteröintiä. Silloin jokaisella kissalla olisi omistaja, joka on siitä vastuussa. Nykyään vain joka kymmenes löytökissa haetaan takaisin kotiin, mutta tunnistusmerkinnän ja rekisteröinnin avulla kissan omistaja löytyisi varmasti.

– Rekisterin perustaminen ja ylläpito maksaisivat, mutta tuleville maakunnille tulisi säästöjä vähentyneinä hoitopäivinä löytöeläinten talteenottopaikoissa. Säästöjä tulisi myös siitä, että tunnistusmerkinnän ollessa pakollinen hoitokuluille löytyisi aina myös maksaja eli kissan omistajasanoi Suomen Kissaliiton puheenjohtaja Veikko Saarela

Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintöylitarkastaja Tiina Pullolan mukaan kissojen ja koirien pakollista tunnistusmerkintää ja rekisteröintiä ei ole suljettu pois, mutta esimerkiksi kustannuksiin ja rekisterin ylläpitoon liittyviä kysymyksiä on vielä ratkaistava.

– Tunnistusmerkintää ja rekisteröintiä on selvitetty ja valmistelu jatkuu. Asiaa aiotaan pohtia siinä vaiheessa, kun tunnistuslainsäädäntöä uusitaan. Kuulemme mielellämme tietoa vastaavien säännösten toimivuudesta muualla maailmassa.

Suomeen mallia Belgiasta ja Norjasta?

Belgiassa on kiristetty kissoja ja koiria koskevaa lainsäädäntöä vuodesta 1996 lähtien. Tavoitteena on ollut vähentää talteen otettujen eläinten määrää. Vuodesta 2012 lähtien on tiukennettu erityisesti kissoja koskevaa lainsäädäntöä kissapopulaation pienentämiseksi. Kaikkien kissojen luovuttajien tulee kastroida sekä tunnistusmerkitä ja rekisteröidä kissat ennen uuteen kotiin luovuttamista.

Laki koskee niin löytöeläinten talteenottopaikkoja, yksityisiä myyjiä kuin kissan ilmaiseksi luovuttaviakin. Ainoastaan virallisten kasvattajien kasvatuskissoja ja vientikissoja ei tarvitse kastroida.

– Etsimme jatkuvasti parhaita käytäntöjä kunnista selvitysten ja tutkimusten avulla. Haasteena on se, että rekisteriä ei toteutettu samaan aikaan pakollisen tunnistusmerkinnän kanssa, sanoi Flandersin alueen eläinten hyvinvointijaoston johtaja Eric Van Tilburgh.

Monessa Suomea lämpimämmässä maassa harjoitetaan vapaaehtoisvoimin niin sanottua loukuta-leikkaa-palauta -toimintaa. Siinä kissa otetaan kiinni, kastroidaan tai steriloidaan ja palautetaan kiinniottopaikkaan. Pohjoisissa olosuhteissa tämä on hyvin haastavaa, sillä kissat kärsivät pakkasesta ja ruoan puutteesta. Norjassa toimintaa kuitenkin harjoitetaan harkitusti.

– Loukuta-leikkaa-kastroi voi olla hyvä ratkaisu kissoille, jotka ovat liian villiintyneitä adoptoitaviksi. Leikattuna palautetut kissat myös pitävät leikkaamattomat kissat poissa asuinalueeltaan. Ajan myötä tämä pienentää kissapopulaatioiden kokoa ja määrää. Vaarana kuitenkin on, että kissat kärsivät paitsi kylmästä, myös sairauksista ja vammoista, jotka jäävät huomaamatta ja hoitamatta. Miten kissojen hyvinvointia voidaan valvoa riittävästi? Tätä keinoa tulisi käyttää vain vaihtoehtona eläimen lopettamiselle ja vain silloin, kun olosuhteet ovat kissalle turvalliset, sanoo norjalaisen eläinsuojelujärjestö Dyrebeskyttelsen Norgen toiminnanjohtaja Monica Dahlback.

Koiraveroa ei ensi vuonna peritä missään – aikansa elänyt laki tulisi kumota

dog-training-joy-fun-159692

Koiraveroa ei ensi vuonna peritä enää yhdessäkään Suomen kunnassa, kun Helsinki ja Tampere päättivät tällä viikolla luopua siitä vuoden 2018 talousarvioissaan. Koiraverolaki on kuntalaisten ja harrastajien eriarvoisen kohtelun mahdollistava jäänne 1800-luvulta, jonka tulisi jäädä lopullisesti historiaan.

– On todella hienoa, että myös Helsingin ja Tampereen valtuustot päättivät olla perimättä asukkaitaan epätasa-arvoisesti kohtelevaa veroa. Koira on ainoa kotieläin, jonka omistamisesta ja jonka kanssa harrastamisesta on lain nojalla voitu verottaa, muistuttaa Suomen Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen.

Kunnat saivat jo vuonna 1991 oikeuden päättää itsenäisesti koiraveron perimättä jättämisestä. Vähitellen yhä useammassa kunnassa päädyttiin poistamaan korvamerkitsemätön vero, jonka perimisestä on laskettu koituvan tuottoihin nähden korkeat kulut.

– Kun kaikissa kunnissa on syntynyt näkemys veron epätarkoituksenmukaisuudesta, olisi toivottavaa, että kansanedustajat olisivat aloitteellisia kumoamaan kuolleeksi kirjaimeksi jääneen lain. Se olisi pitkänäköistä jo sen vuoksi, että tutkittu tieto koiran myönteisistä vaikutuksista ihmisen terveydelle ja hyvinvoinnille lisääntyy jatkuvasti, Lehkonen sanoo.

Kennelliitto julkaisi vuosina 2014ja 2016 stressi- ja hyvinvointitutkijana tunnetun lääketieteen ja kirurgian tohtori Heimo Langinvainion tutkimukset, joissa syvennyttiin koiran ja ihmisen väliseen suhteeseen. Tutkimukset perustuivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Terveys 2000 ja 2011 -aineistoihin sekä yli 9000 vastaajan kyselyyn. Tuloksista selvisi, koira vaikuttaa yllättävänkin laaja-alaisesti omistajansa terveyteen ja psykososiaaliseen hyvinvointiin erityisesti yksinasuvien kohdalla.
Hyvinvointia tuova harrastus yhdenvertaiseksi muiden kanssa

Harrastuskentät ja -tilat sekä koirapuistot ja -aitaukset ovat käyttäjilleen tärkeitä kohtaamispaikkoja, joissa koiraa voi sosiaalistaa turvallisesti. Koirakansa tuntee vastuunsa siitä, että ympäristö säilyy kaikille miellyttävänä. Kennelliitto ja 19 kennelpiiriä edistävät vastuullista koiranpitoa ja harrastusmahdollisuuksia valtakunnallisesti ja alueellisesti. Kennelpiirit tekevät kuntien kanssa yhteistyötä muiden muassa kaavalausunnoissa, tapahtumien järjestämisessä sekä koira-aitausten ja -puistojen sääntöjen ja turvallisuusohjeiden laatimisessa. Lisäksi monissa kunnissa paikalliset koirayhdistykset järjestävät kunnossapitotalkoita.

– Esimerkiksi Uutelan koirapuiston kaltaisissa isoissa aitauksissa paikalliset koiranomistajat ovat luoneet yhteisön, jossa he huolehtivat lähiaitauksen siisteydestä ja jakavat tietoa omien Facebook-sivujensa ja -ryhmien kautta. Myös kaupunki on antanut monille tällaisille ryhmille materiaalia, kun jäsenet ovat kunnostaneet aitausta ja pitäneet siitä huolta, Helsingin seudun kennelpiiri ry:n puheenjohtaja Tiina Flytström kertoo.

Koirien suosion kasvaessa laadukkaat koiraharrastusmahdollisuudet ovat vetovoimatekijä, jonka edellytyksiä tulisi vaalia. Olisikin viisasta antaa myönteinen signaali ihmisten aktiivisuuden, ulkoilun ja sosiaalisten suhteiden puolesta poistamalla verolaki, joka asettaa koiraihmiset epätasa-arvoiseen asemaan esimerkiksi hiihtolatujen käyttäjiin ja muihin harrastajiin nähden.

Laittomaan ja epäeettiseen koirakauppaan voidaan puuttua tunnistusmerkinnällä ja rekisteröinnillä

802e3a4b-c05d-4151-8f23-429dc5890889-w_960

Kuva: Jukka Pätynen

Tiistaina julkaistu Kaikenkarvainen kansa – Miten koirista tuli miljoonabisnes (WSOY) nostaa esille, että niin koiran hyvinvoinnin kuin yleisen turvallisuuden kannalta on keskeistä tuntea koiran tausta ja tehdä se läpinäkyväksi.

Valmisteilla olevan eläinsuojelulain kokonaisuudistuksen yhteydessä tulisikin säätää pakolliseksi kaikkien koirien rekisteröinti ja tunnistusmerkintä maakohtaisilla mikrosiruilla, jolloin kunkin koiran tausta ja omistajatiedot olisivat yhdistettävissä toisiinsa. Tunnistusmerkintä ja rekisteröinti antavat välineitä puuttua pentutehtailuun, koirien salakuljetukseen, eläinsuojelurikkomuksiin ja myös ihmisille jopa hengenvaarallisten tartuntatautien leviämiseen. Lisäksi koiralla olisi hyvä olla alkuperätodistus.

– Kuten Kaikenkarvainen kansa -teoskin tuo hyvin esille, rekisteröimättömästä koirasta ei voi tietää, missä ja millaisissa oloissa se on saanut alkunsa ja kasvanut. Siksi on myös haastavaa ennustaa sen tulevaa käyttäytymistä tai terveydentilaa, Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen muistuttaa.

Mukaan eurooppalaiseen kehitykseen

Eläinten hyvinvointikeskuksen (EHK) vuonna 2015 tekemän selvityksen mukaan valtaosassa Euroopan unionin jäsenvaltioista koirien rekisteröinti on jo pakollista. Lisäksi tunnistusmerkinnästä on säädetty tätäkin kattavammin. EHK:n mukaan tunnistusmerkinnästä ja rekisteröinnistä keskustellaan unionin tasolla paljon ja näistä odotetaan lähivuosina myös EU-lainsäädäntöä.

– Kennelliiton mielestä kaikkien koirien hyvinvoinnista on huolehdittava ja kodittomista koirista on pidettävä huolta sekä Suomessa että ulkomailla. Kulkukoirien tuontiin ulkomailta liittyy kuitenkin sekä koiran hyvinvoinnin että yhteiskunnan kannalta niin suuria riskejä, että meidän näkemyksemme mukaan paras tapa auttaa kodittomia koiria on tehdä se niiden kotimaassa. Näin osa rescue-järjestöistä tekeekin, Lehkonen sanoo.

Tunnistusmerkintä ja rekisteröinti edistäisi myös Suomessa löydettyjen koirien hyvinvointia, kun niiden omistaja voisi selvitä jo kiinniottovaiheessa. Siten löytöeläimistä kertyvät kustannukset vähenisivät ja voitaisiin välttyä turhilta lopetuksilta. Valmisteilla olevassa esityksessä laiksi eläinten hyvinvoinnista kuntien ja myöhemmin maakuntien velvollisuutta pitää löytöeläimiä huostassaan ollaan lyhentämässä nykyisestä 15 päivästä 10 päivään.

Pakollista tunnistusmerkintää koirille ja kissoille ovat esittäneet lakiin myös Suomen Kissaliitto, Suomen Eläinlääkäriliitto, SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto, Animalia sekä Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY.

Valtaosa Suomen koirista on jo Kennelliiton rekisterissä

Suomen Kennelliitolla on kattavien tietojärjestelmiensä ansiosta hyvät valmiudet ylläpitää tietokantaa tunnistusmerkityistä ja rekisteröidyistä koirista. Kennelliitto edellyttää tunnistusmerkintää kaikilta rekisteröitäviltä koirilta ja ylläpitää tunnistusmerkintärekisteriä, johon on liitetty koiran omistajarekisteri. Tähän rekisteriin merkitään jo nyt myös rekisteröimättömiä ja monirotuisia koiria. Yhteensä Kennelliiton koirarekisterissä on noin 500 000 elossa olevaa koiraa, kun Tilastokeskuksen mukaan koiria on Suomessa kaikkiaan 800 000.

Lisäksi kaikille avoimesta, verkossa toimivasta jalostustietojärjestelmästä voi vapaasti hakea koirien terveys-, koe- ja näyttelytilastoja. Kennelliiton ylläpitämät koira- ja jäsenrekisterit yhdistyvät sähköisen Omakoira-palvelun kautta, jonka avulla koiran omistajan yhteystiedot voi pitää ajan tasalla. Järjestelmän turvallisuus ja luotettavuus on varmistettu vahvalla tunnistautumisella. Käyttäjä rekisteröityy palveluun ensimmäisellä kerralla joko henkilökohtaisia pankkitunnuksia tai mobiilivarmennetta käyttäen.

Laadukasta tietoa tarjoavan ja jatkuvasti kehitetyn järjestelmän laajentaminen viralliseksi rekisteriksi olisi kustannustehokasta ja turvallista niin koirien omistajille, kasvattajille, viranomaisille kuin muillekin eläinten hyvinvoinnin kanssa työskenteleville. Eläinten hyvinvointikeskuksen selvityksen mukaan kaikkien koirien rekisteröinnin toteuttaminen olisi helposti toteutettavissa varsinkin Kennelliiton rekisterin pohjalta.

Koirien tunnistusmerkintä ja rekisteröinti tärkeitä koirien hyvinvoinnille

e768e0b3-257a-424d-977b-34086bc25f5c-w_960

Kuva: Kennelliitto/Jukka Pätynen

Suomen Kennelliitto pitää mahdollisesti vuonna 2019 voimaan tulevaan lakiin eläinten hyvinvoinnista suunniteltuja linjauksia pääosin hyvinä koiraharrastuksen näkökulmasta.

– Olemme tyytyväisiä siitä, että lakiesitys etenee vihdoin, toteaa Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen. Kennelliitto on ollut aktiivisesti mukana vaikuttamassa lainvalmisteluun yhteistyössä sidosryhmiensä kanssa.

Koirien pakollisesta tunnistusmerkinnästä ja rekisteröinnistä on Kennelliiton mielestä syytä saada lakitasoinen säädös.

– Tunnistusmerkintä on tärkeä siksi, että se helpottaa löytöeläinten palauttamista kotiinsa. Sen avulla voidaan myös rajoittaa tartuntatauteja kantavia ja niitä ympäristöönsä levittäviä lemmikkieläinpopulaatioita. Kaikkien lemmikkieläinten tunnistusmerkinnän ja omistajarekisterin avulla on myös nykyistä helpompi puuttua eläinsuojelutapauksiin, listaa Lehkonen. Pakollista tunnistusmerkintää koirille ja kissoille ovat esittäneet lakiin myös Suomen Kissaliitto, Suomen Eläinlääkäriliitto, SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto ja Animalia.

Kennelliitto on edellyttänyt kaikilta rekisteröimiltään koirilta tunnistusmerkintää jo vuodesta 2009. Kennelliitto ylläpitää Koiranet-verkkopalvelua, joka sisältää tietoja yli kahdesta miljoonasta koirasta. Koiranetin jalostustietojärjestelmässä on Suomeen rekisteröityjen koirien terveystutkimustietoja sekä esimerkiksi tietoja koirien suorittamista luonnetesteistä. Uusia terveystutkimustietoja kertyy järjestelmään vuosittain noin 70 000-80 000.

Järjestelmään voidaan kirjata tietoa kaikista, myös monirotuisista koirista. Järjestelmän tiedot ovat avoimia kaikille, ja niitä voi selata suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Järjestelmää kehitetään koko ajan. Suunnitteilla on muun muassa koirien rokotustietojen saaminen näkyville järjestelmään.

Kennelliiton ja koirien terveystietoja järjestelmään vievien eläinlääkärien lisäksi koiranomistajat voivat viedä helpolla tavalla tietoja järjestelmään pankkitunnuksilla tunnistautuen. Omakoira-järjestelmässä koiran omistaja voi päivittää osaa oman koiransa tiedoista ja muun muassa merkitä koiralle kuolinpäivän ja –syyn. Koiran kasvattaja voi rekisteröidä pentueensa.

Vastuu eläinten hyvinvoinnista on kaikilla

Maa- ja metsätalousministeriön 7. kesäkuuta esittelemässä lakiehdotuksessa painotetaan, että vastuu eläinten hyvinvoinnista on kaikilla. – Jos on ottanut eläimen hoitoonsa, niin siitä tulee huolehtia, painottaa Lehkonen.

Uuteen lakiin on kaavailtu ammattimaisesti tai muuten laajassa määrässä eläimiä pitäville koulutus- tai pätevyysvaatimusta sekä velvollisuutta antaa ohjeita ja opastusta eläimen pidosta. Jos koirankasvattajan koiranpito täyttää ammattimaisuuden kriteerit, koskisivat häntä samat vaatimukset. Tästä säädettäisiin tarkemmin asetuksella. Koulutuksen rinnalla pätevyyden voisi saavuttaa myös kokemuksen kautta.

– Suomessa on hyvin harvoja koiria ammatikseen kasvattavia henkilöitä. Suurin osa kasvatustyöstä on pienimuotoista. Koirat asuvat kasvattajan kotona, ja pentueita tehdään kerran, pari vuodessa, usein harvemminkin. Kennelliitto on suunnitellut kasvattajille Koirien terveydenhuolto-ohjelman, jota kokeillaan tänä vuonna. Ohjelma voi olla yksi tapa osoittaa pätevyys kasvattajana, kertoo Lehkonen.

Kennelliiton yleinen jalostusstrategia tukee koirien hyvinvointia

Uudessa laissa on tarkoitus selkiyttää eläinjalostukseen liittyviä vaatimuksia ja antaa viranomaisille paremmat valtuudet puuttua lainvastaiseen toimintaan. Kennelliitto allekirjoittaa tavoitteet pyrkiä elinvoimaisten, toimintakykyisten ja terveiden eläinten tuottamiseen. – Nämä linjaukset on kirjattu vuonna 2012 julkaistuun yleiseen jalostusstrategiaamme, kertoo Lehkonen.

– Korostamme jalostusvalintojen merkitystä eläinten hyvinvoinnille. Lajinmukaisten käyttäytymistarpeiden toteutumisessa tulee ottaa huomion koirarotujen väliset erot. Nykyinen eläinsuojelulaki huomioi koiran vain yhtenäisenä lajina. Koirien käyttötarkoitus vaihtelee rodun ja koiran alkuperäisen käyttötarkoituksen mukaan hyvin paljon. Erilaiset uudet harrastusmuodot ovat luoneet koirille myös uusia käyttötarkoituksia.

– Toivomme, että jalostuksellisille toimenpiteille muodostuu riittävä painoarvo myös eläinsuojelulaissa, sanoo Lehkonen.

Koiranpäivänä 24.4. tapahtuu ympäri Suomea

d7659181-8693-4923-8bb3-200f382e8159-w_960

Suomenlapinkoira on yksi viidestä kotimaisesta koirarodustamme. Kuva: Kennelliitto / Krista Haataja

Valtakunnallista koiranpäivää vietetään maanantaina 24. huhtikuuta. Tänä vuonna Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden kunniaksi teemana ovat kansallisaarteemme, viisi kotimaista koirarotua: suomenpystykorva, karjalankarhukoira, suomenajokoira, suomenlapinkoira ja lapinporokoira. Rotuja tehdään tunnetuksi useissa koiranpäivän tapahtumissa eri puolella Suomea.

Vaalan Seudun kennelkerho ry järjestää jo 23. huhtikuuta koiranpäivän hengessä tapahtuman Vaalan urheilutalolla. Tapahtuma alkaa klo 12, jolloin järjestetään kotimaisten rotujen esittely. Lisäksi ohjelmassa on esimerkiksi lelukoira- ja lapsi ja koira -kilpailu. Paikalla voi tutustua myös virkakoiraan. Lue lisää täältä.

Koiranpäivää vietetään Kuopiossa maanantaina 24. päivä Kuopio-Hallin kentällä klo 17 alkaen. Ohjelmassa on esimerkiksi leikkimielinen koiranäyttely eli match show sekä kotimaisten rotujen esittely. Tapahtumassa valitaan vuoden pohjoissavolainen koira ja paikalla rapsuteltavina ovat Kuopion kaverikoirat.

Myös Sastamalassa tapahtuu koiranpäivänä. Paikallisessa Mustissa ja Mirrissä järjestetään lelukoirakilpailu lapsille klo 17.

Kemin Seura- ja Palveluskoirakerho ry järjestää Kemin Vanhalla Kauppatorilla koiranpäivän match show’n sekä lapsi ja koira -kilpailun. Ilmoittautuminen alkaa klo 17 ja kehät klo 18. Tapahtuman tuotot menevät hyväntekeväisyyteen.

Seinäjoella Etelä-Pohjanmaan kennelpiiri järjestää koiranpäivän kulkueen maanantaina 24. päivä klo 18 alkaen. Kulkueeseen toivotaan mukaan myös kotimaisten rotujen edustajia, joille varataan paikka kulkueen etuosasta.

Länsirajan Kennelkerho ry järjestää 29. huhtikuuta perhepäivän Pellossa. Ohjelmassa on lelukoira match show, piirustuskilpailu ja mielenkiintoisia harrastuslajien näytöksiä. Juhlavuoden ja koiranpäivän kunniaksi tapahtumassa ovat esillä myös kotimaiset koirarodut.

Kotimaisiin rotuihin pääsee tutustumaan erilaisissa tapahtumissa myös pitkin vuotta Kennelliiton Kotimaiset rodut kansallisaarteinamme -hankkeen myötä.

Koiranpäivää vietetään vuosittain 24.4. Tänä vuonna teemana on ”Hyvää elämää koiran kanssa – Kotimaiset rodut kansallisaarteinamme”. Kennelliiton tavoitteena on tehdä koiranpäivä tunnetuksi ja saada se virallisesti almanakkaan.