Kissat

Ainutlaatuinen suomalaisten kissojen terveystutkimus paljastaa yleiset ja rotukohtaiset sairaudet

de321c45-d44e-4d81-a21d-83c79727f60a-main_image

Tutkimuksessa analysoitiin 227 sairauden esiintyvyydet 29 kissarodussa sekä kotikissoissa.

Professori Hannes Lohen tutkimusryhmä Helsingin yliopistosta ja Folkhälsanin tutkimuskeskuksesta on tehnyt ainutlaatuisen tutkimuksen suomalaisten kissojen terveydestä. Kissojen yleisimmät ongelmat liittyvät suun, ihon ja munuaisten terveyteen. Lisäksi tunnistettiin liki 60 rotutyypillistä sairautta. Tuloksia voidaan hyödyntää kissojen hyvinvoinnin parantamisessa, jalostusohjelmien kehittämisessä ja ne luovat vahvan pohjan tuleville geenitutkimuksille erityisesti rotukohtaisten sairauksien osalta. Tutkimus julkaistiin Frontiers in Veterinary Medicine- lehdessä 29.8.2016.

 Kissa on suosituin kotieläin Suomessa. Valtaosa kissoista on sekarotuisia kotikissoja. Rotukissoja rekisteröidään reilut 4000 vuosittain. Kissojen sairauksista löytyy niukasti kirjallisuutta ja systemaattinen koko populaatioon kohdistuva maakohtainen terveystieto puuttuu. Tätä tutkimusta varten kehitettiin perusteellinen terveyskysely, joka sisälsi 227 sairautta ja lisäksi tietoa mm. elinympäristöstä, ruokavaliosta ja käyttäytymisestä. Tutkimuksen tavoitteena oli saada tietoa sairauksien yleisyydestä, rotukohtaisuudesta ja luoda pohjaa geenitutkimuksille ja biopankin rakentamiselle. Perusteellinen kyselytutkimus kartoitti yli 220 sairauden esiintymistä yli 8000 kissan aineistossa.

Kattava tutkimusaineisto sosiaalista mediaa hyödyntäen

– Kissojen sairauksista tiedetään vähän verrattuna esimerkiksi koiriin. Aineiston keruussa hyödynnettiin sosiaalista mediaa ja tutkimus hyötyi merkittävästi kissaharrastajien aktiivisesta osallistumisesta. Valtaosa aineistosta saatiin kasaan reilussa puolessa vuodessa. Aineisto on rakenteeltaan ja kattavuudessaan ainutlaatuinen ja nostaa esille tärkeitä rotukohtaisia perinnöllisiä sairauksia jatkotutkimuksille, kertoo tutkimuksen ykköskirjoittaja FM Katariina Vapalahti.

Tutkimusaineisto on laaja ja käsittää yli 8000 kissaa, joista reilut 1500 oli kotikissoja. Tutkimuksessa analysoitiin 227 sairauden esiintyvyydet 29 kissarodussa sekä kotikissoissa. Tutkimuksessa selvitettiin rotujen ja rotuyhdistelmien yleisimmät sairaudet ja sairausluokat.

– Kaikki rotukohtaiset tulokset rotukohtaisesti, kotikissat mukaan lukien, ovat vapaasti ladattavissa julkaisustamme hyödynnettäväksi oman rodun hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi sekä jatkotutkimuskohteiden valintaan. Kuvia ja taulukoita julkaisussa on satoja. Aineisto on perusteellinen, kertoo Vapalahti.

Uutta tietoa ja pohjaa tuleville tutkimuksille

Tutkimus luo vankan pohjan geenitutkimuksille.

– Löysimme liki 60 rotuspesifistä eli perinnöllistä sairautta, ja vasta kuudelle niistä on tunnistettu geenivirhe. Tutkimus auttaa geenitutkimusstrategian kehittämisessä ja näytekeruun priorisoinnissa. Aineisto paljasti esimerkiksi korat-rodun astman ja ragdollien munuaissairauden. Nämä voivat toimia osin mallina myös vastaaville ihmissairauksille. Aktiivisen yhteistyön kissaharrastajien kanssa pitää jatkua jatkossakin, jotta saadaan tutkimusaineistot yhdessä kasaan. Kissojen perimä on kartoitettu koiran tavoin ja tutkimustyökaluja kyllä löytyy, valaisee professori Hannes Lohi.

Tutkimus antoi myös alustavaa tietoa kissojen käyttäytymisestä ja rotujen välistä eroista: brittikissat ovat esimerkiksi rauhallisempia kuin useimmat muut rodut; turkkilaiset vanit ja bengalit aktiivisempia ja aggressiivisempia kuin muut. Aineistoa on jo hyödynnetty tarkempiin käyttäytymisanalyyseihin, joista on valmisteilla oma julkaisu.

– Tutkimus antaa hyödyllistä tietoa sairauksien ennaltaehkäisyyn ja jalostusohjelmien kehittämiseen. Tulokset osin vastaavat aiempien tutkimusten löydöksiä, mutta antaa myös paljon uutta tietoa sekä rotu- että kotikissojen terveydestä, kertoo Lohi.

Updated advice on the use of colistin products in animals within the European Union: development of resistance and possible impact on human and animal health

Alkuperäisartikkeli:

VapalahtiK, VirtalaA-M, JoensuuT, Tiira K, Tähtinen J, LohiH. Health and behavioral survey of over 8000 Finnish cats. Frontiers Vet Sci, 2016.doi: 10.3389/fvets.2016.00070.

Professori Hannes Lohen johtama tutkimusryhmä toimii Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä ja lääketieteellisessä tiedekunnassa sekä Folkhälsanin tutkimuskeskuksessa. Tutkimusta ovat tukeneet mm. Suomen Kissaliitto, Biocentrum Helsinki ja Jane ja Aatos Erkon Säätiö.

Alkuperäinen artikkeli

Suomessa hylätään 20 000 kissaa vuodessa – Pakollinen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti auttaisi vähentämään kissojen hylkäämistä

kuva-jouko-torssonen2

Kuva: Jouko Torssonen

Kissojen hylkääminen edelleen iso, jopa kasvava ongelma Suomessa. Arviolta 20 000 kissaa vuodessa päätyy löytöeläinten talteenottopaikkoihin, kuolee hylättynä luontoon tai lopetetaan ei-toivottuna.

– Kissa kärsii vähäarvoisen lemmikin maineesta. Moni ei ole valmis maksamaan kissasta mitään ja laiminlyö sen terveyden ja hoidon. Kissojen annetaan lisääntyä vapaasti ja pennuista hankkiudutaan eroon julminkin keinoin. Kun kissaan kyllästytään, se saatetaan hylätä, sanoo SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton vs. toiminnanjohtaja Maria Lindqvist.

Kadonnutta kissaa ei useinkaan etsitä löytöeläinten talteenottopaikasta, sillä eläimen omistajalta peritään hoitopäiviltä koituneet kulut. Vain joka kymmenes löytökissa pääsee takaisin omaan kotiinsa.

Tunnistusmerkityllä ja rekisteröidyllä kissalla on kuitenkin aina omistaja, joka on siitä vastuussa. Pakollinen tunnistusmerkintä ja omistajatietojen rekisteröinti nostaisivat kissan hintaa muutamalla kympillä. Samalla kissoja hankittaisiin harkitummin, niiden hylkääminen vähenisi ja kissan arvostus nousisi.

– Kissa jätetään helposti oman onnensa nojaan, koska moni ajattelee, että uuden saa ilmaiseksi. Kun kissalla ei ole rahallista arvoa, ei omistaja välttämättä ole valmis maksamaan myöskään kissan hoidosta. Vapaana liikkuvaan kissaan ei välttämättä kiinnitetä huomiota etenkään taajaman ulkopuolella, mutta kissa ei pärjää Suomen luonnossa. Etenkin talvipakkanen aiheuttaa paleltumia ja koituu monen kissan kuolemaksi.

Tunnistusmerkintä antaisi signaalin, että kissakin on arvokas. Se myös auttaisi ehkäisemään pentutehtailua, kun jokainen asiallisesti tunnistusmerkitty pentu olisi jäljitettävissä.

– Kun pennunostajat osaisivat kysyä tunnistusmerkintää, vaikeuttaisi se merkitsemättömien pentujen myymistä. Kävisi myös nopeasti ilmi, jos yksi ja sama henkilö myy paljon huonosti hoidettuja, sairaana luovutettuja pentuja. Kasvattaja olisi helpompi saada tuomittua pentutehtailuun liitettävistä rikoksista, kuten petoksesta ja eläinsuojelurikoksista.

Maaseudulla elää kymmenien, jopa satojen villiintyneiden kissojen laumoja tyhjilleen jääneissä rakennuksissa ja ihmisten asumusten liepeillä. Kissat ovat usein sairaita ja sisäsiittoisia. Kissojen perusterveydenhuolto, kuten ulkoilevien kissojen rokottaminen ja leikkautus, on laiminlyöty. Leikkaamattomien kissojen ulkoilukielto auttaisi vähentämään villiintyneiden kissapopulaatioiden ja ei-toivottujen pentujen syntymistä.

– Luxemburgin tuoreen eläinsuojelulain mukaan leikkaamattoman uroskissan päästäminen vapaana ulos on kielletty. Samankaltaisesta laista olisi apua myös Suomen kissoille. Laki auttaisi myös vähentämään hylätyistä ja karanneista kissoista muodostuneita villiintyneitä kissapopulaatioita.

SEYn Minäkin olen arvokas -maatiaiskissakampanja vaatii eläinsuojelulainsäädäntöön kissojen tilannetta parantavia uudistuksia sekä kannustaa omistajia pitämään kissoista hyvää huolta.

Pirkanmaalla tarvitaan uusia sijaiskoteja kodittomille eläimille

pennut_katja-patrikainen

Kuva: Katja Patrikainen

Löytökissasta lemmikiksi -luennolla tuetaan sijaiskotitoimintaa. Tilaisuus on 14.5. kello 10 osoitteessa Sammonkatu 2, Tampere

Pirkanmaalla tarvitaan kipeästi sijaiskoteja kodittomille eläimille. Viime vuonna Pirkanmaan eläinsuojeluyhdistys PESU ry:lle tuli ennätysmäärä uutta kotia etsiviä eläimiä, ja alkuvuosi enteilee vieläkin kiireisempää vuotta yhdistykselle. PESUn sijaiskodeissa on tällä hetkellä 25 koiraa, yli sata kissaa ja kymmenkunta muuta eläintä. Eläinmäärän kasvaessa myös sijaiskoteja tarvitaan lisää.

– Kissoja yhdistyksellemme tulee paljon ja niille tarvitaan aina lisää sijaiskoteja. Tällä hetkellä tarvitsemme koteja myös koirille. PESUlle on alkuvuonna tullut enemmän koiria kuin viime vuonna yhteensä. Etenkin näin kesän korvalla paine löytää uusia sijoituspaikkoja on kova, sanoo PESUn tiedottaja Riikka Ala-Hulkko.

Sijaiskoti on eläimen väliaikainen koti, jossa se saa kuntoutua ja toipua koettelemuksistaan, tervehtyä ja opetella elämää perheenjäsenenä. Monessa tapauksessa sijaiskoti on eläimelle paras paikka päästä uuden elämän alkuun. Sijaiskodissa eläin saa yksilöllistä huolenpitoa kodinomaisessa ympäristössä. Eläimen ominaisuudet pääsevät hyvin esille, jolloin juuri sopivan loppuelämän kodin löytäminen helpottuu. Moni arka eläin oppii sijaiskodissa luottamaan ihmiseen.

– Moni tuntee löytöeläintalojen toiminnan, mutta sijaiskotitoiminta on tuntemattomampaa. Valtaosa kotia etsivistä eläimistä kuitenkin odottaa loppuelämän kotiaan juuri sijaiskodissa. Sijaiskotien vahvuutena on kyky ottaa huomioon eläimen yksilölliset tarpeet. Ihmisiin tottumattomia eläimiä voidaan vähitellen sopeuttaa perhe-elämään ja käytösongelmia voidaan helpottaa. Eläinyksilölle on aikaa, sanoo SEYn vs. toiminnanjohtaja Maria Lindqvist.

Viimeisintä tietoa kissoista – luento kaikille kiinnostuneille

PESU ry ja SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto järjestävät lauantaina 14.5. kello 10 alkaen kissaluennon Tampereen työväenopiston auditoriossa osoitteessa Sammonkatu 2. Kissanhoidon käsikirjan kirjoittaja, ammatillinen opettaja Päivi Ylikorpi luennoi aiheesta Löytökissasta lemmikiksi. Tilaisuudessa on mahdollisuus myös kuulla sijaiskotitoiminnasta ja ilmoittautua sijaiskodiksi. Tapahtumaa sponsoroi Purina Petcare.

– Olemme Purinalla sitoutunet auttamaan paikallisia organisaatioita löytämään rakastavan ja hoitavan kodin lemmikeille. Kun lemmikit ja ihmiset ovat yhdessä, elämä on rikkaampaa. Halusimme lähteä tukemaan tapahtumaa, sillä haluamme auttaa myös sijaiskodeissa uuden elämän alkuun pääseviä kodittomia eläimiä, sanoo Purina Petcaren Pasi Kivilahti.

Lisätiedot:

Facebook-tapahtuma: https://www.facebook.com/events/228226554217263/

Kadonneista kissoista lähes puolet jää noutamatta kotiin pääkaupunkiseudulla

62fbb810-6a07-470d-828d-b7a9f441cec8-main_image

“Kissoja ei ehkä arvosteta tarpeeksi” Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen eläinsuojelueläinlääkäri Elli Valtonen arvelee. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Matti Miinalainen

Pääkaupunkiseudun löytökissoista jopa 40 prosenttia jää noutamatta kotiin löytöeläintalosta. Koirilla vastaava luku on 15 prosenttia. Tiedot selviävät Helsingin Viikin löytöeläintalon viime vuoden tilastoista.

”Tämä voi kuvastaa kissojen arvostuksen puutetta. Tai sitten löytöeläintalon toiminta ei ole kissojen omistajille riittävän tuttua” Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen eläinsuojelueläinlääkäri Elli Valtonen sanoo.

Kissan ulkoilu vapaana taajama-alueella on edelleen tavallista. Helsingin alueella vapaana liikkuvista kissoista tulee runsaasti yhteydenottoja kaupungin ympäristökeskuksen eläinsuojeluvalvontaan. Kissan ulkoilu vapaana taajama-alueella ei ole kissalle turvallista. Lisäksi kissa voi aiheuttaa vahinkoa kaupunkiluonnolle.

Kissoja hoidetaan 10 ja koiria 6 vuorokautta

Pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyö Viikin löytöeläintalon kanssa sujuu erinomaisesti. Löytöeläintalossa hoidettiin vuonna 2015 yhteensä 1357 eläintä, joista 747 oli helsinkiläisiä. Helsinkiläisiä koiria oli 350 (47 %), kissoja 338 (45 %) ja muita pieneläimiä, kuten kaneja ja jyrsijöitä 59 (8 %).

Koirista valtaosa (85 %) haettiin takaisin omaan kotiin, mutta kissoista vain 60 %. Kissat myös viettivät enemmän aikaa löytöeläintalossa. Kissoja hoidettiin keskimäärin kymmenen vuorokautta, koirille kertyi kuusi hoitopäivää. Löytöeläintalolle jääneistä kissoista suurin osa (noin 70 %) sijoitettiin uuteen kotiin joko löytöeläintalon tai Helsingin eläinsuojeluyhdistyksen kautta.

Viikin löytöeläintalo ottaa vastaan Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Kirkkonummen alueelta talteen otetut eläimet sekä viranomaisten eläinsuojelullisista syistä haltuun ottamat eläimet. Viikin löytöeläintalon toiminta on alkanut vuonna 2006. Löytöeläintalo sijaitsee Helsingin Viikissä osoitteessa Koetilantie 13. Lisätietoja löytöeläintalon toiminnasta internetsivuilta www.loytoelaintalo.fi.

Huonokuntoisia kissalaumoja löytyy yhä enemmän – Lauantaina 5.3. vietetään valtakunnallista löytöeläinpäivää.

kissalaumat_kuva-paivi-maki

Villiintyneet kissalaumat työllistävät eläinsuojelutoimijoita lisääntyvässä määrin. Isoissa kissalaumoissa elävillä kissoilla on paljon tarttuvia tauteja, sisäsiittoisuudesta johtuvia epämuodostumia, aliravitsemusta sekä ulko- ja sisäloisia.

Villiintyneillä kissalaumoilla eli kissapopulaatioilla tarkoitetaan joukkoa leikkaamattomia kissoja, jotka lisääntyvät hallitsemattomasti. Tyypillisesti lauma syntyy, kun pihapiiriin ilmestynyttä, leikkaamatonta kissaa aletaan ruokkia. Kissa on nopea lisääntyjä, joten pian pihapiirissä pyöriikin jopa kymmeniä kissoja.

– Monesti kissalauma asuu yksinasuvan ihmisen pihapiirissä. Eläinmäärän holtiton lisääntyminen liittyy usein ihmisen henkisen pahoinvoinnin kasvuun, sanoo SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton vapaaehtoinen eläinsuojeluneuvoja Mira Ekholm-Martikainen.

Isoissa laumoissa pitkään eläneet kissat eivät enää totu ihmisen käsittelyyn. Jos nuoret pennut saadaan hoitoon riittävän varhain, sosiaalistuvat ne yleensä lemmikiksi sopiviksi. Suuri osa aikuisista kiinni otetuista kissoista joudutaan kuitenkin liian arkoina ja pelokkaina lopettamaan.

– Jos kissalaumasta kiinni otettua, sairasta ja villiintynyttä kissaa ei pysty edes lääkitsemään, on eläinsuojeluteko lopettaa se nopeasti ja kivuttomasti. Jokaiselle kissalle, joka vähänkään vaikuttaa siltä, että se voisi sopeutua käsittelyyn ja ihmisen kanssa asumiseen, pyritään järjestämään mahdollisuus sopeutua kotikissaksi, sanoo Ekholm-Martikainen.

SEYn vapaaehtoiset eläinsuojeluneuvojat törmäävät villiintyneisiin kissalaumoihin yhä useammin. SEYn eläinsuojeluneuvojien viime vuoden neuvontakäyntitilastojen mukaan kissamäärä käyntipaikkaa kohden on kasvanut. Yksi syy siihen, että kissalaumat tulevat eläinsuojelutoimijoiden tietoon yhä useammin, on tiedon lisääntyminen ongelmasta.

– Varmasti villiintyneitä kissalaumoja on aina ollut, mutta nyt niistä puhutaan enemmän ja ihmiset puuttuvat niihin herkemmin.

Tehokkaimpana keinona kissapopulaatioiden ehkäisemiseksi pidetään ulkoilevien kissojen leikkauttamista sekä kissojen pakollista tunnistusmerkintää ja omistajatietojen rekisteröintiä.

Suomen löytökissoista vain noin viisi prosenttia haetaan takaisin omaan kotiinsa. Usein syynä on omistajan haluttomuus maksaa kissan hoitopäiviltä koituneita kuluja. Jos kissalla olisi tunnistusmerkintä josta omistajatiedot selviävät, löytäisi huomattavasti useampi kissa takaisin kotiin. Kuntien löytöeläintoiminnasta aiheutuvat kulut laskisivat, kun kissan hoidosta aiheutuneet kulut voisi periä sen omistajalta.

kissalaumat2_kuva-paivi-maki

Myös Euroopan komission mukaan EU-jäsenmaissa tulisi ottaa käyttöön systemaattinen koirien ja kissojen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti. Euroopan parlamentti kannatti helmikuussa 2016 päätöslauselmaa, jonka tavoitteena on lopettaa koirien ja kissojen laiton kauppa EU-maissa. Pääkeino tavoitteen saavuttamiseksi olisi yhtenäisen koirien ja kissojen tunnistusmerkintä- ja rekisteröintijärjestelmän luominen EU-alueelle. EU-maista kissojen rekisteröinti on jo pakollista Kreikassa, Ranskassa ja Slovakiassa.

Kissojen ja koirien pakollisen tunnistusmerkinnän ja omistajatietojen rekisteröinnin avulla voitaisiin ehkäistä myös pentutehtailua.

Suomessa hylätään vuosittain arviolta noin 20 000 kissaa. Kunnalliset löytöeläintalot eivät pääsääntöisesti ota vastaan villiintyneitä kissoja. Villiintyneiden kissalaumojen auttaminen ei kuulu myöskään eläinsuojeluviranomaisille. Käytännössä villiintyneiden kissojen auttaminen jää vapaaehtoisten toimijoiden harteille.

SEY vaatii eläinsuojelulakiin myös muita keinoja löytökissaongelman ratkaisemiseksi. Kunnallisen löytöeläintoiminnan kilpailutuksessa tulee ottaa kriteereiksi hinnan lisäksi henkilökunnan ammattitaito ja eläinten pito-olosuhteet. Kissojen ja muiden pienikokoisten harraste-eläinten kiinniotto ja kuljetus löytöeläintaloon sekä niistä koituneet kustannukset tulee määrätä kuntien tai valtion vastuulle. Nyt kiinniotto ja kuljetus kuormittavat kohtuuttomasti vapaaehtoisia toimijoita sekä ajallisesti että taloudellisesti. Kissat tulee kastroida tai steriloida ennen luovutusta uuteen kotiin.

Jos haluat antaa kissalle kodin, ota yhteys lähimpään SEYn jäsenyhdistykseen. Yhteystiedot löytyvät osoitteestawww.sey.fi. Osoitteessa www.kodittomat.info löytyy suomalaisten eläinsuojeluyhdistysten kautta kotia etsiviä eläimiä.

Kissojen ja koirien pakollinen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti on myös yksi SEYn ja Animalian Eläinlaki-kampanjaa, jolla vaaditaan Suomeen maailman edistyksellisintä eläinsuojelulakia. Vetoomuksen on allekirjoittanut jo yli 40 000 ihmistä. Lisätietoa kampanjasta: www.eläinlaki.fi

Kuvat: Päivi Mäki

Lappeenrannan suunnalla tarvitaan sijaiskoteja kodittomille kissoille

Vector-cat-silhouette-shape2

Suomessa jää vuosittain kodittomaksi noin 20 000 kissaa ja joukko muita lemmikkieläimiä. Yleensä kodittomaksi jäänyt eläin tarvitsee turva- ja hoitopaikan välittömästi. Valtaosalla eläinsuojeluyhdistyksistä ei ole löytöeläintaloa, vaan kodittomalle eläimelle tarvitaan muu väliaikainen sijoituspaikka, jossa sitä hoidetaan, kunnes lopullinen koti löytyy. Suurin osa SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton 42 jäsenyhdistyksestä käyttääkin vapaaehtoisten koteja väliaikaisina sijoituspaikkoina – eli eläinten sijaiskoteina.

Sijaiskoti on eläimen väliaikainen koti, jossa se saa kuntoutua ja toipua koettelemuksistaan, tervehtyä ja opetella elämää perheenjäsenenä. Sijaiskodeista on tällä hetkellä useissa eläinsuojeluyhdistyksissä huutava pula.

– Moni tuntee löytöeläintalojen toiminnan, mutta sijaiskotitoiminta on tuntemattomampaa. Valtaosa kotia etsivistä eläimistä kuitenkin odottaa loppuelämän kotiaan juuri sijaiskodissa. Myös useilla jäsenyhdistyksillämme, joilla on löytöeläintalo, on eläimiä sijaiskodeissa, sanoo SEYn vs. toiminnanjohtaja Maria Lindqvist.

Monessa tapauksessa sijaiskoti on eläimelle paras paikka päästä uuden elämän alkuun. Sijaiskodissa eläin saa yksilöllistä huolenpitoa kodinomaisessa ympäristössä. Eläimen ominaisuudet pääsevät hyvin esille, jolloin juuri sopivan loppuelämän kodin löytäminen helpottuu. Moni arka eläin oppii sijaiskodissa luottamaan ihmiseen.

– Sijaiskotien vahvuutena on kyky ottaa huomioon eläimen yksilölliset tarpeet. Ihmisiin tottumattomia eläimiä voidaan vähitellen sopeuttaa perhe-elämään ja käytösongelmia voidaan helpottaa. Eläinyksilölle on aikaa, sanoo Lindqvist.

Lappeenrannan seudulla sijaiskoteja haetaan nimenomaan kissoille

– Tarvitsemme kissoille sijaiskoteja saadaksemme ne turvaan odottamaan uuden kodin löytymistä. Sijaiskodin tulee olla eläimiä kunnioittava ja vastuuntuntoinen, ja eläimeen täytyy voida sitoutua ennalta määrittelemättömäksi ajaksi. Lappeenrannan seudun eläinsuojeluyhdistys tuo sijaiskotiin tarvittavat tarvikkeet ja kustantaa hiekat ja ruoat sekä mahdolliset lääkäri- ja lääkekulut, sanoo Lappeenrannan eläinsuojeluyhdistyksen sijaiskotivastaava Pirjo Granbäck.

Sijaiskoteja tarvitaan jatkuvasti lisää SEYn jäsenyhdistyksissä. Lisäksi sijaiskodeissa olevat eläimet tarvitsevat rahallista tukea esimerkiksi eläinlääkäri- ja lääkekuluihin sekä muita lahjoituksia. SEY on aloittanut kampanjan uusien sijaiskotien löytämiseksi, sijaiskotitoiminnan tukemiseksi sekä toiminnan tunnetuksi tekemiseksi.

Lisätietoja:

http://lappeenranta.sey.fi/toiminta/sijaiskotitoiminta

sey.fi/sijaiskoti

SEYn 42 jäsenyhdistyksestä 18 on mukana valtakunnallisessa kampanjassa, jolla etsitään sijaiskoteja ensisijaisesti kissoille ja koirille, mutta myös muille eläimille. Sijaiskoteja tarvitaan Lappeenrannan lisäksi muun muassa pääkaupunkiseudulla, Pirkanmaalla, Satakunnassa, Seinäjoella, Oulussa, Kotkassa, Lappeenrannassa ja Joensuussa.

SEYn jäsenyhdistyksen sijaiskodiksi tai esimerkiksi ruokalahjoittajaksi voi ilmoittautua osoitteessa sey.fi/sijaiskoti

Osoitteesta sey.fi/sijaiskoti löytyvät myös juuri valmistuneet Sijaiskotitoiminnan oppaat yhdistyksille ja sijaiskodeille.

Salossa järjestetään sijaiskotien rekrytointitapahtuma 19.12. Sijaiskotien rekrytointitapahtumia järjestetään ensi vuoden aikana eri puolilla Suomea.

Sijaiskotia etsiviä eläimiä voi auttaa lahjoituksella. Tekemällä lahjoitus tilille FI97 8000 1901 0617 63 (Danske Bank) / SEY ry ja käyttämällä viitettä 6088 lahjoitukset ohjautuvat suoraan kodittomien eläinten sijaiskotitoimintaan. SEYllä on rahankeräyslupa, jonka tiedot löytyvät sivulta sey.fi/tue-toimintaa/kerayslupa-ja-tilinumerot

Seinäjoen seudulla tarvitaan sijaiskoteja erityisesti kissoille

ssey

Kuva: Jouko Torssonen. Kuvassa on yhdistyksen kotia etsivä Lissu-kissa.

Seinäjoen seudun eläinsuojeluyhdistys Ssesy ry:lle tulevien kodittomien eläinten määrä on moninkertaistunut, kun eläinsuojeluyhdistyksen toiminta on tullut tutuksi yhä laajemmalle yleisölle. Yhdistykselle tulee yhteydenottoja esimerkiksi löytökissoista lähes päivittäin. Sen myötä uusien sijaiskotien tarve kasvaa jatkuvasti.

Ssesy vastaanottaa vuosittain satoja löytöeläimiä. Niistä valtaosa on kissoja, mutta yhdistykselle tulee aika-ajoin myös koiria ja kaneja. Löytöeläimille etsitään yhdistyksen kautta uudet kodit. Ennen luovutusta uuteen kotiin yhdistys hoidattaa eläimet kuntoon eläinlääkärissä. Esimerkiksi kissat madotetaan, sirutetaan, rokotetaan ja leikataan. Viime vuonna yhdistyksen kautta lähti uusiin koteihin 179 eläintä. Niistä kissoja oli 158, koiria 18 ja kaneja 3.

Koska Ssesyllä ei ole löytöeläimille erillisiä tiloja, sijoitetaan heitteillä olevat eläimet yhdistyksen sijaiskoteihin. Sijaiskodit ovat tavallisia koteja, joissa eläimet elävät perheenjäseninä siihen asti, kunnes oma koti löytyy. Ssesy korvaa sijaiskodeille hoidossa olevien eläinten ruoka-, hiekka-, eläinlääkäri- ja muut kulut. Tällä hetkellä yhdistyksellä on vajaat 40 sijaiskotia, ja kotia etsiviä eläimiä niissä on noin 60.

Sijaiskodeissa asuvien eläinten hoitoon tarvitaan myös ruokalahjoituksia sekä rahallista tukea esimerkiksi eläinlääkärikuluihin.

Jos olet kiinnostunut sijaiskotitoiminnasta tai muusta vapaaehtoistyöstä kodittomien eläinten hyväksi, ota yhteyttä Ssesyn hallitukseen osoitteeseen tassulliset@gmail.com. Lisätietoa toiminnasta löytyy osoitteesta ssesy.fi.

Pidä kissa kiinni kaupungissa

Orange_and_white_tabby_cat-Walking-Hisashi-01

Kuvaoikeudet: Hisashi from Japan

Tiesitkö, että kissaa ei saa ulkoiluttaa vapaana taajama-alueella? Se voi olla vaarallista kissalle ja kaupunkilinnuille.

”Kissaa on syytä ulkoiluttaa taajama-alueella vain kytkettynä tai ulkotarhassa. Eläinsuojelulain mukaan kissan omistajan on huolehdittava sen turvallisuudesta. Liikenteen seassa yksin ulkoileva kissa on kaikkea muuta kuin turvassa”, Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen eläinsuojelueläinlääkäri Elli Valtonen sanoo.

Toinen syy kissan kiinnipidolle on se, että kissa ei saa päästä tekemään tarpeitaan esimerkiksi lasten leikkipaikoille. Kolmanneksi, kissa on Suomen luonnossa vieras laji ja tuhoaa tehokkaasti muun muassa lintujen pesiä ja poikasia.

Opas julki lemmikinomistajille

Tämä tieto ja lukuisat muut käytännöt vinkit lemmikinomistajille selviävät uudesta Lemmikki Helsingissä -oppaasta. Oppaassa on hyödyllisiä vinkkejä erityisesti kissojen ja koirien omistajille. Lemmikin pito lisää tutkitusti omistajansa hyvinvointia ja onnellisuutta.

Helsingin kaupungin ympäristökeskus julkaisee Lemmikki Helsingissä -oppaan maanantaina 4. toukokuuta Viikin pop-up kissakahvilan avajaisissa Yliopistollisella eläinsairaalalla osoitteessa Koetilantie 7. Kissakahvila on avoinna viikon ja sen avulla halutaan kiinnittää huomiota kissan asemaan. Kyseessä on kaikkien aikojen ensimmäinen kissakahvila Helsingissä.

Kissakahvilan järjestää Yliopistollinen eläinsairaala yhteistyössä Kissakerho Felisin, Helsingin eläinsuojeluyhdistyksen, Viikin Löytöeläintalon, Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen, Royal Canin Finlandin, Megaeläimen ja Amica-ravintola Tähkän kanssa.

Kaupungin eläinlääkäri tavattavissa Kissakahvilassa

Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen eläinlääkäri neuvoo lemmikinomistajia ja jakaa uutta Lemmikki Helsingissä -esitettä Viikin kissakahvilassa seuraavasti:

Ma 4.5. klo 13.30-15
Ti 5.5. klo 13.30-15
Ke 6.5. klo 13.30-15
To 7.5. klo 9-10.30
Pe 8.5. 9-10.30

Tutustu Lemmikki Helsingissä -oppaaseen täällä

Kissojen ja koirien pakollisen tunnistusmerkinnän ja rekisteröinnin mahdollisuuksia selvitetty

4.1.1

Eläinsuojelulain uudistamiseen liittyen on selvitetty koirien ja kissojen pakollisen merkinnän ja rekisteröinnin järjestämisen mahdollisuuksia ja vaikutuksia. Selvityksen teki maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta Eläinten hyvinvointikeskus.

Rekisterin luomisessa ja ylläpidossa voitaisiin hyödyntää jo olemassa olevia järjestelmiä. Rekisterin pystyttämisestä ja ylläpidosta aiheutuisi kustannuksia ja merkintä- ja rekisteröintivelvoitteen valvonta vaatisi myös viranomaisresursseja. Merkintä- ja rekisteröintivelvoite parantaisi etenkin kissojen asemaa. Se saattaisi antaa myös epäsuorasti keinoja puuttua koirien laittomiin tuonteihin ja pentutehtailuun.

Kissojen ja koirien tunnistusmerkintä ja rekisteröinti tarkoittaa sitä, että jokaisella eläimellä on tunnistusmerkintä, jonka tiedot on yhdessä omistajatietojen kanssa kirjattu rekisteriin. Näin esimerkiksi löytöeläimen omistajan tiedot löytyvät rekisteristä, ja eläin pääsee nopeasti takaisin kotiin. Rekisteri toimii myös toiseen suuntaan: tietyllä henkilöllä olevien eläinten tiedot on mahdollista tarkastaa rekisteristä. Tunnistusmerkintänä käytetään yleisimmin eläimen nahan alle asetettavaa mikrosirua.

Koirien tunnistusmerkinnästä ja rekisteröinnistä on jo säädetty kattavasti useissa Euroopan maissa. Koirien tunnistusmerkinnän ja rekisteröinnin avulla muun muassa kontrolloidaan koirien kantamaa rabiesta, pyritään puuttumaan löytöeläinongelmaan ja ehkäistään laitonta eläinten tuontia. Kissojen rekisteröinnistä on säädetty harvemmin. Kattavia selvityksiä siitä, kuinka rekisteröintivaatimus on vaikuttanut, ei ole tehty.

Kissoille merkintä- ja rekisteröintijärjestelmä olisi tarpeellisempi kuin koirille. Kissoja tulee löytöeläinhoitoloihin vuositasolla noin 10 000, ja vain pieni osa niistä palautuu takaisin omistajilleen. Koirat on jo melko kattavasti rekisteröity vapaaehtoisiin rekistereihin. Koirien kohdalla tarvitaan kuitenkin velvoite tietojen pitämiseksi ajan tasalla, sekä työkaluja laittomiin tuonteihin ja pentutehtailuun puuttumiseen.

Rekisteröintivelvoitteen valvontaan tulisi antaa selkeä ohjeistus, jotta valvonnalle ei aiheudu lisätöitä, vaan rekisteristä muodostuisi työkalu, joka tukee valvonnan työtä. Rekisteristä kannattaisi tehdä avoin myös muiden lemmikkieläinten tunnistustietojen tallentamiselle. Mitä enemmän eläimiä rekisteröidään ja mitä suuremman osuuden eläimistä rekisteri kattaa, sitä alhaisemmaksi tulee yksittäisen eläimen rekisteröintikustannus.

Selvitys on ladattavissa Eläinten hyvinvointikeskuksen www.eläintieto.fi -verkkosivuilla
Lisätietoja eläinsuojelulain uudistamisesta http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/elaimet/elainsuojelulaki.html

Laiminlyödyt kissat vievät leijonanosan eläinsuojelijoiden resursseista – SEY julkaisi kissoihin liittyvät tavoitteensa uuteen eläinsuojelulakiin

Ginger domestic kitten (Felis catus) rolling on back playing

Eläinsuojelulain kokonaisuudistus on parhaillaan käynnissä, ja SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto on julkaissut yksityiskohtaiset tavoitteensa lain uudistukselle. SEY julkaisee nyt kissojen hyvinvointiin liittyvät tavoitteensa uuteen eläinsuojelulakiin.

Löytöeläintaloihin päätyy vuosittain noin 10 000 kissaa – hylätyistä lemmikkieläimistä noin 90 prosenttia on kissoja. SEYn arvion mukaan vähintään yhtä monta kissaa kuolee luontoon tai lopetetaan ei-toivottuna joka vuosi.

– Kissoihin liittyvät eläinsuojeluongelmat työllistävät vapaaehtoisia valtavasti. Sadat vapaaehtoiset tekevät vuosittain tuhansia tunteja työtä kissojen kärsimyksen vähentämiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi. Työtaakka tuntuu monista ylivoimaiselta. Kissojen kärsimystä ja ihmisten hätää eläinten puolesta on kuitenkin mahdollista lievittää. Nyt tarvitaan lainsäätäjän tahtoa asian edistämiseksi, kommentoi SEYn toiminnanjohtaja, eläinlääkäri Kati Pulli.

– On vahingollista ajatella, että kissa on puolivilli eläin, joka pitää itsestään huolta ja etsii ruokansa ja turvapaikkansa itse. Tavoitteenamme on, että jokaisella kissalla – kuten kaikilla kesyeläimillä – on omistaja, joka vastaa eläimen terveydestä ja hyvinvoinnista, sanoo Pulli.

SEYn tavoitteena on kissojen sterilisaation ja kastraation huomattava yleistyminen, jotta suunnittelemattomien pentueiden määrä saadaan vähenemään. Erityisen tärkeää olisi kaikkien ulkoilevien kissojen leikkauttaminen. Tätä tulee SEYn mielestä edistää lainsäädännöllä. Lakiin tulee kirjata myös asteittain voimaan tuleva velvollisuus tunnistusmerkitä kissat ja merkitä omistajan tiedot rekisteriin.

– Monilla paikkakunnilla huolta aiheuttavat erityisesti villiintyneet, hylätyistä kissoista lisääntyneet kissapopulaatiot. Lisäksi yksittäisiä hylättyjä ja kodittomia kissoja löytyy ympäri vuoden. Ilman omistajaa elävät kissat ovat yleensä aliravittuja, sairaita ja sisäsiittoisia, kertoo Pulli.

– Villiintyneiden kissojen kiinniotto ja hoito ei kuulu nykylainsäädännössä kenellekään. Monet eläinsuojeluviranomaiset pesevätkin asiasta kätensä. Kissapopulaatioita hillitään monin paikoin vapaaehtoisvoimin, mutta läheskään kaikkialla tämä ei ole mahdollista. Myös tähän asiaan toivomme ratkaisua uudessa laissa.

SEYn mielestä kissojen ongelmat olisi järkevintä ehkäistä ennalta.

– Kissaongelmat eivät ratkea ilman huomattavaa asennemuutosta. Lainsäädännöllä voidaan kuitenkin luoda edellytykset muutokselle. Ikävä kyllä kissojen hyvinvointiongelmia vähätellään monesti, ja vaatimuksiin kissojen hyvinvoinnin parantamisesta suhtaudutaan jopa huvittuneesti.

– Kissa on kärsimyskykyinen ja tunteva eläin siinä missä muutkin. Sillä on oikeus turvalliseen elinympäristöön, kivuttomaan ja lajityypilliseen elämään, terveydenhoitoon sekä oikeaan ravitsemukseen. Tämä on otettava huomioon niin lainsäädännössä kuin käytännöissäkin, sanoo Pulli.

Lisätietoja:

– SEY esittää eläinsuojelulakiin tavoitteita 13 eri teemalla. Yksittäisiä tavoitteita on yli 150. Kaikki SEYn tavoitteet ovat nähtävissä nettisivustolla www.elainsuojelulaki.fi.

– SEYn jäsenyhdistykset ja vapaaehtoiset järjestävät kissojen leikkautus- ja tunnistusmerkintätapahtumia ympäri Suomen. Tarvitaan huomattavia lisäresursseja, jotta vapaaehtoinen toiminta kattaisi koko maan.

SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto on vuodesta 1901 eläinsuojelutyötä tehnyt Suomen suurin eläinsuojelujärjestö ja eläinsuojelun asiantuntija. SEYn toimialaan kuuluvat kaikki eläimet ja liiton toiminta kattaa koko maan.