Eläinlääketiede

Uusi eksoottisten eläinten eläinlääkäri Vantaalle – perehtynyt erityisesti lintujen hoitoon

njy7bbpfdu78yx0deqat

Eksoottisten eläinten eläinlääkäri Delphine Laniesse Ranskasta aloittaa Evidensia Tammiston 24 h päivystävässä eläinsairaalassa 28.8. Laniessen erityisosaamisen myötä Tammiston eläinsairaalassa voidaan jatkossa tarjota pienimmillekin lemmikeille muun muassa vaativia hammashoitoja, tehohoitoa ja kirurgisia operaatioita.

– Lintujen lääketiede on erityisen kiehtovaa, niin erilaista kuin nisäkkäiden. Koulutukseni kattaa kuitenkin kaikki eksoottiset eläimet ja niin kanit, fretit, jyrsijät, matelijat kuin kalatkin ovat tervetulleita vastaanotolleni, DVM, DVSc Delphine Laniesse kertoo.

Erikoisimmaksi potilaakseen Laniesse mainitsee korallin, jonka loistartuntaa hoidettiin vesihoidolla. Toisena erikoisuutena Laniesse nostaa esiin aksolotlin, uhanalaisen salamanterieläimen, jonka nielaisema kivi poistettiin tähystysleikkauksella.

Aiemmin muun muassa johtavana eläinlääkärinä Pariisin eläinlääketieteellisen yliopiston villieläinkeskuksessa sekä pieneläinklinikoilla työskennellyt Laniesse innostui eksoottisten eläinten hoidosta jo eläinlääkäriopintojensa alussa, harjoittelujakson myötä.

– Oli turhauttavaa, että yliopistomme ei tarjonnut juurikaan luentoja eksoottisiin eläimiin liittyen. Niinpä päätin opiskella itsenäisesti. Opintojeni loppuvaiheessa löysin Kanadasta yliopiston, joka tarjosi hyvän ohjelman eksoottisten eläinten hoidosta. Päätin keskittyä työssäni eksoottisten eläinten hoitoon, sillä haluan olla siinä erityisen hyvä. Ja onhan minulla tässä jo aika monta eläinlajia hoidettavanani, Laniesse summaa. Eksoottisiin lemmikkieläimiin kuuluvat kaikki pieneläimet kissoja ja koiria lukuun ottamatta.

Mahdollisuuksia eksoottisten eläinten tehohoitoon ja kirurgiaan

Vuonna 2011 eläinlääkäriksi valmistunut Laniesse on kouluttautunut ahkerasti ja työskennellyt eksoottisten eläinten parissa valmistumisestaan lähtien. Hän on suorittanut vuoden mittaiset internship-jaksot Ranskassa ja Kanadassa sekä kolme vuotta kestäneen residenssin Kanadassa. Lisäksi hän on suorittanut Guelphin yliopistossa DVSc-jatkotutkinnon sekä julkaissut useita tieteellisiä artikkeleita eksoottisten eläinten sairauksista. Hänen DVSc-tutkimusprojektinsa käsitteli lintujen anelgesiaa eli kivunlievitystä.

– Delphinen erityisosaamisen myötä voimme jatkossa tarjota eksoottisille eläimille yhä kattavampia palveluita. Syksystä alkaen mahdollisuuksia on muun muassa eksoottisten eläinten tehohoitoon, tähystysoperaatioihin, kirurgiaan sekä vaativiin hammashoitoihin. Evidensia Tammistossa on eksoottisille eläimille myös oma odotustila, vastaanottohuone ja heräämö, vastuueläinlääkäri Anne Kemppainen sanoo.

Eksoottiset erityisen taitavia kätkemään kipunsa

Koska eksoottiset eläimet ovat usein erityisen taitavia kätkemään oireet kivusta ja sairaudesta, suosittelee Laniesse kaikille eläimille eläinlääkärintarkastusta vuosittain. Myös kastraatiot ja sterilisaatiot ovat hänen mukaansa tavallisia syitä tuoda eksoottinen eläin eläinlääkärin vastaanotolle.

– Suosittelen eksoottisille eläimille ensimmäistä eläinlääkärintarkastusta heti lemmikin hankinnan jälkeen sen terveydentilan varmistamiseksi. Vaikka lemmikki näyttää ja vaikuttaa terveeltä, kannattaa sen ennaltaehkäisevään terveydenhoitoon panostaa. Pienelle eläimelle pienikin vaiva voi olla akuutti, joten eläinlääkäriin on parempi ottaa yhteyttä mieluummin liian ajoissa kuin liian myöhään, Laniesse muistuttaa.

Delphine Laniesse vastaanottaa Tammistossa sekä ajanvaraus- että lähetepotilaita ja hänen erityisosaamisensa on kaikkien Evidensian eläinlääkäreiden ja potilaiden käytettävissä. Hän kommunikoi englanniksi ja ranskaksi, mutta potilastapaamisissa on aina mukana suomenkielinen hoitaja ja tarvittaessa myös lemmikin hoito-ohjeet voidaan kääntää asiakkaalle suomeksi.

EVIDENSIA VALITTIIN VUODEN ELÄINLÄÄKÄRIASEMABRÄNDIKSI

brand-awards-evidensia

Evidensia on saanut World Branding Awards -tunnustuksen maailman suurimmassa brändikilpailussa.

Evidensia valittiin vuoden eläinlääkäriasemabrändiksi Animals Edition -eläinkategoriassa 800:n kilpailevan tuotemerkin joukosta.

– Olemme todella ylpeitä saadessamme tunnustusta työstämme kaikissa Evidensia-maissa ja erittäin iloisia Brand of the Year -palkinnosta, sanoo Evidensia Eläinlääkäripalvelut Oy:n markkinointi- ja viestintäjohtaja Kaisa Barkman.

– Palkinto osoittaa, että sekä me evidensialaiset Suomessa että kollegamme muissa Pohjoismaissa olemme tehneet todella hyvää työtä Evidensia-brändin rakentamiseksi. Kilpailimme kategoriassamme 800 muun tuotemerkin kanssa, jotka tulivat 35 maasta eri puolilta maapalloa. Tämä on meille huima saavutus, joka kannustaa meitä eteenpäin.

– Yksi avaintekijä menestykseemme on varmasti se, että olemme panostaneet omiin kanaviimme ja niiden sisältöihin. Näissä jaamme eläinten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää osaamistamme ja annamme lemmikkieläinten omistajille arvokkaita neuvoja päivittäin. Mutta tärkeintä on kuitenkin henkilökohtainen vuorovaikutus eläintenomistajien kanssa heidän arjessaan, jossa koko henkilökuntamme – eläinlääkärimme, hoitajamme ja asiakaspalvelumme tekee loistavaa työtä,  Barkman sanoo.

World Branding Awardsia pidetään tärkeimpänä bränditunnustuksena maailmassa. Voittajien valintaan vaikuttaa kolme tekijää: brändin tunnettuus, avoin kuluttajaäänestys ja kansainvälisen tuomariston näkemys. Tänä vuonna 2 800 ehdokkaan joukosta palkitut 210 voittajaa vastaanottivat palkinnon juhlatilaisuudessa Wienissä. Palkittujen joukossa olivat mm. BMW, Starbucks ja British Airways. World Branding Awardsin jakaa World Branding Forum, joka on voittoa tavoittelematon järjestö.

https://brandingforum.org/

Suomen suurin eläinsairaala avautuu Vantaan Tammistoon

kuva5_mimosa_emmi-syrja-cc-88nen

Mimosa-kissanpennun terveys tarkastetaan ennen ontumatutkimusta. Eläinlääkärinä Emmi Syrjänen

Lemmikeille halutaan yhtä laadukasta hoitoa ja palvelua kuin ihmisille

Vantaan Tammistoon avautuu tällä viikolla Suomen suurin yksityinen pieneläinsairaala, kun Evidensia Eläinlääkäripalveluiden eläinsairaala laajentuu uusien tilojen myötä 1300 neliömetrin päivystyssairaalaksi. Uudistunut eläinsairaala on avoinna ympäri vuorokauden ja se palvelee myös ilman lähetettä ja hätätilanteissa ilman ajanvarausta.

Evidensia Tammistossa toimii laajennuksen valmistuttua 70 hengen hoitotiimi, johon kuuluvat muun muassa ortopediaan, syöpähoitoihin, hammashoitoon ja silmäsairauksiin perehtyneet eläinlääkärit. Sairaalassa on oma laboratorio, useita huippuvarusteltuja leikkaussaleja sekä ultraääni-, röntgen- ja tietokonetomografialaitteisto.

Jatkuva aukiolo ja ympäri vuorokauden käytössä olevat laitteet mahdollistavat myös pitkäaikaista valvontaa vaativien potilaiden hoitamisen. Hoidon taso nousee laajennuksen myötä entisestään, kun monitoroidun tehohoidon laitteisto ja tilat monipuolistuvat.

– Lemmikkien hoidon odotetaan olevan yhtä korkeatasoista kuin ihmisten terveydenhoidon*. Tammistossa tarjoamme asiakkaillemme koko hoitoketjun terveystarkastuksista erikoishoitoon, kuntoutukseen ja fysioterapiaan, kertoo Tammiston päivystys- ja tehohoidosta vastaava eläinlääkäri Maija Hagman.

Pieneläinpotilaita koko Suomesta ja myös ulkomailta

Evidensialla on Suomessa 50 eläinlääkäriasemaa ja -sairaalaa. Tammiston sairaalaan tulee hoitoa tarvitsevia pieneläinpotilaita kaikkialta Suomesta sekä myös muualta Euroopasta ja Venäjältä.

– Potilaat tulevalta Tammistoon kaukaa muun muassa ympärivuorokautista valvontaa ja sairaanhoitoa vaativiin ortopedisiin leikkauksiin sekä lisääntymislääketieteen palveluiden, kuten keinosiemennysten perässä, Hagman sanoo.

Lemmikeille halutaan parasta mahdollista hoitoa

Evidensian kesällä teettämän kyselytutkimuksen* mukaan suuri osa suomalaisista pitää lemmikkejä yhtä tärkeinä kuin muita perheenjäseniään. Jopa 76 prosenttia suomalaisista odottaa lemmikkieläinten hoidon olevan yhtä laadukasta kuin ihmisten. Seitsemän kymmenestä lemmikinomistajista on sitä mieltä, että lemmikeille on tarjottava tarvittaessa myös erikoissairaanhoitoa kuten tehohoitoa. Peräti 80 prosentille lemmikinomistajista eläimen hoito on yhtä tärkeää kuin itsensä ja muiden perheenjäsenten hoito.

Eläinten hoidossa onkin otettu käyttöön monia ihmisten sairaanhoidossa toimiviksi havaittuja menetelmiä ja laitteita. Tammiston eläinsairaalan laitteistakin suuri osa on ihmisten sairaaloista tuttuja.

– Aivan kuten ihmisten terveydenhoidossa, myös eläimillä toimiva hoitokokonaisuus on ratkaisevaa. Sairaanhoidon lisäksi ennaltaehkäisevä terveydenhoito terveystarkastuksineen on tärkeässä roolissa. Evidensiassa potilaan koko hoitohistoria on helposti kaikkien eläinlääkäreiden saatavilla, Hagman kertoo.

Koirien ja kissojen lisäksi Tammiston sairaalassa hoidetaan paljon myös muita lemmikkieläimiä, kuten esimerkiksi kaneja, frettejä ja kääpiösiilejä. Herkimmin stressistä kärsiville lemmikeille, kuten kaneille ja muille saaliseläimille on omat erilliset hoito- ja odotustilansa.

– Myös pienimpien lemmikkien ennaltaehkäisevään terveydenhoitoon, rokotuksiin, hammashoitoihin ja sterilointeihin panostetaan yhä enemmän. Sairaustapauksissa pienten eläinten nopea hoitoon pääsy on erittäin tärkeää ja tähän olemme uudessa sairaalassamme panostaneet, eksoottisiin lemmikkeihin perehtynyt eläinlääkäriPilvi Lassila kertoo.

Tammiston eläinsairaala

  • Suomen suurin yksityinen eläinsairaala
  • 4 leikkaussalia, hammastoimenpidesali
  • Erilliset heräämöt kissoille, koirille ja eksoottisille eläimille
  • Yli 70 eläinlääkäriä ja pieneläinhoitajaa
  • 10 eri erikoisalan asiantuntijat
  • Eksoottisten eläinten erityissairaanhoito
  • Avoinna 24 tuntia vuorokaudessa seitsemän päivänä viikossa
  • Tavoitteena palvella vuodessa noin 20 000 potilasta

*Evidensia teetti heinäkuussa 2016 kyselytutkimuksen suomalaisten suhtautumisesta lemmikkien hoitoon. Tutkimuksen otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinpaikkakunnan tyypin sekä läänin mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti. Tutkimushaastatteluja tehtiin yhteensä 1000. Tutkimuksen toteutti IRO Research.

Ainutlaatuinen suomalaisten kissojen terveystutkimus paljastaa yleiset ja rotukohtaiset sairaudet

de321c45-d44e-4d81-a21d-83c79727f60a-main_image

Tutkimuksessa analysoitiin 227 sairauden esiintyvyydet 29 kissarodussa sekä kotikissoissa.

Professori Hannes Lohen tutkimusryhmä Helsingin yliopistosta ja Folkhälsanin tutkimuskeskuksesta on tehnyt ainutlaatuisen tutkimuksen suomalaisten kissojen terveydestä. Kissojen yleisimmät ongelmat liittyvät suun, ihon ja munuaisten terveyteen. Lisäksi tunnistettiin liki 60 rotutyypillistä sairautta. Tuloksia voidaan hyödyntää kissojen hyvinvoinnin parantamisessa, jalostusohjelmien kehittämisessä ja ne luovat vahvan pohjan tuleville geenitutkimuksille erityisesti rotukohtaisten sairauksien osalta. Tutkimus julkaistiin Frontiers in Veterinary Medicine- lehdessä 29.8.2016.

 Kissa on suosituin kotieläin Suomessa. Valtaosa kissoista on sekarotuisia kotikissoja. Rotukissoja rekisteröidään reilut 4000 vuosittain. Kissojen sairauksista löytyy niukasti kirjallisuutta ja systemaattinen koko populaatioon kohdistuva maakohtainen terveystieto puuttuu. Tätä tutkimusta varten kehitettiin perusteellinen terveyskysely, joka sisälsi 227 sairautta ja lisäksi tietoa mm. elinympäristöstä, ruokavaliosta ja käyttäytymisestä. Tutkimuksen tavoitteena oli saada tietoa sairauksien yleisyydestä, rotukohtaisuudesta ja luoda pohjaa geenitutkimuksille ja biopankin rakentamiselle. Perusteellinen kyselytutkimus kartoitti yli 220 sairauden esiintymistä yli 8000 kissan aineistossa.

Kattava tutkimusaineisto sosiaalista mediaa hyödyntäen

– Kissojen sairauksista tiedetään vähän verrattuna esimerkiksi koiriin. Aineiston keruussa hyödynnettiin sosiaalista mediaa ja tutkimus hyötyi merkittävästi kissaharrastajien aktiivisesta osallistumisesta. Valtaosa aineistosta saatiin kasaan reilussa puolessa vuodessa. Aineisto on rakenteeltaan ja kattavuudessaan ainutlaatuinen ja nostaa esille tärkeitä rotukohtaisia perinnöllisiä sairauksia jatkotutkimuksille, kertoo tutkimuksen ykköskirjoittaja FM Katariina Vapalahti.

Tutkimusaineisto on laaja ja käsittää yli 8000 kissaa, joista reilut 1500 oli kotikissoja. Tutkimuksessa analysoitiin 227 sairauden esiintyvyydet 29 kissarodussa sekä kotikissoissa. Tutkimuksessa selvitettiin rotujen ja rotuyhdistelmien yleisimmät sairaudet ja sairausluokat.

– Kaikki rotukohtaiset tulokset rotukohtaisesti, kotikissat mukaan lukien, ovat vapaasti ladattavissa julkaisustamme hyödynnettäväksi oman rodun hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi sekä jatkotutkimuskohteiden valintaan. Kuvia ja taulukoita julkaisussa on satoja. Aineisto on perusteellinen, kertoo Vapalahti.

Uutta tietoa ja pohjaa tuleville tutkimuksille

Tutkimus luo vankan pohjan geenitutkimuksille.

– Löysimme liki 60 rotuspesifistä eli perinnöllistä sairautta, ja vasta kuudelle niistä on tunnistettu geenivirhe. Tutkimus auttaa geenitutkimusstrategian kehittämisessä ja näytekeruun priorisoinnissa. Aineisto paljasti esimerkiksi korat-rodun astman ja ragdollien munuaissairauden. Nämä voivat toimia osin mallina myös vastaaville ihmissairauksille. Aktiivisen yhteistyön kissaharrastajien kanssa pitää jatkua jatkossakin, jotta saadaan tutkimusaineistot yhdessä kasaan. Kissojen perimä on kartoitettu koiran tavoin ja tutkimustyökaluja kyllä löytyy, valaisee professori Hannes Lohi.

Tutkimus antoi myös alustavaa tietoa kissojen käyttäytymisestä ja rotujen välistä eroista: brittikissat ovat esimerkiksi rauhallisempia kuin useimmat muut rodut; turkkilaiset vanit ja bengalit aktiivisempia ja aggressiivisempia kuin muut. Aineistoa on jo hyödynnetty tarkempiin käyttäytymisanalyyseihin, joista on valmisteilla oma julkaisu.

– Tutkimus antaa hyödyllistä tietoa sairauksien ennaltaehkäisyyn ja jalostusohjelmien kehittämiseen. Tulokset osin vastaavat aiempien tutkimusten löydöksiä, mutta antaa myös paljon uutta tietoa sekä rotu- että kotikissojen terveydestä, kertoo Lohi.

Updated advice on the use of colistin products in animals within the European Union: development of resistance and possible impact on human and animal health

Alkuperäisartikkeli:

VapalahtiK, VirtalaA-M, JoensuuT, Tiira K, Tähtinen J, LohiH. Health and behavioral survey of over 8000 Finnish cats. Frontiers Vet Sci, 2016.doi: 10.3389/fvets.2016.00070.

Professori Hannes Lohen johtama tutkimusryhmä toimii Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä ja lääketieteellisessä tiedekunnassa sekä Folkhälsanin tutkimuskeskuksessa. Tutkimusta ovat tukeneet mm. Suomen Kissaliitto, Biocentrum Helsinki ja Jane ja Aatos Erkon Säätiö.

Alkuperäinen artikkeli

Läänineläinlääkärit valvovat tehostetusti lemmikkieläintuontia Länsisatamassa 20.5.2016

Haikka Sari ESAVI 2016

Aluehallintoviraston läänineläinlääkärit tarkistavat lemmikkien kanssa matkustavien tuontiasiakirjat perjantaina 20.5.2015 Helsingin Länsisatamassa.  Tehovalvonnan tarkoituksena on lisätä lemmikkien kanssa liikkuvien tietoisuutta tuontivaatimuksista sekä tautiriskeistä.  Valvontatapahtuma järjestetään nyt ensimmäisen kerran yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa. Mukana avustamassa on eläinlääketieteen opiskelijoita.

Lemmikkien liikkuvuus yli rajojen kasvaa jatkuvasti ja samalla lisääntyvät tautiriskit. Etenkin ihmisiin tarttuvia vaarallisia tauteja, joita Suomessa ei vielä esiinny, vastustetaan lainsäädännöllä. Lemmikeillä tulee olla säädetyt, voimassa olevat rokotukset ja lääkitykset aina, kun ne matkustavat EU:n alueella. Tehovalvonnassa tullaan kiinnittämään huomio erityisesti rabiesrokotuksiin sekä ekinokokkiloislääkityksiin. Lemmikkien tulee olla tunnistusmerkitty ja niiden mukana on oltava lemmikkieläinpassi, jossa on merkinnät voimassa olevasta rabiesrokotteesta (yli 12 viikkoiset). Lisäksi koirien tulee olla lääkitty ekinokokkoosia vastaan 1-5 vuorokautta ennen niiden maahantuloa.

Mikäli puutteita ilmenee, voidaan eläin palauttaa takaisin lähtömaahan, eristää tai lopettaa. Eläimen laittomasta tuonnista aiheutuneet kulut jäävät omistajan maksettavaksi ja lisäksi omistajalta veloitetaan myös 200 euron tarkastusmaksu.

– Tällaiset tapahtumat ovat tärkeitä. Ne auttavat ihmisiä tunnistamaan tuontiriskit ja kannustavat vastuulliseen liikkumiseen lemmikkien kanssa. Yhteistyö eläinlääketieteellisen tiedekunnan kanssa ja opiskelijoiden mukana olo mahdollistaa tehokkaan valvonnan rajalla, kertoo läänineläinlääkäri Sari Haikka.

Lauantaina 21.5. Helsingissä alkaa kansainvälinen koiranäyttely. Perjantain aikana tulli pysäyttää Länsisatamassa autolautalla tulevia lemmikkien omistajia ja eläinlääkärit tarkastavat lemmikkieläinpassit sekä eläimet.

Maahantuontiehdot löytyvät Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran nettisivuilta:

https://www.evira.fi/elaimet/tuonti-ja-vienti/eu-jasenmaat-norja-ja-sveitsi/koirat-kissat-ja-fretit/uuden-lemmikkielainasetuksen-tuomat-muutokset-29.12.2014-alkaen/

https://www.evira.fi/elaimet/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit/usealle-elainlajille-yhteiset-taudit/ekinokokit/

https://www.evira.fi/elaimet/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit/usealle-elainlajille-yhteiset-taudit/raivotauti-eli-rabies/

https://www.evira.fi/yhteiset/ajankohtaista/auta-meita-auttamaan–ala-tuo-laitonta-koiraa/

Kevät on koirien kyynpuremien sesonkiaikaa – tutkimus selvittää puremien yleisyyttä ja koirien toipumista

dog-hand-paw

Kyyt purevat Suomessa arviolta satoja koiria vuosittain. Turun yliopistossa vuosina 2013-2014 toteutetun yleisökyselyn avulla tutkijat pyrkivät vastaamaan tarkemmin kysymyksiin koirien kyynpuremien yleisyydestä ja ajoittumisesta sekä koirien toipumisesta.

Turun yliopistossa kerättiin tutkijatohtori Pälvi Salon johdolla kokemuksia ja havaintoja koirien kyynpuremista. Kyselyssä koiranomistajilta pyydettiin tietoja mm. pureman tapahtuma-ajasta ja -paikasta, koiran saamista oireista, koiralle annetusta ensiavusta ja eläinlääkärissä mahdollisesti suoritetuista hoitotoimenpiteistä sekä koiran toipumisesta pureman jälkeen. Sekä verkossa että paperikaavakkein toteutettu kysely oli hyvin suosittu, sillä havaintoja kertyi 744:stä kyyn puremasta koirasta aina etelärannikolta Rovaniemen korkeudelle asti. Suurin osa tapauksista sijoittui kuitenkin Etelä- ja Länsi-Suomen alueille.

Yli 70 % havainnoista koski vuosina 2010-2014 tapahtuneita puremia, mutta kertomuksia kyyn ja koiran kohtaamisesta saatiin myös vuosikymmenten takaa. Kyselyn aktiivisimpana vuonna eli 2013 omistajat raportoivat 222 kyynpuremaa, jota voitaneen pitää minimiarviona vuosittaisesta puremien määrästä. Tutkimus vahvistaa, että suurin osa koirien kyynpuremista sattuu keväällä ja alkukesästä: 79 % puremista ajoittuu touko-, kesä- tai heinäkuulle.

Etenkin kevät on kyykäärmeiden elinkierrossa vilkkaan liikehdinnän aikaa, mikä voi hyvin selittää puremien yleisyyden toukokuussa (37 % havainnoista). Yli puolet kyyn puremista koirista sai osuman kuonoonsa, kun taas puremat esimerkiksi raajoihin tai muualle ruumiiseen olivat harvinaisempia.

Koirat viedään eläinlääkäriin entistä useammin

Kerätty aineisto poikkeaa edukseen monista muista koirien kyynpuremia käsittelevistä aineistoista ja tutkimuksista, sillä se on ensinnäkin kooltaan ja kattavuudeltaan poikkeuksellisen suuri. Aiemmat tutkimukset pohjautuvat pääasiassa eläinlääkärien potilastietoihin, kun taas kyselyaineisto sisältää tietoa myös niistä tapauksista, joissa kyyn puremaa koiraa ei esimerkiksi pitkän ja hankalan matkan vuoksi ole voitu toimittaa eläinlääkärin hoidettavaksi. Ennen 2000-lukua vain 61 % kyiden puremista koirista sai eläinlääkärin hoitoa, kun tällä vuosikymmenellä jo yhdeksän kymmenestä koirasta on viety eläinlääkäriin. Alustavien tulosten mukaan koirat ovat toipuneet puremista hyvin, ja vain noin 5 % koirista on joko menehtynyt puremaan tai lopetettu siihen liittyvien vakavien oireiden vuoksi.

Kyselyaineiston käsittelystä vastaa biologi Pälvi Salo. Hanke on toteutettu yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa.

Väitös: Koirilta on löydetty ensimmäistä kertaa pentuiän itsestään rajoittuva epilepsia

e3b168e5-a5e0-4b3d-9e26-8bf4b3146cc9-main_image

Lagotto Romagnolo pentu.

Epilepsia on yksi yleisimmistä kroonisista neurologisista sairauksista sekä koirilla että ihmisillä. Lisäksi nuorten yksilöiden epäkypsien aivojen tiedetään olevan kypsiä aivoja alttiimpia kohtauksille. Ihmislääketieteessä tunnetaan useita itsestään rajoittuvia lapsuusiän epilepsioita, mutta koirilla ei ole aiemmin raportoitu vastaavia epilepsiaoireyhtymiä. ELL Tarja Pääkkönen (os. Jokinen) kuvaa väitöskirjatyössään ensimmäistä kertaa itsestään rajoittuvan pentuiän epilepsian Lagotto Romagnolo -rotuisilla koirilla. Lisäksi Pääkkönen tutkii epilepsian pitkäaikaisvaikutuksia koirilla, joilla on ollut nuoruusiän itsestään rajoittuva epilepsia (BFJE).

Koiratutkimuksista apua myös ihmisten epilepsiatutkimuksiin?

Koirapopulaatioiden suhteellinen sisäsiittoisuus helpottaa geenitutkimusta. Yksittäisten koirarotujen tilannetta voidaan verrata suomalaiseen tautiperintöön. Siihen kuuluvat sairaudet ovat asutushistoriamme takia yleisempiä Suomessa kuin muualla maailmassa ja ne ovat yksittäisten geenivirheiden aiheuttamia sairauksia. Näin ollen koiratutkimukset voivat toimia luonnollisena mallina myös ihmisten geneettisille eli perinnöllisille epilepsioille.

Tyypilliset oireet pentuiän itsestään rajoittuvassa epilepsiassa Lagotto Romagnolo –rotuisilla koirilla

Pääkkösen tutkimuksessa ilmeni, että sairaiden koirien kohtaukset alkavat keskimäärin 6 viikon iässä ja loppuvat itsestään yleensä 4 kuukauden ikään mennessä. Kohtaukset ovat useimmiten paikallisalkuisia ja niille tyypillistä on tärinä sekä jäykkyys. Kohtausten välillä useimmat sairaat koirat ovat normaaleja, mutta koirilla, joilla kohtaukset ovat vakavampia, havaitaan neurologisia oireita, kuten koordinaation puutetta kävelyssä, myös kohtausten välillä. Nämä neurologiset puutokset häviävät itsestään kohtausten loppuessa. Useimmilla sairailla koirilla todetaan epänormaalia aktiivisuutta aivosähkökäyrässä kohtausten välillä. Perinteisillä kuvantamismenetelmillä, kuten magneettikuvauksella, ei havaita muutoksia aivoissa pentuiän itsestään rajoittuvassa epilepsiassa.

Isotooppikuvantamista voidaan hyödyntää koirien epilepsiatutkimuksessa

Pääkkönen tutkii väitöstyössään isotooppikuvantamisen (PET) käyttöä koirien epilepsian tutkimuksessa käyttämällä merkkiaineena radioaktiivisesti merkittyä glukoosia (FDG). Pääkkönen havaitsi sairailla koirilla FDG-PET tutkimuksen avulla alentuneen aineenvaihdunnan alueita, jotka vastaavat hyvin paikallisia aivosähkökäyrälöydöksiä. Tämä tukee käsitystä, että epänormaalin aineenvaihdunnan alueet edustavat epilepsiakeskusta.

Pentuiän itsestään rajoittuvan epilepsian periytymismalli ja geenivirhe sairauden taustalla

Pääkkönen toteaa Lagottojen pentuiän itsestään rajoittuvan epilepsian periytyvän autosomaalisesti peittyvästi. Väitöskirjatutkimus paljastaa sairauden taustalla olevan geenivirheen LGI2 –proteiinia koodaavassa geenissä. Tutkimus osoittaa LGI2 -proteiinin toimivan hermosolujen välisissä liitoskohdissa, synapseissa, LGI1 –proteiinin tavoin. LGI2 –proteiini on aktiivinen epäkypsissä aivoissa kun taas LGI1 toimii kypsissä aivoissa vuorovaikutuksessa hermosolujen solukalvoproteiinien ADAM22 ja ADAM23 kanssa. Tämä LGI2 ja LGi1 -proteiinien välillä tapahtuva aktiivisuuden siirtyminen iän myötä tarjoaa selitysmallin kohtausten häviämiselle itsestään. Geenilöydös voi antaa lisätietoa myös ihmisten epilepsioiden tutkimukseen.

Käytösmuutoksia tavataan myös koirilla

Ihmislääketieteessä on tutkittu paljon epilepsian liitännäisongelmia, kuten käytösmuutoksia. Eläinlääketieteessä epilepsiaan mahdollisesti liittyviä liitännäissairauksia on tutkittu vasta vähän. Kohtausten suhteen ennuste on hyvä ja niiden esiintyminen myöhemmin aikuisiällä on harvinaista tutkituilla koirilla, joilla on ollut BFJE. Myös elinajan odote vastaa terveitä rotusisaria. Siitä huolimatta Pääkkösen tutkimus paljastaa käytösmuutoksia koirilla, joilla on ollut pentuiän itsestään rajoittuva epilepsia. Havaitut käytösmuutokset vastaavat ihmisen ADHD-oireyhtymää. Pääkkösen tutkimus vahvistaa käsitystä epilepsian ja liitännäissairauksien yhteisestä taustatekijästä ja siitä, etteivät käytösmuutokset ole riippuvaisia kohtauksiin liittyvistä tekijöistä, kuten kohtausten vakavuudesta ja niiden esiintymistiheydestä.

ELL Tarja Pääkkönen väittelee 4.3.2016 kello 12 Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta “Benign Familial Juvenile Epilepsy in Lagotto Romagnolo Dogs”. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Yliopiston päärakennus, Auditorium XIV, Fabianinkatu 33.

Vastaväittäjänä on Professor, PhD Holger Volk, Royal Veterinary College, ja kustoksena on professori Outi Vapaavuori.

Väitöskirja julkaistaan sarjassa Dissertationes Scholae Doctoralis Ad Sanitatem Investigandam Universitatis Helsinkiensis.

Linkit

Väitöskirjan elektroninen versio

Väitös: Koirien nukutuksessa vastavaikuttaja MK-467 lievittää rauhoitusaine deksmedetomidiinin varhaisia vaikutuksia koirien sydämen ja verenkiertoelimistön toimintaan

f5ebca3a-197c-40b7-a6b6-c21106052084-main_image

Kuva: Flavia Restitutti

Eläinlääkäri Flavia Restituttin väitöstutkimus selvittää koirilla kahden eläinten nukutuksessa käytettävän lääkeaineen, deksmedetomidiinin ja MK-467:n, yhteisvaikutuksia. Deksmedetomidiinia käytetään yleisesti pieneläimillä, koska se on tehokas rauhoite. Sillä on kuitenkin jotain sivuvaikutuksia kuten sydämen sykkeen aleneminen ja muutoksia verenpaineessa. Restituttin tutkimusten tavoitteena oli ehkäistä deksmedetomidiinin sivuvaikutuksia. Restituttin tutkimuksessa selvisi, että MK-467 lievittää tai estää rahoitusaine deksmedetomidiinin vaikutuksia sydämeen ja verisuonielimistöön heikentämättä kuitenkaan merkittävästi sen tehoa rahoitusaineena.

Restituttin tutkimuksen mukaan MK-467 esti myös joitain deksmedetomidiinin metabolisia vaikutuksia. ”Eläinlääkärin potilastyössä tämä tarkoittaa, että deksmedetomidiinin verenkiertoon kohdistuvia sivuvaikutuksia voidaan vähentää ja silti säilyttää sen toivottu vaikutus eli koiran rauhoittuminen” Restitutti selittää.

Restitutti arvioi rauhoitusvaikutusta subjektiivisella asteikolla ja aivojen aktiivisuutta aivosähkökäyrästä lasketulla bispektraali-indeksillä (BIS). Verenkiertoelimistön toimintaa hän seurasi mittaamalla sydämen minuuttitilavuutta, valtimo- ja keskuslaskimopainetta sekä verenkierron vastusta. Lisäksi hän arvioi muutamien vatsaontelon elinten verenkiertoa käyttämällä reaaliaikaista, varjoaineen avulla tehtävää ultraäänitutkimusta.

Restitutti etsi MK-467:n optimiannosta, kun se annettiin samanaikaisesti deksmedetomidiinin kanssa suonensisäisesti. Hän vertasi kolmea MK-467:n annosta hoitoon, jossa koira sai pelkkää deksmedetomidiinia . Hän havaitsi, että koirat olivat merkitsevästi kevyemmin rauhoittuneita ja niiden aivojen aktiivisuus oli suurempaa kahden korkeimman MK-467-annoksen jälkeen kuin niiden saatua pelkkää deksmedetomidiinia. Havaitut erot rauhoituksen syvyydessä olivat kuitenkin niin vähäisiä, että niillä ei ole kliinistä merkitystä . Alhaisin tutkittu MK-467-annos ei täysin estänyt deksmedetomidiinin varhaisia vaikutuksia verenkierron toimintaan, kun taas korkein annos alensi verenpainetta. Keskimmäinen tutkituista annoksista piti sydämen ja verenkiertoelimistön toiminnan vakaimpana. MK-467 lievitti deksmedetomidiinin aiheuttamia muutoksia vatsaontelon elinten verenkierrossa, mikä havaittiin ultraäänitutkimuksessa. Veren sokeripitoisuus nousi deksmedetomidiinin antamisen jälkeen, minkä MK-467 esti. Vastaavasti Restitutti havaitsi myös, että plasman insuliinipitoisuus väheni deksmedetomidiinin antamisen jälkeen, mutta ei silloin, kun se annettiin yhdessä MK-467:n kanssa. Plasman vapaiden rasvahappojen pitoisuus väheni hetkellisesti yhdistelmän antamisen jälkeen, kun taas pelkän deksmedetomidiinin seurauksena tämä vaikutus oli pitkäkestoisempi. Deksmedetomidiini nosti plasman laktaattipitoisuutta, mutta yhdistelmä ei nostanut.

DVM Flavia Restitutti väittelee eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa Helsingin yliopiston Clinicum-rakennuksen Paatsama-salissa (Viikintie 49) perjantaina 11.12.2015 klo 12 aiheesta:

“Central, cardiovascular and metabolic effects of dexmedetomidine associated with the selective peripheral alpha2-adrenoceptor antagonist MK-467 in dogs”

Väitöskirja kuuluu eläinlääketieteellisen anestesiologian alaan.

Vastaväittäjänä toimii professori Sabine Kästner (Stiftung Tierärztliche Hochschule, Hannaover) ja kustoksena professori Outi Vainio.

Orion on kehittänyt Sileo® valmisteen koirien äänipelon lievittämiseen – myyntilupa EU:n alueella

2013041296329

Orion on kehittänyt reseptilääkkeen nimeltä Sileo® akuutista äänipelosta kärsiville koirille. Sileo® on ensimmäinen tähän käyttöaiheeseen kehitetty eläinlääke. Koirien ääniin liittyvät pelot ovat erittäin yleinen ongelma, ja arviolta joka toinen koira reagoi pelokkaasti tietyntyyppiseen ääneen. Sileo® valmisteen teho ja turvallisuus on testattu kliinisesti, ja se on saanut Euroopan lääkeviraston hyväksynnän EU:n alueella. Sileo® valmisteen teho perustuu tunnettuun ja perusteellisesti tutkittuun Orionin alkuperämolekyyliin, deksmedetomidiinihydrokloridiin.

Ääniä, joita koirat usein pelkäävät, ovat esimerkiksi ilotulitteet, ukkonen, laukaukset ja liikenteen melu. Pelottavan äänen kuullessaan koira ilmaisee ahdistusta ja pelkoa esimerkiksi läähättämällä, vapisemalla, yleisellä rauhattomuudella, hakemalla turvaa omistajastaan, piiloutumalla tai pyrkimällä ääntä pakoon. Äänipelko ei yleensä helpota ajan myötä. Se saattaa pikemminkin pahentua, ja koira voi alkaa pelätä arkisiakin ääniä, kuten vaikkapa autonovien kovaäänistä sulkemista tai imuriontia kotona.

Orion Eläinlääkkeet -yksikön kehitysjohtaja Mira Korpivaara kommentoi: “Idea deksmedetomidiinista lääkkeenä koirien äänipelkoon syntyi Orionilla aluksi pienen ryhmän piirissä, mutta kun todisteita sen tehosta tähän käyttöaiheeseen alkoi ilmetä yhä enemmän, käynnistimme kehitysprojektin. Matka myyntiluvan saaneeseen tuotteeseen on ollut äärimmäisen mielenkiintoinen, välillä haastavakin.”

Sileo®

Sileo® on maailmanlaajuisesti ainoa koirille hyväksytty lääkevalmiste äänipelon aiheuttaman äkillisen ahdistuksen ja pelon lievittämiseen. Se on Orionin kehittämä, ja sitä valmistetaan Orionin tehtaalla Turussa.

Sileo® valmisteen vaikuttava aine on tunnettu molekyyli deksmedetomidiinihydrokloridi, joka tällä erittäin matalalla annoksella ehkäisee tai lieventää äänistä johtuvan stressireaktion syntyä säilyttäen samalla koiran täysin toimintakykyisenä.

Sileo® on lääkemuodoltaan oromukosaalinen geeli, jota annostellaan koiran posken sisäpinnan limakalvolle. Valmistetta saa eläinlääkärin reseptillä, ja omistaja annostelee sitä koiralleen tarvittaessa.

Väitös: Ihmisten astmalääke budesonidi soveltuu myös koirien hengitystiesairauksien hoitoon

11df20fb-fe9a-4989-80a6-1e58061d1e66-main_image

Koira hengittää astmalääkettä. Kuva: Marika Melamies.

Henkitorven, keuhkoputkien ja keuhkokudoksen sairaudet ovat koirilla melko yleisiä. Tyypillisiä oireita ovat jatkuva yskä, limaiset yskökset sekä rasituksensietokyvyn heikentyminen. Oireet ovat usein niin vakavia, että ne alentavat merkittävästi niin lemmikin kuin omistajankin elämänlaatua. Koirien hengitystiesairauksien hoito on usein oireenmukaista, koska parantavaa lääkitystä ei ole. ELL Marika Melamies selvittää väitöstutkimuksessaan sekä diagnostista menetelmää että hoitomuotoa, hengitettävää kortikosteroidia, jonka käytöstä lemmikkieläimillä ei ole aikaisempaa tutkimustietoa. Melamiehen tutkimus osoittaa, että hengitettävän kortikosteroidin, budesonidin, käyttö koirilla on turvallista.

Hengitystiesairauksien hoidon kehittymisen kannalta on oleellista, että diagnosoinnissa käytettävät menetelmät ovat luotettavia sekä lääkitykset turvallisia ja helposti annosteltavia.

Yksi yleisimmin käytetyistä hoitomuodoista on pitkäkestoinen kortikosteroidilääkitys. Erityisesti suun kautta annosteltaessa kortikosteroidit voivat aiheuttaa haittavaikutuksia, kuten runsasta juomista ja virtsaamista, ruokahalun voimakasta kasvua, mahalaukun limakalvon haavaumia, elimistön puolustuskyvyn heikkenemistä, sydämen tiheälyöntisyyttä, lihaskatoa, sokeritautia, sekä pahimmillaan elimistön oman kortisolituotannon lamaantumista. Hengitysteiden kautta annosteltavien eli inhaloitavien kortikosteroidien käyttö on pienemmän haittavaikutusriskin takia vakiintunut hoitomuoto ihmisen astman ja pitkittyneen keuhkoputkentulehduksen hoidossa ja se on yleistymässä myös lemmikkieläimillä, vaikka aikaisempaa tutkimustietoa näiden lääkeaineiden farmakokinetiikasta, eli lääkeaineen imeytymisestä, jakautumisesta elimistössä, metaboliasta ja erittymisestä, koirilla ei ole.

Monissa hengitystiesairauksissa taudin syyn selvitys vaatii muiden tutkimusten lisäksi hengitysteiden tähystämisen ja keuhkohuuhtelunäytteen ottamisen, jotta saadaan kerättyä epiteelejä verhoavaa nestettä (ELF). Melamies tutki keuhkohuuhtelunäytteessä käytetyn nestemäärän vaikutusta takaisin saadun ELF:in määrään. Tulokset osoittivat, että huuhtelunesteen määrän suhteuttaminen koiran painoon tuotti vakaamman ELF:in saannon kuin vakionestemäärän käyttö.

Lisäksi Melamies tutki inhaloitavan eli hengitettävän kortikosteroidin, budesonidin, farmakokineettisiä ominaisuuksia inhalaation ja suonensisäisen annostelun jälkeen. Inhaloidun budesonidin farmakokinetiikassa ei havaittu suuria eroja verrattuna lapsilla saatuihin tuloksiin mutta budesonidin keuhkohyötyosuus jäi koirilla hieman matalammaksi. Melamiehen tutkimus osoitti inhaloitavan budesonidin käytön olevan turvallista koirilla. Melamies osallistui myös budesonidin määritysmenetelmän kehittämiseen ja validointiin.

Melamies tutki myös kortikosteroidien haittavaikutuksia. Koirat saivat kortikosteroidilääkitystä kuukauden ajan hengitysteiden kautta (budesonidi tai flutikasonipropionaatti) tai suun kautta (prednisoloni). Tutkimuksessa todettiin sekä prednisolonin että flutikasonipropionaatin lamaavan elimistön omaa kortisolituotantoa toisin kuin budesonidin. Tulos osoitti, että käytetyillä annoksilla haittavaikutusten riski inhaloitavalla budesonidilla oli pienempi kuin muilla tutkituilla lääkkeillä.
Melamiehen väitöstutkimus tuo uutta tietoa koirien keuhkohuuhtelunäytteessä käytettävästä nestemäärästä sekä inhaloitavan budesonidin farmakokinetiikasta ja haittavaikutuksista. ”Tutkimustulosten perusteella tutkimuksia inhaloitavan budesonidin käytöstä koirien hengitystiesairauksien hoidossa kannattaa jatkaa” toteaa Melamies.

ELL Marika Melamies väittelee eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa Helsingin yliopiston EE-rakennuksen

Walter-salissa (Agnes Sjöbergin katu 2) perjantaina 6.11.2015 klo 12 aiheesta:
“Studies on Canine Lower Respiratory Tract with Special Reference to Inhaled Corticosteroids”
Väitöskirja kuuluu pieneläinten sairauksien alaan.
Vastaväittäjänä toimii professori Cecile Clercx (University of Liége, Belgia) ja kustoksena Thomas Spillmann.

Linkit

Väitöskirjan elektroninen versio