Yleiset Uutiset

Yhteydenotot eläinsuojeluneuvojiin lisääntyneet selvästi – tapaukset yhä vakavampia

two-dogs-playing

SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton vapaaehtoiset eläinsuojeluneuvojat raportoivat lisääntyneistä lemmikkieläimiin liittyvistä yhteydenotoista. Kaksi kolmasosaa SEYn kyselyyn vastanneista eläinsuojeluneuvojista kertoi lemmikkieläimiä koskevien ilmoitusten selvästä lisääntymisestä viimeisen kolmen vuoden sisällä. Suurin osa ilmoituksista koskee koiria ja kissoja.

Yli puolet vastanneista eläinsuojeluneuvojista on myös sitä mieltä, että lemmikkieläimiä koskevat tapaukset ovat muuttuneet vakavammiksi. Noin puolet neuvojista kokee myös, että lemmikkieläimiin kohdistuneet väkivaltatapaukset ovat lisääntyneet. Julmuus näyttää kohdistuvan erityisesti koiriin.

Peräti yhdeksän kymmenestä eläinsuojeluneuvojasta raportoi, että uutta kotia etsivien lemmikkien määrä on lisääntynyt viimeisen kolmen vuoden sisällä.

– Viime vuosina virinnyt tuntuma siitä, että lemmikkieläinten kärsimys ja hätä ovat lisääntymässä, näyttää pitävän paikkansa. Erityisesti eläimiin kohdistettu julmuus ja väkivalta ovat raskaita asioita kohdattaviksi, sanoo SEYn toiminnanjohtaja, eläinlääkäri Kati Pulli.

Kissojen kohdalla suuri syy kärsimykseen on se, että omistajat laskevat leikkauttamattomat kissansa kulkemaan vapaana, jolloin ne pääsevät lisääntymään luontoon. Kissojen kontrolloimaton lisääntyminen mainittiin lähes jokaisen eläinsuojeluneuvojan vastauksessa.

– Sairaat, villiintyneet ja sisäsiittoiset kissat, joita kukaan ei hoida eikä halua omakseen, on räikeä eläinsuojeluongelma, joka johtuu suurelta osin tietämättömyydestä ja piittaamattomuudesta. Se työllistää käytännössä jokaista vapaaehtoista toimijaamme ja aiheuttaa kärsimystä ja kuolemaa vuosittain vähintään tuhansille kissoille. Ongelmaan on ratkaisuja, mutta käytännössä jälkien korjaaminen on jätetty vapaaehtoisten eläinsuojelijoiden hoidettavaksi, sanoo Pulli.

Koira unohtuu omiin oloihinsa

Koirien kohdalla suurimmat ongelmat aiheuttaa se, että hankinnan jälkeen koiran eteen ei jaksetakaan nähdä vaivaa.

– Koira näyttää vain unohtuvan. Se jätetään yksin pihan perälle surkeisiin olosuhteisiin tai asunnon nurkkaan, pahimmissa tapauksissa parvekkeelle tai kiinni patteriin, ilman seuraa ja mielekästä tekemistä. Koiraa ei jakseta ulkoiluttaa eikä sille järjestetä mitään virikkeitä. Omistaja saattaa myös lähteä muutaman päivän reissuun ja jättää koiran oman onnensa nojaan. On selvää, että tästä seuraa haukkumista ja muita käytösongelmia, Pulli sanoo.

Toisena isona ongelmana vastauksista nousee koirien kova koulutus ja kurissa pito, myös suoranainen julmuus koiria kohtaan. Eläinsuojeluneuvojille ilmoitetaan usein väkivaltaisista koirankoulutusmetodeista, vaikka nykyisin tiedetään, että rangaistukset haittaavat oppimista ja huonontavat ihmisen ja eläimen välistä suhdetta.

– Osa lisääntyneistä ilmoituksista selittyy sillä, että lemmikkieläimiin kohdistuvista julmuuksista ilmoitetaan nykyään helpommin kuin aikaisemmin. Käsitykset eläimistä ja eläinten hyväksyttävästä kohtelusta ovat muuttuneet kovasti viime vuosikymmeninä, ja esimerkiksi aikaisemmin koiria oli tapana kouluttaa paljon kovakouraisemmin kuin nykyisin.

Ihmisten huono-osaisuus on kolmas suuri teema, jonka seurauksista eläimet, erityisesti koirat joutuvat ilmoitusten mukaan kärsimään.

– Lukuisissa vastauksissa nousi esiin, kuinka ihmisten päihdeongelmat vaikuttavat eläimiin. Koiria lyödään ja potkitaan tai niiden hoito laiminlyödään täysin. Myös ihmisten varattomuus eläinlääkärikäynteihin on suuri ongelma. Eriarvoisuus on lisääntynyt ja monet huono-osaiset voivat yhä huonommin, mikä näkyy eläinten kohtelussa, sanoo Pulli.

– On aivan selvää, että ihmisten sosiaaliset ongelmat koskettavat kaikkia lemmikkieläinlajeja, mutta koirista ilmoitetaan helpoimmin, koska ne ovat helpoiten muiden ihmisten nähtävissä. Erityisesti pikkujyrsijöistä ja muista hiljaisista pieneläimistä tulee hyvin vähän ilmoituksia, mikä on huolestuttavaa, koska on tiedossa, että niidenkin kohdalla hyvinvointi on monesti huonolla tolalla.

SEY vaikuttaa neuvonnalla ja tietoa lisäämällä

SEYn eläinsuojeluneuvojat auttavat apua tarvitsevia eläimiä muun muassa neuvomalla ja tukemalla omistajia. Vakavat tapaukset viedään eläinsuojeluviranomaisille.

SEY toimii laajalla kentällä eläinten tilanteen parantamiseksi. SEY auttaa hädässä olevia eläimiä, vaikuttaa lainsäädäntöön ja käytäntöihin, kouluttaa sekä tiedottaa ja tuottaa opetusmateriaaleja erityisesti lapsille ja nuorille.

SEYn suurin vuosittainen kampanja, Eläinten viikko, käsittelee tänä vuonna lemmikin hankkimista ja hoitamista. SEY tuottaa aiheesta maksutonta koulumateriaalia, jota tilataan joka syksy noin 150 000 koululaiselle.

– Eläinten viikon kasvava menestys on erinomainen asia ja se luo toivoa tulevaan. Meille on kasvamassa sukupolvia, joille eläinten hyvinvointi ja eläinten yksilölliset tarpeet ovat toivottavasti itsestäänselviä asioita, sanoo Pulli.

Lisätietoa:

SEY toteutti kyselyn eläinsuojeluneuvojilleen 10.–19.8.2018. Vastauksia saatiin 50 eläinsuojeluneuvojalta ympäri maan. SEYllä on yhteensä yli 80 eläinsuojeluneuvojaa.

SEY on viettänyt Eläinten viikkoa vuodesta 1959. Viikon painopiste on aina ollut lapsissa ja nuorissa. Vuodesta 2009 lähtien SEY on tuottanut oppimateriaalia ja siihen liittyviä nettisivustoja säännöllisesti. Materiaali on noussut instituutioksi: jo lähes joka kolmas peruskoulun oppilas saa tänäkin vuonna maksuttoman Eläinten viikon lemmikkiteemaisen tieto- ja tehtävävihkosen.

Kissa- ja koiravakuutusten omavastuissa suuria eroja

2018-06-08 10_27_39-kissan-ja-koiran-vakuuttaminen-2018.pdf - Nitro Pro 9 (Expired Trial)

FINEn Vakuutus- ja rahoitusneuvonta on julkaissut vertailun kahdeksan vakuutusyhtiön kissa- ja koiravakuutusten myöntämiseen, vakuutusturvan laajuuteen ja keskeiseen sisältöön liittyvistä asioista. Mukana on myös tietoa siitä, miten koti- ja vastuuvakuutukset korvaavat kissan ja koiran aiheuttamia vahinkoja.

Yhtiökohtaiset erot omavastuun laskutavassa tuovat jopa satojen eurojen hintaeroja vakuutuksiin. Vertailussa mukana olleiden yhtiöiden korvaukset 500 €:n hoitokuluista vaihtelivat 183 – 440 €:n välillä.

”Vakuutusta ottaessaan kannattaa huomioida korvattavista hoitokuluista vähennettävän omavastuun laskutapa, sillä sen vaikutus maksettavaan korvaukseen ja sitä kautta koko vakuutuksen hintaan voi olla huomattava”, FINEn vakuutusasiantuntija Mira Aarre sanoo.

”Tärkeintä on kuitenkin tutustua ensin tuotteeseen, mitä vakuutus korvaa ja mitä ei. Esimerkiksi rodulle tyypillisiin ongelmiin ja vauhdikkaalle eläimelle sattuneisiin vahinkoihin ja niistä aiheutuviin hoitokuluihin voi ennakkoon varautua”, Aarre sanoo.

”Vakuutusehdoissa on rajoituksia esimerkiksi piilevien sairauksien korvaamisesta. Korvauksen ulkopuolelle jää yleensä myös ennaltaehkäisevä hoito, kuten rokotukset. Etenkin keisarinleikkausten korvattavuus vaihtelee yhtiöittäin, joten tämäkin kannattaa huomioida, jos aikoo teettää koirallaan pentuja”, Aarre jatkaa.

Vahinkoja itselle tai ulkopuoliselle – mistä korvaus?

Laajoista kotivakuutuksista korvataan omalle omaisuudelle aiheutuneita vahinkoja, jotka aiheutuvat äkillisestä ja ennalta-arvaamattomasta tapahtumasta.

”Silloin, kun vahinko on syntynyt kissan ja koiran luonnollisen käyttäytymisen seurauksena, sitä ei siis korvata”, Aarre sanoo.

Kaikkien vertailussa mukana olleiden vakuutusyhtiöiden kotivakuutusten vastuuvakuutuksista korvataan lemmikkieläimen perheen ulkopuolisille aiheuttamia henkilö- ja esinevahinkoja, joista vakuutettu on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa. Niistä ei kuitenkaan korvata tapaturmaisia eikä tahallisia vahinkoja eikä myöskään sellaisia vahinkoja, jotka on ehdoissa rajattu korvauspiiristä.

Eläimen vastuuvakuutus korvaa kotivakuutuksen vastuuvakuutusta kattavammin kissan ja koiran muille kuin perheenjäsenille aiheuttamia henkilö- ja esinevahinkoja. Se ei kuitenkaan sisälly seuraeläin-vakuutukseen automaattisesti, vaan sen voi ottaa lisäturvana lisämaksusta.

Lue vertailu: Kissojen ja koirien vakuuttaminen, Mira Aarre

Eläinten keräily on Suomessa vakava ja vaiettu ongelma

2017-12-21-14-52-48-1200x812

Lemmikkieläinten keräily on Suomessa vaiettu ongelma, vaikka sitä esiintyy jatkuvasti eri puolilla Suomea. Eläinkeräily ei rajoitu vain maaseudulle, sillä se on kaupungeissa kasvava ilmiö.

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY on huolissaan Suomessa vähän huomiota saaneesta vakavasta ilmiöstä, jossa yksityishenkilöllä on pakonomainen tarve keräillä suuria määriä eläimiä, vaikkei hänellä ole mitään edellytyksiä pitää huolta edes niiden perustavanlaatuisista hyvinvointitarpeista. Eläimiä saatetaan pitää epähygieenisissä olosuhteissa ilman riittävää vettä ja ravintoa. Eläimiä ei yleensä viedä eläinlääkärintarkastukseen: niitä ei esimerkiksi leikata eikä edes rokoteta ja madoteta.

Leikkaamattomina eläimet pääsevät lisääntymään keskenään hallitsemattomasti, eikä omistajalla ole välttämättä mitään tietoa eläinten todellisesta lukumäärästä. Tulehdukset ja loiset leviävät siivottomissa olosuhteissa, ja taudit kukoistavat, kun eläimillä ei ole rokotussuojaa. Lisäksi suuret eläinpopulaatiot jäävät usein vaille kunnollista ihmiskontaktia ja sosiaalistumista. Äärimmäisissä tapauksissa osa eläimistä kuolee asuntoon.

– Eläinten keräily rikkoo useimmissa tapauksissa räikeästi eläinsuojelulainsäädäntöä, sillä lain mukaan eläimelle on taattava muun muassa riittävä ruoan- ja vedensaanti sekä sairauksien asianmukainen hoito. Siksi ongelmaan on puututtava ajoissa. Tässä tärkeällä sijalla ovat eläinten keräilijän sukulaiset, ystävät, naapurit ja lopulta isännöitsijät. Heillä pitää olla uskallusta ilmoittaa asiasta ajoissa eläinsuojeluviranomaisille, muuten eläinten hoidon laiminlyönti ja rääkkäys voivat jatkua vuosia, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Eläinten keräilyssä vaarassa eivät ole ainoastaan itse eläimet, vaan myös eläinkeräilijä itse, muut samassa taloudessa asuvat sekä lähiympäristön ihmiset. Lähipiirin ja -ympäristön asukkailla on riski saada loistartunta tai zoonoosi, kuten esimerkiksi toksoplasmoosi tai salmonella. Eläinten uloste ja virtsa voivat pilata huoneiston asumiskelvottomaksi, ja eläinten jätöksistä muodostuva ammoniakki voi ärsyttää asukkaiden silmiä ja hengitysteitä. Eläinkeräilyyn liittyy paljon myös lastensuojeluun ja vanhustenhuoltoon liittyvää heitteillejättöä.

– Kyseessä on hyvin laaja ja monimutkainen ongelma, joka voitaisiin ratkaista esimerkiksi pysyvällä eläintenpitokiellolla. Se voidaan määrätä lievästäkin eläinsuojelurikoksesta, mikäli henkilön terveydentila todetaan heikoksi. Useilla eläinkeräilijöillä on mielenterveysongelmia ja taipumus uusia tekonsa, jos heidän eläimensä on jo otettu huostaan. Yleensä eläinkeräilijät eivät edes tunnista ongelmaa eivätkä ymmärrä aiheuttaneensa eläimille kärsimystä. Tällainen henkilö ei ole sopiva eläimen omistajaksi, vaikka ei tarkoituksellisesti eläintä vahingoittaisikaan, Luukkainen summaa.

HESY on monesti vaatinut, että eläinsuojelurikoksista on langetettava ankarampia tuomioita. Nyt yleisin rangaistus eläinsuojelurikoksissa on sakko. Rikos saatetaan myös katsoa vähäiseksi ja syyte jättää nostamatta. HESY onkin hyvillään siitä, että valmisteilla olevassa uuden eläinsuojelulain luonnoksessa on työkaluja, joilla eläinkeräilyyn voidaan puuttua. Esitykseen sisältyy omistajan velvoite estää eläimensä hallitsematon lisääntyminen sekä säädös, jonka mukaan vähintään kymmenen yli 12 kuukautta vanhan kissan tai koiran pitäminen katsotaan ilmoituksenvaraiseksi toiminnaksi. Jotta eläinkeräily saataisiin aisoihin, myös eläinsuojelulain valvontaan on varattava riittävästi resursseja.

Eläinten keräily
Eläinten keräily on monitahoinen ja vaikea ongelma, johon liittyy eläinsuojelullisia, mielenterveydellisiä ja kansanterveydellisiä aspekteja. Ilmiö saattaa olla asiaa hoitaville viranomaisille – eläinsuojeluviranomaisille, poliisille sekä lastensuojelun ja vanhuspalvelun työntekijöille – vieras. Yhdysvaltalaisen akateemisista tutkijoista koostuvan eläinten keräilyä tutkivan liittouman (Hoarding of Animals Research Consortium) internetsivuilta löytyy paljon lisätietoja ja työkaluja ongelman ratkaisuun.

Sika ei välttämättä sopeudu sisäasumiseen – yhä useampi minipossu vailla kotia

minipossu-laura-eskola

Kuvaaja: Laura Eskola

SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto ja Suomen Minipossuyhdistys ovat huolissaan siitä, että suuri määrä lemmikkeinä pidettäviä eläimiä etsii tälläkin hetkellä uutta kotia tai väliaikaista sijoituspaikkaa. Viime vuosina yhä useampi minipossu on liittynyt uutta kotia etsivien eläinten joukkoon.

– Uuden kodin tarve johtuu yleensä siitä, että minipossu ei olekaan sellainen lemmikki kuin odotettiin. Minipossu on söpöstä nimestään huolimatta sika ja sillä on täysikokoisen sian tarpeet, kertoo Suomen Minipossuyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja ja sijoitus- ja sijaiskotivastaava Marjo Saarimaa.

Minipossu on geneettisesti samaa lajia kuin tutut lihasikamme. Minipossujen pieni koko on saatu aikaan jalostuksen keinoin. Minipossun aikuiskoko on suurempi kuin monet luulevat, ja täysikasvuinen minipossu voi painaa jopa sata kiloa. Tarpeet ovat samat kuin kaikilla sioilla. Lemmikkisikoja koskevat samat säädökset kuin tuotantosikoja. Laissa määrätään sioille muun muassa lajitoverin seura.

– Minipossun hankkijan on todella käytettävä harkintaa. Minipossu ei välttämättä sopeudu asumaan kerros- tai rivitalossa, joten omistajalla on oltava mahdollisuus tarvittaessa siirtää possu talliolosuhteisiin vähintäänkin osa-aikaisesti. Älykkäät ja toimeliaat minipossut tarvitsevat myös paljon virikkeitä, sillä tylsistyneelle minipossulle voi tulla käytöshäiriötä ja se alkaa tuhota paikkoja, Saarimaa kertoo.

Minipossu tarvitsee suuren ulkotarhan, jossa pääsee tonkimaan, rypemään ja liikkumaan vapaasti. Minipossu tarvitsee myös lämpimän, kunnolla kuivitetun suojapaikan talvisin sekä säänsuojan kesäisin. Uuden kodin tarve johtuu yleensä siitä, että olosuhteet eivät ole possulle sopivat. Osa etsii uutta kotia uusien aitaussäännösten vuoksi.

– Uutta kotia etsivien minipossujen määrä oli pitkään tasainen, noin 50-70 yksilöä vuodessa. Nyt tahti on kiihtynyt, ja tälläkin hetkellä uutta kotia etsii viisi minipossua. Etsimme possuille pysyviä koteja, sillä possujen uudelleensijoittaminen ei ole eläimen edun mukaista, sanoo Saarimaa.

Oikeaa tietoa mielikuvien sijasta

Lemmikin hankkijan on otettava selvää eläimen tarpeista ja pidettävä huolta, että pystyy tarjoamaan eläimelle sopivat olosuhteet. Oikean tiedon lisäksi tarvitaan aikaa, tilaa ja rahaa.

– Kodittomat minipossut ovat osuva, mutta surullinen esimerkki siitä mitä tapahtuu, kun eläimen todellisiin tarpeisiin ei perehdytä, vaan ostopäätös tehdään mielikuvien varassa, sanoo SEYn toiminnanjohtaja Kati Pulli.

Esimerkkejä löytyy satapäin myös SEYn jäsenyhdistyksistä, jotka auttavat kodittomia lemmikkieläimiä eri puolilla maata.

– Eläinsuojeluyhdistykset kautta maan ovat samankaltaisessa tilanteessa kuin Minipossuyhdistys. Erityisesti uutta kotia etsiviä kissoja on kerta kaikkiaan liikaa. Joissakin jäsenyhdistyksissämme on niin täyttä, että kaikkia eläimiä ei voida auttaa, vaan avuntarvitsijoiden on jonotettava hoitopaikkoihin, kertoo Pulli.

Lisätietoa:

Suomen Minipossuyhdistys: minipossuyhdistys.fi

Minipossun hankkijan pikainfo: minipossuyhdistys.fi/projects-3.html

Eläinsuojeluyhdistysten kodittomia eläimiä: kodittomat.info

Sijaiskodiksi tai muunlaista apua muille lemmikeille, ilmoittaudu lähimpään SEYn jäsenyhdistykseen: sey.fi/vapaaehtoiseksi

Varoitus lemmikinomistajille: kyyt heräävät nyt horroksestaan

8ae6f24331e51965_800x800ar

Kyykäärmeet alkavat nyt herätä talvihorroksesta, joten lemmikinomistajien kannattaa olla valppaina alueilla, joissa kyitä tavataan. Nuoren kyyn purema sisältää yleensä enemmän myrkkyä kuin aikuisen käärmeen ja siksi kevään puremat ovat vaarallisimpia. Suurin osa lemmikeistä toipuu kyyn puremasta eläinlääkärihoidon avulla, mutta pahimmillaan kyyn purema voi johtaa lemmikin menehtymiseen.

Kyy puree koiraa tai kissaa useimmiten kuonoon ja silloin paranemisennuste on yleensä hyvä. Purema raajassa on vaarallisempi ja voi pahimmillaan johtaa lemmikin menehtymiseen.

– Jos epäilet, että kyy on purrut koiraasi tai kissaasi tassuun, tärkeintä on pitää eläin mahdollisimman paikallaan, jotta myrkky ei pääse leviämään muualle elimistöön. Kanna lemmikkisi autoon ja eläinklinikalle, jos vain pystyt, neuvoo Agrian asiantuntijaeläinlääkäri Marika Melamies, ELT.

Puremakohta

Puremakohdassa voi useimmiten nähdä kyyn hampaiden jättämät reiät. Kyyn puremaan erittämän myrkyn määrä ja vahvuus vaihtelee. Lievissä tapauksissa puremakohta turpoaa hieman, vaikeammissa tapauksissa kyyn myrkky vaurioittaa koiran elimistöä, mikä voi johtaa jopa lemmikin menehtymiseen.

Kyyn myrkky aiheuttaa puremakohdassa kudostuhoa, turvotusta, kuoliota sekä veren hyytymishäiriöitä. Myöhemmin voi seurata sydämen rytmihäiriöitä, munuaisten vajaatoimintaa sekä nesteen kertymistä keuhkoihin. Kyyn purema hoidetaan levolla, nesteytyksellä sekä eläinlääkärin määräämällä turvallisella kipulääkkeellä (ei tavallisella särkylääkkeellä). Vakavissa tapauksissa eläinlääkäri voi lisäksi antaa lemmikille kyyn myrkyn vasta-ainetta. Vasta-ainetta löytyy useilta eläinklinikoilta eri puolelta Suomea.

Kyyn pureman oireita

Puremakohdassa nähdään ensin mustelmainen värimuutos. Kivulias kudosturvotus kehittyy tavallisesti muutaman minuutin kuluessa, mutta viimeistään 2 tunnin kulutta. Mikäli puremakohdassa ei kahden tunnin kuluttua havaita lainkaan turvotusta, on todennäköistä että kyy ei ole ruiskuttanut myrkkyä pureman yhteydessä.

Jos purema on kuonossa, voi koiran tai kissan koko pää turvota voimakkaasti. Turvotus voi levitä myös suun ja nielun alueelle tukkien hengitysteitä. Turvotus voi pahentua 1-2 päivän aikana puremasta.

Jos purema on tassussa, voi turvotus levitä koko raajaan.

Miten toimin, jos kyy puree lemmikkiäni?

  • Rauhoita eläintä, jotta se pysyisi aloillaan
  • Mikäli purema on raajassa, vältä raajan liikuttamista
  • Mahdollisuuksien mukaan kanna lemmikki autoon ja ota aina yhteyttä lähimpään eläinlääkäriin
  • Älä anna lemmikille kyytabletteja, paitsi jos purema on pään alueella ja turvotus uhkaa tukkia hengitystiet

Pidä lemmikkisi kiinni autossakin

PL5A0392.150945

Koira matkustaa turvallisesti esimerkiksi turvavyövaljaissa takapenkillä. Kuva: Ville-Veikko Heinonen/Liikenneturva

Monilla on autolla matkustettaessa mukana myös perheen lemmikki. Liikenneturvan kyselystä selviää, että suomalaisten tavat kuljettaa koiria tai kissoja autossa ovat moninaiset – ja parannettavaakin löytyy. Lemmikkiä kuljetettaessa pitää muistaa sekä eläimen että matkustajien turvallisuus.

Liikenneturva kysyi joulukuussa 2017* suomalaisilta, miten he kuljettavat koiraa tai kissaa henkilöautossa. Kyselyyn vastanneista kaksi kolmasosaa (66 %) oli ylipäätään kuljettanut lemmikkiä autossa, ja heistä suurin osa oli tehnyt sen turvallisesti.

Noin joka kuudes kaikista vastaajista (16 %) raportoi kuljettavansa lemmikkiään kuljetuskopassa tai -häkissä auton penkillä, häkki kiinni turvavöissä. Saman verran kertoi kuljettavansa karvaista kaveriaan auton avoimessa takatilassa, joko verkon takana tai häkissä. Osa myös laittoi eläimen turvavyövaljaisiin etu- tai takapenkille.

”Kaikki nämä vaihtoehdot ovat hyviä. Tärkeintä on, että lemmikki matkustaa siten, ettei se pääse häiritsemään kuljettajaa ajon aikana. Eläin ei myöskään saa päästä tavaratilasta matkustamon puolelle eikä karkaamaan ulos ovia tai ikkunoita avattaessa”, kertaa Liikenneturvan yhteyspäällikkö Tuula Taskinen.

Kyselyyn vastanneet kuitenkin raportoivat myös huonoista, jopa vaarallisista tavoista kuljettaa lemmikkejään. Joka kymmenes vastaaja piti eläintään häkissä penkillä, mutta ei kytkenyt häkkiä kiinni esimerkiksi turvavöihin. Osa lemmikeistä puolestaan matkusti kokonaan irti matkustamotilassa. Hajavastauksia kertyi myös paikalle kuljettajan sylissä tai umpinaisessa takakontissa.

”Kytkemisessä on lemmikin lisäksi kyse myös muiden matkustajien turvallisuudesta. Muutaman kilon painoisen pikku koirankin törmäyspaino on jo 50 kilometrin tuntinopeudella 40-kertainen. Jokaisen tulisi viimeistään nyt painaa mieleensä sekin, että lemmikki ei saa matkustaa kuskin sylissä eikä umpinaisessa tavaratilassa”, puuskahtaa Taskinen.

Totuta lemmikkisi rauhalliseksi matkustajaksi

Koira tai kissa kannattaa opettaa autossa matkustamiseen jo pienestä pitäen, jolloin eläin tottuu rooliinsa rauhallisena matkustajana. Kiire on hyvä jättää pois kyydistä, oli lemmikkejä kyydissä tai ei.

”Matkaan kannattaa varata reilusti aikaa. On myös syytä ajaa rauhallisesti ja välttää äkillisiä jarrutuksia. Pidemmällä matkalla on hyvä pitää taukoja ja tarjota lemmikillekin juotavaa. Eläimen hyvinvoinnista on huolehdittava matkan aikana”, kiteyttää Taskinen.

Vaikka kevätkin vielä tekee tuloaan, on kesä jo kulman takana. Silloin lemmikin kanssa liikkuessa on vielä huolehdittava siitä, ettei koira, kissa tai mikään mukaan eläin jää kuumaan autoon missään tilanteessa.

”Toisaalta kun talvikelit vielä jatkuvat, on katsottava myös, ettei murre tai mirri jää kovilla pakkasilla autoon liian pitkäksi aikaa”, muistuttaa Taskinen.

Neljä vinkkiä lemmikin turvalliseen kuljettamiseen:

  • Kytke koira tai kissa kunnollisilla turvavaljailla tai laita lemmikki kuljetuslaatikkoon tai tukevaan kuljetushäkkiin, joiden paikallaan pysyminen ajon aikana on varmistettu.
  • Eläin ei saa päästä häiritsemään kuljettajaa tai karkaamaan esimerkiksi ovea avattaessa.
  • Umpinaisessa tavaratilassa ei saa kuljettaa eläimiä.
  • Huolehdi lemmikkisi hyvinvoinnista matkan aikana – muista tarjota sillekin vettä ja taukoja.

Lisätietoja:

*Kantar TNS Gallup Oy keräsi Liikenneturvan toimeksiannosta tutkimuksen aineiston joulukuussa 2017. Vastaajia oli yhteensä 1530 henkilöä, joista autoilevia 1212.

Koiran kanssa liikenteessä -esite

Lemmikkikoiratutkimus vahvistaa: luontoyhteys on terveydelle tärkeä

golden-retriever-dog

Kaupungissa asuvilla lemmikkikoirilla on enemmän allergioita kuin maalla asuvilla. Helsingin yliopistossa tehty väitöstutkimus paljastaa myös, että allergioilta välttymiseksi pelkkä maalla asuminen ei riitä. Luontoon pitää olla läheisessä yhteydessä.

Helsingin yliopistossa väittelevä Jenni Lehtimäki on tutkinut koirien allergioita. Hänen mukaansa lemmikkikoirien allergiat ovat huomattavasti yleisempiä kaupunkiympäristössä kuin maaseudulla.

– Tämä tukee oletusta luonnon mikrobialtistuksen ja tulehdusperäisten sairauksien välisestä yhteydestä – erityisesti, koska kaupungissa ja maaseudulla elävien koirien iholla elävät mikrobit ovat erilaisia. Kun monipuoliset luontoympäristöt häviävät, koiratkaan eivät enää altistu ympäristön mikrobien monimuotoisuudelle yhtä laajasti kuin aiemmin, Jenni Lehtimäki toteaa.

Väitöskirjassa tutkitun biodiversiteettihypoteesin mukaan yksilön mikrobivalikoiman yksipuolistuminen voi johtaa immuunijärjestelmän säätelykyvyn heikkenemiseen. Lopputuloksena voi olla astma, allergia tai muun tulehdusperäinen sairaus.

Koirilla nämä yhteydet, rodusta riippumatta, löytyivät. Jostain syystä lapsilla yhteys allergiaan jäi epäselvemmäksi.

Lehtimäen mukaan luontoyhteyden on oltava läheinen ja monipuolinen, jotta se muuttaisi ihon bakteerivalikoimaa ja sitä kautta toisi muutoksia allergioilta suojautumiseen.

– Maaseutu asuinympäristönä ei yksin suojaa allergioilta, vaan siihen tarvitaan myös aktiivinen yhteys esimerkiksi ulkoilemalla, ja epäsuorasti lemmikkien tai vaikkapa sisarusten kautta, myös päiväkoti- ja teini-ikäisiä tutkinut Lehtimäki sanoo.

Erityisesti lasten altistumista monimuotoiselle luonnolle ja erilaisille eliöille tulisi lisätä, jotta mikrobivalikoima ja immuunijärjestelmä pysyisivät tasapainossa.

– Tämä koskee tietysti myös aikuisia, bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa väittelevä Jenni Lehtimäki muistuttaa.

_________________

Jenni Lehtimäki väittelee 1.12.2017 kello 12 Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa aiheesta “The biodiversity hypothesis of allergy: The interrelations between the skin microbiota, allergic diseases and exposure to microbes in residential environments”. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa auditorio 2, Infokeskus Korona, Viikinkaari 11.

Vastaväittäjänä on professori Harald Renz, Philipps University of Marburg, ja kustoksena on professori Arild Husby.

Verkkokauppa.com aloittaa lemmikkitarvikkeiden myynnin – hinnat heti 25 % halvempia

puppy-dog-on-white-1474797205Uk0

Verkkokauppa.com tuo valikoimaansa uuden Lemmikit-tuotealueen. Tuotealueen valikoima kattaa laajan valikoiman kissan- ja koiranruokaa, kissanhiekkaa, lemmikkien lisäravinteet sekä tarvikkeita kaikilta isoimmilta brändeiltä. Yhtiön tavoitteena on heti alusta alkaen tarjota kissan- ja koiranruokaa peräti 25 % Suomen markkinahintaa halvemmalla ja tavoittaa kaikki Suomen lemmikkitaloudet Hangosta Utsjoelle mm. pakettiautomaattien kautta. Hinnoittelulla ja nopealla toimituksella yhtiö kilpailee Suomessa suoraan myös suosittujen ulkomaisten nettikauppojen kanssa.

“Suomessa lemmikkitarvikkeet ovat rajusti ylihinnoiteltuja, ja siksi näemme tässä mahdollisuuden haastaa nykyiset kotimaiset ja ulkomaiset toimijat. Lemmikkitarvikkeet sopivat lisäksi erinomaisesti verkkokonseptiimme ja erittäin alhaisen kulurakenteemme ansiosta pystymme tarjoamaan nämäkin tuotteet asiakkaillemme halvemmalla”, kommentoi Verkkokauppa.comin toimitusjohtaja Samuli Seppälä.
“Voisi jopa ajatella, että hintojemme ansiosta “tarjoamme” jokaiselle kissalle ja koiralle kolmeksi kuukaudeksi ilmaiset ateriat vuodessa”, Seppälä jatkaa.

Halpojen hintojen lisäksi yhtiö painottaa jatkuvasti laajenevaa merkkituotteiden valikoimaa, jossa myös kotimaisten tuotteiden osuus on suuri.  Valikoimasta löytyvät kaikki merkkituotteet riippumatta siitä, onko niitä perinteisesti myyty lemmikkien erikoisliikkeistä vai päivittäistavarakaupoista – näin asiakas löytää kaiken tarvitsemansa yhdestä paikasta.

“Odotamme innolla asiakkaiden reaktioita nyt kun pystymme tarjoamaan lemmikkitarvikkeita suosituimmilta valmistajilta aidosti halpaan hintaan. Laajasta brändituotteiden valikoimastamme jokainen kissan ja koiran omistaja löytää varmasti mahtavia tuotteita lemmikilleen”, hehkuttaa lemmikkitarvikkeista vastaava tuotepäällikkö Jessi Landen.

Lemmikkitarvikkeita voi tilata Verkkokauppa.comin myymälöistä sekä nettikaupasta yli 2500 noutopisteeseen ympäri Suomea.

Nyt kyyt heräävät horroksesta

8224ca6341397cd2_800x800ar

Kyykäärmeet alkavat nyt herätä talvihorroksesta, joten koiran- ja kissanomistajien kannattaa olla valppaina, erityisesti alueilla, joissa kyitä tavataan. Agrian tilastojen mukaan vuonna 2016 Ruotsissa yli 2700 koiraa ja 2900 kissaa vietiin eläinlääkäriin hoidettavaksi kyyn pureman takia. Suurin osa lemmikeistä toipuu kyyn puremasta eläinlääkärikäynnin jälkeen, mutta pieni osa menehtyy.

Kyy puree koiraa tai kissaa useimmiten kuonoon ja silloin paranemisennuste on useimmiten hyvä. Purema raajassa on vaarallisempi ja voi pahimmillaan johtaa lemmikin menehtymiseen.

– Jos epäilet, että kyy on purrut koiraasi tai kissaasi tassuun, tärkeintä on pitää eläin mahdollisimman paikallaan, jotta myrkky ei pääse leviämään muualle elimistöön. Kanna lemmikkisi autoon ja eläinklinikalle, jos vain pystyt, neuvoo Agrian eläinlääkäri Marika Melamies.

Agrian tilastojen mukaan Ruotsissa kyyn pureman uhriksi joutuu vuosittain noin 2500-2900 kissaa ja koiraa, ja luvut ovat pysyneet samanlaisina viimeisen viiden vuoden ajan. Vuonna 2016 Agrian arvion mukaan noin 2700 koiraa vietiin eläinlääkäriin hoidettavaksi kyyn pureman jälkeen ja näistä noin 5-10 koiraa menehtyi.

Puremakohdassa voi useimmiten nähdä kyyn hampaiden jättämät reiät. Kyyn puremaan erittämän myrkyn määrä ja vahvuus vaihtelee. Lievissä tapauksissa puremakohta turpoaa hieman, vaikeammissa tapauksissa kyyn myrkky vaurioittaa koiran elimistöä, mikä voi johtaa jopa lemmikin menehtymiseen.

Kyyn myrkky aiheuttaa puremakohdassa kudostuhoa, turvotusta, kuoliota sekä veren hyytymishäiriöitä. Myöhemmin voi seurata sydämen rytmihäiriöitä, munuaisten vajaatoimintaa sekä nesteen kertymistä keuhkoihin. Kyyn purema hoidetaan levolla, nesteytyksellä sekä eläinlääkärin määräämällä turvallisella kipulääkkeellä (ei tavallisella särkylääkkeellä). Vakavissa tapauksissa eläinlääkäri voi lisäksi antaa lemmikille kyyn myrkyn vasta-ainetta. Vasta-ainetta löytyy useilta eläinklinikoilta eri puolelta Suomea.

Kyyn pureman oireita

Puremakohdassa nähdään ensin mustelmainen värimuutos. Kivulias kudosturvotus kehittyy tavallisesti muutaman minuutin kuluessa, mutta viimeistään 2 tunnin kulutta. Mikäli puremakohdassa ei kahden tunnin kuluttua havaita lainkaan turvotusta, on todennäköistä että kyy ei ole ruiskuttanut myrkkyä pureman yhteydessä. Jos purema on kuonossa, voi koiran tai kissan koko pää turvota voimakkaasti. Turvotus voi levitä myös suun ja nielun alueelle tukkien hengitysteitä. Turvotus voi pahentua 1-2 päivän aikana puremasta. Jos purema on tassussa, voi turvotus levitä koko raajaan.

Miten toimin, jos kyy puree lemmikkiäni?

  • Rauhoita eläintä, jotta se pysyisi aloillaan
  • Mikäli purema on raajassa vältä raajan liikuttamista
  • Mahdollisuuksien mukaan kanna lemmikki autoon ja ota aina yhteyttä lähimpään eläinlääkäriin
  • Älä anna lemmikille kyytabletteja, paitsi jos purema on pään alueella ja turvotus uhkaa tukkia hengitystiet

Kurittaminen ei ole ratkaisu eläimen käytösongelmiin

1377-1244933977c4kR

Kurittaminen ei ole ratkaisu eläimen käytösongelmiin

– eläinlähtöinen koulutus hyvän koirasuhteen ja oppimisen avaintekijä

Suuret suomalaiset eläinjärjestöt ja eläinalan asiantuntijat eivät hyväksy koirien kouluttamista pakottamalla ja rankaisemalla. Eläimen kohtuuton kurittaminen ja kovakourainen käsittely on eläinsuojelulaissa kielletty.

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY, SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto, Animalia, Suomen Kennelliitto ja Suomen Kissaliitto varoittavat rankaisuun perustuvien koulutustapojen ja -välineiden vahingollisista vaikutuksista koiran hyvinvoinnille. Jos koiraa koulutetaan pakottamalla ja vielä hyvin epäjohdonmukaisesti, koira voi ruveta ennakoimaan rankaisua ja elää jatkuvassa ahdistuneisuuden tilassa. Tämä vahvistaa pelkoja ja aiheuttaa stressiä.

– Hätä ja stressi ovat vakavia hyvinvointiongelmia. Koiran väkivaltainen kohtelu voi aiheuttaa koiralle fyysistä kipua sekä tarpeetonta pelkoa, mikä rikkoo eläinsuojelulakia eikä ole missään nimessä hyväksyttävää, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Pakottamiseen perustuvien koulutusmetodien perustavanlaatuisin virhe on se, että koulutuksessa keskitytään pelkästään koiran ongelmakäytökseen eli oireisiin pureutumatta lainkaan niiden syihin. Tämä ei ratkaise ongelmaa. Helsingin yliopiston Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskuksen tutkijan Sanni Sompin mukaan fyysiseen rankaisemiseen perustuvat koulutusmenetelmät voivat jopa pahentaa koiran käytöshäiriöitä.

– Näin käy etenkin, jos rangaistukset ovat toistuvia ja vaikeasti ennakoitavia. Pelko hidastaa ja vaikeuttaa oppimista. Kovakätisesti koulutetun koiran selviytyminen monimutkaisista tehtävistä heikkenee ja itsevarmuus rapisee. Pahimmillaan koira voi muuttua arvaamattomaksi ja vaaralliseksi ympäristölleen tai alkaa kärsiä opitusta avuttomuudesta, jota voi verrata masennuksen kaltaiseen tilaan, hän sanoo.

Koira oppii parhaiten palkitsemalla

Kovakouraiset koulutustavat ovat tarpeettomia, sillä koiraa voidaan opettaa koiraystävällisemmin ja jopa tehokkaammin menetelmin, jotka parantavat samalla koiran ja ihmisen suhdetta. Näissä menetelmissä keskitytään koiran onnistumisten palkitsemiseen, eivätkä ne vaaranna eläimen ja sen omistajan suhdetta tai hyvinvointia eivätkä uhkaa ulkopuolisten turvallisuutta.

– Koiran koulutuksen tulee perustua oikean käytöksen vahvistamiseen. Koiraa siis palkitaan siitä, että se tekee jotain, mitä sen toivotaankin tekevän. Koira alkaa siten valita käyttäytymismalleja, jotka ovat sille kannattavia. Kun koiraa koulutetaan ilon ja positiivisuuden kautta, siitä hyötyvät sekä koira että omistaja. Yhteiset koulutushetket koiran kanssa tarjoavat parhaimmillaan hienoja kokemuksia ja onnistumisen tunteita myös ihmiselle, sanoo Suomen Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen.

Koirien kovakätiseen kouluttamiseen voitaisiin puuttua lainsäädännöllä esimerkiksi siten, että eläinten koulutuksen edellytettäisiin perustuvan tutkittuun tietoon ja eläimen hyvinvointia edistäviin käytäntöihin. Eläintenkouluttajilla pitäisi olla täten laissa määrätty pätevyys toimeensa.

– Tällä hetkellä ammattialaa ei säädellä mitenkään ja koirakoulut käyttävät koulutuksessa hyvin vaihtelevia metodeja. Siksi koiran kouluttamiseen kannattaa hakea apua koirankouluttajalta, joka on opiskellut eläinten käyttäytymistä, joka kertoo avoimesti koulutusmetodeistaan ja jonka metodit perustuvat tutkittuun tietoon. Heitä löytää muun muassa Suomen Eläintenkouluttajat ry:stä, sanoo SEYn toiminnanjohtaja Kati Pulli.

– Useat virkakoirien kouluttajat näyttävät hyvää esimerkkiä siitä, miten koirista voidaan kouluttaa luotettavasti toimivia työkoiria ilman pakotteita ja rankaisuja. Eläinsuojelulain uudistuksen yhteydessä olisi tärkeää selkiyttää sitä, millaisin metodein eläimiä saa kouluttaa, ja ohjata kouluttajia pois pakotteiden käytöstä, sanoo eläinsuojeluasiantuntija Laura Uotila Animaliasta.
Kissa ei ymmärrä rankaisemista
Kissan koulutuksessa lähtökohtina ovat positiivisuus ja palkitseminen. Sallittuun ja hyvään käytökseen rohkaiseminen on tehokkain tapa kouluttaa kissaa, kunhan muistaa, että mitään ei tapahdu hetkessä.

– Kissalla on oma tapansa oppia ja sitä on kunnioitettava. Johdonmukainen palkitseminen on tärkeää, kun kissan toivotaan toimivan halutulla tavalla. Kissalle mieluinen palkkio voi olla silitys, herkkupala tai kannustava puhe. Äänenpainoilla on suuri merkitys. Kissat eivät ymmärrä rankaisemista, ja tämä on yksi syy siihen, miksi kissaa ei saa kurittaa ruumiillisesti. Kissa ei välttämättä yhdistä vihaista tai jopa kipua aiheuttavaa omistajaa esimerkiksi siihen, että se on tehnyt tarpeensa väärään paikkaan, vaan voi oppia pelkäämään ihmistä. Pitkässä juoksussa tästä saattaa aiheutua kissalle stressitila ja sen yleiskunto heikkenee. Ruumiillisen kurituksen seurauksena kissa voi alkaa käyttäytyä tavalla, jonka ihminen kokee ongelmalliseksi. Jokaista eläintä tuleekin kouluttaa positiivisuudella ja sen lajinomaiset piirteet huomioon ottaen kohti onnistumisia, summaa Suomen Kissaliiton varapuheenjohtaja Satu Hämäläinen.

 

Animalia, HESY, Suomen Kissaliitto, Suomen Kennelliitto ja SEY haluavat Kivuton koulutus -kampanjallaan muistuttaa kansalaisia ja viranomaisia siitä, että eläimen kovakourainen käsittely on eläinsuojelulaissa kielletty ja kannustavat koulutuskeinot tuottavat parempia tuloksia. Kampanjassa ovat mukana myös muun muassa Helsingin yliopiston Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskuksen tutkija Sanni Somppi, Team Rokan toiminnanjohtaja Toni Lahtinen ja Bachelor of Science in Animal Behaviour -tutkinnon suorittanut ongelmakoirakouluttaja ja koiraterapeutti Pauliina Laurila.

Kampanjan sivut: kivutonkoulutus.webnode.fi