Kennelliitto

Laittomaan ja epäeettiseen koirakauppaan voidaan puuttua tunnistusmerkinnällä ja rekisteröinnillä

802e3a4b-c05d-4151-8f23-429dc5890889-w_960

Kuva: Jukka Pätynen

Tiistaina julkaistu Kaikenkarvainen kansa – Miten koirista tuli miljoonabisnes (WSOY) nostaa esille, että niin koiran hyvinvoinnin kuin yleisen turvallisuuden kannalta on keskeistä tuntea koiran tausta ja tehdä se läpinäkyväksi.

Valmisteilla olevan eläinsuojelulain kokonaisuudistuksen yhteydessä tulisikin säätää pakolliseksi kaikkien koirien rekisteröinti ja tunnistusmerkintä maakohtaisilla mikrosiruilla, jolloin kunkin koiran tausta ja omistajatiedot olisivat yhdistettävissä toisiinsa. Tunnistusmerkintä ja rekisteröinti antavat välineitä puuttua pentutehtailuun, koirien salakuljetukseen, eläinsuojelurikkomuksiin ja myös ihmisille jopa hengenvaarallisten tartuntatautien leviämiseen. Lisäksi koiralla olisi hyvä olla alkuperätodistus.

– Kuten Kaikenkarvainen kansa -teoskin tuo hyvin esille, rekisteröimättömästä koirasta ei voi tietää, missä ja millaisissa oloissa se on saanut alkunsa ja kasvanut. Siksi on myös haastavaa ennustaa sen tulevaa käyttäytymistä tai terveydentilaa, Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen muistuttaa.

Mukaan eurooppalaiseen kehitykseen

Eläinten hyvinvointikeskuksen (EHK) vuonna 2015 tekemän selvityksen mukaan valtaosassa Euroopan unionin jäsenvaltioista koirien rekisteröinti on jo pakollista. Lisäksi tunnistusmerkinnästä on säädetty tätäkin kattavammin. EHK:n mukaan tunnistusmerkinnästä ja rekisteröinnistä keskustellaan unionin tasolla paljon ja näistä odotetaan lähivuosina myös EU-lainsäädäntöä.

– Kennelliiton mielestä kaikkien koirien hyvinvoinnista on huolehdittava ja kodittomista koirista on pidettävä huolta sekä Suomessa että ulkomailla. Kulkukoirien tuontiin ulkomailta liittyy kuitenkin sekä koiran hyvinvoinnin että yhteiskunnan kannalta niin suuria riskejä, että meidän näkemyksemme mukaan paras tapa auttaa kodittomia koiria on tehdä se niiden kotimaassa. Näin osa rescue-järjestöistä tekeekin, Lehkonen sanoo.

Tunnistusmerkintä ja rekisteröinti edistäisi myös Suomessa löydettyjen koirien hyvinvointia, kun niiden omistaja voisi selvitä jo kiinniottovaiheessa. Siten löytöeläimistä kertyvät kustannukset vähenisivät ja voitaisiin välttyä turhilta lopetuksilta. Valmisteilla olevassa esityksessä laiksi eläinten hyvinvoinnista kuntien ja myöhemmin maakuntien velvollisuutta pitää löytöeläimiä huostassaan ollaan lyhentämässä nykyisestä 15 päivästä 10 päivään.

Pakollista tunnistusmerkintää koirille ja kissoille ovat esittäneet lakiin myös Suomen Kissaliitto, Suomen Eläinlääkäriliitto, SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto, Animalia sekä Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY.

Valtaosa Suomen koirista on jo Kennelliiton rekisterissä

Suomen Kennelliitolla on kattavien tietojärjestelmiensä ansiosta hyvät valmiudet ylläpitää tietokantaa tunnistusmerkityistä ja rekisteröidyistä koirista. Kennelliitto edellyttää tunnistusmerkintää kaikilta rekisteröitäviltä koirilta ja ylläpitää tunnistusmerkintärekisteriä, johon on liitetty koiran omistajarekisteri. Tähän rekisteriin merkitään jo nyt myös rekisteröimättömiä ja monirotuisia koiria. Yhteensä Kennelliiton koirarekisterissä on noin 500 000 elossa olevaa koiraa, kun Tilastokeskuksen mukaan koiria on Suomessa kaikkiaan 800 000.

Lisäksi kaikille avoimesta, verkossa toimivasta jalostustietojärjestelmästä voi vapaasti hakea koirien terveys-, koe- ja näyttelytilastoja. Kennelliiton ylläpitämät koira- ja jäsenrekisterit yhdistyvät sähköisen Omakoira-palvelun kautta, jonka avulla koiran omistajan yhteystiedot voi pitää ajan tasalla. Järjestelmän turvallisuus ja luotettavuus on varmistettu vahvalla tunnistautumisella. Käyttäjä rekisteröityy palveluun ensimmäisellä kerralla joko henkilökohtaisia pankkitunnuksia tai mobiilivarmennetta käyttäen.

Laadukasta tietoa tarjoavan ja jatkuvasti kehitetyn järjestelmän laajentaminen viralliseksi rekisteriksi olisi kustannustehokasta ja turvallista niin koirien omistajille, kasvattajille, viranomaisille kuin muillekin eläinten hyvinvoinnin kanssa työskenteleville. Eläinten hyvinvointikeskuksen selvityksen mukaan kaikkien koirien rekisteröinnin toteuttaminen olisi helposti toteutettavissa varsinkin Kennelliiton rekisterin pohjalta.

Koirien tunnistusmerkintä ja rekisteröinti tärkeitä koirien hyvinvoinnille

e768e0b3-257a-424d-977b-34086bc25f5c-w_960

Kuva: Kennelliitto/Jukka Pätynen

Suomen Kennelliitto pitää mahdollisesti vuonna 2019 voimaan tulevaan lakiin eläinten hyvinvoinnista suunniteltuja linjauksia pääosin hyvinä koiraharrastuksen näkökulmasta.

– Olemme tyytyväisiä siitä, että lakiesitys etenee vihdoin, toteaa Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen. Kennelliitto on ollut aktiivisesti mukana vaikuttamassa lainvalmisteluun yhteistyössä sidosryhmiensä kanssa.

Koirien pakollisesta tunnistusmerkinnästä ja rekisteröinnistä on Kennelliiton mielestä syytä saada lakitasoinen säädös.

– Tunnistusmerkintä on tärkeä siksi, että se helpottaa löytöeläinten palauttamista kotiinsa. Sen avulla voidaan myös rajoittaa tartuntatauteja kantavia ja niitä ympäristöönsä levittäviä lemmikkieläinpopulaatioita. Kaikkien lemmikkieläinten tunnistusmerkinnän ja omistajarekisterin avulla on myös nykyistä helpompi puuttua eläinsuojelutapauksiin, listaa Lehkonen. Pakollista tunnistusmerkintää koirille ja kissoille ovat esittäneet lakiin myös Suomen Kissaliitto, Suomen Eläinlääkäriliitto, SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto ja Animalia.

Kennelliitto on edellyttänyt kaikilta rekisteröimiltään koirilta tunnistusmerkintää jo vuodesta 2009. Kennelliitto ylläpitää Koiranet-verkkopalvelua, joka sisältää tietoja yli kahdesta miljoonasta koirasta. Koiranetin jalostustietojärjestelmässä on Suomeen rekisteröityjen koirien terveystutkimustietoja sekä esimerkiksi tietoja koirien suorittamista luonnetesteistä. Uusia terveystutkimustietoja kertyy järjestelmään vuosittain noin 70 000-80 000.

Järjestelmään voidaan kirjata tietoa kaikista, myös monirotuisista koirista. Järjestelmän tiedot ovat avoimia kaikille, ja niitä voi selata suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Järjestelmää kehitetään koko ajan. Suunnitteilla on muun muassa koirien rokotustietojen saaminen näkyville järjestelmään.

Kennelliiton ja koirien terveystietoja järjestelmään vievien eläinlääkärien lisäksi koiranomistajat voivat viedä helpolla tavalla tietoja järjestelmään pankkitunnuksilla tunnistautuen. Omakoira-järjestelmässä koiran omistaja voi päivittää osaa oman koiransa tiedoista ja muun muassa merkitä koiralle kuolinpäivän ja –syyn. Koiran kasvattaja voi rekisteröidä pentueensa.

Vastuu eläinten hyvinvoinnista on kaikilla

Maa- ja metsätalousministeriön 7. kesäkuuta esittelemässä lakiehdotuksessa painotetaan, että vastuu eläinten hyvinvoinnista on kaikilla. – Jos on ottanut eläimen hoitoonsa, niin siitä tulee huolehtia, painottaa Lehkonen.

Uuteen lakiin on kaavailtu ammattimaisesti tai muuten laajassa määrässä eläimiä pitäville koulutus- tai pätevyysvaatimusta sekä velvollisuutta antaa ohjeita ja opastusta eläimen pidosta. Jos koirankasvattajan koiranpito täyttää ammattimaisuuden kriteerit, koskisivat häntä samat vaatimukset. Tästä säädettäisiin tarkemmin asetuksella. Koulutuksen rinnalla pätevyyden voisi saavuttaa myös kokemuksen kautta.

– Suomessa on hyvin harvoja koiria ammatikseen kasvattavia henkilöitä. Suurin osa kasvatustyöstä on pienimuotoista. Koirat asuvat kasvattajan kotona, ja pentueita tehdään kerran, pari vuodessa, usein harvemminkin. Kennelliitto on suunnitellut kasvattajille Koirien terveydenhuolto-ohjelman, jota kokeillaan tänä vuonna. Ohjelma voi olla yksi tapa osoittaa pätevyys kasvattajana, kertoo Lehkonen.

Kennelliiton yleinen jalostusstrategia tukee koirien hyvinvointia

Uudessa laissa on tarkoitus selkiyttää eläinjalostukseen liittyviä vaatimuksia ja antaa viranomaisille paremmat valtuudet puuttua lainvastaiseen toimintaan. Kennelliitto allekirjoittaa tavoitteet pyrkiä elinvoimaisten, toimintakykyisten ja terveiden eläinten tuottamiseen. – Nämä linjaukset on kirjattu vuonna 2012 julkaistuun yleiseen jalostusstrategiaamme, kertoo Lehkonen.

– Korostamme jalostusvalintojen merkitystä eläinten hyvinvoinnille. Lajinmukaisten käyttäytymistarpeiden toteutumisessa tulee ottaa huomion koirarotujen väliset erot. Nykyinen eläinsuojelulaki huomioi koiran vain yhtenäisenä lajina. Koirien käyttötarkoitus vaihtelee rodun ja koiran alkuperäisen käyttötarkoituksen mukaan hyvin paljon. Erilaiset uudet harrastusmuodot ovat luoneet koirille myös uusia käyttötarkoituksia.

– Toivomme, että jalostuksellisille toimenpiteille muodostuu riittävä painoarvo myös eläinsuojelulaissa, sanoo Lehkonen.

Koiranpäivänä 24.4. tapahtuu ympäri Suomea

d7659181-8693-4923-8bb3-200f382e8159-w_960

Suomenlapinkoira on yksi viidestä kotimaisesta koirarodustamme. Kuva: Kennelliitto / Krista Haataja

Valtakunnallista koiranpäivää vietetään maanantaina 24. huhtikuuta. Tänä vuonna Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden kunniaksi teemana ovat kansallisaarteemme, viisi kotimaista koirarotua: suomenpystykorva, karjalankarhukoira, suomenajokoira, suomenlapinkoira ja lapinporokoira. Rotuja tehdään tunnetuksi useissa koiranpäivän tapahtumissa eri puolella Suomea.

Vaalan Seudun kennelkerho ry järjestää jo 23. huhtikuuta koiranpäivän hengessä tapahtuman Vaalan urheilutalolla. Tapahtuma alkaa klo 12, jolloin järjestetään kotimaisten rotujen esittely. Lisäksi ohjelmassa on esimerkiksi lelukoira- ja lapsi ja koira -kilpailu. Paikalla voi tutustua myös virkakoiraan. Lue lisää täältä.

Koiranpäivää vietetään Kuopiossa maanantaina 24. päivä Kuopio-Hallin kentällä klo 17 alkaen. Ohjelmassa on esimerkiksi leikkimielinen koiranäyttely eli match show sekä kotimaisten rotujen esittely. Tapahtumassa valitaan vuoden pohjoissavolainen koira ja paikalla rapsuteltavina ovat Kuopion kaverikoirat.

Myös Sastamalassa tapahtuu koiranpäivänä. Paikallisessa Mustissa ja Mirrissä järjestetään lelukoirakilpailu lapsille klo 17.

Kemin Seura- ja Palveluskoirakerho ry järjestää Kemin Vanhalla Kauppatorilla koiranpäivän match show’n sekä lapsi ja koira -kilpailun. Ilmoittautuminen alkaa klo 17 ja kehät klo 18. Tapahtuman tuotot menevät hyväntekeväisyyteen.

Seinäjoella Etelä-Pohjanmaan kennelpiiri järjestää koiranpäivän kulkueen maanantaina 24. päivä klo 18 alkaen. Kulkueeseen toivotaan mukaan myös kotimaisten rotujen edustajia, joille varataan paikka kulkueen etuosasta.

Länsirajan Kennelkerho ry järjestää 29. huhtikuuta perhepäivän Pellossa. Ohjelmassa on lelukoira match show, piirustuskilpailu ja mielenkiintoisia harrastuslajien näytöksiä. Juhlavuoden ja koiranpäivän kunniaksi tapahtumassa ovat esillä myös kotimaiset koirarodut.

Kotimaisiin rotuihin pääsee tutustumaan erilaisissa tapahtumissa myös pitkin vuotta Kennelliiton Kotimaiset rodut kansallisaarteinamme -hankkeen myötä.

Koiranpäivää vietetään vuosittain 24.4. Tänä vuonna teemana on ”Hyvää elämää koiran kanssa – Kotimaiset rodut kansallisaarteinamme”. Kennelliiton tavoitteena on tehdä koiranpäivä tunnetuksi ja saada se virallisesti almanakkaan.

Labradorinnoutaja edelleen Suomen suosituin rotu – Kotimaiset rodut nousussa

labrador-retriever

Kennelliitto rekisteröi viime vuonna 46 191 koiranpentua. Eniten rekisteröitiin jälleen labradorinnoutajia, suomenajokoiria ja jämtlanninpystykorvia. Labradorinnoutaja on pitänyt kärkipaikkaa jo seitsemän vuotta. Kotimaiset koirarodut paransivat sijoituksiaan itsenäisyyden juhlavuoden alla.

Vuonna 2016 rekisteröitiin yli 2 000 labradorinnoutajan pentua. Edellisen kerran pentuja on rekisteröity yhtä paljon 25 vuotta sitten. Vuosituhannen alussa labradorinnoutaja ja kultainennoutaja olivat vielä yhtä suosittuja, mutta kultaisennoutajan suosio on laskenut ja rotu löytyy nyt rekisteröintilistan sijalta 6.

Moni suomalainen koirarotu vahvisti asemiaan rekisteröintilistalla vuonna 2016. Suomenajokoira piti tiukasti kiinni sijastaan rekisteröintilistan kakkosena ja suomenlapinkoira nousi listalla kaksi pykälää sijalle 4.

Karjalankarhukoiran ja suomenpystykorvan pentuja rekisteröitiin molempia yli 700. Luku ilahduttaa, sillä pentumäärät kävivät taannoin jo 500 pennun tuntumassa. Karjalankarhukoira nousi nyt rekisteröintilistalla sijalle 11 ja suomenpystykorva sijalle 13. Lapinporokoiria rekisteröidään vuosittain tasaiset 200-300 pentua. Nyt porokoira on listalla sijalla 60.

Kennelliitossa juhlitaan tänä vuonna Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi kotimaisia koirarotuja. Rekisteröintitilastoja pitkään seurannut Koiramme-lehden päätoimittaja Tapio Eerola uskoo, että rotujen saama huomio välittyy tänä vuonna myös pentujen ja rekisteröintien määrään.

Listalla mielenkiintoisia yksityiskohtia

Vaikka viime vuoden rekisteröintitilastoissa ei olekaan suuria muutoksia edellisvuosiin nähden, löytyy tilastoista mielenkiintoisia yksityiskohtia.

Eerola huomioi, että muun muassa kääpiökoirien, paimenkoirien, vahtikoirien ja molossien ryhmien suosio laskee. Paimenkoirien ryhmän pentumäärä on alimmillaan yli 10 vuoteen eikä esimerkiksi saksanpaimenkoira ole ollut ainakaan 50 vuoteen rotutilastossa niin alhaalla kuin nyt viidentenä.

Ilmiömäisiä rekisteröintien nousuja on nähty muun muassa lapinkoirilla ja pienillä seurakoirapystykorvilla.

Lisää viime vuoden rekisteröinneistä Koiramme-lehden numerossa 1-2/2017.

Fakta:

– Kennelliitto rekisteröi 46 191 koiraa vuonna 2016
– Pentuja rekisteröitiin yli 300 eri rodusta
– Tuontikoiria rekisteröitiin 2 300

10 suosituinta rotua vuonna 2016:
1. labradorinnoutaja
2. suomenajokoira
3. jämtlanninpystykorva
4. suomenlapinkoira
5. saksanpaimenkoira
6. kultainennoutaja
7. harmaa norjanhirvikoira
8. shetlanninlammaskoira
9. jackrussellinterrieri
10. kääpiösnautseri

Kennelliitto alkaa kouluttaa lukukoiria vuonna 2017

8c25cba3-f268-42ae-8518-55a21accb937-main_image

Kennelliitto on yhteistyössä Mikkelin Kaupunginkirjaston kanssa laatinut laatusuosituksen yleisten kirjastojen lukukoiratoiminnalle. Kennelliitto vastaa koirien soveltuvuuden arvioinnista ja ohjaajien kouluttamisesta. Kennelliitto alkaa järjestää lukukoirakoulutuksia vuonna 2017. Laatusuositus julkaistiin lukukoiraseminaarissa Mikkelissä 16. marraskuuta.

Lukukoiria on käytetty kirjastoissa eri puolilla Suomea jo vuosien ajan. Toiminnan suosio on kasvanut eikä sillä ole ollut virallisia ohjeita.

Mikkelin Kaupunginkirjasto käynnisti vuonna 2015 Kansalliset suositukset lukukoiratoimintaan kirjastoissa -hankkeen, jolla pyritään helpottamaan lukukoiratoiminnan aloittamista sekä selkeyttämään ja yhtenäistämään toimintaa. Hankkeessa valmisteltiin laatusuositus lukukoiratoiminnalle, joka myös auttaa toiminnan aloittamisessa niissä kirjastoissa, joissa lukukoiratoimintaa ei vielä ole.

Kennelliitto on mukana hankkeessa ja vastaa koirien arvioinnista ja ohjaajien kouluttamisesta. Ensimmäiset lukukoirakoulutukset järjestetään vuonna 2017 eri puolilla Suomea. Kaikille toimintaan mukaan tuleville järjestetään sama perustason koulutus.

Kennelliitto on myös tehnyt lukukoirille oman tunnuksen. Kennelliiton koulutetut lukukoirat tunnistaa jatkossa keltaisesta huivista, jossa näkyy virallinen lukukoiratunnus.

– Lukukoirat tekevät hienoa työtä kirjastoissa ja auttavat pääasiassa lapsia lukemaan oppimisessa. On tärkeää, että toiminnalle saadaan vihdoin yhteiset raamit, sanoo Kennelliiton kaverikoiratyöryhmän puheenjohtaja Kimmo Nokelainen.

Lukukoiratoiminta on levinnyt Suomeen Yhdysvalloista. Lukukoiratoiminta on osa eläinavusteista toimintaa ja se perustuu vapaaehtoisuuteen. Lukukoiratoiminta on osa lukemisen edistämistä ja lukutaidon tukemista. Lukukoiran tehtävänä on kuunnella lukijaa ja olla läsnä. Lukukoira rentouttaa lukijaa eikä se välitä virheistä. Koiralle lukeminen on osa lukemaan innostamista, mikä puolestaan on eräs kirjastojen ydintehtävistä.

Sopiiko koirani lukukoiraksi?

Lukukoiran tulee olla yli 2-vuotias perusterve, ihmisystävällinen koira, joka on perusluonteeltaan sopiva lukukoiratoimintaan. Koiran pitää osata rauhoittua lukuhetkeen. Lukukoiratoimintaan mukaan tulevien koirien tulee olla Kennelliiton koirarekisterissä tai FIX-rekisterissä tunnistusmerkittyinä. Lukukoirille tehdään soveltuvuuden arviointi.

Lukukoiraohjaajan tulee olla täysi-ikäinen Kennelliiton jäsen. Hänen tulee ymmärtää toiminnan vaatimukset ja vapaaehtoistoiminnan henki. Lukukoiraohjaajan tulee suorittaa Kennelliiton lukukoirakurssi.

Kennelliiton tutkimus: Hyvä suhde koiraan lisää omistajan onnellisuutta

die-heb-ik

Photo By: I Did That by X posid

Koiralla on laaja-alainen myönteinen vaikutus ihmisen hyvinvointiin. Koira vaikuttaa etenkin ihmisen elämänhallintaan, emotionaalisuuteen, toiminnallisuuteen ja itsetuntoon. Asia selviää Kennelliiton uudesta tutkimuksesta ”Hyvää elämää koiran kanssa – Koiran vaikutuksesta koiranomistajan hyvinvointiin ja onnellisuuteen”. Tutkimus julkaistiin tänään tiistaina 1.3.2016, ja sen on toteuttanut lääketieteen ja kirurgian tohtori Heimo Langinvainio.

Koira täyttää parhaimmillaan monia ihmisen psykologisia ja sosiaalisia tarpeita. Tutkimuksen mukaan koiran tuomat hyödyt koiranomistajalle riippuvat kuitenkin olennaisesti koirasuhteen laadusta.

Koiranomistaja on sitä onnellisempi mitä parempi suhde hänellä on koiraan. Parhaimmillaan koirasuhde on erittäin rikastuttava, palkitseva ja suotuisa hyvinvoinnin kannalta.

Tutkimuksen tekijä, lääketieteen ja kirurgian tohtori Heimo Langinvainion mukaan tuloksissa oli yllättävää koiran myönteisen vaikutuksen voimakkuus ja sen laaja-alainen yhteys hyvinvointitekijöihin ja onnellisuuteen. Koira voi olla kova kilpailija muille lemmikeille tai jopa ihmissuhteelle.

Tutkimustuloksista selviää, että miehet ja naiset hyötyvät koirasta eri tavoin. Naisilla on keskimäärin parempi suhde tunnetasolla koiraan kuin miehillä. Naisista esimerkiksi yli puolet kokee, että koira tuottaa paljon tai erittäin paljon turvallisuutta. Miehille koira on ennen kaikkea kumppani, joka tukee harrastustoimintaa kuten metsästystä.

Lähes kolmannes kyselyyn vastanneista naisista ja viidennes miehistä arvioi sosiaalisten suhteidensa vahvistuneen erittäin paljon koiran ansiosta. Vastaajat kokivat koiran yhdistävän perhettä, vahvistavan parisuhdetta ja tukevan lastenkasvatusta. Yli puolet naisista ja kolmasosa miehistä koki koiran vähentävän yksinäisyyden tunnetta erittäin paljon.

Tutkimus toteutettiin avoimena kyselynä Kennelliiton nettisivuilla vuoden 2014 lopulla. Kyselyyn vastasi 9019 henkilöä, joista 86 % oli naisia.

Kennelliiton tulevaisuustoimikunta käynnisti vuonna 2013 Hyvää elämää koiran kanssa -hankkeen, jonka tarkoituksena on tukea terveyttä ja hyvinvointia edistävää tasapainoista suhdetta – ihmisen ja koiran parhaaksi. Hankkeeseen liittyen päätettiin käynnistää myös tutkimustoimintaa. Asiantuntijaksi kutsuttiin lääketieteen tohtori Heimo Langinvainio, joka tunnetaan stressitutkijana ja työhyvinvoinnin pioneerina Suomessa. Nyt julkaistu tutkimus on hankkeen toinen, ensimmäinen julkaistiin vuonna 2014.

Tutustu tutkimukseen Kennelliiton nettisivuilla.

Suomen Kennelliitto on valtakunnallinen koira-alan asiantuntijajärjestö, joka perustettiin vuonna 1889. Kennelliiton tavoitteena on edistää puhdasrotuisten koirien kasvatusta ja monipuolista koiraharrastusta sekä parantaa koiranpitoa Suomessa. Kennelliitto jakaa asiantuntijatietoa, ja se toimii kattavasti suomalaisen ja kansainvälisen koiratoiminnan etujärjestönä.

Linkit

http://www.kennelliitto.fi

Koirien määrä Suomessa on edelleen huippulukemissa

labpuppies_large_2

Labradorinnoutaja jälleen suosituin rotu

Rekisteröityjen koirien määrä Suomessa on pysynyt ennallaan. Viime vuonna rekisteröitiin 46 953 pentua, joka on noin 500 pentua enemmän kuin edellisvuonna. Suomessa on tällä hetkellä noin 500 000 rotukoiraa. Määrä on edelleen ennätystasoa, sillä vuosina 2007 – 2011 syntyivät kaikkien aikojen suurimmat koiraikäluokat.

– Viime vuonna rekisteröityjen pentujen määrä on samalla tasolla kuin pentujen määrä kymmenkunta vuotta sitten eli koirien määrä pysyy ennallaan kun syntyvä ja poistuva ikäluokka on yhtä suuri, arvioi Koiramme-lehden päätoimittaja Tapio Eerola.

Verrattaessa rekisteröintimääriä vuoden 2014 määriin, huomataan, että monen rodun rekisteröinnit ovat nousseet. Suositumpi vuoteen 2014 verrattuna on esimerkiksi suomenajokoira, jota rekisteröitiin 272 pentua enemmän vuonna 2015.

Myös jackrussellinterrieri kasvatti suosiotaan ja nousi sijalta 11 kymmenen suosituimman rodun joukkoon.

Labradorinnoutaja jälleen suosituin rotu

Suomen yleisin koirarotu on labradorinnoutaja. Labradorinnoutajan pentuja syntyi viime vuonna 1992, ja määrä on nousussa edellisvuoteen verrattuna. Toiseksi yleisin rotu oli suomenajokoira 1681 pennulla.

– Rodun suosio laski kymmeniä vuosia ja mahdollisesti aallonpohja on nyt ohitettu, sillä pentuluvussa on selvää nousua edellisvuoteen verrattuna, huomauttaa Eerola.

Hirvenmetsästyksestä tuttu rotu, jämtlanninpystykorva, on 1611 pennulla vuoden 2015 kolmenneksi yleisin rotu.

– Koiranpentujen rekisteröintimäärät ja taloudelliset nousu- ja laskukaudet ovat Suomessa viimeisten 30 vuoden ajan kulkeneet käsi kädessä. Taloudellisesti hyvinä aikoina hankitaan kuitenkin selvästi vähemmän koiranpentuja kuin lama-aikoina, mikä saattaa kuulostaa yllättävältä, pohtii Eerola.

Suomen suosituimmat rodut vuonna 2015

1. labradorinnoutaja 1992 (1883 vuonna 2014)
2. suomenajokoira 1681 (1409 vuonna 2014)
3. jämtlanninpystykorva 1611 (1455 vuonna 2014)
4. saksanpaimenkoira 1391 (1420 vuonna 2014)
5. kultainennoutaja 1352 (1237 vuonna 2014)
6. suomenlapinkoira 1229 (1161 vuonna 2014)
7. shetlanninlammaskoira 1049 (1072 vuonna 2014)
8. jackrussellinterrieri 951 (773 vuonna 2014)
9. kääpiösnautseri 836 (883 vuonna 2014)
10. harmaa norjanhirvikoira 809 (890 vuonna 2014)

Kennelliiton 18 Sankarikoiraa palkitaan ihmishenkien pelastamisesta

dog-paw-clipart-LTKdnyGGc

Kennelliitto myöntää tänä vuonna 18 koiralle Sankarikoiran arvon ja lisäksi 19 koiraa saa kunniamaininnan tekemästään urotyöstä. Sankarikoiran arvon voi saada koira, joka on vaikuttanut merkittävästi siihen, että yksi tai useampi ihmishenki on pelastunut. Kennelliitto palkitsee Sankarikoirat perinteisesti yhdessä LähiTapiolan kanssa Koiramessut-tapahtumassa joulukuun 6. päivä Messukeskuksessa Helsingissä.

Sankarikoiran arvon saavat tänä vuonna lyhytkarvainen mäyräkoira Fanny, karjalankarhukoira Milo, rottweiler Santi, monirotuinen Mimmi, kääpiösnautseri Kalle, lyhytkarvainen saksanseisoja Nelli, kääpiövillakoira Niilo, snautseri Jekku, staffordshirenbullterrieri Remus, saksanpaimenkoira Sakko, saksanpaimenkoira Rodi, lapinporokoira Onneli, amerikanstaffordshirenterrieri Kosti, kääpiösnautseri Eppu, pitkäkarvainen collie Saku, kaukasiankoira Ponu, basenji Niilo ja cane corso Vito.

Kunniamaininnalla palkitaan lyhytkarvainen saksanseisoja Piimu, kääpiöpinseri Aatu, saksanpaimenkoira Rocky, suomenlapinkoira Kilu, podenco Limppari, karkeakarvainen kettuterrieri Havu, rottweiler Nemo, pitkäkarvainen collie Ilona, pitkäkarvaiset colliet Aki, Helmi ja Hilu, samojedinkoira Pyry, suomenpystykorva Eevi, suomenlapinkoira Miku, lyhytkarvainen saksanseisoja Fero, labradorinnoutaja Nalle, samojedinkoira Bono, valkoinenpaimenkoira Barre sekä bichon frisé Valtsu.

– Koira on toiminut ihmisen seuralaisena ja apuna jo tuhansien vuosien ajan. Pitkästä yhteiselosta huolimatta koira pystyy edelleen hämmästyttämään meitä niin ominaisuuksillaan kuin taidoillaankin. Palkittujen Sankarikoirien herkät aistit ja vaistonvarainen toiminta on johtanut ihmishenkien pelastumiseen. Voimmeko koiralta enää enempää pyytää? kommentoi Kennelliiton viestintäpäällikkö Miia Lahti.

Sankarikoirat palkitaan yhdessä LähiTapiolan kanssa Koiramessut-tapahtumassa Messukeskuksessa joulukuun 6. päivä.

– Ihmisillä olisi paljon opittavaa Sankarikoirien neuvokkuudesta onnettomuustilanteissa; hädänalaisia on aina autettava kaikin käytettävissä olevin keinoin. Jos muuta ei voi tehdä, niin aina voi pyytää lisää auttajia paikalle, toteaa turvallisuuden projektijohtaja Antti Määttänen LähiTapiolasta.

Kennelliiton hallitus otti käyttöön Sankarikoira-arvonimen ensimmäisen kerran vuonna 1997. Sankarikoira® on Kennelliiton rekisteröimä tavaramerkki. Eniten Sankarikoiran arvoja on tänä vuonna myönnetty koirille, jotka ovat löytäneet henkilön maastosta tai auttaneet sairaskohtauksen saanutta. Lisäksi ihmishenkiä on pelastunut, kun koirat ovat varoittaneet tulipalosta tai hälyttäneet diabetesta sairastavan henkilön vaarallisen alhaiseksi pudonneesta verensokerista.

Koirat auttoivat sairaskohtauksen saaneita ja pelastivat vaarallisissa tilanteissa

Lapinporokoira Onneli pelasti 3-vuotiaan lapsen tukehtumiselta. Äitienpäivänä vuonna 2014 perheen äiti lähti omakotitalonsa pihalle lasten jäädessä sisälle. Perheen 3-vuotias leikki alakerrassa Onneli-koiran kanssa. Yhtäkkiä äiti kuuli pihalle Onnelin äänen, joka ei ollut haukkua eikä ulvontaa, vaan hätähuuto. Yleensä hiljaisen koiran huuto sai äidin juoksemaan sisälle. Sieltä hän löysi tiedottomana makaavan tyttärensä. Sinertäväksi iholtaan muuttuneen tytön vierellä oli Onneli, joka tökki kuonollaan tämän suuta. Koiran elekieli oli niin selvää, että äiti ymmärsi kääntää tytön ylösalaisin ja löi tätä selkään. Kurkkuun jäänyt omenanpala irtosi toisella yrityksellä. Pian tyttö oksensi ja hengitys alkoi jälleen kulkea. Onneli oli pelastanut tytön hengen.

Kaukasiankoira Ponu pelasti isäntänsä hengen. Marraskuussa 2010 yövuorosta tultuaan Ponun isäntä lämmitti mökillä leivinuunia ja hiillosten sammuttua laittoi pellit kiinni käyden nukkumaan. Ponu kävi lepäämään omalle paikalleen ulko-oven eteen, mutta muuttui pian levottomaksi. Isäntä rauhoitteli koiraa ja käski tämän mennä takaisin omalle paikalleen. Ponu rauhoittui hetkeksi, mutta alkoi pian herättelemään nukahtanutta isäntäänsä haukahdellen ja tökkien tassuillaan. Isäntä nousi ylös päästääkseen Ponun ulos, mutta oven avattuaan tuupertui ja putosi rappuset alas. Isäntä sai soitettua naapurille, joka soitti hätäkeskukseen. Ponu pysytteli isäntänsä vierellä koko ajan. Sairaalassa selvisi, että isännällä oli paha häkämyrkytys ja Ponu oli herättelyllään pelastanut isäntänsä hengen.

Lyhytkarvainen mäyräkoira Fanny on pelastanut omistajansa hengen viimeisen viiden vuoden aikana kymmenkunta kertaa. Fannyn emäntä sairastaa 1-tyypin diabetesta, joka on tuhonnut hänen ääreishermostonsa eikä hän enää tunne matalia verensokeriarvoja. Perheen koirat nukkuvat aina lattialla omistajansa sängyn vieressä ja jos emännän verensokeri laskee liikaa, Fanny herää ja käy kertomassa emäntänsä miehelle avun tarpeesta. Perheen koirista ainoastaan Fanny reagoi alhaiseen verensokeriin, eikä sitä ole edes koulutettu tehtävään.

Staffordshirenbullterrieri Remus pelasti sairaskohtauksen saaneen miehen. Remuksen levottomuudesta ja haukkumisesta johtuen sen emäntä päätti normaalista rytmistä poiketen viedä koiransa ulos. Rappukäytävässä Remus haukkui kovempaa ja ulos päästyään se pyrkikin takaisin sisään. Kotiin päästyään Remuksen omistaja jäi vielä kuuntelemaan rappukäytävään, ihmetellen mille koira haukkui. Alakerrasta kuului vaimea avunpyyntö. Huoneistosta löytyi sairaskohtauksen saanut loukkaantunut mies. Omien sanojensa mukaan mies oli ollut avuntarpeessa jo useita tunteja. Remuksen ansiosta ambulanssi saatiin paikalle ja mies pääsi sairaalaan.

Pitkäkarvainen collie Saku pelasti epilepsiakohtauksen saaneen omistajansa hengen. Sakun omistaja heräsi epilepsiakohtaukseen, joka oli alkanut hänen nukkuessaan. Tavallisesti kohtaukset menevät ohi parissa minuutissa, mutta jälkitietojen mukaan kyseinen kohtaus oli kestänyt noin seitsemän tuntia. Kohtaukset vievät Sakun omistajalta puhekyvyn ja sumentavat normaalin tajunnan. Kohtauksestaan huolimatta Sakun omistaja oli jotenkin päässyt sängystään avaamaan oven ulos haluavalle Sakulle. Lopputarina on muiden kertomaa, koska seuraava muistikuva omistajalla on vasta sairaalasta. Saku oli hypännyt pihalla olevasta tarhastaan ja juossut naapuriin. Saku houkutteli naapurin mukaansa ja tämä löysi Sakun omistajan tajuttomana. Lääkärin mukaan kyseessä oli erittäin vaarallinen pitkittynyt epilepsiakohtaus.

Amerikanstaffordshirenterrieri Kosti on pelastanut diabetesta sairastavan omistajansa useita kertoja hengenvaaralliselta tilanteelta. Kostin omistaja on sairastanut diabetesta 37 vuotta ja kärsinyt muutamia vuosia selvittämättömistä ja toistuvista nestehukista. Diabetesta hoidetaan insuliinipumpulla, mutta pumppu ei kykene annostelemaan insuliinia nestehukan kuivattamaan kudokseen. Pumppu ei kuitenkaan ilmoita ongelmasta, vaan vaikuttaa toimivan normaalisti. Tällaisissa tapauksissa henkilö jää ilman insuliinia ja keho alkaa nopeasti kehittää myrkyllisiä ketoaineita. Tila ilman ensiapua johtaa kuolemaan. Kosti ilmoitti keväällä 2014 ensimmäistä kertaa omistajansa nousseet ketoaineet ja on siitä lähtien tehnyt sen joka kerta, erehtymättä. Kosti on levoton, eikä päästä omistajaansa silmistään ja tökkii kuonollaan tämän kättä. Kostin ansiosta ketoaineet on huomattu niin pian, että tilanteen saa hoidettua kotihoidolla eikä ensiapua sairaalassa ole tarvittu.

Cane corso Vito suojeli omistajaansa aggressiiviselta koiralta. Vito oli lenkillä omistajansa kanssa, kun naapurista karannut koira tuli vastaan käyttäytyen aggressiivisesti. Viton omistaja käskytti pannatonta koiraa kääntymään pois ja onnistuikin siinä. Hetken päästä naapurin koira kuitenkin palasi ja hyppäsi takaapäin kaataen Viton omistajan maahan. Viton omistaja suojeli kädellään kasvojaan, mutta aggressiivinen koira vahingoitti omistajan kättä. Yhtäkkiä toinen koira perääntyi ja omistaja huomasi Viton vahtivan toista koiraa niin, ettei se päässyt lähestymään Viton omistajaa.

Koirat havaitsivat tulipalon ajoissa

Lyhytkarvainen saksanseisoja Nelli pelasti perheen tulipalolta. Nelli nukkui perheen isän kanssa mökin piharakennuksessa heinäkuussa 2010. Puolen yön aikaan koira herätti isännän haukunnallaan ja päästäessään koiraa ulos, hän huomasi noin 50 metrin päässä olevan hirsihuvilan olevan tulessa. Muu perhe oli huvilan yläkerrassa nukkumassa. Nellin isäntä joutui rikkomaan lasin päästäkseen sisään. Perhe saatiin ulos ja palokunta hälytettyä. Huvila tuhoutui palossa täysin ja pihalla oleva auto räjähti, mutta perhe selvisi vammoitta Nellin ansiosta.

Kääpiövillakoira Niilo pelasti toiminnallaan useita ihmishenkiä kerrostalopalossa. Niilo herätti emäntänsä keskellä yötä haukkumalla ja tökkimällä. Kerrosta ylempänä oli syttynyt uhkaava tulipalo, joka oli saanut alkunsa parvekkeelta. Niilon emäntä näki parvekkeella savua ja lenteleviä kipinöitä. Yläkerran asukas heräsi vasta, kun palokunta koputti asunnon oveen. Niilo esti toiminnallaan laajemman tulipalon syttymisen ja pelasti useita ihmishenkiä.

Koirat löysivät ihmisiä

Basenji Niilo pelasti veden varaan joutuneen miehen hengen. Marraskuisena aamuna vuonna 2014 Niilon omistaja havahtui Niilon omituiseen käytökseen. Se juoksi sisällä levottomana kahden eri sisäänkäynnin väliä, joten omistaja päätti käyttää Niilon ulkona. Niilo lähti heti vetämään voimakkaasti rantaa kohti, aivan toiseen suuntaan mihin heillä oli tapana lähteä. Rantaa lähestyessä kuului avunhuutoja järveltä. Niilon omistaja työnsi jo osittain jäätyneen veneen vesille ja lähti auttamaan avunhuutajaa. Perheen naapuri oli verkkoja laskiessa joutunut veden varaan ja sotkeutunut verkkoihin. Rantaan tultaessa oli ensiapukin jo odottamassa ja kylmettynyt mies sai apua Niilon tarkkaavaisuuden ansiosta.

Karjalankarhukoira Milo pelasti iäkkään kylmettyneen miehen, joka oli yön aikana lähtenyt kotoaan. Milo herätti perheensä haukkumalla neljän aikaan aamuyöstä lokakuussa 2014. Milo oli pihassa omassa häkissään. Noin tunnin kestäneen haukkumisen jälkeen Milon isäntä kävi katsomassa ikkunasta jatkuvan haukkumisen syytä. Naapurin mies seisoi heidän terassillaan 15 asteen pakkasessa vain verkkahousut ja t-paita yllään. Mies oli kävellyt yöllä peltojen poikki muutaman sadan metrin matkan ja toinen kenkä oli jäänyt matkalle. Mies vietiin sisälle lämmittelemään perheen soittaessa hätäkeskukseen.

Rottweiler Santi pelasti pahasti loukkaantuneen miehen. Marraskuisena yönä vuonna 2012 Santin omistaja käytti koiransa ulkona kotinsa sisäpihalla jääden itse ovelle sateelta suojaan. Santi juoksi kaksi sisäpihaa toisistaan erottavalle aidalle ja alkoi haukkua. Tämä ei ollut normaalia, sillä yleensä Santi ei hauku ollenkaan. Katseellaan Santi pyysi omistajaansa luokseen. Santin omistaja huomasi maassa makaavan loukkaantuneen miehen ja soitti ambulanssin. Santin ansiosta mies sai ajoissa apua ja toipui.

Monirotuinen Mimmi pelasti iäkkään eksyneen henkilön. Mimmi oli isäntänsä kanssa puolen yön aikaan lenkillä Joulukuussa 2014 samaan aikaan, kun rajavartiolaitoksen helikopteri ja useat poliisipartiot etsivät kadonnutta vanhusta. Lenkillä Mimmi alkoi käyttäytyä oudosti. Valaisemattomalla polulla lähes sokea Mimmi tuijotti paikoillaan pimeään eikä suostunut jatkaa matkaansa. Isännän lähtiessä tutkimaan ryteikköä, tämä löysi vanhuksen makaamassa ison kuusen alta. Poliisin mukaan ratkaisevassa osassa vanhuksen löytymiseen oli Mimmi, joka sai isäntänsä menemään hädässä olevan luo.

Kääpiösnautseri Kalle pelasti eksyneen ja kylmettyneen henkilön. Kalle herätti perheensä haukunnallaan keskellä yöllä. Asunnosta ei löytynyt syytä koiran levottomuudelle, joten isäntä päätti viedä Kallen ulos. Astuttuaan ovesta, Kalle lähti välittömästi viemään isäntäänsä määrättyyn suuntaan. He löysivätkin kadun reunaan käpertyneen näkövammaisen henkilön ilman ulkovaatteita. Eksynyt ja paleleva henkilö oli käpertynyt kerälle ja huusi hentoisella äänellä apua. Kallen ansiosta eksynyt saatiin palautettua omaan kotiinsa.

Snautseri Jekku pelasti pahasti pahasti loukkaantuneen, väkivallan uhriksi joutuneen miehen. Jekku oli omistajansa kanssa metsässä lenkillä, kun Jekku lähtikin eri suuntaan ja yritti saada emäntänsä mukaan pois polulta. Takaisin päin palatessa Jekku yritti poiketa jälleen samassa kohdassa pois polulta. Jekun omistaja lähti koiransa mukana polulta syrjään ja löysi maassa makaavan, pahasti vahingoittuneen miehen. Mies oli tajuton, mutta hengitti. Hän pelastui Jekun ansiosta.

Poliisikoiralaitoksen Saksanpaimenkoira Sakko löysi eksyneen henkilön. Nainen katosi lauantai-iltana ulkoiluttaessaan koiraansa. Maanantaina etsintäjoukkoihin liittyi vanhempi konstaapeli koiransa Sakon kanssa. Noin tunnin etsimisen jälkeen Sakko sai ilmasta vainun ja ilmaisi löytäneensä jotain. Pian Sakko löysi maassa makaavan poissaolevan oloisen naisen koiransa kanssa. Sakon ansiosta paikalle saatiin hälytettyä ambulanssihelikopteri.

Poliisikoiralaitoksen saksanpaimenkoira Rodi pelasti eksyneen ja kylmettyneen vanhuksen. Marraskuussa 2014 eläkeläismies totesi iäkkään yksinasuvan naapurinsa kadonneen. Katoamispaikalle lähti poliisin koirapartio ja poliisikoira Rodi. Noin puolen tunnin etsintöjen jälkeen Rodi löysi pahoin kylmettyneen, mutta tajuissaan olevan vanhuksen kuusen juurelta makaamasta. Vanhus toimitettiin ambulanssilla sairaalaan. Poliisin mukaan vanhus oli todennäköisesti ollut koko yön ulkona.

Etsijäkoira kääpiösnautseri Eppu pelasti elämänsä aikana useita lemmikkieläimiä ja oli mukana kadonneen 2-vuotiaan pojan etsinnöissä. Elämänsä aikana Eppu toimi etsijäkoirana ja suoritti yhteensä 96 etsintää. Epun etsinnöistä löydettiin 88. Eppu menehtyi maaliskuussa 2013.

Kennelliitto on huolestunut uuden eläinsuojelulain maaliin viemisestä

Paw

Kuvalähde: doghealthnews

Kuluvalla eläintenviikolla on juhlistettu eläimiä. Uuden eläinsuojelulain huolellinen valmistelu on avainasemassa eläinten hyvinvoinnin parantamisessa. Kennelliitto on huolestunut maa- ja metsätalousministeriön viimeaikaisista ilmoituksista lakkauttaa eläinsuojeluasiamiehen virka ja siirtää turkiseläinten suojelua koskevaa asetusuudistusta. Nämä lisäävät huolta eläinsuojelulain uudistuksen loppuun saattamisesta.

Kennelliitto pitää erittäin tärkeänä, että uusi eläinsuojelulaki valmistellaan huolellisesti, jotta se antaa nykyistä paremmin käytännön työkaluja esimerkiksi eläinten jalostukseen ja pentutehtailun vähentämiseen. Kennelliitto vaatii eläinsuojelulain valvontaan ja täytäntöönpanoon lisäresursseja ja eläimen aseman muuttamista lainsäädännössä tavarasta elolliseksi olennoksi.

Koska nykyinen eläinsuojelulaki huomioi koiran vain yhtenäisenä lajina, tulee uudessa eläinsuojelulaissa huomioida koirarotujen erilaisuus ja erilaiset käyttötarkoitukset. Jalostetut ominaisuudet vaikuttavat ratkaisevasti siihen, minkälaisia käytöstarpeita koiralla on ja kuinka koira sopeutuu elämään nyky-yhteiskunnassa.

Uudella eläinsuojelulailla asetettava tiukemmat raamit koirien jalostukselle

Kennelliitto on ehdottanut uuteen eläinsuojelulakiin lisättäviä asioita liittyen koirien jalostukseen. Juuri jalostuksella voidaan vaikuttaa merkittävästi koirien hyvinvointiin. Tarkempi eläinsuojelulaki ja sen täytäntöönpano toisi myös Kennelliitolle parempia työkaluja puuttua jalostuksellisiin epäkohtiin. Eläinsuojelulain jalostuspykälää selkeästi rikkovien toimien syyttämättä jättäminen antaa selkeän viestin siitä, ettei lakia tarvitse noudattaa. Lisäksi se vesittää samalla ne edistysaskeleet, jotka eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi on jo saatu aikaan.

Keskeisimmät päätökset koiran hyvinvoinnin kannalta tehdään jo ennen pennun syntymää, kun valitaan ne jalostusyksilöt, joille pentuja syntyy. Ratkaisevaa on se, että jalostuksessa on käytetty terveitä ja hyväluonteisia vanhempia. Valinta tulee tehdä huolellisesti myös silloin, kun kyseessä on monirotuinen koira.

Kennelliitto ehdottaa, että lakiin lisätään esimerkiksi vaatimus jalostuskoiran terveydestä ja nartun hyvinvoinnin huomioimisesta:

  • Jalostukseen käytettävän koiran tulee olla terve. Terveellä koiralla ei ole merkkejä sairauksista, vioista, anatomisista ääripiirteistä tai rakenteellisista heikkouksista, jotka alentavat hyvinvointia tai estävät normaalin, lajityypillisen elämän.
  • Narttuja, joiden hyvinvointia astutus, tiineys tai synnytys voi nartun tai pentujen anatomisten ääripiirteiden tai vikojen ja sairauksien vuoksi haitata, ei saa käyttää jalostukseen.

Pentutehtailuun puututtava lainsäädännöllä

Pentutehtaissa teetetään mahdollisimman paljon pentuja ansaintatarkoituksessa, koirien hyvinvoinnista piittaamatta. Narttuja saatetaan pitää ala-arvoisissa oloissa, usein häkissä, ja pennuttaa jokaisesta juoksusta koko niiden elämän ajan. Pennut saattavat olla sairaita jo ostohetkellä. Ne on usein myös vierotettu emästään ja pentuesisaruksistaan liian aikaisin, mikä voi johtaa luonne-, käytös- ja hyvinvointiongelmiin.

Pentutehtaista peräisin olevia kokonaisia pentueita salakuljetetaan ulkomailta Suomeen jatkuvasti. Laittomasti maahantuodut koirat aiheuttavat terveysriskin ainakin rabieksen osalta muun muassa eläinlääkäreille ja eläinlääkäriasemien henkilökunnalle

Kennelliitto esittää uuteen eläinsuojelulakiin

  • kaikkien koirien pakollista tunnistusmerkintää sekä merkinnän ja eläimen omistajatietojen kirjaamista valtakunnalliseen rekisteriin
  • kaikkien koirien pakollista alkuperätodistusta

Nämä helpottaisivat paitsi koirien alkuperän selvittämistä, edistäisivät eläinten hyvinvointia myös etenkin löytökoirien osalta. Myös vastuukysymysten selvittely olisi helpompaa. Tästä syystä pakollinen tunnistusmerkintä edistäisi myös asiallista koirista huolehtimista. Kaikki Kennelliiton rekisteröimät koirat ovat tunnistusmerkittyjä. Rekisteröityjen koirien alkuperätodistuksena voisi toimia Kennelliiton myöntämä rekisteritodistus, johon on kirjattu koiran tunnistusmerkintä, isä, emä ja kasvattaja.

Kennelliitto ottaa kantaa uuteen eläinsuojelulakiin esittäen siihen vaatimuksia nartun ja pentujen hyvinvoinnin parantamiseksi. Osa vaatimuksista sisältyy Kennelliiton rekisteröintiohjeeseen ja kasvattajasitoumukseen, joten rekisteröityjen koirien osalta niitä noudatetaan jo nyt. Pentutehtailuun voidaan puuttua myös tarkentamalla eläimen myyntiin liittyvää lainsäädäntöä.

Kennelliitto vaatii, että lakiin kirjataan muun muassa:

  • Eläimen asema lainsäädännössä on muutettava tavarasta elolliseksi olennoksi.
  • Pentu tulee voida nähdä pentuesisarustensa ja emän kanssa siinä paikassa, jossa ne ovat syntyneet tai kasvaneet vähimmäisluovutusikäisiksi.
  • Eläimen myynnistä tulee tehdä kirjallinen kauppasopimus, jossa yksilöidään koira, myyjä ja ostaja, sekä velvoitetaan myyjä antamaan ostajalle eläimen hoito-ohjeet ja tieto yhdistelmän perinnöllisistä riskeistä ja rodussa esiintyvistä tyypillisistä perinnöllisistä sairauksista.

Suomalaisten koirarotujen geeneille perustetaan geenipankki tulevaisuuden turvaamiseksi

Finnish_Spitz_600

Suomen Pystykorva

Suomalaiset koirarodut on päätetty ottaa mukaan kansalliseen eläingeenivaraohjelmaan. Rotujen geeneille perustetaan oma geenipankki, jonne etsitään nyt tallennettavaksi jokaisesta rodusta vähintään 25-30 uroksen geenejä. Geenipankin avulla turvataan rotujen ainutlaatuisten ominaisuuksien säilyminen ja perinnöllinen monimuotoisuus. Suomen Kennelliitto, kotimaisten rotujen järjestöt ja Luonnonvarakeskus päättivät geenipankin perustamisesta kokouksessaan elokuussa.

Suomalaisia koirarotuja ovat suomenajokoira, suomenlapinkoira, karjalankarhukoira, lapinporokoira ja kansalliskoira suomenpystykorva. Rodut ovat kansallisaarteita, sillä ne edustavat arvokasta elävää suomalaista kulttuuriperintöä, joka liittyy kiinteästi Suomen kansan historiaan.

Suomenpystykorvan avulla metsästetään lintuja, suomenajokoira on jalostettu jäniksen ja ketun ajometsästykseen, karjalankarhukoiran avulla metsästetään hirveä ja suurpetoja ja lapinporokoira ja suomenlapinkoira ovat paimentavia koiria. Kotimaisten rotujen lisäksi geenipankkiin otetaan mukaan pohjanpystykorvan suomalainen kanta.

Geenipankki on hätävara

Jotta rodut ja niiden ainutlaatuiset ominaisuudet säilyisivät, täytyy niiden jalostuksessa huolehtia koko populaation elinvoimaisuudesta sekä riittävän perinnöllisen vaihtelun säilymisestä. Kotimaisten koirarotujen pakastetun geenipankin kokoamisen tavoitteena on rotujen geneettisen monimuotoisuuden ylläpitäminen sekä geenien satunnaisen häviämisen estäminen ja sukusiitosasteen nousun hillitseminen.

Geenipankki on hätävara. Sitä ei ole tarkoitettu rodun kehittämiseen vaan kannan elvyttämiseen, jos tarve niin vaatii. Rotujen elinvoimasta ja ominaisuuksista on huolehdittava ensisijaisesti perinteisellä kasvatuksella ja jalostuksella.

Osa pankista pidetään hyvin pitkäaikaisessa säilytyksessä ja sitä käytetään ainoastaan äärimmäisessä hätätilanteessa, jossa rotu on luotava uudestaan.

Uroskoiria etsitään luovuttajiksi

Geenipankkiin etsitään siemennesteen luovuttajiksi sopivia uroksia. Uroksia tarvitaan joka rodussa vähintään 25-30. Uroksen omistaja voi ehdottaa koiraansa luovuttajaksi rotujärjestön kautta. Rotujärjestö esittää luovuttajakoiria Kennelliitolle, jonka kanssa yhdessä valitaan koirat. Koiran omistaja saa käyttöönsä yhden siemennysannoksen. Loput hän luovuttaa geenipankin käyttöön.

Luovuttajiksi soveltuvat uroskoirat ovat

  • terveitä: niillä ei ole tiedossa olevia perinnöllisiä sairauksia
  • mahdollisimman vähän sukua nykyiseen narttupopulaatioon
  • keskenään mahdollisimman eri sukuisia
  • puhdasrotuisia ja niiden sukutaulusta tunnetaan vähintään neljä polvea (taustoiltaan tunnetut rotuunotot eivät kuitenkaan ole poissuljettuja)
  • viiden polven sukusiitosasteeltaan korkeintaan 6,25.

Luovuttajakoirilla suositellaan olevan rodun perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelman (PEVISA) vaatimat sekä jalostuksen tavoiteohjelman (JTO) suosittelemat terveystutkimukset sekä näyttöä käyttöominaisuuksista. Tästä voidaan poiketa pitkän uran tehneen, erittäin hyvän työkoiran osalta.

Kansallinen eläingeenivaraohjelma

Suomi on 190 muun valtion kanssa allekirjoittanut kansainvälisen biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen. Sopimuksen tavoitteina ovat biologisen monimuotoisuuden suojelu, sen osien kestävä käyttö ja perintöaineksen käytöstä saadun hyödyn oikeudenmukainen ja tasapuolinen jako.

Sopimusta toteutetaan Suomessa muun muassa kansallisen eläingeenivaraohjelman avulla. Koirien geenipankki on osa tätä ohjelmaa, jonka tavoitteita ovat, että

  • uhanalaiset alkuperäisrodut eivät kuole sukupuuttoon
  • alkuperäisrotuja ylläpidetään taloudellisesti kestävällä tavalla
  • geneettinen vaihtelu säilyy kotieläinroduissa mahdollisimman laajana
  • kotieläinten tuotantokyvyn ja kestävyyden tasapainoinen kehittäminen on huomioitu jalostusohjelmissa
  • kotieläingenetiikkaan, jalostukseen ja kotieläingeenivaroihin liittyvää osaamista ja tietoutta ylläpidetään ja vahvistetaan.

Kansallinen eläingeenivaraohjelma on toiminut vuodesta 2004. Ohjelmaa uudistetaan tänä vuonna, ja tässä yhteydessä perustetaan myös koirille geenipankki. Ohjelman koordinoinnista vastaa maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa Luonnonvarakeskus (Luke). Koirien osalta päävastuullisena organisaationa toimii Kennelliitto.