Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Ikkunoista ja parvekkeilta putoaminen on kissalle kohtalokasta

annoyed-cat

Ilmojen lämmetessä myös kissakodeissa avataan ikkunoita ja parvekkeiden ovia sepposelleen. Tämä altistaa kissat vaaraan, mikäli ikkunoita ja parvekkeita ei ole verkotettu tai lasitettu. Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY toivookin kissatalouksien suojaavan parvekkeensa verkolla tai lasituksella ja pitämään huolen siitä, että kissat eivät pääse tipahtamaan ikkunoista.

Jos kissa putoaa kerrostalon ikkunasta tai parvekkeelta, se voi vammautua pahasti tai kuolla. Tyypillisimpiä vammoja ovat rintakehän ja pään alueen vauriot, etujalkojen, kylkiluiden ja lantion murtumat, nikamamurtumat, virtsarakon tai keuhkojen repeytyminen ja vatsan alueen vauriot. Kaupunkioloissa matalaltakin pudonnut kissa saattaa loukkaantua pahoin, koska alla ei ole pehmeää maastoa.

– Parvekeverkko tai -lasitus pelastaisi joka vuosi useita kissoja kuolemalta ja vakavilta loukkaantumisilta, sillä pelkkä parvekkeen kaide ei pidättele kissaa. Myös ikkunat on syytä verkottaa tai varustaa ikkunan aukeamista rajoittavilla välisulkimilla ja pitää ne hyvin pienellä raollaan, sillä kissa mahtuu päänsä levyisestä tuuletusaukosta ja voi tipahtaa. Vaikka pudonnut kissa ei loukkaantuisikaan, se joutuu joka tapauksessa ulos kodistaan ja voi kadota, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Kissat ovat taitavia tasapainoilijoita, mutta niillekin sattuu vahinkoja. Kissat ovat uteliaita, ja ne voivat horjahtaa tavoitellessaan hyönteisiä tai seuratessaan lintujen liikkeitä. Yhtäkkinen äänikin voi säikäyttää kissan ja aiheuttaa hengenvaarallisen tipahtamisen. Kissat saattavat pyrkiä myös omatoimisesti ulos omille teilleen suhteellisen korkealta olevista ikkunoista ja parvekkeilta.
Toisin kuin yleisesti uskotaan, kissat eivät välttämättä pysty kääntymään pudotuksen aikana ja laskeutumaan jaloilleen. Mitä matalammasta pudotuksesta on kyse, sitä vaikeampaa on kääntyminen jaloilleen. Jos kissa sattuisi putoamaan korkealta ja ehtisikin kääntyä jaloilleen, se saattaa iskeytyä maahan niin kovalla voimalla, että kissan jalat eivät kestä törmäystä.

Putoamisvammat voivat invalidisoida kissan pahoin ja vaatia monia kalliita hoitokertoja. Korkealta tipahtanut kissa on aina vietävä eläinlääkärin vastaanotolle, vaikka eläimellä ei olisikaan ulkoisia vaurioita tai oireilua.

Ruotsissa yli viiden metrin korkeudessa asuvien kissanomistajien on eläinsuojeluasetuksen nojalla pakko varustaa parvekkeensa verkolla tai muulla vastaavalla suojalla, jos kissa oleskelee parvekkeella yksin. Itävallassakin kissojen omistajilla on velvoite suojella lemmikkejään tipahtamasta parvekkeilta tai ikkunoista.

– Suomessa parvekkeiden suojaaminen on tällä hetkellä eläinten omistajien oman valinnan varassa, eivätkä heistä kaikki valitettavasti koe sitä tarpeelliseksi. Erityisen ongelmallista on se, että toisinaan parvekeverkkojen asettamista vastustaa taloyhtiö, joka katsoo verkon olevan sopimaton talon julkisivuun, sanoo Luukkainen.

Kissatalouksien parvekeverkkopakosta määrätään Ruotsin koirien ja kissojen pidolle määrättyjen eläinsuojeluasetusten kolmannen luvun 8 §:ssä (s. 13):

http://www.jordbruksverket.se/download/18.26424bf71212ecc74b080001024/1370040518362/2008-005.pdf

Itävallan asetuksessa velvoitetaan suojelemaan kissoja tipahtamasta parvekkeilta tai ikkunoista (2. luku kohta 11):

https://www.ris.bka.gv.at/GeltendeFassung.wxe?Abfrage=Bundesnormen&Gesetzesnummer=20003860

Suomessa hylätään 20 000 kissaa vuodessa – Pakollinen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti auttaisi vähentämään kissojen hylkäämistä

kuva-jouko-torssonen2

Kuva: Jouko Torssonen

Kissojen hylkääminen edelleen iso, jopa kasvava ongelma Suomessa. Arviolta 20 000 kissaa vuodessa päätyy löytöeläinten talteenottopaikkoihin, kuolee hylättynä luontoon tai lopetetaan ei-toivottuna.

– Kissa kärsii vähäarvoisen lemmikin maineesta. Moni ei ole valmis maksamaan kissasta mitään ja laiminlyö sen terveyden ja hoidon. Kissojen annetaan lisääntyä vapaasti ja pennuista hankkiudutaan eroon julminkin keinoin. Kun kissaan kyllästytään, se saatetaan hylätä, sanoo SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton vs. toiminnanjohtaja Maria Lindqvist.

Kadonnutta kissaa ei useinkaan etsitä löytöeläinten talteenottopaikasta, sillä eläimen omistajalta peritään hoitopäiviltä koituneet kulut. Vain joka kymmenes löytökissa pääsee takaisin omaan kotiinsa.

Tunnistusmerkityllä ja rekisteröidyllä kissalla on kuitenkin aina omistaja, joka on siitä vastuussa. Pakollinen tunnistusmerkintä ja omistajatietojen rekisteröinti nostaisivat kissan hintaa muutamalla kympillä. Samalla kissoja hankittaisiin harkitummin, niiden hylkääminen vähenisi ja kissan arvostus nousisi.

– Kissa jätetään helposti oman onnensa nojaan, koska moni ajattelee, että uuden saa ilmaiseksi. Kun kissalla ei ole rahallista arvoa, ei omistaja välttämättä ole valmis maksamaan myöskään kissan hoidosta. Vapaana liikkuvaan kissaan ei välttämättä kiinnitetä huomiota etenkään taajaman ulkopuolella, mutta kissa ei pärjää Suomen luonnossa. Etenkin talvipakkanen aiheuttaa paleltumia ja koituu monen kissan kuolemaksi.

Tunnistusmerkintä antaisi signaalin, että kissakin on arvokas. Se myös auttaisi ehkäisemään pentutehtailua, kun jokainen asiallisesti tunnistusmerkitty pentu olisi jäljitettävissä.

– Kun pennunostajat osaisivat kysyä tunnistusmerkintää, vaikeuttaisi se merkitsemättömien pentujen myymistä. Kävisi myös nopeasti ilmi, jos yksi ja sama henkilö myy paljon huonosti hoidettuja, sairaana luovutettuja pentuja. Kasvattaja olisi helpompi saada tuomittua pentutehtailuun liitettävistä rikoksista, kuten petoksesta ja eläinsuojelurikoksista.

Maaseudulla elää kymmenien, jopa satojen villiintyneiden kissojen laumoja tyhjilleen jääneissä rakennuksissa ja ihmisten asumusten liepeillä. Kissat ovat usein sairaita ja sisäsiittoisia. Kissojen perusterveydenhuolto, kuten ulkoilevien kissojen rokottaminen ja leikkautus, on laiminlyöty. Leikkaamattomien kissojen ulkoilukielto auttaisi vähentämään villiintyneiden kissapopulaatioiden ja ei-toivottujen pentujen syntymistä.

– Luxemburgin tuoreen eläinsuojelulain mukaan leikkaamattoman uroskissan päästäminen vapaana ulos on kielletty. Samankaltaisesta laista olisi apua myös Suomen kissoille. Laki auttaisi myös vähentämään hylätyistä ja karanneista kissoista muodostuneita villiintyneitä kissapopulaatioita.

SEYn Minäkin olen arvokas -maatiaiskissakampanja vaatii eläinsuojelulainsäädäntöön kissojen tilannetta parantavia uudistuksia sekä kannustaa omistajia pitämään kissoista hyvää huolta.

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry: Älä jätä koiraa valvomatta liikkeen eteen

dog-in-a-basket

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY on huolissaan kauppojen, kauppakeskusten ja ravintoloiden eteen ilman valvontaa jätettyjen koirien turvallisuudesta.

Säiden lämmetessä koiria jätetään yhä huolettomammin kytkettyinä kauppojen ja ravintoloiden eteen. Koiralle lyhyehkökin yksinolo kaupan tai ravintolan edessä, vieraiden ihmisten ja ärsykkeiden ympäröimänä, voi olla hyvin stressaava ja pelottava kokemus. HESYlle on tullut ilmoituksia myös liikkeiden eteen pitkiksi ajoiksi ”unohtuneista” koirista, joista tulisi aina kertoa liikkeen työntekijöille.

– He voivat tavoitella koiranomistajaa kuuluttamalla tai muilla tavoin. Mikäli koiranomistajaa ei näin tavoiteta, koirasta tulee tehdä ilmoitus hätäkeskukseen, sanoo HESYn varapuheenjohtaja Anne Roine.

– Eläinsuojelulaissa koiran tilapäiselle kytkemiselle ei ole säädetty aikarajaa eikä liikkumatilaa määrittäviä minimivaatimuksia. Käytännössä eläinsuojeluviranomaiset ovat kuitenkin tulkinneet tilapäisyyden niin, että koiraa ei tulisi pitää kytkettynä remmillä tai häkissä yli tuntia. Tämä koskee myös kauppojen, terassien ja ravintoloiden eteen jätettyjä koiria. Pakkasella tai helteellä koiraa ei saa jättää ulos liikkeen eteen edes tilapäisesti, Roine jatkaa.

Kauppojen ja ravintoloiden eteen jätettyjä koiria uhkaavat monet muutkin vaarat kuin kylmyys, kuumuus ja stressi. Koira voidaan varastaa tai se voi päästä irti remmistä ja karata. Koira voi joutua myös ulkopuolisten ihmisten kiusan kohteeksi tai ohikulkevan, nahistelemaan taipuvaisen koiran uhriksi. Liikkeen eteen kytkettynä jätetty koira voi myös itse käyttäytyä arvaamattomasti, jos se kokee jonkin ympärillään vallitsevan tilanteen uhkaavaksi.

HESY suositteleekin kaikkia koiranomistajia hoitamaan ostosreissut sekä ravintolassa käynnin ja koiralenkin eri kerroilla.
– Koiraa ei kannata ottaa kauppareissulle eikä etenkään ravintolakäynnille ollenkaan mukaan. Ainoana poikkeuksena ovat kaupat, joiden edustoilla on koirahäkkejä, joihin lemmikin voi jättää turvallisesti lyhyen asioinnin ajaksi. On myös ravintoloita ja kahviloita, joiden sisätiloihin koirat ovat tervetulleita, mutta näissäkin paikoissa käynti kannattaa mitoittaa koiran temperamentin mukaiseksi ja pitää asiointi lyhyenä.

 

Huonokuntoisia kissalaumoja löytyy yhä enemmän – Lauantaina 5.3. vietetään valtakunnallista löytöeläinpäivää.

kissalaumat_kuva-paivi-maki

Villiintyneet kissalaumat työllistävät eläinsuojelutoimijoita lisääntyvässä määrin. Isoissa kissalaumoissa elävillä kissoilla on paljon tarttuvia tauteja, sisäsiittoisuudesta johtuvia epämuodostumia, aliravitsemusta sekä ulko- ja sisäloisia.

Villiintyneillä kissalaumoilla eli kissapopulaatioilla tarkoitetaan joukkoa leikkaamattomia kissoja, jotka lisääntyvät hallitsemattomasti. Tyypillisesti lauma syntyy, kun pihapiiriin ilmestynyttä, leikkaamatonta kissaa aletaan ruokkia. Kissa on nopea lisääntyjä, joten pian pihapiirissä pyöriikin jopa kymmeniä kissoja.

– Monesti kissalauma asuu yksinasuvan ihmisen pihapiirissä. Eläinmäärän holtiton lisääntyminen liittyy usein ihmisen henkisen pahoinvoinnin kasvuun, sanoo SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton vapaaehtoinen eläinsuojeluneuvoja Mira Ekholm-Martikainen.

Isoissa laumoissa pitkään eläneet kissat eivät enää totu ihmisen käsittelyyn. Jos nuoret pennut saadaan hoitoon riittävän varhain, sosiaalistuvat ne yleensä lemmikiksi sopiviksi. Suuri osa aikuisista kiinni otetuista kissoista joudutaan kuitenkin liian arkoina ja pelokkaina lopettamaan.

– Jos kissalaumasta kiinni otettua, sairasta ja villiintynyttä kissaa ei pysty edes lääkitsemään, on eläinsuojeluteko lopettaa se nopeasti ja kivuttomasti. Jokaiselle kissalle, joka vähänkään vaikuttaa siltä, että se voisi sopeutua käsittelyyn ja ihmisen kanssa asumiseen, pyritään järjestämään mahdollisuus sopeutua kotikissaksi, sanoo Ekholm-Martikainen.

SEYn vapaaehtoiset eläinsuojeluneuvojat törmäävät villiintyneisiin kissalaumoihin yhä useammin. SEYn eläinsuojeluneuvojien viime vuoden neuvontakäyntitilastojen mukaan kissamäärä käyntipaikkaa kohden on kasvanut. Yksi syy siihen, että kissalaumat tulevat eläinsuojelutoimijoiden tietoon yhä useammin, on tiedon lisääntyminen ongelmasta.

– Varmasti villiintyneitä kissalaumoja on aina ollut, mutta nyt niistä puhutaan enemmän ja ihmiset puuttuvat niihin herkemmin.

Tehokkaimpana keinona kissapopulaatioiden ehkäisemiseksi pidetään ulkoilevien kissojen leikkauttamista sekä kissojen pakollista tunnistusmerkintää ja omistajatietojen rekisteröintiä.

Suomen löytökissoista vain noin viisi prosenttia haetaan takaisin omaan kotiinsa. Usein syynä on omistajan haluttomuus maksaa kissan hoitopäiviltä koituneita kuluja. Jos kissalla olisi tunnistusmerkintä josta omistajatiedot selviävät, löytäisi huomattavasti useampi kissa takaisin kotiin. Kuntien löytöeläintoiminnasta aiheutuvat kulut laskisivat, kun kissan hoidosta aiheutuneet kulut voisi periä sen omistajalta.

kissalaumat2_kuva-paivi-maki

Myös Euroopan komission mukaan EU-jäsenmaissa tulisi ottaa käyttöön systemaattinen koirien ja kissojen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti. Euroopan parlamentti kannatti helmikuussa 2016 päätöslauselmaa, jonka tavoitteena on lopettaa koirien ja kissojen laiton kauppa EU-maissa. Pääkeino tavoitteen saavuttamiseksi olisi yhtenäisen koirien ja kissojen tunnistusmerkintä- ja rekisteröintijärjestelmän luominen EU-alueelle. EU-maista kissojen rekisteröinti on jo pakollista Kreikassa, Ranskassa ja Slovakiassa.

Kissojen ja koirien pakollisen tunnistusmerkinnän ja omistajatietojen rekisteröinnin avulla voitaisiin ehkäistä myös pentutehtailua.

Suomessa hylätään vuosittain arviolta noin 20 000 kissaa. Kunnalliset löytöeläintalot eivät pääsääntöisesti ota vastaan villiintyneitä kissoja. Villiintyneiden kissalaumojen auttaminen ei kuulu myöskään eläinsuojeluviranomaisille. Käytännössä villiintyneiden kissojen auttaminen jää vapaaehtoisten toimijoiden harteille.

SEY vaatii eläinsuojelulakiin myös muita keinoja löytökissaongelman ratkaisemiseksi. Kunnallisen löytöeläintoiminnan kilpailutuksessa tulee ottaa kriteereiksi hinnan lisäksi henkilökunnan ammattitaito ja eläinten pito-olosuhteet. Kissojen ja muiden pienikokoisten harraste-eläinten kiinniotto ja kuljetus löytöeläintaloon sekä niistä koituneet kustannukset tulee määrätä kuntien tai valtion vastuulle. Nyt kiinniotto ja kuljetus kuormittavat kohtuuttomasti vapaaehtoisia toimijoita sekä ajallisesti että taloudellisesti. Kissat tulee kastroida tai steriloida ennen luovutusta uuteen kotiin.

Jos haluat antaa kissalle kodin, ota yhteys lähimpään SEYn jäsenyhdistykseen. Yhteystiedot löytyvät osoitteestawww.sey.fi. Osoitteessa www.kodittomat.info löytyy suomalaisten eläinsuojeluyhdistysten kautta kotia etsiviä eläimiä.

Kissojen ja koirien pakollinen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti on myös yksi SEYn ja Animalian Eläinlaki-kampanjaa, jolla vaaditaan Suomeen maailman edistyksellisintä eläinsuojelulakia. Vetoomuksen on allekirjoittanut jo yli 40 000 ihmistä. Lisätietoa kampanjasta: www.eläinlaki.fi

Kuvat: Päivi Mäki

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY: HESYn hoitoon 501 eläintä vuonna 2015 – Kissoja hylätään edelleen eniten

cat

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY otti vuonna 2015 hoitoonsa 501 avun tarpeessa olevaa lemmikkieläintä. Suurin osa hylätyistä eläimistä oli kissoja.  

Valtaosa eli 85 prosenttia (taulukko 2) HESYlle viime vuonna tulleista eläimistä oli kissoja. Koirien osuus eläinten kokonaismäärästä oli vajaa kuusi prosenttia, samoin kanien. Eläimistä nelisen prosenttia edusti muita lajeja. HESY on huolestunut siitä, ettei kissojen hylkäämistä ole saatu Suomessa aisoihin vuosikausia jatkuneesta valistuksesta huolimatta.

Löytöeläintaloille päätyy vuosittain arviolta 10 000 kissaa, joista vain pieni osa haetaan alkuperäiseen kotiinsa. Löytökoirista valtaosa palautuu kotiinsa.

– Kissojen heitteillejättö on maassamme erittäin vakava eläinsuojelullinen ongelma ja julma rikos. Kissa sen enempää kuin koira tai kanikaan ei selviä Suomen luonnossa talven tullen. On surullista, että kissojen hylkääminen on vielä 2010-luvullakin maassamme arkipäivää, sanoo HESYn varapuheenjohtaja Anne Roine.

HESYn hoitoon tulee paitsi löytöeläimiä, myös sosiaalisista tai eläinsuojelullisista syistä huostaanotettuja eläimiä. Nämä ovat eläimiä, joita niiden omistajat ovat kohdelleet kaltoin tai joiden omistajat ovat ajautuneet kriisiin eivätkä enää kykene huolehtimaan lemmikeistään esimerkiksi mielenterveys- tai päihdeongelmien, vankilatuomion tai pitkäaikaisen sairaala- tai laitoshoidon takia.

Huostaanotettujen eläinten määrä oli vuonna 2015 HESYllä 61 prosenttia (taulukko 1). Löytöeläinten osuus oli 32 prosenttia. Loput olivat HESYn aiemmin sijoittamia eläimiä, jotka omistaja joutui palauttamaan takaisin yhdistyksen hoitoon esimerkiksi allergian puhkeamisen takia

HESY toimii tällä hetkellä Siuntion löytöeläinten virallisena talteenottopaikkana. Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Kirkkonummen löytöeläimet toimitetaan Viikin löytöeläintalolle, jossa niitä säilytetään lakisääteiset 15 vuorokautta. HESYlle tuodaan Viikin löytöeläintalolta sellaisia eläimiä, joiden omistajia ei ole löytynyt määräaikana ja joita ei ole saatu sen jälkeen sijoitettua eteenpäin.

HESY helpottaa myös maakuntien löytöeläintalojen ruuhkaa ottamalla vastaan eläimiä muun muassa jäsenyhdistyksiltään ja löytöeläintaloilta, joiden tilat ovat täynnä. HESYllä on kuusi jäsenjärjestöä: Turussa toimiva Eläinsuojeluyhdistys Dewi, Kouvolan seudun eläinsuojeluyhdistys, Mikkelin eläinsuojeluyhdistys, Päijät-Hämeen eläinsuojeluyhdistys, Tampereella toimiva Kissojen Katastrofiyhdistys KKY ja Tuupovaaran Öllölässä sijaitseva Kissojen alkukoti ja apu ry.

HESYn hoidossa on tällä hetkellä noin 100 eläintä.

HESYllä olevien eläinten hoito maksaa arviolta reilu 100 000 euroa vuodessa. Viime vuonna järjestetyssä joulukeräyksessä HESY sai lahjoituksena 30 782 euroa. HESY käyttää summan eläinten hoitoon ja esittää lämpimät kiitokset kaikille keräykseen osallistuneille lahjoittajille ja vapaaehtoisille, jotka mahdollistivat keräyksen toteuttamisen.

Taulukko 1: HESYn hoiviinsa ottamat eläimet vuosina 2004–2015

 

……… . . ..2004     2005   2006   2007   2008  2009   2010    2011    2012    2013   2014    2015

löytöeläin …488…  519.. . 514….193… 270… 252….227…. 143… 255……205…221…..159

sos.tapaus * 273….237…  279 ..  207… 91 …136…179…. 305…  165… .211….298…..307

palautuseläin 102..104… 120…87… .87… 67 …83…. 64……73… . 57…..1…….35

YHT. …..,,,.863… 860… 913…487…..448…455…489…..512…..493……473.. .520…501

ml. viranomaisten huostaan ottamat eläimet

Taulukko 2: HESYn hoiviinsa ottamat eläimet vuosina 2004–2015 eläinlajeittain
……… 2004   2005   2006   2007   2008   2009   2010   2011   2012   2013  2014*  2015**

kissa ….. 809…770….745….428… 359….370….429….469….444….415….472…..426

koira ……4……..21 …..24…..21……28… .22…..24……17…..13……19… 26……29

kani ….. 24……28……..16….19… .35… .26 …..20…….15……33…. 21…(ei eritelty)…28

kilpikonna.. 5……..9…….4….3… …3…. …2…..1 …….0……..1………1

lintu              6 …..7……13…..13…..2… ….0 …..7…….3……..1…….2

jyrsijät……14….23…..109…..1……21….. 35 ….8…….8…….1……..14

muut ***  .2……2…….2….. .2……..0…… 0……0…….0……0……..1……22……18

* vuoden 2014 tilastossa muut eläimet -kategoria kattaa mm. kanit, jyrsijät, linnut ja matelijat eli kaikki muut eläimet paitsi koirat ja kissat

** vuoden 2015 tilastossa muut eläimet -kategoria kattaa mm. jyrsijät, linnut ja matelijat eli kaikki muut eläimet paitsi koirat, kissat ja kanit

*** vuosina 2004–2013 muut eläimet -kategoria kattoi mmm. seuraavat eläimet: akvaariokalat, degu, fretti, gekko, helmisisilisko, iguaani, lisko, nauhavesikäärme, sammakko, tarantella, viljakäärme

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry: MONET JOULUNVIETTOTAVAT OVAT VAARAKSI LEMMIKILLE

Cat and Dog with Santas Claus hats

– HESYn vinkit lemmikkiperheiden turvalliseen jouluun

Joulu on iloinen yhdessäolon juhla, johon ottavat osaa myös perheen lemmikit. Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY muistuttaa, että joulunviettoon liittyy myös tapoja, jotka voivat olla riski eläimelle ja joihin jokaisen lemmikin omistajan kannattaa varautua vahinkojen välttämiseksi.

Kuusi on monen joulukodin koriste, joka on syytä laittaa niin tukevasti pystyyn, ettei se kaadu ja vahingoita lemmikkiä. Jotkut kissat ja koirat saattavat intoutua syömään kuusenneulasia ja -oksia, jotka voivat ärsyttää ja vahingoittaa suuta. Tällaiset lemmikit kannattaa pitää omistajien poissa ollessa eri huoneessa kuin joulupuu.

Etenkin monet kissat pitävät kiiltävistä ja roikkuvista hopealankakoristeista, joiden kanssa on kiva leikkiä. Jos hopealankaa päätyy kissan suuhun ja nielaisemaksi, kissan suoli voi tukkeutua. Myös monet muut joulukuusenkoristeet houkuttelevat lemmikkejä leikkeihin.

– Lasiset, alumiiniset ja paperiset koristeet kannattaa sijoittaa kuusen yläoksille pois lemmikkien ulottuvilta, sillä koira tai kissa voi purra koristeet rikki niin, että niiden terävät reunat voivat repiä lemmikin suuta, kurkkua ja suolistoa ja aiheuttaa tukehtumisvaaran. Myös jouluvalot johtoineen voivat aiheuttaa sähköiskuja ja palovammoja, jos utelias lemmikki pureskelee niitä. Kodin joulusisustuksessa on siis aina mietittävä lemmikille turvallisia vaihtoehtoja, HESYn puheenjohtaja Susanna Paavilainen kehottaa.

Lahjanarut ja -rusetit on paras korjata heti lahjapakettien avaamisen jälkeen kannelliseen säilöön seuraavaa vuotta varten tai roskakoriin, jonka kansi on tiiviisti kiinni. Muuten uteliaat lemmikit voivat vahingossa niellä narun tai rusetin, mikä voi aiheuttaa tukehtumisvaaran. Pahimmillaan suolistoon joutunut naru vaatii leikkausta.

Kynttilöitä ei pidä jättää valvomatta huoneeseen. Huoneesta poistuttaessa kynttilät on aina sammutettava. Kynttilät kannattaa sijoittaa paikkoihin, joihin lemmikki ei pääse, vaikka eläimen kanssa oltaisiinkin samassa huoneessa. Muuten utelias lemmikki voi käräyttää liekissä kuonoviiksensä ja turkkinsa ja aiheuttaa jopa tulipalovaaran.

Monet ihmisten jouluherkut – esimerkiksi suklaa, ksylitolipitoiset makeiset, rusinat sekä ruoista jääneet luu- ja rasvatähteet – ovat haitallisia lemmikille. Siksi roskisten kannet on syytä pitää hyvin kiinni ja varmistua siitä, että lemmikki ei pääse nappaamaan pöydältä ihmisten juhla-antimia. Jos juhlan yhteydessä on tarjolla alkoholipitoisia juomia, on varmistettava, että juomia ei jää vartioimatta paikkoihin, joissa eläin voi niitä maistaa.

Lemmikkiperheessä lääkkeet on säilytettävä lukkojen takana ja joulun ajan vieraitakin on pyydettävä pitämään lääkkeensä paikassa, johon lemmikki ei pääse. Myös monet suositut joulukukat, kuten mm. hyasintti, amaryllis ja tulppaani, ovat myrkyllisiä lemmikeille. Lemmikeille myrkytön joulukukka on esimerkiksi joulukaktus.

Lahjaksi annettavat kissan- ja koiranlelut voivat nekin vaarantaa lemmikin terveyden. Koirat ja kissat voivat rikkoa lelujaan, jolloin niiden osat saattavat joutua ruokatorveen, vatsaan ja suolistoon. Siksi kannattaa pitäytyä leluissa, joita lemmikki ei saa rikki tai nieltyä kokonaisena.

Eläimellekin pitää muistaa antaa joulurauha ja oma tila, johon se voi halutessaan vetäytyä. Etenkin arat kanit ja kissat saattavat haluta hakeutua turvaan huonekalujen alle, kuljetuskoppaan tai erilliseen huoneeseen. Oman mielenrauhan säilyttämiseksi HESY kehottaa lemmikin omistajia ottamaan kaiken varalta ylös päivystävän eläinlääkärin yhteystiedot joulupyhien ajaksi.

Lisätietoja:

Koirille ja kissoille vaarallisia ruokia: http://tinyurl.com/k4dl679

Lemmikeille vaarallisia koristekasveja: http://tinyurl.com/mtw4dr7