Kissat

Kissojen eläinsuojeluongelmiin toivotaan tukea uudesta eläinsuojelulaista

cat-friends

Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta järjesti kissojen hyvinvointiin keskittyvän seminaarin 21.11. yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön kanssa. Seminaarissa keskusteltiin siitä, miten kissojen arvostusta voisi parantaa, miten omistajat saataisiin kantamaan paremmin vastuuta, ja mitä uutta maa- ja metsätalousministeriön valmistelema uusi eläinsuojelulaki voisi tuoda kissojen tilanteeseen.

Kissojen arvostuksen puute on merkittävin kissojen eläinsuojeluongelmia aiheuttava asia yhteiskunnassamme. Kissojen hylkääminen ja hylättyjen kissojen eläminen vapaasti lisääntyvissä kissalaumoissa on tavallista etenkin maaseudulla. Näillä niin sanotuilla populaatiokissoilla on hoitamattomuudesta ja sisäsiittoisuudesta johtuvia sairauksia ja vammoja. Vapaaehtoiset toimijat käyttävät valtavasti resursseja kissojen loukuttamiseen sekä sijaiskotien ja pysyvien kotien etsimiseen niille kissoille, jotka eivät ole liian villejä uuteen kotiin sijoitettaviksi.

Kissan arvostuksen nostajaksi on ehdotettu myös kaikkien kissojen pakollista tunnistusmerkintää ja rekisteröintiä. Silloin jokaisella kissalla olisi omistaja, joka on siitä vastuussa. Nykyään arviolta vain joka kymmenes löytökissa haetaan takaisin kotiin, mutta tunnistusmerkinnän avulla kissan omistaja löytyisi varmasti.

Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintöylitarkastaja Tiina Pullolan mukaan kissojen ja koirien pakollista tunnistusmerkintää ja rekisteröintiä ei ole suljettu pois, mutta esimerkiksi kustannuksiin ja rekisterin ylläpitoon liittyviä kysymyksiä on vielä ratkaistava.

– Tunnistusmerkintää ja rekisteröintiä on selvitetty ja valmistelu jatkuu. Asiaa aiotaan pohtia siinä vaiheessa, kun tunnistuslainsäädäntöä uusitaan. Kuulemme mielellämme tietoa vastaavien säännösten toimivuudesta muualla maailmassa.

Lakiehdotukseen ollaan sisällyttämässä maakunnille velvollisuus julkaista tilasto vuosittain talteen otetuista löytöeläimistä. Tilastoinnin avulla saataisiin kerättyä tietoa siitä, kuinka paljon löytöeläimiä talteen otetaan ja mihin suuntaan määrä kehittyy. Lisäksi ehdotukseen ollaan lisäämässä muun muassa säännös siitä, että nisäkkäiden pitäjän tulisi estää pitämiensä eläinten hallitsematon lisääntyminen. Tällä voitaisiin puuttua esimerkiksi vapaasti lisääntyviin kissalaumoihin nykyistä tehokkaammin.

Ehdotuksen laiksi eläinten hyvinvoinnista on tarkoitus lähteä lausuntokierrokselle joulukuussa 2017 ja eduskunnan käsittelyyn keväällä 2018. Uuden eläinsuojelulain on tavoitteena tulla voimaan vuonna 2020.

Uusia keinoja kissojen arvostuksen ja omistajien vastuullisuuden lisäämiseen

kitty-cat-1374676578uQX

Kissojen arvostuksen puute on merkittävin kissojen eläinsuojeluongelmia aiheuttava asia yhteiskunnassamme. Kissojen hylkääminen ja hylättyjen kissojen eläminen vapaasti lisääntyvissä laumoissa on tavallista etenkin maaseudulla. Näillä niin sanotuilla populaatiokissoilla on hoitamattomuudesta ja sisäsiittoisuudesta johtuvia sairauksia ja vammoja.

Vapaaehtoiset toimijat käyttävät valtavasti resursseja kissojen loukuttamiseen sekä sijaiskotien ja pysyvien kotien etsimiseen niille kissoille, jotka eivät ole liian villejä uuteen kotiin sijoitettaviksi. Ratkaisuja kissojen kohtaamiin ongelmiin pohdittiin Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan järjestämässä seminaarissa kissojen hyvinvoinnista. Seminaari järjestettiin Helsingissä 21.11.

Kissojen vastuulliseen omistamiseen kuuluu ulkona liikkuvien kissojen sterilaatio tai kastraatio sekä niiden tunnistusmerkintä ja omistajatietojen rekisteröinti. Kissojen kohtaamia ongelmia saattaisi olla mahdollista ratkoa pakollisen kissojen sterilaation tai kastraation kautta.

Kissan arvostuksen nostajaksi on ehdotettu myös kaikkien kissojen pakollista tunnistusmerkintää ja rekisteröintiä. Silloin jokaisella kissalla olisi omistaja, joka on siitä vastuussa. Nykyään vain joka kymmenes löytökissa haetaan takaisin kotiin, mutta tunnistusmerkinnän ja rekisteröinnin avulla kissan omistaja löytyisi varmasti.

– Rekisterin perustaminen ja ylläpito maksaisivat, mutta tuleville maakunnille tulisi säästöjä vähentyneinä hoitopäivinä löytöeläinten talteenottopaikoissa. Säästöjä tulisi myös siitä, että tunnistusmerkinnän ollessa pakollinen hoitokuluille löytyisi aina myös maksaja eli kissan omistajasanoi Suomen Kissaliiton puheenjohtaja Veikko Saarela

Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintöylitarkastaja Tiina Pullolan mukaan kissojen ja koirien pakollista tunnistusmerkintää ja rekisteröintiä ei ole suljettu pois, mutta esimerkiksi kustannuksiin ja rekisterin ylläpitoon liittyviä kysymyksiä on vielä ratkaistava.

– Tunnistusmerkintää ja rekisteröintiä on selvitetty ja valmistelu jatkuu. Asiaa aiotaan pohtia siinä vaiheessa, kun tunnistuslainsäädäntöä uusitaan. Kuulemme mielellämme tietoa vastaavien säännösten toimivuudesta muualla maailmassa.

Suomeen mallia Belgiasta ja Norjasta?

Belgiassa on kiristetty kissoja ja koiria koskevaa lainsäädäntöä vuodesta 1996 lähtien. Tavoitteena on ollut vähentää talteen otettujen eläinten määrää. Vuodesta 2012 lähtien on tiukennettu erityisesti kissoja koskevaa lainsäädäntöä kissapopulaation pienentämiseksi. Kaikkien kissojen luovuttajien tulee kastroida sekä tunnistusmerkitä ja rekisteröidä kissat ennen uuteen kotiin luovuttamista.

Laki koskee niin löytöeläinten talteenottopaikkoja, yksityisiä myyjiä kuin kissan ilmaiseksi luovuttaviakin. Ainoastaan virallisten kasvattajien kasvatuskissoja ja vientikissoja ei tarvitse kastroida.

– Etsimme jatkuvasti parhaita käytäntöjä kunnista selvitysten ja tutkimusten avulla. Haasteena on se, että rekisteriä ei toteutettu samaan aikaan pakollisen tunnistusmerkinnän kanssa, sanoi Flandersin alueen eläinten hyvinvointijaoston johtaja Eric Van Tilburgh.

Monessa Suomea lämpimämmässä maassa harjoitetaan vapaaehtoisvoimin niin sanottua loukuta-leikkaa-palauta -toimintaa. Siinä kissa otetaan kiinni, kastroidaan tai steriloidaan ja palautetaan kiinniottopaikkaan. Pohjoisissa olosuhteissa tämä on hyvin haastavaa, sillä kissat kärsivät pakkasesta ja ruoan puutteesta. Norjassa toimintaa kuitenkin harjoitetaan harkitusti.

– Loukuta-leikkaa-kastroi voi olla hyvä ratkaisu kissoille, jotka ovat liian villiintyneitä adoptoitaviksi. Leikattuna palautetut kissat myös pitävät leikkaamattomat kissat poissa asuinalueeltaan. Ajan myötä tämä pienentää kissapopulaatioiden kokoa ja määrää. Vaarana kuitenkin on, että kissat kärsivät paitsi kylmästä, myös sairauksista ja vammoista, jotka jäävät huomaamatta ja hoitamatta. Miten kissojen hyvinvointia voidaan valvoa riittävästi? Tätä keinoa tulisi käyttää vain vaihtoehtona eläimen lopettamiselle ja vain silloin, kun olosuhteet ovat kissalle turvalliset, sanoo norjalaisen eläinsuojelujärjestö Dyrebeskyttelsen Norgen toiminnanjohtaja Monica Dahlback.

Myöhäisempi vieroittaminen vähentää kissojen käytöshäiriöitä

ead351e5-efe2-42bb-972f-46ee26b748fc-w_960

Kuva: Pixabay

Kissan varhainen vieroitus emosta lisää aggressiivisuutta ja stereotyyppistä käyttäytymistä, kertoo professori Hannes Lohen tutkimusryhmän tuore tutkimus. Helsingin yliopistossa tehdyn tutkimuksen perusteella nykyisten suositusten mukaista 12 viikon luovutusikää kannattaisi nostaa ainakin kahdella viikolla. Myöhäisempi vieroittaminen on helppo ja edullinen tapa parantaa kissan elämänlaatua.

Kissa on suosituin lemmikkimme ja sen hyvinvoinnista ollaan yhä enenevissä määrin kiinnostuneita.

Kansainvälistä keskustelua käydään muun muassa kissan sopivasta luovutusiästä, eli iästä jolloin pentu erotetaan emostaan ja sisaruksistaan ja se muuttaa uuteen kotiin. Suomessa suositellaan, että kissanpentu vieroitettaisiin emosta aikaisintaan 12 viikon iässä, mutta monessa maassa, esimerkiksi Yhdysvalloissa, vieroittaminen vain kahdeksan viikon iässä on yleistä.

Aiemmin on ajateltu, että kissan sosiaalinen herkkyysaika päättyy viimeistään kahdeksan viikon iässä, jonka jälkeen sosiaaliset kokemukset eivät enää juuri muuta käyttäytymistä.

– Havaitsimme, että kissan käyttäytymisessä tapahtuu positiivisia muutoksia vielä nykyisin suositellun 12 viikon luovutusiän jälkeenkin. Olen itsekin kissaharrastaja ja tutkimus vahvistaa aiempia omakohtaisia kokemuksia vieroitusiän merkityksestä kissan hyvinvoinnille. Mielestäni suositellun luovutusiän nostaminen sopisi vuoden hyvinvointiteoksi, sanoo tohtoriopiskelija FM Milla Ahola.

Varhaisen vieroituksen haitallisia vaikutuksia on tutkittu joissain muissa eläinlajeissa, mutta luovutusiän vaikutuksia ei ole aikaisemmin tutkittu kissoilla, vaikka on epäilty sen johtavan käyttäytymisongelmiin.

– Löysimme helpon tavan parantaa kissojen hyvinvointia; ehdotamme, että suositeltua luovutusikää nostettaisiin kahdella viikolla nykyisestä. Maailmassa on valtavasti kissoja ja käytöshäiriöt ovat hyvin yleisiä, joten tällä saattaisi olla merkittävä positiivinen vaikutus kissojen ja heidän omistajiensa hyvinvointiin maailmanlaajuisesti, toteaa professori Hannes Lohi.

Tutkimuksessa hyödynnettiin Lohen ryhmän aiemmin keräämää liki 6000 kissan terveys- ja käyttäytymiskyselyn aineistoa, joka on toistaiseksi maailmanlaajuisesti suurin kissoista kerätty käyttäytymisaineisto. Kysely paljastaa, että monet käyttäytymisongelmat ovat oletettua yleisempiä. Vähintään lievää ongelmakäytöstä raportoitiin yli 80 prosentilla ja vakavaa ongelmakäytöstä neljäsosalla kaikista kissoista. Kissojen ongelmakäytös voi ilmetä esimerkiksi arkuutena, stereotyyppisenä kankaanpurentana, itsensä liiallisena nuolemisena ja aggressiivisuutena.

– Vieroitusikä vaikuttaa kissan myöhempään käyttäytymiseen. Alle kahdeksan viikon iässä vieroitetuilla kissoilla esiintyi enemmän aggressiivisuutta ja stereotyyppistä käyttäytymistä. Aikuisena vieroitetuilla taas esiintyi näitä ongelmia vähemmän kuin muilla kissoilla. 14 viikon iässä vieroitetuilla käytöshäiriöt olivat harvinaisempia kuin aiemmin vieroitetuilla, kertoo Ahola.

Samansuuntaisia tutkimustuloksia on saatu muillakin eläinlajeilla. Esimerkiksi jyrsijöillä, apinoilla ja minkillä aikainen erottaminen emosta johtaa lisääntyneeseen stereotyyppiseen käyttäytymiseen ja aggressiivisuuteen. Sama ilmiö on todettu myös ihmisillä.

– Nämä käyttäytymismuutokset ovat myös yhteydessä toisiinsa. Huomasimme, että lisääntynyt aggressiivisuus lisäsi myös stereotyyppistä käyttäytymistä. Varhaisen vieroitusiän vaikutukset näyttäisivät kanavoituvan nimenomaan aggressiivisuutena ja stereotyyppisenä käytöksenä, joka viittaa muutoksiin aivojen tyvitumakkeiden välittäjäaineissa, toteaa professori Lohi.

Professori Hannes Lohen johtama tutkimusryhmä toimii Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä ja lääketieteellisessä tiedekunnassa sekä Folkhälsanin tutkimuskeskuksessa. Professori Lohen tutkimusta ovat tukeneet mm. Kissaliitto, Jane ja Aatos Erkon Säätiö sekä ERANET-NEURON.

Alkuperäinen artikkeli:
Ahola, M. K., Vapalahti, K., Lohi, H. (2017) Early weaning increases aggression and stereotypic behaviour in cats. Scientific Reports, 7. doi: 10.1038/s41598-017-11173-5.

Ikkunoista ja parvekkeilta putoaminen on kissalle kohtalokasta

annoyed-cat

Ilmojen lämmetessä myös kissakodeissa avataan ikkunoita ja parvekkeiden ovia sepposelleen. Tämä altistaa kissat vaaraan, mikäli ikkunoita ja parvekkeita ei ole verkotettu tai lasitettu. Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY toivookin kissatalouksien suojaavan parvekkeensa verkolla tai lasituksella ja pitämään huolen siitä, että kissat eivät pääse tipahtamaan ikkunoista.

Jos kissa putoaa kerrostalon ikkunasta tai parvekkeelta, se voi vammautua pahasti tai kuolla. Tyypillisimpiä vammoja ovat rintakehän ja pään alueen vauriot, etujalkojen, kylkiluiden ja lantion murtumat, nikamamurtumat, virtsarakon tai keuhkojen repeytyminen ja vatsan alueen vauriot. Kaupunkioloissa matalaltakin pudonnut kissa saattaa loukkaantua pahoin, koska alla ei ole pehmeää maastoa.

– Parvekeverkko tai -lasitus pelastaisi joka vuosi useita kissoja kuolemalta ja vakavilta loukkaantumisilta, sillä pelkkä parvekkeen kaide ei pidättele kissaa. Myös ikkunat on syytä verkottaa tai varustaa ikkunan aukeamista rajoittavilla välisulkimilla ja pitää ne hyvin pienellä raollaan, sillä kissa mahtuu päänsä levyisestä tuuletusaukosta ja voi tipahtaa. Vaikka pudonnut kissa ei loukkaantuisikaan, se joutuu joka tapauksessa ulos kodistaan ja voi kadota, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Kissat ovat taitavia tasapainoilijoita, mutta niillekin sattuu vahinkoja. Kissat ovat uteliaita, ja ne voivat horjahtaa tavoitellessaan hyönteisiä tai seuratessaan lintujen liikkeitä. Yhtäkkinen äänikin voi säikäyttää kissan ja aiheuttaa hengenvaarallisen tipahtamisen. Kissat saattavat pyrkiä myös omatoimisesti ulos omille teilleen suhteellisen korkealta olevista ikkunoista ja parvekkeilta.
Toisin kuin yleisesti uskotaan, kissat eivät välttämättä pysty kääntymään pudotuksen aikana ja laskeutumaan jaloilleen. Mitä matalammasta pudotuksesta on kyse, sitä vaikeampaa on kääntyminen jaloilleen. Jos kissa sattuisi putoamaan korkealta ja ehtisikin kääntyä jaloilleen, se saattaa iskeytyä maahan niin kovalla voimalla, että kissan jalat eivät kestä törmäystä.

Putoamisvammat voivat invalidisoida kissan pahoin ja vaatia monia kalliita hoitokertoja. Korkealta tipahtanut kissa on aina vietävä eläinlääkärin vastaanotolle, vaikka eläimellä ei olisikaan ulkoisia vaurioita tai oireilua.

Ruotsissa yli viiden metrin korkeudessa asuvien kissanomistajien on eläinsuojeluasetuksen nojalla pakko varustaa parvekkeensa verkolla tai muulla vastaavalla suojalla, jos kissa oleskelee parvekkeella yksin. Itävallassakin kissojen omistajilla on velvoite suojella lemmikkejään tipahtamasta parvekkeilta tai ikkunoista.

– Suomessa parvekkeiden suojaaminen on tällä hetkellä eläinten omistajien oman valinnan varassa, eivätkä heistä kaikki valitettavasti koe sitä tarpeelliseksi. Erityisen ongelmallista on se, että toisinaan parvekeverkkojen asettamista vastustaa taloyhtiö, joka katsoo verkon olevan sopimaton talon julkisivuun, sanoo Luukkainen.

Kissatalouksien parvekeverkkopakosta määrätään Ruotsin koirien ja kissojen pidolle määrättyjen eläinsuojeluasetusten kolmannen luvun 8 §:ssä (s. 13):

http://www.jordbruksverket.se/download/18.26424bf71212ecc74b080001024/1370040518362/2008-005.pdf

Itävallan asetuksessa velvoitetaan suojelemaan kissoja tipahtamasta parvekkeilta tai ikkunoista (2. luku kohta 11):

https://www.ris.bka.gv.at/GeltendeFassung.wxe?Abfrage=Bundesnormen&Gesetzesnummer=20003860

Ainutlaatuinen suomalaisten kissojen terveystutkimus paljastaa yleiset ja rotukohtaiset sairaudet

de321c45-d44e-4d81-a21d-83c79727f60a-main_image

Tutkimuksessa analysoitiin 227 sairauden esiintyvyydet 29 kissarodussa sekä kotikissoissa.

Professori Hannes Lohen tutkimusryhmä Helsingin yliopistosta ja Folkhälsanin tutkimuskeskuksesta on tehnyt ainutlaatuisen tutkimuksen suomalaisten kissojen terveydestä. Kissojen yleisimmät ongelmat liittyvät suun, ihon ja munuaisten terveyteen. Lisäksi tunnistettiin liki 60 rotutyypillistä sairautta. Tuloksia voidaan hyödyntää kissojen hyvinvoinnin parantamisessa, jalostusohjelmien kehittämisessä ja ne luovat vahvan pohjan tuleville geenitutkimuksille erityisesti rotukohtaisten sairauksien osalta. Tutkimus julkaistiin Frontiers in Veterinary Medicine- lehdessä 29.8.2016.

 Kissa on suosituin kotieläin Suomessa. Valtaosa kissoista on sekarotuisia kotikissoja. Rotukissoja rekisteröidään reilut 4000 vuosittain. Kissojen sairauksista löytyy niukasti kirjallisuutta ja systemaattinen koko populaatioon kohdistuva maakohtainen terveystieto puuttuu. Tätä tutkimusta varten kehitettiin perusteellinen terveyskysely, joka sisälsi 227 sairautta ja lisäksi tietoa mm. elinympäristöstä, ruokavaliosta ja käyttäytymisestä. Tutkimuksen tavoitteena oli saada tietoa sairauksien yleisyydestä, rotukohtaisuudesta ja luoda pohjaa geenitutkimuksille ja biopankin rakentamiselle. Perusteellinen kyselytutkimus kartoitti yli 220 sairauden esiintymistä yli 8000 kissan aineistossa.

Kattava tutkimusaineisto sosiaalista mediaa hyödyntäen

– Kissojen sairauksista tiedetään vähän verrattuna esimerkiksi koiriin. Aineiston keruussa hyödynnettiin sosiaalista mediaa ja tutkimus hyötyi merkittävästi kissaharrastajien aktiivisesta osallistumisesta. Valtaosa aineistosta saatiin kasaan reilussa puolessa vuodessa. Aineisto on rakenteeltaan ja kattavuudessaan ainutlaatuinen ja nostaa esille tärkeitä rotukohtaisia perinnöllisiä sairauksia jatkotutkimuksille, kertoo tutkimuksen ykköskirjoittaja FM Katariina Vapalahti.

Tutkimusaineisto on laaja ja käsittää yli 8000 kissaa, joista reilut 1500 oli kotikissoja. Tutkimuksessa analysoitiin 227 sairauden esiintyvyydet 29 kissarodussa sekä kotikissoissa. Tutkimuksessa selvitettiin rotujen ja rotuyhdistelmien yleisimmät sairaudet ja sairausluokat.

– Kaikki rotukohtaiset tulokset rotukohtaisesti, kotikissat mukaan lukien, ovat vapaasti ladattavissa julkaisustamme hyödynnettäväksi oman rodun hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi sekä jatkotutkimuskohteiden valintaan. Kuvia ja taulukoita julkaisussa on satoja. Aineisto on perusteellinen, kertoo Vapalahti.

Uutta tietoa ja pohjaa tuleville tutkimuksille

Tutkimus luo vankan pohjan geenitutkimuksille.

– Löysimme liki 60 rotuspesifistä eli perinnöllistä sairautta, ja vasta kuudelle niistä on tunnistettu geenivirhe. Tutkimus auttaa geenitutkimusstrategian kehittämisessä ja näytekeruun priorisoinnissa. Aineisto paljasti esimerkiksi korat-rodun astman ja ragdollien munuaissairauden. Nämä voivat toimia osin mallina myös vastaaville ihmissairauksille. Aktiivisen yhteistyön kissaharrastajien kanssa pitää jatkua jatkossakin, jotta saadaan tutkimusaineistot yhdessä kasaan. Kissojen perimä on kartoitettu koiran tavoin ja tutkimustyökaluja kyllä löytyy, valaisee professori Hannes Lohi.

Tutkimus antoi myös alustavaa tietoa kissojen käyttäytymisestä ja rotujen välistä eroista: brittikissat ovat esimerkiksi rauhallisempia kuin useimmat muut rodut; turkkilaiset vanit ja bengalit aktiivisempia ja aggressiivisempia kuin muut. Aineistoa on jo hyödynnetty tarkempiin käyttäytymisanalyyseihin, joista on valmisteilla oma julkaisu.

– Tutkimus antaa hyödyllistä tietoa sairauksien ennaltaehkäisyyn ja jalostusohjelmien kehittämiseen. Tulokset osin vastaavat aiempien tutkimusten löydöksiä, mutta antaa myös paljon uutta tietoa sekä rotu- että kotikissojen terveydestä, kertoo Lohi.

Updated advice on the use of colistin products in animals within the European Union: development of resistance and possible impact on human and animal health

Alkuperäisartikkeli:

VapalahtiK, VirtalaA-M, JoensuuT, Tiira K, Tähtinen J, LohiH. Health and behavioral survey of over 8000 Finnish cats. Frontiers Vet Sci, 2016.doi: 10.3389/fvets.2016.00070.

Professori Hannes Lohen johtama tutkimusryhmä toimii Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä ja lääketieteellisessä tiedekunnassa sekä Folkhälsanin tutkimuskeskuksessa. Tutkimusta ovat tukeneet mm. Suomen Kissaliitto, Biocentrum Helsinki ja Jane ja Aatos Erkon Säätiö.

Alkuperäinen artikkeli

Suomessa hylätään 20 000 kissaa vuodessa – Pakollinen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti auttaisi vähentämään kissojen hylkäämistä

kuva-jouko-torssonen2

Kuva: Jouko Torssonen

Kissojen hylkääminen edelleen iso, jopa kasvava ongelma Suomessa. Arviolta 20 000 kissaa vuodessa päätyy löytöeläinten talteenottopaikkoihin, kuolee hylättynä luontoon tai lopetetaan ei-toivottuna.

– Kissa kärsii vähäarvoisen lemmikin maineesta. Moni ei ole valmis maksamaan kissasta mitään ja laiminlyö sen terveyden ja hoidon. Kissojen annetaan lisääntyä vapaasti ja pennuista hankkiudutaan eroon julminkin keinoin. Kun kissaan kyllästytään, se saatetaan hylätä, sanoo SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton vs. toiminnanjohtaja Maria Lindqvist.

Kadonnutta kissaa ei useinkaan etsitä löytöeläinten talteenottopaikasta, sillä eläimen omistajalta peritään hoitopäiviltä koituneet kulut. Vain joka kymmenes löytökissa pääsee takaisin omaan kotiinsa.

Tunnistusmerkityllä ja rekisteröidyllä kissalla on kuitenkin aina omistaja, joka on siitä vastuussa. Pakollinen tunnistusmerkintä ja omistajatietojen rekisteröinti nostaisivat kissan hintaa muutamalla kympillä. Samalla kissoja hankittaisiin harkitummin, niiden hylkääminen vähenisi ja kissan arvostus nousisi.

– Kissa jätetään helposti oman onnensa nojaan, koska moni ajattelee, että uuden saa ilmaiseksi. Kun kissalla ei ole rahallista arvoa, ei omistaja välttämättä ole valmis maksamaan myöskään kissan hoidosta. Vapaana liikkuvaan kissaan ei välttämättä kiinnitetä huomiota etenkään taajaman ulkopuolella, mutta kissa ei pärjää Suomen luonnossa. Etenkin talvipakkanen aiheuttaa paleltumia ja koituu monen kissan kuolemaksi.

Tunnistusmerkintä antaisi signaalin, että kissakin on arvokas. Se myös auttaisi ehkäisemään pentutehtailua, kun jokainen asiallisesti tunnistusmerkitty pentu olisi jäljitettävissä.

– Kun pennunostajat osaisivat kysyä tunnistusmerkintää, vaikeuttaisi se merkitsemättömien pentujen myymistä. Kävisi myös nopeasti ilmi, jos yksi ja sama henkilö myy paljon huonosti hoidettuja, sairaana luovutettuja pentuja. Kasvattaja olisi helpompi saada tuomittua pentutehtailuun liitettävistä rikoksista, kuten petoksesta ja eläinsuojelurikoksista.

Maaseudulla elää kymmenien, jopa satojen villiintyneiden kissojen laumoja tyhjilleen jääneissä rakennuksissa ja ihmisten asumusten liepeillä. Kissat ovat usein sairaita ja sisäsiittoisia. Kissojen perusterveydenhuolto, kuten ulkoilevien kissojen rokottaminen ja leikkautus, on laiminlyöty. Leikkaamattomien kissojen ulkoilukielto auttaisi vähentämään villiintyneiden kissapopulaatioiden ja ei-toivottujen pentujen syntymistä.

– Luxemburgin tuoreen eläinsuojelulain mukaan leikkaamattoman uroskissan päästäminen vapaana ulos on kielletty. Samankaltaisesta laista olisi apua myös Suomen kissoille. Laki auttaisi myös vähentämään hylätyistä ja karanneista kissoista muodostuneita villiintyneitä kissapopulaatioita.

SEYn Minäkin olen arvokas -maatiaiskissakampanja vaatii eläinsuojelulainsäädäntöön kissojen tilannetta parantavia uudistuksia sekä kannustaa omistajia pitämään kissoista hyvää huolta.

Pirkanmaalla tarvitaan uusia sijaiskoteja kodittomille eläimille

pennut_katja-patrikainen

Kuva: Katja Patrikainen

Löytökissasta lemmikiksi -luennolla tuetaan sijaiskotitoimintaa. Tilaisuus on 14.5. kello 10 osoitteessa Sammonkatu 2, Tampere

Pirkanmaalla tarvitaan kipeästi sijaiskoteja kodittomille eläimille. Viime vuonna Pirkanmaan eläinsuojeluyhdistys PESU ry:lle tuli ennätysmäärä uutta kotia etsiviä eläimiä, ja alkuvuosi enteilee vieläkin kiireisempää vuotta yhdistykselle. PESUn sijaiskodeissa on tällä hetkellä 25 koiraa, yli sata kissaa ja kymmenkunta muuta eläintä. Eläinmäärän kasvaessa myös sijaiskoteja tarvitaan lisää.

– Kissoja yhdistyksellemme tulee paljon ja niille tarvitaan aina lisää sijaiskoteja. Tällä hetkellä tarvitsemme koteja myös koirille. PESUlle on alkuvuonna tullut enemmän koiria kuin viime vuonna yhteensä. Etenkin näin kesän korvalla paine löytää uusia sijoituspaikkoja on kova, sanoo PESUn tiedottaja Riikka Ala-Hulkko.

Sijaiskoti on eläimen väliaikainen koti, jossa se saa kuntoutua ja toipua koettelemuksistaan, tervehtyä ja opetella elämää perheenjäsenenä. Monessa tapauksessa sijaiskoti on eläimelle paras paikka päästä uuden elämän alkuun. Sijaiskodissa eläin saa yksilöllistä huolenpitoa kodinomaisessa ympäristössä. Eläimen ominaisuudet pääsevät hyvin esille, jolloin juuri sopivan loppuelämän kodin löytäminen helpottuu. Moni arka eläin oppii sijaiskodissa luottamaan ihmiseen.

– Moni tuntee löytöeläintalojen toiminnan, mutta sijaiskotitoiminta on tuntemattomampaa. Valtaosa kotia etsivistä eläimistä kuitenkin odottaa loppuelämän kotiaan juuri sijaiskodissa. Sijaiskotien vahvuutena on kyky ottaa huomioon eläimen yksilölliset tarpeet. Ihmisiin tottumattomia eläimiä voidaan vähitellen sopeuttaa perhe-elämään ja käytösongelmia voidaan helpottaa. Eläinyksilölle on aikaa, sanoo SEYn vs. toiminnanjohtaja Maria Lindqvist.

Viimeisintä tietoa kissoista – luento kaikille kiinnostuneille

PESU ry ja SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto järjestävät lauantaina 14.5. kello 10 alkaen kissaluennon Tampereen työväenopiston auditoriossa osoitteessa Sammonkatu 2. Kissanhoidon käsikirjan kirjoittaja, ammatillinen opettaja Päivi Ylikorpi luennoi aiheesta Löytökissasta lemmikiksi. Tilaisuudessa on mahdollisuus myös kuulla sijaiskotitoiminnasta ja ilmoittautua sijaiskodiksi. Tapahtumaa sponsoroi Purina Petcare.

– Olemme Purinalla sitoutunet auttamaan paikallisia organisaatioita löytämään rakastavan ja hoitavan kodin lemmikeille. Kun lemmikit ja ihmiset ovat yhdessä, elämä on rikkaampaa. Halusimme lähteä tukemaan tapahtumaa, sillä haluamme auttaa myös sijaiskodeissa uuden elämän alkuun pääseviä kodittomia eläimiä, sanoo Purina Petcaren Pasi Kivilahti.

Lisätiedot:

Facebook-tapahtuma: https://www.facebook.com/events/228226554217263/

Kadonneista kissoista lähes puolet jää noutamatta kotiin pääkaupunkiseudulla

62fbb810-6a07-470d-828d-b7a9f441cec8-main_image

“Kissoja ei ehkä arvosteta tarpeeksi” Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen eläinsuojelueläinlääkäri Elli Valtonen arvelee. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Matti Miinalainen

Pääkaupunkiseudun löytökissoista jopa 40 prosenttia jää noutamatta kotiin löytöeläintalosta. Koirilla vastaava luku on 15 prosenttia. Tiedot selviävät Helsingin Viikin löytöeläintalon viime vuoden tilastoista.

”Tämä voi kuvastaa kissojen arvostuksen puutetta. Tai sitten löytöeläintalon toiminta ei ole kissojen omistajille riittävän tuttua” Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen eläinsuojelueläinlääkäri Elli Valtonen sanoo.

Kissan ulkoilu vapaana taajama-alueella on edelleen tavallista. Helsingin alueella vapaana liikkuvista kissoista tulee runsaasti yhteydenottoja kaupungin ympäristökeskuksen eläinsuojeluvalvontaan. Kissan ulkoilu vapaana taajama-alueella ei ole kissalle turvallista. Lisäksi kissa voi aiheuttaa vahinkoa kaupunkiluonnolle.

Kissoja hoidetaan 10 ja koiria 6 vuorokautta

Pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyö Viikin löytöeläintalon kanssa sujuu erinomaisesti. Löytöeläintalossa hoidettiin vuonna 2015 yhteensä 1357 eläintä, joista 747 oli helsinkiläisiä. Helsinkiläisiä koiria oli 350 (47 %), kissoja 338 (45 %) ja muita pieneläimiä, kuten kaneja ja jyrsijöitä 59 (8 %).

Koirista valtaosa (85 %) haettiin takaisin omaan kotiin, mutta kissoista vain 60 %. Kissat myös viettivät enemmän aikaa löytöeläintalossa. Kissoja hoidettiin keskimäärin kymmenen vuorokautta, koirille kertyi kuusi hoitopäivää. Löytöeläintalolle jääneistä kissoista suurin osa (noin 70 %) sijoitettiin uuteen kotiin joko löytöeläintalon tai Helsingin eläinsuojeluyhdistyksen kautta.

Viikin löytöeläintalo ottaa vastaan Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Kirkkonummen alueelta talteen otetut eläimet sekä viranomaisten eläinsuojelullisista syistä haltuun ottamat eläimet. Viikin löytöeläintalon toiminta on alkanut vuonna 2006. Löytöeläintalo sijaitsee Helsingin Viikissä osoitteessa Koetilantie 13. Lisätietoja löytöeläintalon toiminnasta internetsivuilta www.loytoelaintalo.fi.

Huonokuntoisia kissalaumoja löytyy yhä enemmän – Lauantaina 5.3. vietetään valtakunnallista löytöeläinpäivää.

kissalaumat_kuva-paivi-maki

Villiintyneet kissalaumat työllistävät eläinsuojelutoimijoita lisääntyvässä määrin. Isoissa kissalaumoissa elävillä kissoilla on paljon tarttuvia tauteja, sisäsiittoisuudesta johtuvia epämuodostumia, aliravitsemusta sekä ulko- ja sisäloisia.

Villiintyneillä kissalaumoilla eli kissapopulaatioilla tarkoitetaan joukkoa leikkaamattomia kissoja, jotka lisääntyvät hallitsemattomasti. Tyypillisesti lauma syntyy, kun pihapiiriin ilmestynyttä, leikkaamatonta kissaa aletaan ruokkia. Kissa on nopea lisääntyjä, joten pian pihapiirissä pyöriikin jopa kymmeniä kissoja.

– Monesti kissalauma asuu yksinasuvan ihmisen pihapiirissä. Eläinmäärän holtiton lisääntyminen liittyy usein ihmisen henkisen pahoinvoinnin kasvuun, sanoo SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton vapaaehtoinen eläinsuojeluneuvoja Mira Ekholm-Martikainen.

Isoissa laumoissa pitkään eläneet kissat eivät enää totu ihmisen käsittelyyn. Jos nuoret pennut saadaan hoitoon riittävän varhain, sosiaalistuvat ne yleensä lemmikiksi sopiviksi. Suuri osa aikuisista kiinni otetuista kissoista joudutaan kuitenkin liian arkoina ja pelokkaina lopettamaan.

– Jos kissalaumasta kiinni otettua, sairasta ja villiintynyttä kissaa ei pysty edes lääkitsemään, on eläinsuojeluteko lopettaa se nopeasti ja kivuttomasti. Jokaiselle kissalle, joka vähänkään vaikuttaa siltä, että se voisi sopeutua käsittelyyn ja ihmisen kanssa asumiseen, pyritään järjestämään mahdollisuus sopeutua kotikissaksi, sanoo Ekholm-Martikainen.

SEYn vapaaehtoiset eläinsuojeluneuvojat törmäävät villiintyneisiin kissalaumoihin yhä useammin. SEYn eläinsuojeluneuvojien viime vuoden neuvontakäyntitilastojen mukaan kissamäärä käyntipaikkaa kohden on kasvanut. Yksi syy siihen, että kissalaumat tulevat eläinsuojelutoimijoiden tietoon yhä useammin, on tiedon lisääntyminen ongelmasta.

– Varmasti villiintyneitä kissalaumoja on aina ollut, mutta nyt niistä puhutaan enemmän ja ihmiset puuttuvat niihin herkemmin.

Tehokkaimpana keinona kissapopulaatioiden ehkäisemiseksi pidetään ulkoilevien kissojen leikkauttamista sekä kissojen pakollista tunnistusmerkintää ja omistajatietojen rekisteröintiä.

Suomen löytökissoista vain noin viisi prosenttia haetaan takaisin omaan kotiinsa. Usein syynä on omistajan haluttomuus maksaa kissan hoitopäiviltä koituneita kuluja. Jos kissalla olisi tunnistusmerkintä josta omistajatiedot selviävät, löytäisi huomattavasti useampi kissa takaisin kotiin. Kuntien löytöeläintoiminnasta aiheutuvat kulut laskisivat, kun kissan hoidosta aiheutuneet kulut voisi periä sen omistajalta.

kissalaumat2_kuva-paivi-maki

Myös Euroopan komission mukaan EU-jäsenmaissa tulisi ottaa käyttöön systemaattinen koirien ja kissojen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti. Euroopan parlamentti kannatti helmikuussa 2016 päätöslauselmaa, jonka tavoitteena on lopettaa koirien ja kissojen laiton kauppa EU-maissa. Pääkeino tavoitteen saavuttamiseksi olisi yhtenäisen koirien ja kissojen tunnistusmerkintä- ja rekisteröintijärjestelmän luominen EU-alueelle. EU-maista kissojen rekisteröinti on jo pakollista Kreikassa, Ranskassa ja Slovakiassa.

Kissojen ja koirien pakollisen tunnistusmerkinnän ja omistajatietojen rekisteröinnin avulla voitaisiin ehkäistä myös pentutehtailua.

Suomessa hylätään vuosittain arviolta noin 20 000 kissaa. Kunnalliset löytöeläintalot eivät pääsääntöisesti ota vastaan villiintyneitä kissoja. Villiintyneiden kissalaumojen auttaminen ei kuulu myöskään eläinsuojeluviranomaisille. Käytännössä villiintyneiden kissojen auttaminen jää vapaaehtoisten toimijoiden harteille.

SEY vaatii eläinsuojelulakiin myös muita keinoja löytökissaongelman ratkaisemiseksi. Kunnallisen löytöeläintoiminnan kilpailutuksessa tulee ottaa kriteereiksi hinnan lisäksi henkilökunnan ammattitaito ja eläinten pito-olosuhteet. Kissojen ja muiden pienikokoisten harraste-eläinten kiinniotto ja kuljetus löytöeläintaloon sekä niistä koituneet kustannukset tulee määrätä kuntien tai valtion vastuulle. Nyt kiinniotto ja kuljetus kuormittavat kohtuuttomasti vapaaehtoisia toimijoita sekä ajallisesti että taloudellisesti. Kissat tulee kastroida tai steriloida ennen luovutusta uuteen kotiin.

Jos haluat antaa kissalle kodin, ota yhteys lähimpään SEYn jäsenyhdistykseen. Yhteystiedot löytyvät osoitteestawww.sey.fi. Osoitteessa www.kodittomat.info löytyy suomalaisten eläinsuojeluyhdistysten kautta kotia etsiviä eläimiä.

Kissojen ja koirien pakollinen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti on myös yksi SEYn ja Animalian Eläinlaki-kampanjaa, jolla vaaditaan Suomeen maailman edistyksellisintä eläinsuojelulakia. Vetoomuksen on allekirjoittanut jo yli 40 000 ihmistä. Lisätietoa kampanjasta: www.eläinlaki.fi

Kuvat: Päivi Mäki

Lappeenrannan suunnalla tarvitaan sijaiskoteja kodittomille kissoille

Vector-cat-silhouette-shape2

Suomessa jää vuosittain kodittomaksi noin 20 000 kissaa ja joukko muita lemmikkieläimiä. Yleensä kodittomaksi jäänyt eläin tarvitsee turva- ja hoitopaikan välittömästi. Valtaosalla eläinsuojeluyhdistyksistä ei ole löytöeläintaloa, vaan kodittomalle eläimelle tarvitaan muu väliaikainen sijoituspaikka, jossa sitä hoidetaan, kunnes lopullinen koti löytyy. Suurin osa SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton 42 jäsenyhdistyksestä käyttääkin vapaaehtoisten koteja väliaikaisina sijoituspaikkoina – eli eläinten sijaiskoteina.

Sijaiskoti on eläimen väliaikainen koti, jossa se saa kuntoutua ja toipua koettelemuksistaan, tervehtyä ja opetella elämää perheenjäsenenä. Sijaiskodeista on tällä hetkellä useissa eläinsuojeluyhdistyksissä huutava pula.

– Moni tuntee löytöeläintalojen toiminnan, mutta sijaiskotitoiminta on tuntemattomampaa. Valtaosa kotia etsivistä eläimistä kuitenkin odottaa loppuelämän kotiaan juuri sijaiskodissa. Myös useilla jäsenyhdistyksillämme, joilla on löytöeläintalo, on eläimiä sijaiskodeissa, sanoo SEYn vs. toiminnanjohtaja Maria Lindqvist.

Monessa tapauksessa sijaiskoti on eläimelle paras paikka päästä uuden elämän alkuun. Sijaiskodissa eläin saa yksilöllistä huolenpitoa kodinomaisessa ympäristössä. Eläimen ominaisuudet pääsevät hyvin esille, jolloin juuri sopivan loppuelämän kodin löytäminen helpottuu. Moni arka eläin oppii sijaiskodissa luottamaan ihmiseen.

– Sijaiskotien vahvuutena on kyky ottaa huomioon eläimen yksilölliset tarpeet. Ihmisiin tottumattomia eläimiä voidaan vähitellen sopeuttaa perhe-elämään ja käytösongelmia voidaan helpottaa. Eläinyksilölle on aikaa, sanoo Lindqvist.

Lappeenrannan seudulla sijaiskoteja haetaan nimenomaan kissoille

– Tarvitsemme kissoille sijaiskoteja saadaksemme ne turvaan odottamaan uuden kodin löytymistä. Sijaiskodin tulee olla eläimiä kunnioittava ja vastuuntuntoinen, ja eläimeen täytyy voida sitoutua ennalta määrittelemättömäksi ajaksi. Lappeenrannan seudun eläinsuojeluyhdistys tuo sijaiskotiin tarvittavat tarvikkeet ja kustantaa hiekat ja ruoat sekä mahdolliset lääkäri- ja lääkekulut, sanoo Lappeenrannan eläinsuojeluyhdistyksen sijaiskotivastaava Pirjo Granbäck.

Sijaiskoteja tarvitaan jatkuvasti lisää SEYn jäsenyhdistyksissä. Lisäksi sijaiskodeissa olevat eläimet tarvitsevat rahallista tukea esimerkiksi eläinlääkäri- ja lääkekuluihin sekä muita lahjoituksia. SEY on aloittanut kampanjan uusien sijaiskotien löytämiseksi, sijaiskotitoiminnan tukemiseksi sekä toiminnan tunnetuksi tekemiseksi.

Lisätietoja:

http://lappeenranta.sey.fi/toiminta/sijaiskotitoiminta

sey.fi/sijaiskoti

SEYn 42 jäsenyhdistyksestä 18 on mukana valtakunnallisessa kampanjassa, jolla etsitään sijaiskoteja ensisijaisesti kissoille ja koirille, mutta myös muille eläimille. Sijaiskoteja tarvitaan Lappeenrannan lisäksi muun muassa pääkaupunkiseudulla, Pirkanmaalla, Satakunnassa, Seinäjoella, Oulussa, Kotkassa, Lappeenrannassa ja Joensuussa.

SEYn jäsenyhdistyksen sijaiskodiksi tai esimerkiksi ruokalahjoittajaksi voi ilmoittautua osoitteessa sey.fi/sijaiskoti

Osoitteesta sey.fi/sijaiskoti löytyvät myös juuri valmistuneet Sijaiskotitoiminnan oppaat yhdistyksille ja sijaiskodeille.

Salossa järjestetään sijaiskotien rekrytointitapahtuma 19.12. Sijaiskotien rekrytointitapahtumia järjestetään ensi vuoden aikana eri puolilla Suomea.

Sijaiskotia etsiviä eläimiä voi auttaa lahjoituksella. Tekemällä lahjoitus tilille FI97 8000 1901 0617 63 (Danske Bank) / SEY ry ja käyttämällä viitettä 6088 lahjoitukset ohjautuvat suoraan kodittomien eläinten sijaiskotitoimintaan. SEYllä on rahankeräyslupa, jonka tiedot löytyvät sivulta sey.fi/tue-toimintaa/kerayslupa-ja-tilinumerot