Kissat

Kissojen maailmannäyttely kerää lokakuussa toista tuhatta kissaa Tampereelle

Burma - kuvaaja Pauli Araneva (1)

Burma – kuvaaja Pauli Araneva

FIFen (Fédération Internationale Féline) vuosittainen kissojen maailmannäyttely järjestetään tänä vuonna Tampereella 27.–28. lokakuuta. Tampereelle odotetaan toista tuhatta kissaa omistajineen ensi sijassa Euroopasta. Näyttelyn järjestelyistä vastaa Suomen Kissaliitto ry ja työ tehdään pääasiassa vapaaehtoisvoimin. Ilmoittautuminen näyttelyyn on alkanut tänään ja päättyy 25. syyskuuta.

Kissojen maailmannäyttely järjestetään Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa (TESC) lokakuun viimeisenä viikonloppuna 27.–28.10.2018. Maailmannäyttely on suurin Suomessa järjestetty kissanäyttely koskaan, sillä se kerää eri puolilta maailmaa yli 30 maasta toista tuhatta maailman kauneinta kissaa kilpailemaan kauneimman kissan tittelistä. Maailmannäyttelyyn voivat osallistua niin rotu- kuin kotikissat, jotka ovat aiemmin meritoituneet näyttelyissä.

– Tavoittelemme jopa toista tuhatta kissaa omistajineen Tampereelle lokakuun lopussa. Useimmilla on jo matkat ja majoitus järjestetty, vaikka ilmoittautuminen on alkanut vasta tänään. Odotamme runsaasti osallistuja Suomesta ja Euroopasta, jonka lisäksi maailmannäyttelyihin on perinteisesti matkattu myös kauempaa, esimerkiksi Brasiliasta ja Kiinasta, kertoo kissojen maailmannäyttelyn viestinnästä vastaava Outi Vallenius.

Näyttelyyn toivotaan myös runsaasti yleisöä, sillä Tampereen sijainti on keskeinen ja kissanäyttely edullinen retkikohde koko perheelle.

– Maailmannäyttely tarjoaa yleisölle harvinaisen tilaisuuden tutustua laajasti erilaisiin kissoihin ja rekisteröityneisiin kissakasvattajiin. Paikalla on neuvoja antamassa rotuyhdistyksiä sekä kissatarvikkeiden myyjiä. Tavoitteenamme on maailmannäyttelyn kautta edistää kissojen arvostusta ja parempaa kohtelua sekä edistää kissaharrastuksen leviämistä Suomessa, kertoo Vallenius.

Näyttely on auki yleisölle sekä lauantaina että sunnuntaina kello 10–18. Ennakkoon ostettavien päivälippujen hinnat ovat lapsilta (alle 16-vuotiaat) 6,50 ja aikuisilta 11,50 euroa. Kahden päivän lippu maksaa 16,50 euroa. Yleisölippuja voi ostaa ennakkoon Tiketin kautta osoitteessa: https://bit.ly/2Oq8cYW

Kissojen maailmannäyttely järjestettiin Suomessa edellisen kerran vuonna 2002.

Palomieskalenteri 2019 kampanjoi kissojen puolesta

palomies

Juhana Vallaksella on itselläänkin löytökissa Randy. Kuvassa oleva HESYn kissa on jo saanut kodin. Palomieskalenterin kampanjakuva: Kristi Vilmunen, KVPhoto.

Palomieskalenteri 2019 ryhtyi eläinsuojelun sanansaattajaksi ja otti muutaman kampanjakuvan Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESYn hoidossa olevista hylätyistä kissoista palomiesten kanssa. Keväällä julkaistut kissakuvat tavoittivat Palomieskalenterin Facebook-sivujen kautta yli 47 000 ihmistä.

Palomieskalenterin erikoiskampanjan kohteena ovat jo toista kertaa hädänalaiset lemmikit. Tänä vuonna teemana on kesäkissailmiö. Viime vuonna Palomieskalenteri 2018 auttoi rescue-koiria julkaisemalla kuvia ulkomailta Suomeen tuoduista katukoirista, joista useimmille löytyi tempauksen ansiosta koti. Kampanjan tarkoituksena on edesauttaa hylättyjen lemmikkien uudelleensijoittumista. Loppukesästä Palomieskalenteri 2019 julkaisee Facebook-tilillään julisteen, joka kehottaa ihmisiä ottamaan vastuun lemmikeistään lomakauden jälkeenkin.

HESY on ilahtunut valistuskampanjasta ja toivoo sen tepsivän lemmikkikuumeilijoihin.

– Olemme kesän aikana levittäneet viestiä kissan ottamiseen liittyvästä lemmikin eliniän mittaisesta sitoutumisesta. Kissojen vastuuton pito on Suomessa laaja ongelma, jota on yritetty ratkoa vuosikymmeniä tuloksetta. Siksi kaikki päänavaukset, jotka kehottavat lemmikin harkittuun hankintaan, ovat tervetulleita. Kiitämme Palomieskalenterin 2019 malleja ja tiimiä erinomaisesta kampanjasta, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Palomieskalenterin avulla tehdään hyväntekeväisyystyötä, sillä joka vuosi sen koko myyntituotto tilitetään verojen ja pakollisten kulujen jälkeen valitulle yleishyödylliselle taholle.Palomieskalenteri julkaistiin ensimmäisen kerran vuodelle 2017 ja kalenterin tuotto ohjattiin Hope ry:lle. Vuoden 2018 kalenterin tuotto lahjoitetaan syksyllä Pelastakaa Lapset ry:lle. Vuoden 2019 lahjoituskohde on vielä avoinna.

Juhana Vallas opiskelee Helsingin pelastuskoulussa ja on mukana ensi vuoden kalenterissa ensimmäistä kertaa. Hänellä on itsellään 6-vuotias löytökissa Randy, ja Vallas onkin sitä mieltä, että aikuisen kissan ottamisessa on monia etuja.

– Eläinsuojista saa usein sisäsiistin, rokotetun ja madotetun lemmikin, joten käytännönläheinen ihminen säästää aikaa ja rahaa hankkimalla aikuisen eläimen pennun sijaan. Olisi tärkeää saada ihmiset ymmärtämään, miten yleistä kissojen heitteillejättö Suomessa on ja kuinka suuri merkitys uuteen kotiin pääsemisellä on yksittäisen eläimen kannalta, Vallas summaa.

Eläimen mittainen sitoumus -kampanja
HESYn Eläimen mittainen sitoumus -kampanja muistuttaa, että lemmikkiin tulee sitoutua sen koko eliniän ajaksi. Kissan kohdalla sitoutuminen voi tarkoittaa jopa 20 vuotta. Voit tulostaa tämän linkin kautta itsellesi julisteen ja jakaa tärkeää viestiämme viemällä sen vaikka lähikauppasi ilmoitustaululle. Voit myös jakaa linkin takaa löytyviä sosiaaliseen mediaan tarkoitettuja bannereita ja edistää siten eettisiä eläinsuhteita.

Kissan stressiin on monta lääkettä – aktivointi ja hyvä perushoito edistävät kissan hyvinvointia

cute-photogenic-kitten

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY muistuttaa Eläimen mittainen sitoumus –kampanjallaan ihmisiä kissan hyvästä kohtelusta ja perushoidon sekä virikkeellistämisen tärkeydestä.

Kissa mielletään usein itsenäiseksi ja siksi helpoksi lemmikiksi. Kissa tarvitsee kuitenkin paljon aktiviteetteja. Vaille riittävää huomiota ja huolenpitoa jäänyt kissa voi alkaa kärsiä psyyken ongelmista ja käyttäytyä epätavallisesti. Myös kissan elinympäristössä tai sen omistajan perhetilanteessa tapahtuvat muutokset voivat altistaa kissan stressille ja masennukselle. Siksi kissalle on tärkeää tarjota seuraa, toimintaa, aikaa sopeutua muutoksiin ja mahdollisuus toteuttaa luontaista käyttäytymistään.

– Kissan hyvinvoinnista voidaan huolehtia monin keinoin. Jos asunnossa on parveke, sen voi verkottaa kissan ulkoilupaikaksi. Myös ulkoiluttaminen valjaissa tuo vaihtelua kissan arkeen. Sisätilat kannattaa sisustaa kissan käyttäytymistarpeita ajatellen kiipeilypuilla ja -tasoilla sekä raapimapuilla, ehdottaa HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

– Kissalla on sisäsyntyinen saalistusvietti, minkä takia sen kanssa on syytä leikkiä päivittäin. Kissan henkistä hyvinvointia voi edistää myös leluilla ja motivointitarvikkeilla. Oikea ravinto, raikas vesi ja puhdas hiekkalaatikko ovat luonnollisesti kissan perustarpeita, Luukkainen lisää.

Stressaantunut tai masentunut kissa voi ruveta merkkailemaan paikkoja, raapimaan ja kynsimään, leikkimään raisusti ja olla ärtynyt tai menettää ruokahalunsa sekä muuttua haluttomaksi ja apaattiseksi tai lihoa. Stressaantunut kissa saattaa myös joko jatkuvasti tavoitella tai välttää omistajansa seuraa.

– Kissan erilaiset käytöshäiriöt ovat hyvin yleinen syy lemmikistä luopumiseen, vaikka moniin ongelmiin olisi olemassa helppoja ja vaivattomia ratkaisuja. Kissa käyttäytyy ja voi hyvin, kun sille tarjotaan aivopähkinöitä, aikaa ja sen tarpeista huolehditaan. Jos kissan käytös muuttuu äkillisesti tai lievät käytösongelmat jatkuvat pitkään, on syytä hakeutua eläinlääkärille. Käytöksen taustalla voi nimittäin olla kipua tai sairaus. Lemmikkiin on sitouduttava vaikeinakin hetkinä, Luukkainen lisää.

Eläimen mittainen sitoumus -kampanja
HESYn Eläimen mittainen sitoumus -kampanja muistuttaa, että lemmikkiin tulee sitoutua sen koko eliniän ajaksi. Kissan kohdalla sitoutuminen voi tarkoittaa jopa 20 vuotta. Perheeseen on valittava sellainen eläin, jota jaksetaan ja osataan hoitaa myös vaipparumban, työkiireiden, paikkakunnan vaihdosten ja muiden muutosten keskellä. Voit tulostaa tämän linkin kautta itsellesi julisteen ja jakaa tärkeää viestiämme viemällä sen vaikka lähikauppasi ilmoitustaululle. Voit myös jakaa linkin takaa löytyviä sosiaaliseen mediaan tarkoitettuja bannereita ja edistää siten eettisiä eläinsuhteita.

Eläimen mittainen sitoumus -kampanja muistuttaa: Kissa ei ole kertakäyttöesine

chatons-mignons-et-aventureux

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY muistuttaa Eläimen mittainen sitoumus –kampanjallaan, että lemmikistä on kannettava vastuu sen koko eliniän ajan ja eläimen heitteillejättö on Suomessa rikos.

Kesä ja syksy ovat eläinsuojeluyhdistyksillä ja löytöeläintaloilla vuoden ruuhkahuippua. Kissoja hylätään Suomessa selvästi enemmän kuin muita lemmikkeinä pidettäviä eläimiä. Noin 90 prosenttia Suomen talteenottopaikkoihin päätyvistä eläimistä on kissoja, joista vain kymmenisen prosenttia haetaan omaan kotiin. Tilastojen mukaan löytöeläintaloihin viedään joka vuosi arviolta 10 000 kissaa.

Kissan hankintakynnys on Suomessa matala. Kissan saa usein ilmaiseksi ja helposti ilman paperitöitä, mikä voi houkutella herätehankintoihin. Koirapentueen kasvattaminen on kalliimpaa, sillä Suomessa pennut myydään usein rokotettuina, tunnistusmerkittyinä ja rekisteröityinä, mikä nostaa eläimen myyntihintaa.

– Vastuuton kissanpito ja kissojen hylkääminen ovat olleet Suomessa suuria eläinsuojelullisia ongelmia jo vuosikymmeniä, eikä tuleva eläinsuojelulaki valitettavasti näytä tuovan tähän muutosta. Kissan statusta voidaan nostaa vain tekemällä kissan hankinnasta vaikeampaa ja kalliimpaa. Siksi uuteen eläinten hyvinvointilakiin olisi ehdottomasti sisällytettävä kissojen pakollinen tunnistusmerkitseminen ja rekisteröiminen. Lisäksi ulkona ilman valvontaa liikkuvat kissat olisi määrättävä leikattaviksi. Nämä toimenpiteet nostaisivat kissan myyntihintaa ja arvoa, summaa HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Ulkona vapaasti leikkaamattomina liikkuvien kotikissojen seurauksena Suomessa on paljon ulos syntyneitä ei-toivottuja kissanpentuja ja puolivilleinä luonnossa eläviä kissapopulaatioita. Näistä kissoista moni paleltuu kuoliaaksi tai nääntyy nälkään talven tullen. Ulkona elävät ja kylmään kuolleet tai nälkään nääntyneet kissat eivät näy missään tilastoissa. Kenelläkään ei siis ole tällä hetkellä edes tarkkaa tietoa hylättyjen kissojen todellisesta määrästä ja ongelman mittakaavasta.

– Vastuu lemmikistä ja sen jälkeläisistä on aina eläimen omistajalla. Eläintä ei voi sysätä toisten kontolle tai tien poskeen, jos sitä ei voi enää itse pitää. Lemmikkieläimen heitteillejättö on Suomessa rikos, Luukkainen lisää.

Eläimen mittainen sitoumus -kampanja
HESYn Eläimen mittainen sitoumus -kampanja muistuttaa, että lemmikkiin tulee sitoutua sen koko eliniän ajaksi. Kissan kohdalla sitoutuminen voi tarkoittaa jopa 20 vuotta. Perheeseen on valittava sellainen eläin, jota jaksetaan ja osataan hoitaa myös vaipparumban, työkiireiden, paikkakunnan vaihdosten ja muiden muutosten keskellä. Voit tulostaa tämän linkin kautta itsellesi julisteen ja jakaa tärkeää viestiämme viemällä sen vaikka lähikauppasi ilmoitustaululle. Voit myös jakaa linkin takaa löytyviä sosiaaliseen mediaan tarkoitettuja bannereita ja edistää siten eettisiä eläinsuhteita.

Evidensia, Hill’s ja kissanomistajat tekevät hyvää: 400 kg ruokalahjoitus löytökissoille

ruorxd94pgv2ku9yjdoh

Evidensia-eläinlääkäriasemat muistuttavat kevään kynnyksellä kissojen leikkauksen ja sirutuksen merkityksestä. Valon määrän lisääntyessä puhkeavat kiimat voivat aiheuttaa kissassa mouruamista ja omistajan hermoja koettelevaa levottomuutta. Tehokkain keino kiiman ehkäisyyn on sterilisaatio- tai kastraatioleikkaus, joka onkin suositeltava toimenpide kaikille kotikissoille. Myös kissan mikrosiruttaminen on tärkeää, sillä rekisteröity siru on halpa henkilöllisyystodistus jonka avulla karannut kissakaveri löytää todennäköisimmin kotiin.

Suomessa katoaa, hylätään tai lopetetaan vuosittain jopa 20 000 kissaa, ja kodittomia tai villiintyneitä kissoja on paljon enemmän kuin niille on tarjolla hyviä koteja. Kissa voi elämänsä aikana synnyttää jopa sata pentua, joten leikkauttaminen on omalle lemmikille tärkeä palvelus.

– Vaikka kissa voi olla hankintahinnaltaan edullinen, on tärkeää muistaa, ettei ilmaista lemmikkiä ole. Hankkiessaan minkä tahansa eläimen omistaja sitoutuu huolehtimaan siitä niin terveyden kuin sairaudenkin hetkellä. Koska kissat ovat erityisen taitavia kätkemään kipunsa, suosittelemme niille eläinlääkärintarkastusta vuosittain. Samalla voidaan tarkistaa myös esimerkiksi kissan rokotustarve, Evidensian eläinlääketieteellinen johtaja Mirja Kaimio kertoo.

Kuvakilpailu kissojen hyväksi kannusti tuhannet kissanomistajat mukaan auttamaan

Kissakampanjoinnin aikana Evidensian Facebookissa järjestämään kuvakisaan osallistui lähes 8000 kissanomistajaa. Yhteistyökumppani Hill’s lahjoittaa jokaisesta kuvasta päiväannoksen kissanruokaa löytökissoille, yhteensä siis noin 400 kg.

– Myös kissan täytyy saada tilanteessa kuin tilanteessa parasta mahdollista hoitoa. Olemme mukana tukemassa toimintaa hylättyjen kissojen aseman ja elämänlaadun parantamiseksi, koska meidän mielestämme jokainen elämä ja jokainen kissa on yhtä arvokas, sanoo Hill’sin asiantuntijaeläinlääkäri Pirkko Syrjäläinen.

Kissanruoka lahjoitetaan Hämeenlinnassa sijaitsevaan Kissakoti Kattilaan, jota ylläpitää Hämeenlinnan kissojen ystävät ry. Kissakoti Kattila valittiin ruokalahjoituksen saajaksi yhdessä kuvakisan voittajan kanssa.

– Olen ollut Kissakoti Kattilassa harjoittelussa ja nähnyt paikan arkea omin silmin. Arvostan sitä, että kissat saavat jäädä Kattilaan asumaan, elleivät ne löydä uutta kotia. Kattila toimii suurilta osin vapaaehtoisvoimin, kuvakilpailun voittaja Tiuku Puro perustelee.

– Kattilassa asuu tällä hetkellä reilut sata kissaa. Lahjoitus tulee todella tarpeeseen, koska kissat tottakai syövät joka päivä, sanoo kissakodissa nyt jo kolmatta vuotta vapaaehtoisena työskentelevä Inka Krus. Itsekin viisi kissaa omistava Krus toivoisi kissojen asemaan ja ihmisten asenteisiin parannuksia.

– Kissojen uskotaan olevan helppoja ja edullisia lemmikkejä. Mutta kissa on perheenjäsen, joka elää parhaimmillaan yli 20 vuotta. Ethän jättäisi muitakaan perheenjäseniäsi hoitamatta? Krus vetoaa.

Pahimmillaan tilanne Kattilassa oli viime vuoden lopussa, jolloin kodittomia kissoja oli yhdistyksen hoivissa yli 200. Kissatalo tulee tänäkin vuonna täyttymään, kun villiintyneet kissat synnyttävät kevään ja kesän aikana pentuja ja syksyllä populaatioita loukutetaan pois pakkasten alta.

Pääsiäisvaarat kissoille ja koirille

96cac09a6448ba65_800x800ar

Pääsiäisen koristeet, kukat ja herkut voivat aiheuttaa vaaratilanteita kodin lemmikeille. Lue mitkä pääsiäistuotteet kannattaa pitää koirien ja kissojen ulottumattomissa sekä miten voit viettää pääsiäistä turvallisesti lemmikkiesi kanssa.

Pääsiäissuklaa

Pääsiäisenä moni koti on täynnä erilaisia pääsiäissuklaita. Koiratalouksissa suklaat kannattaa kuitenkin säilyttää koiran ulottumattomissa, sillä suklaa on koiralle vaarallista.

Suklaa sisältää teobromiinia, jota koiran ruoansulatuselimistö ei pysty pilkkomaan ja siksi se voi aiheuttaa koirille myrkytyksen. Mitä tummempaa suklaa on, sitä enemmän teobromiinia se sisältää. Teobromiinin sietokyky on yksilöllistä ja riippuu muun muassa koiran koosta ja suklaan kaakaopitoisuudesta. Yleisesti ottaen 10-kiloinen koira voi saada myrkytysoireita syötyään 100–200 g maitosuklaata tai 25-50 g tummaa suklaata.

Tavallisia suklaamyrkytyksen oireita ovat kuolaaminen, oksentelu, vatsavaivat, erityisen kova jano ja pissahätä. Koira voi myös täristä, vaikuttaa levottomalta sekä saada kramppeja ja sydämentykytystä. Tarkkaile aina koiran vointia, jos se on varmasti tai mahdollisesti syönyt suklaata. Jos koiralla ilmenee myrkytyksen oireita, ota heti yhteyttä eläinlääkäriin.

Kannattaa myös huolehtia, etteivät ihanasti suklaalle tuoksuvat, leluyllätyksen sisältävät muoviset munat jää lemmikkien ulottuville. Ahne lemmikki saattaa hotkaista muovisen munan kokonaisena ja se voi pahimmassa tapauksessa aiheuttaa suolen tukkeutumisen.

Pääsiäisruoat

Monet pääsiäisruoat ja niiden jämät olisivat koiran tai kissan mieleen, mutta ne sisältävät yleensä paljon suolaa ja rasvaa eivätkä ole lemmikeille hyväksi. Älä siis anna lemmikille pääsiäisruokien jämiä, sillä ne voivat aiheuttaa vatsa- ja suolisto-ongelmia ja joissakin tapauksissa jopa suolamyrkytyksen.

Jos haluat hemmotella lemmikkiäsi pääsiäisherkulla, anna mieluummin annos jotain erityisen herkullista koiran- tai kissanruokaa tai koiralle jokin herkullinen puruluu.

Höyhenet ja pääsiäiskoristeet

Höyhenet ja muut pääsiäiskoristeet ovat monen lemmikin silmissä hauskoja leluja. Syötynä (tai tuhottuna) koristeet ja niiden osat voivat kuitenkin aiheuttaa haavoja lemmikin suuhun, juuttua hampaiden väliin tai nieluun, tai lemmikki saattaa niellä ne. Pahimmassa tapauksessa suolistoon juuttunut esine voidaan joutua poistamaan leikkauksen avulla. Säilytä siis mahdollisesti vaaralliset pääsiäiskoristeet lemmikkien ulottumattomissa.

Voit leikkiä lemmikin kanssa höyhenillä ja muilla hauskoilla koristeilla, mutta varmista, ettei lemmikki niele mitään ja kerää lelukoristeet pois leikkihetken jälkeen. Jotta koristeet eivät olisi niin houkuttelevia, kannattaa leikkiä lemmikin kanssa sen omien lelujen kanssa. Kissa tai koira saattaa nimittäin alkaa tuhota pääsiäiskoristeita paremman tekemisen puutteessa.

Pääsiäiskukat

Monet kukat ja kasvit kuuluvat pääsiäiseen, mutta tietyt kukat ovat kissoille myrkyllisiä, muun muassa narsissi ja pääsiäislilja. Kissa saattaa haluta tutkia kukkia ja jopa maistella niiden lehtiä, joten kissalle myrkylliset kukat kannattaa sijoittaa sellaiseen paikkaan, jonne kissa ei pääse. Toinen vaihtoehto on hankkia vain kissoille vaarattomia kasveja tai tekokasveja.

Kynttilät

Jos kotonasi on kissoja, ole erityisen varovainen kynttilöiden kanssa ja sijoita kynttilät kissan ulottumattomiin. Kynttilän liekki voi polttaa uteliaan kissan viiksikarvoja, kissan häntä voi osua liekkiin tai kissa voi pudottaa koko kynttilän alas ja aiheuttaa tulipalon tai muun vaaratilanteen.

Lyhdyt ja tuikut ovat pitkiä kynttilöitä turvallisempia, mutta varmista silloinkin, ettei kissa pysty kaatamaan tai pudottamaan niitä. Jos kissa on todella utelias, turvallisin vaihtoehto on hankkia vain sähköisiä tai paristollisia kynttilöitä.

Vietä pääsiäistä turvallisesti

Hyödynnä pääsiäisen vapaapäivät tekemällä pitkiä kävelylenkkejä koirasi kanssa. Valitse joku uusi, tavallista pidempi kävelyreitti pääsiäisen ulkoilua varten, menkää esimerkiksi kansallispuistoistoon, johonkin uuteen koirapuistoon tai valitse vain joku uusi polku tutussa ulkoilumaastossa. Pitkä kävelylenkki koiran kanssa on myös hyvää liikuntaa pääsiäisherkkujen vastapainoksi. Valjaissa kulkemiseen tottuneen kissan voi tietysti myös ottaa mukaan ulkoilemaan.

Toinen tapa juhlistaa pääsiäistä lemmikin kanssa on keksiä hauskaa aktivointia koirallesi tai kissallesi. Voit esimerkiksi piilottaa nameja tyhjän kanamunakennon tai vessapaperirullan sisään tai aktivointileluun.

Selvitä ennen pääsiäistä missä on lähin päivystävä eläinlääkäri tai klinikka – varsinkin, jos vietätte pääsiäistä jonkun luona kylässä ja lemmikit tulevat mukaan. Voit säästää kallisarvoista aikaa, kun hätätilanteessa ei tarvitse kuluttaa aikaa klinikoiden aukioloaikojen selvittelyyn.

Jade Ylitalo & Marika Melamies, ELT

Agria Eläinvakuutus on eläimiin erikoistunut vakuutusyhtiö, joka tarjoaa kattavia vakuutuksia kissoille ja koirille.

Moni ei-toivottu kissanpentu saa alkunsa keväällä – PESU ry muuttaisi koirien ja kissojen tunnistusmerkinnän pakolliseksi

beautiful-cat-1463991290P5W

Näihin aikoihin pistetään alulle kesän ensimmäiset kissanpennut. Niistä moni päätyy joko ihmisen hävittämäksi tai entisestään kasvattamaan villiintynyttä kissalaumaa. Leikkaaminen estäisi ei-toivottujen pentujen ja hallitsemattomien kissapopulaatioiden syntymisen, mutta kissa kärsii halvan lemmikin maineesta: kaikki eivät halua maksaa kissan sterilisaatiosta.

Myös pakollinen tunnistusmerkintä ja omistajatietojen rekisteröinti ehkäisisi kissapopulaatioiden syntymistä tehokkaasti. Tunnistusmerkityllä kissalla on aina omistaja, jonka voi saattaa vastuuseen kissan hylkäämisestä.

Pirkanmaan eläinsuojeluyhdistys (PESU ry) katsoo, että uuden eläinten hyvinvointilain luonnoksessa ongelmakohtia, joissa eläinten hyvinvointi sivuutetaan. Yksi keskeinen puute on juuri koirien ja kissojen pakolliseen tunnistusmerkinnän ja rekisteröinnin puute. Tunnistuskeinolla helpotettaisiin löytöeläimiä vastaanottavien tahojen työtä ja säästettäisiin tulevien maakuntien löytöeläintoiminnasta syntyviä kuluja.

– Tunnistusmerkintä ja rekisteröinti nopeuttaisi löytöeläinten kotiutumista, jolloin niiden hoitomaksut eivät koituisi maakuntien maksettaviksi. Pirkanmaalla viime vuosina kasvanut kodittomien eläinten määrä on kuormittanut vapaaehtoisia. Kodittomiin eläimiin kuuluvat myös niin sanotut populaatiokissat ja löytöeläimet, joita eläinsuojeluyhdistys vastaanottaa resurssiensa mukaan löytöeläinten talteenottopaikoista 15 vuorokauden jälkeen. Kodittomat eläimet voivat olla vapaaehtoisten hoidossa pitkiäkin aikoja ja tällöin myös eläinten hoitokulut jäävät yhdistyksen harteille, sanoo PESUn varapuheenjohtaja Annika Salomaa.

Lakiluonnos jättää monella tapaa huomioimatta tuotantoeläinten hyvinvoinnin, ja tuotantoeläimiä koskevat poikkeussäännöt estävät luonnokseen kirjattujenkin parannusten toteutumisen.

PESU ry pitää vakavana puutteena myös sitä, että turkiseläinten kohteluun ei ehdoteta lakiluonnoksessa muutoksia. Turkistuotannon eettisyys herättää paljon keskustelua, eikä uudessa laissa saisi sivuuttaa turkiseläinten hyvinvointia. Lakiluonnos ei pyri tasapuolisesti turvaamaan eri eläinryhmien hyvinvointia, kun turkiseläinten ohella kaloja ei ole uudistuksessa juuri huomioitu.

– PESUssa on toivottu, että pitkään odotettu lakiuudistus toisi helpotusta niin eläimille kuin niiden parissa työskenteleville. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että kaavailluissa muutoksissa ei huomioida riittävästi eläinsuojelun todellisia tarpeita, vaan niissä jäädään kauas eläinsuojelutyötä tekevien toivomista tavoitteista.

Laki ei takaisi eläimille edes vettä

SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto on useaan otteeseen tuonut esiin sen, että lakiluonnoksessa ei turvata eläimille myöskään vedensaantia. Luonnoksen mukaan eläimillä tulee olla sopivassa määrin vettä. Nykyisessä eläinsuojelulaissa vaaditaan vastaavaa riittävää vedensaantia, ja muotoilussa on huomattu vakavia ongelmia. Asiantuntijat ovat puhuneet sen puolesta, että laissa määrättäisiin jatkuvasta vedensaannista eläinten pysyvissä pitopaikoissa.

– Valvontaeläinlääkärit ovat kertoneet, että vedensaannin valvonta on lain nykymuodossa käytännössä mahdotonta, eikä eläimen janossa pitämiseen päästä puuttumaan, ellei kyseessä ole jo erittäin vakava tapaus. Lisäksi nykyinen muotoilu ei velvoita antamaan eläimelle vettä edes silloin kun janon tunne syntyy. Onkin korkea riski siihen, että osa eläimistä joutuu kokemaan pitkittynyttä janoa, sanoo SEY toiminnanjohtaja, eläinlääkäri Kati Pulli.

Lakiin oltiin valmisteluvaiheessa kirjaamassa asiantuntijoiden suosituksen mukaan vaatimus jatkuvasta vedensaannista. Maatalousministeri Jari Leppä kuitenkin poisti muutoksen.

– Eläimen pitäisi saada juoda vettä silloin kun se haluaa, koska sillä on niin valtava merkitys eläimen hyvinvoinnille. Asian pitäisi olla itsestään selvä.
Lisätietoja:

SEYn ja Animalian Eläinlaki-vetoomus taustaperusteluineen: http://elainlaki.fi/

http://www.elainsuojelulaki.fi/

Pirkanmaan eläinsuojeluyhdistyksen kotisivut: http://pesu.org/

Kissojen eläinsuojeluongelmiin toivotaan tukea uudesta eläinsuojelulaista

cat-friends

Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta järjesti kissojen hyvinvointiin keskittyvän seminaarin 21.11. yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön kanssa. Seminaarissa keskusteltiin siitä, miten kissojen arvostusta voisi parantaa, miten omistajat saataisiin kantamaan paremmin vastuuta, ja mitä uutta maa- ja metsätalousministeriön valmistelema uusi eläinsuojelulaki voisi tuoda kissojen tilanteeseen.

Kissojen arvostuksen puute on merkittävin kissojen eläinsuojeluongelmia aiheuttava asia yhteiskunnassamme. Kissojen hylkääminen ja hylättyjen kissojen eläminen vapaasti lisääntyvissä kissalaumoissa on tavallista etenkin maaseudulla. Näillä niin sanotuilla populaatiokissoilla on hoitamattomuudesta ja sisäsiittoisuudesta johtuvia sairauksia ja vammoja. Vapaaehtoiset toimijat käyttävät valtavasti resursseja kissojen loukuttamiseen sekä sijaiskotien ja pysyvien kotien etsimiseen niille kissoille, jotka eivät ole liian villejä uuteen kotiin sijoitettaviksi.

Kissan arvostuksen nostajaksi on ehdotettu myös kaikkien kissojen pakollista tunnistusmerkintää ja rekisteröintiä. Silloin jokaisella kissalla olisi omistaja, joka on siitä vastuussa. Nykyään arviolta vain joka kymmenes löytökissa haetaan takaisin kotiin, mutta tunnistusmerkinnän avulla kissan omistaja löytyisi varmasti.

Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintöylitarkastaja Tiina Pullolan mukaan kissojen ja koirien pakollista tunnistusmerkintää ja rekisteröintiä ei ole suljettu pois, mutta esimerkiksi kustannuksiin ja rekisterin ylläpitoon liittyviä kysymyksiä on vielä ratkaistava.

– Tunnistusmerkintää ja rekisteröintiä on selvitetty ja valmistelu jatkuu. Asiaa aiotaan pohtia siinä vaiheessa, kun tunnistuslainsäädäntöä uusitaan. Kuulemme mielellämme tietoa vastaavien säännösten toimivuudesta muualla maailmassa.

Lakiehdotukseen ollaan sisällyttämässä maakunnille velvollisuus julkaista tilasto vuosittain talteen otetuista löytöeläimistä. Tilastoinnin avulla saataisiin kerättyä tietoa siitä, kuinka paljon löytöeläimiä talteen otetaan ja mihin suuntaan määrä kehittyy. Lisäksi ehdotukseen ollaan lisäämässä muun muassa säännös siitä, että nisäkkäiden pitäjän tulisi estää pitämiensä eläinten hallitsematon lisääntyminen. Tällä voitaisiin puuttua esimerkiksi vapaasti lisääntyviin kissalaumoihin nykyistä tehokkaammin.

Ehdotuksen laiksi eläinten hyvinvoinnista on tarkoitus lähteä lausuntokierrokselle joulukuussa 2017 ja eduskunnan käsittelyyn keväällä 2018. Uuden eläinsuojelulain on tavoitteena tulla voimaan vuonna 2020.

Uusia keinoja kissojen arvostuksen ja omistajien vastuullisuuden lisäämiseen

kitty-cat-1374676578uQX

Kissojen arvostuksen puute on merkittävin kissojen eläinsuojeluongelmia aiheuttava asia yhteiskunnassamme. Kissojen hylkääminen ja hylättyjen kissojen eläminen vapaasti lisääntyvissä laumoissa on tavallista etenkin maaseudulla. Näillä niin sanotuilla populaatiokissoilla on hoitamattomuudesta ja sisäsiittoisuudesta johtuvia sairauksia ja vammoja.

Vapaaehtoiset toimijat käyttävät valtavasti resursseja kissojen loukuttamiseen sekä sijaiskotien ja pysyvien kotien etsimiseen niille kissoille, jotka eivät ole liian villejä uuteen kotiin sijoitettaviksi. Ratkaisuja kissojen kohtaamiin ongelmiin pohdittiin Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan järjestämässä seminaarissa kissojen hyvinvoinnista. Seminaari järjestettiin Helsingissä 21.11.

Kissojen vastuulliseen omistamiseen kuuluu ulkona liikkuvien kissojen sterilaatio tai kastraatio sekä niiden tunnistusmerkintä ja omistajatietojen rekisteröinti. Kissojen kohtaamia ongelmia saattaisi olla mahdollista ratkoa pakollisen kissojen sterilaation tai kastraation kautta.

Kissan arvostuksen nostajaksi on ehdotettu myös kaikkien kissojen pakollista tunnistusmerkintää ja rekisteröintiä. Silloin jokaisella kissalla olisi omistaja, joka on siitä vastuussa. Nykyään vain joka kymmenes löytökissa haetaan takaisin kotiin, mutta tunnistusmerkinnän ja rekisteröinnin avulla kissan omistaja löytyisi varmasti.

– Rekisterin perustaminen ja ylläpito maksaisivat, mutta tuleville maakunnille tulisi säästöjä vähentyneinä hoitopäivinä löytöeläinten talteenottopaikoissa. Säästöjä tulisi myös siitä, että tunnistusmerkinnän ollessa pakollinen hoitokuluille löytyisi aina myös maksaja eli kissan omistajasanoi Suomen Kissaliiton puheenjohtaja Veikko Saarela

Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintöylitarkastaja Tiina Pullolan mukaan kissojen ja koirien pakollista tunnistusmerkintää ja rekisteröintiä ei ole suljettu pois, mutta esimerkiksi kustannuksiin ja rekisterin ylläpitoon liittyviä kysymyksiä on vielä ratkaistava.

– Tunnistusmerkintää ja rekisteröintiä on selvitetty ja valmistelu jatkuu. Asiaa aiotaan pohtia siinä vaiheessa, kun tunnistuslainsäädäntöä uusitaan. Kuulemme mielellämme tietoa vastaavien säännösten toimivuudesta muualla maailmassa.

Suomeen mallia Belgiasta ja Norjasta?

Belgiassa on kiristetty kissoja ja koiria koskevaa lainsäädäntöä vuodesta 1996 lähtien. Tavoitteena on ollut vähentää talteen otettujen eläinten määrää. Vuodesta 2012 lähtien on tiukennettu erityisesti kissoja koskevaa lainsäädäntöä kissapopulaation pienentämiseksi. Kaikkien kissojen luovuttajien tulee kastroida sekä tunnistusmerkitä ja rekisteröidä kissat ennen uuteen kotiin luovuttamista.

Laki koskee niin löytöeläinten talteenottopaikkoja, yksityisiä myyjiä kuin kissan ilmaiseksi luovuttaviakin. Ainoastaan virallisten kasvattajien kasvatuskissoja ja vientikissoja ei tarvitse kastroida.

– Etsimme jatkuvasti parhaita käytäntöjä kunnista selvitysten ja tutkimusten avulla. Haasteena on se, että rekisteriä ei toteutettu samaan aikaan pakollisen tunnistusmerkinnän kanssa, sanoi Flandersin alueen eläinten hyvinvointijaoston johtaja Eric Van Tilburgh.

Monessa Suomea lämpimämmässä maassa harjoitetaan vapaaehtoisvoimin niin sanottua loukuta-leikkaa-palauta -toimintaa. Siinä kissa otetaan kiinni, kastroidaan tai steriloidaan ja palautetaan kiinniottopaikkaan. Pohjoisissa olosuhteissa tämä on hyvin haastavaa, sillä kissat kärsivät pakkasesta ja ruoan puutteesta. Norjassa toimintaa kuitenkin harjoitetaan harkitusti.

– Loukuta-leikkaa-kastroi voi olla hyvä ratkaisu kissoille, jotka ovat liian villiintyneitä adoptoitaviksi. Leikattuna palautetut kissat myös pitävät leikkaamattomat kissat poissa asuinalueeltaan. Ajan myötä tämä pienentää kissapopulaatioiden kokoa ja määrää. Vaarana kuitenkin on, että kissat kärsivät paitsi kylmästä, myös sairauksista ja vammoista, jotka jäävät huomaamatta ja hoitamatta. Miten kissojen hyvinvointia voidaan valvoa riittävästi? Tätä keinoa tulisi käyttää vain vaihtoehtona eläimen lopettamiselle ja vain silloin, kun olosuhteet ovat kissalle turvalliset, sanoo norjalaisen eläinsuojelujärjestö Dyrebeskyttelsen Norgen toiminnanjohtaja Monica Dahlback.

Myöhäisempi vieroittaminen vähentää kissojen käytöshäiriöitä

ead351e5-efe2-42bb-972f-46ee26b748fc-w_960

Kuva: Pixabay

Kissan varhainen vieroitus emosta lisää aggressiivisuutta ja stereotyyppistä käyttäytymistä, kertoo professori Hannes Lohen tutkimusryhmän tuore tutkimus. Helsingin yliopistossa tehdyn tutkimuksen perusteella nykyisten suositusten mukaista 12 viikon luovutusikää kannattaisi nostaa ainakin kahdella viikolla. Myöhäisempi vieroittaminen on helppo ja edullinen tapa parantaa kissan elämänlaatua.

Kissa on suosituin lemmikkimme ja sen hyvinvoinnista ollaan yhä enenevissä määrin kiinnostuneita.

Kansainvälistä keskustelua käydään muun muassa kissan sopivasta luovutusiästä, eli iästä jolloin pentu erotetaan emostaan ja sisaruksistaan ja se muuttaa uuteen kotiin. Suomessa suositellaan, että kissanpentu vieroitettaisiin emosta aikaisintaan 12 viikon iässä, mutta monessa maassa, esimerkiksi Yhdysvalloissa, vieroittaminen vain kahdeksan viikon iässä on yleistä.

Aiemmin on ajateltu, että kissan sosiaalinen herkkyysaika päättyy viimeistään kahdeksan viikon iässä, jonka jälkeen sosiaaliset kokemukset eivät enää juuri muuta käyttäytymistä.

– Havaitsimme, että kissan käyttäytymisessä tapahtuu positiivisia muutoksia vielä nykyisin suositellun 12 viikon luovutusiän jälkeenkin. Olen itsekin kissaharrastaja ja tutkimus vahvistaa aiempia omakohtaisia kokemuksia vieroitusiän merkityksestä kissan hyvinvoinnille. Mielestäni suositellun luovutusiän nostaminen sopisi vuoden hyvinvointiteoksi, sanoo tohtoriopiskelija FM Milla Ahola.

Varhaisen vieroituksen haitallisia vaikutuksia on tutkittu joissain muissa eläinlajeissa, mutta luovutusiän vaikutuksia ei ole aikaisemmin tutkittu kissoilla, vaikka on epäilty sen johtavan käyttäytymisongelmiin.

– Löysimme helpon tavan parantaa kissojen hyvinvointia; ehdotamme, että suositeltua luovutusikää nostettaisiin kahdella viikolla nykyisestä. Maailmassa on valtavasti kissoja ja käytöshäiriöt ovat hyvin yleisiä, joten tällä saattaisi olla merkittävä positiivinen vaikutus kissojen ja heidän omistajiensa hyvinvointiin maailmanlaajuisesti, toteaa professori Hannes Lohi.

Tutkimuksessa hyödynnettiin Lohen ryhmän aiemmin keräämää liki 6000 kissan terveys- ja käyttäytymiskyselyn aineistoa, joka on toistaiseksi maailmanlaajuisesti suurin kissoista kerätty käyttäytymisaineisto. Kysely paljastaa, että monet käyttäytymisongelmat ovat oletettua yleisempiä. Vähintään lievää ongelmakäytöstä raportoitiin yli 80 prosentilla ja vakavaa ongelmakäytöstä neljäsosalla kaikista kissoista. Kissojen ongelmakäytös voi ilmetä esimerkiksi arkuutena, stereotyyppisenä kankaanpurentana, itsensä liiallisena nuolemisena ja aggressiivisuutena.

– Vieroitusikä vaikuttaa kissan myöhempään käyttäytymiseen. Alle kahdeksan viikon iässä vieroitetuilla kissoilla esiintyi enemmän aggressiivisuutta ja stereotyyppistä käyttäytymistä. Aikuisena vieroitetuilla taas esiintyi näitä ongelmia vähemmän kuin muilla kissoilla. 14 viikon iässä vieroitetuilla käytöshäiriöt olivat harvinaisempia kuin aiemmin vieroitetuilla, kertoo Ahola.

Samansuuntaisia tutkimustuloksia on saatu muillakin eläinlajeilla. Esimerkiksi jyrsijöillä, apinoilla ja minkillä aikainen erottaminen emosta johtaa lisääntyneeseen stereotyyppiseen käyttäytymiseen ja aggressiivisuuteen. Sama ilmiö on todettu myös ihmisillä.

– Nämä käyttäytymismuutokset ovat myös yhteydessä toisiinsa. Huomasimme, että lisääntynyt aggressiivisuus lisäsi myös stereotyyppistä käyttäytymistä. Varhaisen vieroitusiän vaikutukset näyttäisivät kanavoituvan nimenomaan aggressiivisuutena ja stereotyyppisenä käytöksenä, joka viittaa muutoksiin aivojen tyvitumakkeiden välittäjäaineissa, toteaa professori Lohi.

Professori Hannes Lohen johtama tutkimusryhmä toimii Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä ja lääketieteellisessä tiedekunnassa sekä Folkhälsanin tutkimuskeskuksessa. Professori Lohen tutkimusta ovat tukeneet mm. Kissaliitto, Jane ja Aatos Erkon Säätiö sekä ERANET-NEURON.

Alkuperäinen artikkeli:
Ahola, M. K., Vapalahti, K., Lohi, H. (2017) Early weaning increases aggression and stereotypic behaviour in cats. Scientific Reports, 7. doi: 10.1038/s41598-017-11173-5.