Koirat

Jalostushistorian vaikutus kansalliskoiran monimuotoisuuteen selvitetty

9b9ac54cf692288a_800x800ar

Pohjanpystykorva (vas.) ja suomenpystykorva (oik.) ovat perinteisen suomalaisen keskikokoisen metsästyspystykorvan nykyedustajia. © J. Pohjoismäki.

Rotuharrastajat ovat selvittäneet suomenpystykorvan ja pohjanpystykorvan jalostushistorian vaikutuksen nykypopulaatioiden perimän monimuotoisuuteen yhteistyössä Genoscoper Oy:n ja Itä-Suomen yliopiston ympäristö- ja biotieteiden laitoksen kanssa.

Tutkimus sitoo ainutlaatuisella tavalla yhteen sukutauluanalyysin ja nykyiset geneettiset menetelmät, sekä on samalla harvinainen esimerkki maallikoiden tekemästä tieteellisestä työstä (citizen science). Tutkimus on julkaistu kansanvälisessä Journal of Animal Breeding and Genetics -tiedejulkaisusarjassa. Tekijät haluavat julkaisulla muistuttaa rotujen historiallisesta merkityksestä sekä nykytilasta Suomen satavuotisjuhlavuotena.

Lähisukuiset suomenpystykorva ja pohjanpystykorva edustavat suoraa jatkumoa esihistoriallisiin keskikokoisiin metsästyspystykorviin. Rotujen voidaan katsoa lähteneen eriytymään toisistaan vasta suomenpystykorvan rodun perustamisen jälkeen 1892. Suomenpystykorva on kautta historiansa ollut verrattain suosittu rotu ja omannut suuren populaatiokoon verrattuna pohjanpystykorvaan. Pohjanpystykorvan historia on hyvin erilainen kuin kansalliskoirallamme. Rotu oli lähellä kuolla sukupuuttoon, kunnes vuonna 1966 rotu herätettiin henkiin Ruotsissa kourallisesta koiria, joita myöhemmin täydennettiin pohjoissuomalaisilla maatiaispystykorvilla. Rotukirja suljettiin Ruotsissa 1980-luvulla, mutta on edelleen avoin Suomessa.

9ea70cf0599fcbf2_800x800ar

Suomenpystykorvan ja pohjanpystykorvan historialliset teholliset populaatiokoot. Rodun perustaminen on molemmissa tapauksissa johtanut populaation äkilliseen kaventumiseen. © J. Pohjoismäki.

Johtuen suomenpystykorvan pitkästä historiasta rotuna, tietoja alkuaikojen kantakoirien taustoista on säilynyt varsin huonosti. Roturekisterissä on tunnistettavissa 345 koiraa, joiden vanhempia ei tunneta ja joita siksi käsiteltiin rodun kantakoirina tutkimuksessa. Johtuen voimakkaasta valinnasta ulkonäön ja käyttöominaisuuksien suhteen, vain noin kahdellakymmenellä kantakoiralla on merkitystä rodun nykypopulaation perimässä, selittäen osaltaan sen miksi suomenpystykorva on perimältään vähemmän monimuotoinen kuin useimmat muut koirarodut. Syynä kantakoirien määrän kaventumiseen voidaan pitää harvojen huippu-urosten ylenpalttista käyttöä jalostuksessa, käytännön jatkuessa aina 2000-luvulle asti. Jotkin näistä uroksista tuottivat jopa 30 kertaa enemmän pentuja kuin lisääntyneet urokset keskimäärin. Tilanne on tiedostettu jo pitkään ja Suomen pystykorvajärjestö onkin tehnyt määrätietoista työtä rodun jalostuspohjan ja monimuotoisuuden kasvattamiseksi.

Pohjanpystykorva sen sijaan paljastui tutkimuksessa pieneksi roduksi yllättävän monimuotoiseksi, rinnastuen lähes sekarotuisiin koiriin perimänsä muuntelun suhteen. Tähän osaltaan vaikuttaa lyhyt jalostushistoria, mutta myös se, että suosittujen urosten käyttö on ollut maltillista. Rodun pohjana olleet maatiaispystykorvat ovat lisäksi saaneet monimuotoisuutta roturisteymien kautta, kuten erään suomenajokoirasta peräisin olevan sairausmutaation esiintyminen rodussa osoittaa.

Tutkimuksessa arvioitiin myös rotujen historialliset teholliset populaatiokoot, eli perimän kannalta merkityksellisten yksilöiden lukumäärä, perustuen koko perimän muunteluun. Kummankin rodun tehollinen populaatiokoko on tippunut merkittävästi rodun perustamisen hetkellä (kuva), osoittaen miten tehokkaasti roturajat estävät geenivirtaa. Se, että teholliset populaatiokoot satoja vuosia sitten olivat tuntuvasti isompia ei tarkoita, että koiria olisi ollut enemmän vaan ennemmin osoittaa sen, että nykyisten pystykorviemme esi-isät todennäköisesti saivat geenivirtaa kaikkien pohjoisten metsästyspystykorvien joukosta. Nykyisillä pohjanpystykorvilla tämä historiallinen kantapopulaatio on hivenen suurempi, johtuen viimeisten vuosikymmenien aikana tapahtuneesta sekoittumisesta moderneihin rotuihin.

Suomenpystykorva ja pohjanpystykorva edustavat tuhansia vuosia vanhaa kulttuurihistoriaa, joka tulee säilymään vain vaalimalla rodunomaisen käytön jatkumista. Suomalaisilla on asiassa erityisvastuu. Sillä sen lisäksi, että Suomessa elää valtaosa näiden rotujen maailmanpopulaatiosta, haukkuvalla koiralla tapahtuva pyynti on ollut elimellinen osa suomalaista eränkäynti- ja asutushistoriaa, jota ilman itsenäinen Suomi näyttäisi kovin erilaiselta vuonna 2017.

Linkki julkaisuun: http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/jbg.12262/abstract

Suomeen tuotavan koiran ekinokokkiloislääkitys tutkitusti perusteltua

dog-in-sun

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira osallistui kirjallisuustutkimukseen, jossa jäljitettiin myyräekinokokkiloisen esiintymistä pää- ja väli-isännissään EU:n alueella. Tutkimus antaa tieteellisen tutkimusperustan erivapaudelle vaatia loistartunnasta vapaaseen maahan, kuten Suomeen, tuotavalta koiralta ekinokokkiloislääkitys. Koirat voivat ihmisten mukana liikkuessaan tuoda tartunnan uusille alueille. Toistaiseksi loista ei ole havaittu Suomessa, vaikka sitä on etsitty aktiivisesti.

”Ihmiselle vakavan taudin aiheuttava Echinococcus multilocularis -loinen on levittäytynyt voimakkaasti Euroopassa viime vuosikymmenten aikana. Voidakseen arvioida erivapauden perusteita Euroopan komissio antoi Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSA:n tehtäväksi selvittää tautivapauden tieteellistä perustaa isäntäeläimissä”, sanoo professori, ELT Antti Oksanen Evirasta. Oksanen johti loisen maantieteelliseen esiintyvyyteen ja yleisyyteen Euroopassa keskittynyttä osahanketta.

Eikö myyräekinokokki pärjää Pohjolassa?
Pohjoismaiden luonnossa on myyräekinokkiloiselle sopivia pää- ja väli-isäntiä. Tutkimus antaa kuitenkin aihetta olettaa, ettei loinen jostain syystä pärjää Pohjolan luonnossa. Se on yleinen Virossa ja Huippuvuorilla, mutta Ruotsissa myyräekinokokki on harvinainen.

”Syy voisi olla esimerkiksi tartuntaketjun katkeamisessa pää- ja väli-isännän välillä. Vaihtoehtoinen, yhtä uskottava olettamus olisi, että loinen on vasta hiljalleen asuttamassa Pohjolaa. Ruotsissa noin yksi promille ketuista on tartunnankantajia. Aika näyttää”, sanoo Oksanen.

Tutkimus vahvisti tiedon, että punakettu on Euroopassa myyräekinokokin tärkein pääisäntä. Ketun lisäksi supikoira, sakaali ja susi ovat merkityksellisiä isäntiä. Jos alueen ketuissa ei ole tartuntaa, ei sitä muissakaan koiraeläimissä ole. Huippuvuorilla, missä punakettua ei tavata, naali on pääisäntänä.
Merkittävimpiä väli-isäntiä ovat myyrät, mukaan lukien piisami. Rottaeläimiä, esimerkiksi hiiriä ja rottia, on tutkittu niin vähän, että tiedot niistä ovat puutteellisia.

Tutkimusryhmällä iso luku-urakka
Työryhmä tutki lähes 3 000 E. multilocularis -tartunnoista kertovaa tieteellistä julkaisua. Julkaisuista suurin osa karsittiin pois kaksoiskappaleina tai lyhennelmän perusteella esimerkiksi pelkästään ihmistartuntoihin keskittyneen tiedon vuoksi. Lopuksi työryhmä luki 402 julkaisua, joista kelpoisuusarvioinnin jälkeen 255 julkaisua käytettiin yhteenvetoon.

Euroopan laajuinen tartunnan yleisyys isäntäeläinlajeittain laskettiin 244 julkaisusta tehdyn kvantitatiivisen meta-analyysin avulla. Analyysissä yhdistettiin aiempien yksittäisten tutkimuksien tietoja, joista päättelemällä saatiin ekinokokkiloisen määrällinen esiintyvyys isäntälajeittain Euroopassa.

”Tutkimuksessa jäljitettiin ekinokokkiloisen esiintyvyyttä pää- ja väli-isännissä EU:ssa ja sen lähialueilla niin sanotun järjestelmällisen katsauksen avulla. Menetelmän vahvuus on siinä, että jopa satojen erillisten tutkimustulosten yhdistämisellä saadaan vahvaa näyttöä syy-seuraussuhteista. Heikkoutena voisi pitää sitä, että mitään varsinaista uutta tutkimukselta ei oikein voi odottaakaan”, sanoo Oksanen.

Järjestelmällinen katsaus eli systematic review perustuu kaiken julkaistun tieteellisen ja ”harmaan” tiedon järjestelmälliseen tarkasteluun. Harmaa kirjallisuus on vakavasti tarkoitettua, mutta mahdollisesti normaalin tieteellisen vertaisarvioinnin läpikäymätöntä, kuten esimerkiksi virastojen raportit, kokousjulkaisut ja joskus väitöskirjat.

EFSAn rahoittaman tutkimuksen tulokset on julkaistu tieteellisesti vertaisarvioidussa julkaisussa:
Oksanen, A., Siles-Lucas, M., Karamon, J., Possenti, A., Conraths, F.J., Romig, T., Wysocki, P., Mannocci, A., Mipatrini, D., La Torre, G., Boufana, B., Casulli, A.
The geographical distribution and prevalence of Echinococcus multilocularis in animals in the European Union and adjacent countries: a systematic review and meta-analysis. Parasites & Vectors 2016: vol. 9 No. 519.

Lue lisää:
Usein kysyttyä ekinokokkilääkityksestä
Ekinokokit
Usein kysyttyä myyräekinokokista

Labradorinnoutaja edelleen Suomen suosituin rotu – Kotimaiset rodut nousussa

labrador-retriever

Kennelliitto rekisteröi viime vuonna 46 191 koiranpentua. Eniten rekisteröitiin jälleen labradorinnoutajia, suomenajokoiria ja jämtlanninpystykorvia. Labradorinnoutaja on pitänyt kärkipaikkaa jo seitsemän vuotta. Kotimaiset koirarodut paransivat sijoituksiaan itsenäisyyden juhlavuoden alla.

Vuonna 2016 rekisteröitiin yli 2 000 labradorinnoutajan pentua. Edellisen kerran pentuja on rekisteröity yhtä paljon 25 vuotta sitten. Vuosituhannen alussa labradorinnoutaja ja kultainennoutaja olivat vielä yhtä suosittuja, mutta kultaisennoutajan suosio on laskenut ja rotu löytyy nyt rekisteröintilistan sijalta 6.

Moni suomalainen koirarotu vahvisti asemiaan rekisteröintilistalla vuonna 2016. Suomenajokoira piti tiukasti kiinni sijastaan rekisteröintilistan kakkosena ja suomenlapinkoira nousi listalla kaksi pykälää sijalle 4.

Karjalankarhukoiran ja suomenpystykorvan pentuja rekisteröitiin molempia yli 700. Luku ilahduttaa, sillä pentumäärät kävivät taannoin jo 500 pennun tuntumassa. Karjalankarhukoira nousi nyt rekisteröintilistalla sijalle 11 ja suomenpystykorva sijalle 13. Lapinporokoiria rekisteröidään vuosittain tasaiset 200-300 pentua. Nyt porokoira on listalla sijalla 60.

Kennelliitossa juhlitaan tänä vuonna Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi kotimaisia koirarotuja. Rekisteröintitilastoja pitkään seurannut Koiramme-lehden päätoimittaja Tapio Eerola uskoo, että rotujen saama huomio välittyy tänä vuonna myös pentujen ja rekisteröintien määrään.

Listalla mielenkiintoisia yksityiskohtia

Vaikka viime vuoden rekisteröintitilastoissa ei olekaan suuria muutoksia edellisvuosiin nähden, löytyy tilastoista mielenkiintoisia yksityiskohtia.

Eerola huomioi, että muun muassa kääpiökoirien, paimenkoirien, vahtikoirien ja molossien ryhmien suosio laskee. Paimenkoirien ryhmän pentumäärä on alimmillaan yli 10 vuoteen eikä esimerkiksi saksanpaimenkoira ole ollut ainakaan 50 vuoteen rotutilastossa niin alhaalla kuin nyt viidentenä.

Ilmiömäisiä rekisteröintien nousuja on nähty muun muassa lapinkoirilla ja pienillä seurakoirapystykorvilla.

Lisää viime vuoden rekisteröinneistä Koiramme-lehden numerossa 1-2/2017.

Fakta:

– Kennelliitto rekisteröi 46 191 koiraa vuonna 2016
– Pentuja rekisteröitiin yli 300 eri rodusta
– Tuontikoiria rekisteröitiin 2 300

10 suosituinta rotua vuonna 2016:
1. labradorinnoutaja
2. suomenajokoira
3. jämtlanninpystykorva
4. suomenlapinkoira
5. saksanpaimenkoira
6. kultainennoutaja
7. harmaa norjanhirvikoira
8. shetlanninlammaskoira
9. jackrussellinterrieri
10. kääpiösnautseri

Vältä näitä herkkuja: jouluruoat voivat vaarantaa koiran terveyden

2016-12-12-12_20_37-valta-naita-herkkuja_-jouluruoat-voivat-vaarantaa-koiran-terveyden-if-vahinkov

Herkuttelu kuuluu jouluun, mutta monet jouluherkut voivat olla vaarallisia koirille. If listasi lemmikeille vaaralliset jouluruoat.

Jouluna moni haluaa hemmotella lemmikkiään. Koirien käsitys herkuista on kuitenkin erilainen kuin ihmisillä, ja moni jouluruoka on suorastaan vaarallista koirille. Vaikka koiran omistajat yleensä tuntevat koirille vaaralliset ruoka-aineet, kylässä tai lasten seurassa koira saattaa saada kiellettyjä herkkuja.

– Vieraille kannattaa kertoa selkeästi, miksi koiralle ei saa antaa ihmisten jouluruokia. Moni koiriin tottumaton saattaa ajatella, että koirat kaipaavat jouluna samoja herkkuja kuin ihmisetkin, ja tuloksena voi olla eläinlääkärireissu, vakuutuspäällikkö Sanna Ketola Ifistä kertoo.

Jos haluat hemmotella koiraa joulun aikana, sopivia jouluherkkuja ovat yleensä koirille tarkoitetut makupalat.

Älä anna koiralle näitä jouluruokia:

Suklaa on koiralle myrkyllistä. Koiralle vaarallinen määrä suklaata riippuu koirasta ja syödyn suklaan määrästä. Suklaa on yleensä sitä vaarallisempaa koiralle, mitä tummempaa suklaa on, mitä enemmän koira on sitä syönyt ja mitä pienempi koira on. Jos huomaat koirasi syöneen paljon suklaata, ota yhteyttä eläinlääkäriin.

Rusinat ja viinirypäleet voivat johtaa koiralla munuaisvikaan. Viinirypäleet eivät vaikuta yhtä voimakkaasti kaikkiin koiriin, mutta joskus jo muutama viinirypäle voi olla haitallinen koiralle. Tarkkaile koiran vointia, jos se on syönyt viinirypäleitä tai rusinoita.

Piparkakkujen sisältämä sooda aiheuttaa ilmavaivoja koiralle.

Pullataikinan sisältämä hiiva synnyttää koiran vatsassa alkoholia, joka on koiralle myrkyllistä. Jos koira on herkutellut suurella määrällä taikinaa, koira kannattaa oksennuttaa. Vain vähän taikinaa syöneen koiran vointia kannattaa tarkkailla.

Rasvainen ja suolainen jouluruoka on liian vahvaa koiran vatsalle, ja se voi johtaa pahimmillaan haimatulehdukseen. Esimerkiksi kinkun paistorasva on monen koiran herkkua, mutta se sekoittaa koiran vatsan takuuvarmasti. Paljon suolaa syönyt koira kannattaa viedä eläinlääkäriin, koska ilman hoitoa sen munuaiset voivat vaurioitua.
Toimi näin jos koira söi jouluruokaa tai suklaata:

– Ota yhteyttä eläinlääkäriin, jos koira on syönyt paljon suklaata, viinirypäleitä tai rusinoita.
– Koiran vointi paranee yleensä oksentamisen, ulostamisen ja lepäämisen jälkeen.
– Huolehdi, että koiralla on runsaasti vettä juomakupissa. Jos huonovointisuus jatkuu pitkään, ota yhteyttä eläinlääkäriin.
– Koiravakuutus korvaa kuluja, jos ylensyönyt koira joudutaan viemään eläinlääkäriin.

Lisätietoja:
Lue lisää koirille vaarallisista ruoista

Pentutehtailija jättää jälkeensä surua ja rahanmenoa – SEY avasi pentutehtailun vaaroista kertovan sivuston

halpakoira_somekuva_oikeakoko

Pentutehtailu on valtava ja yhä kasvava ongelma Euroopassa. Vuosittain satoja tuhansia koiranpentuja kasvatetaan huonoissa oloissa ja kuljetetaan pitkiä matkoja ostajille ympäri Eurooppaa. Osa pennuista jopa kuolee pentutehtaissa ja matkalla, mutta matalien kustannusten takia pentutrokari käärii siitä huolimatta jopa satojen tuhansien voitot vuodessa.

Pentutehtailu on kasvatusta, jossa pentuja teetetään rahan takia eläinten hyvinvoinnista piittaamatta. Pentuja tehtaillaan myös Suomessa, mutta valtaosa tuodaan ulkomailta, yleisimmin Virosta. Myynti-ilmoitukset ovat tyypillisesti internetin myyntipalstoilla, eikä ilmoituksesta yleensä selviä, että myytävä eläin tuodaan ulkomailta. Taustalla voi olla väärennettyjä eläinlääkärintodistuksia, ja joskus kaikki vaadittavat tuontipaperit puuttuvat. Monen pennunostajan ilo vaihtuu suruun, kun pentu sairastuu vakavasti tai jopa kuolee pian kotiutumisen jälkeen.

– Pentujen tehtailu on todella kannattavaa liiketoimintaa. Koiran kasvatuskustannukset huonoissa oloissa ovat matalat, kun ruokintaan, pennun sosiaalistamiseen sekä sairauksien ehkäisyyn ja hoitoon ei panosteta, kuten vastuullinen kasvattaja tekee. Ostajalta saa kuitenkin pennusta lähes yhtä hyvän hinnan kuin asiansa hyvin hoitava kasvattaja saisi, koska pentujen kysyntä on kovaa, sanoo SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton toiminnanjohtaja (vs.) Maria Lindqvist.

Kesäkuussa SEYn tietoon tuli lyhyen ajan sisällä tieto kolmesta samalta virolaiselta pentutehtailijalta tulleesta, parvovirukseen kuolleesta koiranpennusta. Koiran parvovirusrokote kuuluu koirien perusrokotusohjelmaan, mutta pentutehtailija säästää kuluissa muun muassa jättämällä pennut rokottamatta. Myyjä oli jo kerran tuomittu Suomessa koiranpentukauppoihin liittyvistä salakuljetuksista, petoksista ja väärennöksistä.

– Jo tuomion saaneet myyjät voivat käytännössä helposti jatkaa pentujen myyntiä, koska valvonta on vähäistä ja perustuu pitkälti kansalaisten ilmoituksiin. Myyjät myös vaihtavat usein käyttämäänsä nimeä ja yhteystietoja. Rajalla valvontaa tehdään vain pistokokein ja lisäksi myyjät pyrkivät toimimaan viikonloppuisin, jolloin viranomaisia on vähemmän liikkeellä. Koiranpennut saattavat saapua rajan yli esimerkiksi urheilukassissa tai suljetussa takakontissa.

Tukea koiranhankintaan

Halpakoira.fi-sivusto neuvoo, miten tunnistaa ja välttää pentutehdas sekä kertoo, miten vastuullinen koirankasvattaja toimii. Lisäksi sivustolla on ohjeita miten toimia, jos epäilee pentutehtailua. Halpakoira.fi on jatkoa Fiksun koiranostajan oppaalle, jonka SEY on tuottanut koiranostajan tueksi. Opas on luettavissa myös halpakoira.fi:ssä.

– SEY on jo vuosia tehnyt töitä pentutehtailun ehkäisemiseksi vaikuttamalla lainsäädäntöön, tekemällä viranomaisyhteistyötä ja valistamalla ostajia. Lisäksi SEY vapaaehtoiset eläinsuojeluneuvojat ovat soluttautuneet myyntitilanteisiin, joissa he ovat saaneet kauppoja keskeytettyä ja ilmoitettua myyjistä viranomaisille. Uusia keinoja puuttua pentutehtailuun kehitetään jatkuvasti, sanoo Lindqvist.

– Pentutehtailijat ovat hyvin tietoisia eläinsuojelijoiden keinoista. Sitä mukaa kun tieto pentutehtailun tunnusmerkeistä on lisääntynyt, ovat pentutehtailijat muuttaneet toimintatapojaan ostajan hämäämiseksi. Sen takia halusimme koota helposti verkosta löytyvän tietopaketin, joka auttaa tunnistamaan, onko kiinnostuksen kohteena oleva pentu asianmukaisesti kasvatettu.

– Nimesimme sivun halpakoira.fi:ksi, koska kokemuksemme mukaan tyypillisimmät pentutehtailijoiden uhrit haluavat hankkia koiranpennun edullisesti ja nopeasti. Tavoitteenamme on, että netistä pentua etsivät ostajat päätyvät sivustollemme ja hankkivat pennun vastuullisesti.

Pentutehtaissa tuotetut eläimet ovat yleisimmin koiria. Suosittuja rotukissoja tehtaillaan myös, mutta määrät ovat toistaiseksi huomattavasti pienempiä. Samat pentutehtailijan tuntomerkit pätevät myös kissakauppaan.

Lisätietoja:

https://halpakoira.fi/

www.sey.fi/fiksunkoiranostajanopas

Halpa koiranpentu voi olla peräisin ulkomaiselta pentutehtaalta: http://www.elaintenystava.fi/artikkelit/160-halpa-koiranpentu-voi-olla-peraisin-ulkomaiselta-pentutehtaalta

Pentutehtailija käärii kärsimyksestä kovat rahat: http://www.elaintenystava.fi/artikkelit/140-pentutehtailija-kaarii-karsimyksesta-kovat-rahat

Kennelliitto alkaa kouluttaa lukukoiria vuonna 2017

8c25cba3-f268-42ae-8518-55a21accb937-main_image

Kennelliitto on yhteistyössä Mikkelin Kaupunginkirjaston kanssa laatinut laatusuosituksen yleisten kirjastojen lukukoiratoiminnalle. Kennelliitto vastaa koirien soveltuvuuden arvioinnista ja ohjaajien kouluttamisesta. Kennelliitto alkaa järjestää lukukoirakoulutuksia vuonna 2017. Laatusuositus julkaistiin lukukoiraseminaarissa Mikkelissä 16. marraskuuta.

Lukukoiria on käytetty kirjastoissa eri puolilla Suomea jo vuosien ajan. Toiminnan suosio on kasvanut eikä sillä ole ollut virallisia ohjeita.

Mikkelin Kaupunginkirjasto käynnisti vuonna 2015 Kansalliset suositukset lukukoiratoimintaan kirjastoissa -hankkeen, jolla pyritään helpottamaan lukukoiratoiminnan aloittamista sekä selkeyttämään ja yhtenäistämään toimintaa. Hankkeessa valmisteltiin laatusuositus lukukoiratoiminnalle, joka myös auttaa toiminnan aloittamisessa niissä kirjastoissa, joissa lukukoiratoimintaa ei vielä ole.

Kennelliitto on mukana hankkeessa ja vastaa koirien arvioinnista ja ohjaajien kouluttamisesta. Ensimmäiset lukukoirakoulutukset järjestetään vuonna 2017 eri puolilla Suomea. Kaikille toimintaan mukaan tuleville järjestetään sama perustason koulutus.

Kennelliitto on myös tehnyt lukukoirille oman tunnuksen. Kennelliiton koulutetut lukukoirat tunnistaa jatkossa keltaisesta huivista, jossa näkyy virallinen lukukoiratunnus.

– Lukukoirat tekevät hienoa työtä kirjastoissa ja auttavat pääasiassa lapsia lukemaan oppimisessa. On tärkeää, että toiminnalle saadaan vihdoin yhteiset raamit, sanoo Kennelliiton kaverikoiratyöryhmän puheenjohtaja Kimmo Nokelainen.

Lukukoiratoiminta on levinnyt Suomeen Yhdysvalloista. Lukukoiratoiminta on osa eläinavusteista toimintaa ja se perustuu vapaaehtoisuuteen. Lukukoiratoiminta on osa lukemisen edistämistä ja lukutaidon tukemista. Lukukoiran tehtävänä on kuunnella lukijaa ja olla läsnä. Lukukoira rentouttaa lukijaa eikä se välitä virheistä. Koiralle lukeminen on osa lukemaan innostamista, mikä puolestaan on eräs kirjastojen ydintehtävistä.

Sopiiko koirani lukukoiraksi?

Lukukoiran tulee olla yli 2-vuotias perusterve, ihmisystävällinen koira, joka on perusluonteeltaan sopiva lukukoiratoimintaan. Koiran pitää osata rauhoittua lukuhetkeen. Lukukoiratoimintaan mukaan tulevien koirien tulee olla Kennelliiton koirarekisterissä tai FIX-rekisterissä tunnistusmerkittyinä. Lukukoirille tehdään soveltuvuuden arviointi.

Lukukoiraohjaajan tulee olla täysi-ikäinen Kennelliiton jäsen. Hänen tulee ymmärtää toiminnan vaatimukset ja vapaaehtoistoiminnan henki. Lukukoiraohjaajan tulee suorittaa Kennelliiton lukukoirakurssi.

17 SANKARIKOIRAA PALKITAAN KOIRAMESSUILLA

wody_wolf

Sankarikoirat Wody ja Wolf

Kennelliitto myöntää vuonna 2016 Sankarikoiran arvon 17 koiralle ja lisäksi 17 koiraa saa kunniamaininnan tekemästään urotyöstä. Sankarikoiran arvon voi saada koira, joka on vaikuttanut merkittävästi siihen, että yksi tai useampi ihmishenki on pelastunut. Sankarikoirat palkitaan Koiramessut-tapahtumassa 11. joulukuuta Messukeskuksessa Helsingissä.

Sankarikoiran arvon saavat tänä vuonna prahanrottakoira Rico, labradorinnoutaja Nelli, englanninbulldoggi Riki, valkoinenpaimenkoira Rex, saksanmetsästysterrierit Wody ja Wolf, karjalankarhukoira Piki, labradorinnoutaja Lumi, englanninspringerspanieli Nero, monirotuinen Halla, saksanpaimenkoira poliisikoira Väinö, monirotuinen Haiku, saksanpaimenkoira Rita, coton de tulear Demi, serra de airesinpaimenkoira Banja, rottweiler Bimbu ja rhodesiankoira Esko.

Kunniamaininnalla palkitaan australianpaimenkoirat Vilma ja Rita, suomenlapinkoira Heta, irlanninsusikoira Roi, owczarek podhalanski Aatu, shetlanninlammaskoira Miro, australianterrieri Minni, saksanpaimenkoira Milla, snautseri Miina, pitkäkarvainen collie Rami, sileäkarvainen noutaja Niilo, pitkäkarvainen collie Niilo, australiankarjakoira Atlanmonto, monirotuinen Frico, portugalinpodengo Iisa, monirotuinen Remsu ja kääpiösnautseri Kerttu.

– Sankarikoirat ovat arkemme todellisia sankareita, ja meidän jokaisen kotoa voikin löytyä sankarikoira. Kennelliitto on iloinen saadessaan osoittaa arvostuksensa näille upeille koirille, jotka ovat tehneet kunnioitettavan työn pelastaessaan ihmishenkiä, toteaa Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Helena Suni.

Kennelliiton hallitus otti käyttöön Sankarikoira-arvonimen ensimmäisen kerran vuonna 1997. Sankarikoira® on Kennelliiton rekisteröimä tavaramerkki. Eniten Sankarikoiran arvoja on tänä vuonna myönnetty koirille, jotka pelastivat ihmisiä tulipalolta. Koirat myös pelastivat ihmishenkiä varoittamalla ajoissa sairaskohtauksista, löytämällä huonokuntoisia eksyneitä henkilöitä ja pelastamalla hengenvaarallisista tilanteista.

Koirat pelastivat hengenvaarallisista tilanteista

Saksanmetsästysterrierit Wody ja Wolf olivat tavallisella metsälenkillä isäntänsä kanssa, kun metsästä kuului outo ulvaisu. Äänen kuultuaan Wody tuli omistajansa jalkoihin, mikä ei ollut sille normaalia käytöstä. Isännälle tuli mieleen viedä koiransa takaisin autolle vähän matkan päähän. Isännän ja koirien ollessa vain muutaman metrin päässä autolta, metsätielle juoksi yllättäen karhu, joka asettui noin 5 metrin päähän koirista ja niiden omistajasta ja nousi takajaloilleen. Wody toimi ensimmäisenä ja hyppäsi karhua kohti. Karhu töytäisi Wodya lennättäen sen ojaan. Wolf puri karhua takapäähän ja sai sen liikkeelle. Wolf lähti ajamaan karhua poispäin isännästään ja isäntä sai aikaa juosta autolle. Kohtaamisessa olisi voinut käydä paljon pahemmin, ilman Wodyn ja Wolfin rohkeaa toimintaa.

Monirotuinen Halla pelasti emäntänsä häkämyrkytykseltä. Perheen emäntä jäi kaksistaan Hallan kanssa nukkumaan takkahuoneeseen, sillä perheellä oli hoidossaan toinen koira. Isäntä nukkui eri puolella taloa muiden koirien ja hoitokoiran kanssa. Illalla poltettiin takkaa, ja isäntä oli laittanut pellit kiinni katsottuaan, ettei pesässä näy enää mitään hehkuvaa. Halla alkoi tökkiä emäntäänsä hereille aamulla noin kuuden aikoihin. Emäntä heräsikin Hallan toimesta ja alkoi ihmetellä heikkoa oloaan. Emäntä pääsi juuri ja juuri nousemaan ylös päästääkseen Hallan ulos. Oven avattuaan hän kaatui pihan laatoitukselle ja menetti tajuntansa. Raikkaan ilman ansiosta hän kuitenkin virkosi ja hakeutui eri puolella taloa nukkuvan isännän luokse. Paikalle kutsuttiin ambulanssi ja mittaukset osoittivat, että Hallan emännällä oli 30 %:nen häkämyrkytys. Halla pelasti toiminnallaan emäntänsä hengen, sillä sen isäntäkin olisi nukkunut vielä useamman tunnin toisella puolella taloa.

Serra de airesinpaimenkoira Banja pelasti emäntänsä jäämästä lumikinoksen alle. Banjan emäntä oli lähtemässä käyttämään koiria ulkona, kun Banja alkoi murista matalaa varoitusmurinaa, jota se hyvin harvoin tekee. Emäntä ei kuullut mitään erikoista. Hän nappasi takin naulasta ja oli avaamassa ovea, kun Banja aloitti varoitushaukun ja esti emäntäänsä menemästä ovelle. Emäntä kurkisteli ikkunoista, muttei nähnyt mitään. Emäntä lähti uudestaan kohti ovea ja Banja meni jälleen hänen eteensä haukkumaan. Yhtäkkiä mökki alkoi tutista ja kuului jylisevä ääni. Lumet putosivat katolta alas siihen paikkaan, jossa emäntä aina aamuisin seisoo, kun koirat käyvät ulkona. Banjan emäntä uskoo, että olisi jäänyt lumen alle ellei Banja olisi varoittanut häntä.

Rhodesiankoira Esko pelasti pienen lapsen. Perheen äiti heräsi keskellä yötä siihen, kun Esko kävi tönimässä kuonollaan häntä hereille. Äiti komensi Eskoa menemään takaisin maaten. Esko poistuikin, mutta palasi pian takaisin tönimään emäntäänsä. Äiti kuunteli vielä puoliunessa, kuinka kuulosti aivan kuin Esko juoksisi ulko-ovesta pihalle. Äiti meni eteiseen laittamaan ovea kiinni ja kutsui Eskoa takaisin sisään, mutta se ei välittänyt huudoista. Koira kävi vain ovella kääntymässä ja juoksi takaisin pihaan. Silloin perheen äiti huomasi pimeässä pienen hahmon, jota Esko yritti varovasti töniä takaisin sisälle. Hahmo oli toinen perheen viisivuotiaista kaksostyttäristä. Äiti juoksi lapsen luo. Tyttö oli täydessä unessa, hän oli kävellyt unissaan ulos keskelle pimeää pihaa. Äiti kaappasi tytön syliin ja toi hänet sisälle takaisin sänkyyn peittojen alle. Äiti seuraili lasta jonkin aikaa ja myös Esko tuijotti tyttöä tiiviisti eikä hievahtanutkaan hänen vierestään. Viimein kun äiti uskalsi mennä itse takaisin nukkumaan, hän huomasi, että Esko oli kiivennyt tytön viereen, ikään kuin varmistaakseen ettei lapsi enää poistu sängystään. Äiti mietti, miten olisi käynyt, ellei Esko olisi tullut häntä herättämään.

Koirat pelastivat tulipalolta

Prahanrottakoira Rico pelasti omistajansa tulipalolta. Lokakuisena iltana Rico alkoi yhtäkkiä haukkua eikä kielloista huolimatta lopettanut haukkumista. Ricon omistaja nousi ylös sohvalta, jolloin hän haistoi hieman savun hajua. Hän olisi lähtenyt tarkastamaan tilannetta pation kautta, mutta Rico haukkui rappukäytävän ovelle. Samaan aikaan ovikello soi ja mieshenkilö huusi varoittaen tulipalosta. Rico lakkasi haukkumasta vasta, kun omistaja oli päässyt ulos rappukäytävästä koirien kanssa. Kolmikerroksisen kerrostalon seinänaapurissa oli levinnyt palo pation kautta viereiseen asuntoon. Omistaja on kiitollinen, ettei Rico lakannut haukkumasta käskyistä huolimatta.

Englanninbulldoggi Riki pelasti perheensä tulipalolta. Rikin emäntä heräsi loppiaisyönä siihen, että Riki tuli hänen viereensä sänkyyn haukkumaan. Emäntä huomasi, että katosta kuuluu outoa pauketta ja veden valumista. Tässä vaiheessa välikatto heidän yläpuolellaan oli jo tulessa ja lieskat olivat polttaneet makuuhuoneen viereisen ilmalämpöpumpun putket poikki. Rikin emäntä lähti tarkistamaan taloa huomaten koko terassin takaseinän olevan tulessa. Emäntä otti kaksivuotiaan poikansa sängystä ja he pakenivat yhdessä ulos. Palovaroitin alkoi hälyttää vasta kun savu painui ulkoapäin sisälle. Emäntä kokee, että Riki toiminnallaan sai hänet hereille ja pelasti heidät.

Valkoinenpaimenkoira Rex pelasti perheensä tulipalolta. Perhe oli laittanut sunnuntai-iltana saunan päälle. Äiti oli uppoutunut tietokoneella kirjoittamiseen, kun Rex tuli vinkumaan ja läähättämään työhuoneeseen. Äiti luuli, että koiralla on kova hätä tarpeilleen ja lähti päästämään Rexiä ulos. Keittiössä äiti huomasi takkahuoneen olevan savun vallassa ja saunan ilmiliekeissä. Hän kiirehti yläkertaan herättämään tyttöä. Tytär, äiti ja Rex pääsivät viime hetkellä ulos palavasta talosta. Palokunta sai sammutettua palon niin, että runkorakenteet jäivät lähestulkoon ehjäksi, mutta melkein kaikki irtaimisto tuhoutui. Äiti arvelee, että ilman Rexiä perhe ei olisi hengissä.

Labradorinnoutaja Lumi pelasti perheensä tulipalolta. Eräänä yönä Lumi herätti emäntänsä voimakkain kuonon tökkäisyin ilmeisesti savunhajun huomattuaan. Palovaroitin, joka sijaitsee viereisessä kodinhoitohuoneessa, ei ollut vielä lauennut. Omistajan avatessa seuraavan huoneen eli teknisen tilan oven vastaan puski paksu kellertävä savumassa ja kuumuus. Myös kodinhoitohuoneen palovaroitin alkoi hälyttää. Talon yleissyttyminen oli vain minuuttien kysymys, mutta ripeä alkusammutus riitti tulen tukahduttamiseen. Emäntänsä ja isäntänsä lisäksi Lumi pelasti myös yläkerrassa nukkuneen pojan.

Englanninspringerspanieli Nero esti tulipalon leviämisen koko asuntoon. Sauna oli laitettu päälle ja Neron kanssa lähdettiin iltalenkille. Kun Nero ja sen isäntä palasivat iltalenkiltä, ei mennyt kauankaan kun Nero lähti muristen ja haukkuen pesuhuoneeseen ja jäi sinne haukkumaan. Isäntä meni katsomaan haukkumisen syytä ja huomasi saunan kiukaan olevan ilmiliekeissä. Ilman Neroa tuli olisi voinut levitä ja koko asunto olisi voinut palaa. Neron ansiosta tilanteesta selvittiin vain pintavaurioilla. Palovaroittimet alkoivat hälyttää vasta, kun tuli oli saatu jo sammutettua.

Monirotuinen Haiku herätti omistajansa erään kerran aamuyöllä vinkumalla ja tökkimällä tätä kuonollaan. Omistajan herätessä talon alakerta oli jo liekeissä, mutta omistajat pääsivät yläkerran oven kautta ulos Haikun sankarillisen toiminnan ansiosta.

Koirat reagoivat ajoissa hengenvaarallisiin oireisiin

Labradorinnoutaja Nelli reagoi perheen isän sairaskohtaukseen ja pelasti tämän toiminnallaan. Eräänä aamuna Nelli oli tullut makuuhuoneeseen herättämään perheen äitiä. Tämä luuli koiran haluavan ulos tarpeilleen, mutta koira menikin tökkimään perheen isää hereille. Kun Nelli sai isän hereille, tämä kertoi rintakivusta, oli tuskanhiestä märkä ja huonovointinen. Isä oli saanut nukkuessaan sydäninfarktin ja hänet kuljetettiin ambulanssilla sairaalaan, jossa hänelle tehtiin välittömästi pallolaajennus. Nelli pelasti isän hengen, kun vaistosi infarktin ja herätti vanhemmat ajoissa.

Coton de tulear Demi huomasi isäntänsä alhaisen verensokerin ajoissa. Demi tuli yöllä isäntänsä viereen sänkyyn vinkumaan. Demin isäntä sairastaa kakkostyypin diabetesta. Kun isäntä ei heti herännyt, Demi hyppäsi tämän päälle tuijottamaan kasvoja. Pian isäntä heräsi ja huomasi, että olo oli erittäin heikko ja hiostava. Hän ymmärsi verensokeriarvonsa olevan hyvin alhaalla. Isäntä lähti keittiöön hakemaan ruokaa ja Demi seurasi perässä. Demi vahti vieressä, kun isäntä söi hedelmiä ja kun tämä oli syönyt, Demi lähti takaisin nukkumaan. Verensokeriarvo oli mitatessa vaarallisen alhaalla, joten on Demin ansiota, ettei mitään vakavampaa päässyt tapahtumaan.

Rottweiler Bimbu herätti emäntänsä yöllä tämän verensokeriarvojen laskettua. Emäntä ei aluksi herännyt Bimbun herätysyrityksistä huolimatta, sillä hänen verensokerinsa oli päässyt tippumaan todella matalalle. Bimbu ei jättänyt emäntäänsä nukkumaan, vaan hyppäsi sänkyyn ja nosti tämän ylös, eikä antanut mennä uudelleen makuulle. Tämän jälkeen se huolehti, että emäntä lähtee alakertaan syömään jotakin. Bimbu on epävirallinen hypokoira, se on opetettu kotioloissa toimimaan ja huolehtimaan emännästään. Vastaavia tilanteita on tapahtunut useasti.

Koirat löysivät eksyneitä

Karjalankarhukoira Piki löysi eksyneen. Piki oli harjoittelemassa hirven jäljestämistä yhdessä omistajiensa kanssa. Pikillä oli gps-panta, josta nähtiin sen liikkeet. Jonkun ajan kuluttua omistajat huomasivat Pikin käyttäytyvän poikkeuksellisesti. Se seisoi lähes paikallaan, mutta ei haukkunut paljon, vaikka niin pitäisi tapahtua, jos se löytää hirven. Omistajat käskivät Pikiä luokseen. Piki tuli näkyville, mutta ei tullut luokse, vaan meni aina takaisin metsään käytyään näyttäytymässä. Piki ei antanut itseään kiinni toisin kuin aiemmin. Lopulta omistajat lähtivät metsään katsomaan, miksi Piki ei tule luokse. Piki istui keskellä metsän pahinta ryteikköä kuusen alla ja sen vieressä makasi iäkkäämpi mies heikossa kunnossa. Pikin ansiosta pelastuslaitos saatiin kutsuttua paikalle.

Poliisikoira, saksanpaimenkoira Väinö on löytänyt kaksi maastoon eksynyttä ihmistä. Ensimmäisellä kerralla Väinö löysi ihmisen talvella vaikeakulkuisesta maastosta. Väinö otti ohjaajansa kanssa tehtävän vastaan kello 15. Väinö sai kohteesta vainun ja johdatti ohjaajansa 3 kilometriä sivuun metsäautotieltä. Lopulta Väinö löysi etsityn henkilön kuusen alta kylmettyneenä ilman päällysvaatteita neljän ja puolen tunnin etsintöjen jälkeen. Toisen kerran Väinö löysi ihmisen kesällä. Väinö oli liikkeellä ohjaajansa kanssa ja he haravoivat heille annettua lohkoa, jolta oli havainto etsittävästä henkilöstä. Kuljettuaan vajaan kilometrin matkan pari kääntyi takaisin autolle lopettaakseen etsinnät. Väinö sai kuitenkin hetken päästä vainun ja lähti kulkemaan hajun suuntaan. Hetken päästä ohjaaja löysikin Väinön, joka oli jäänyt odottamaan maasta löytämänsä, lähes tajuttoman henkilön vierelle.

Saksanpaimenkoira Rita oli lenkillä metsäpolulla ulkoiluttajansa kanssa. Pian Rita vaistosi jotain ja veti ulkoiluttajan noin 50 metriä polulta syvemmälle metsään. Lumihangesta löytyi makaamasta iäkäs henkilö. Ritan ansiosta ulkoiluttaja sai soitettua hätäkeskukseen ja apua saatiin paikalle. Ilman Ritaa lumihankeen tuupertunut henkilö olisi jäänyt huomaamatta ja apu olisi tullut paikalle todennäköisesti liian myöhään.

Lisätietoja

Yliaktiivisten koirien verenkuva on muuttunut

3a44fc13-371e-4fc1-aa47-ed9ee50fd59d-main_image

Suolistoterveydellä voi olla vaikutusta koiran käytökseen.

Professori Hannes Lohen tutkimusryhmä Helsingin yliopistosta ja Folkhälsanin tutkimuskeskuksesta on yhteistyössä Biokeskus Kuopion LC-MS Metabolomiikkakeskuksen (Itä-Suomen yliopisto) kanssa selvittänyt yliaktiivisten ja impulsiivisten koirien verenkuvaa. Tulokset osoittavat, että erityisesti fosfolipidit ja tryptofaanin aineenvaihduntatuotteet poikkeavat verrokkikoirista. Tuloksissa on yhdenmukaisuutta aiemmin ADHD-potilailla tehtyihin löydöksiin. Tutkimus julkaistiin Behavioral and Brain Functions –lehdessä 29.9.2016.

Yleinen pelokkuus, ääniarkuus, sekä yliaktiivisuus ja impulsiivisuus ovat yleisimpiä koirien käyttäytymisongelmia. Pahimmillaan ne voivat vaikuttaa erittäin negatiivisesti sekä koiran että omistajan hyvinvointiin.

– Käyttäytyminen ja käytöshäiriöt kehittyvät usein eri perintö- ja ympäristötekijän yhteisvaikutuksesta, mikä tekee tutkimuksesta haastavaa. Aineenvaihdunnan tutkiminen eli metabolomiikka antaa uusia vihjeitä käyttäytymishäiriöiden taustalla olevista biologisista ongelmista ja samalla edistää geenitutkimuksia. Metabolomiikkatutkimukset koirissa ovat toistaiseksi harvinaisia ja tämän pilottitutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella uusia lähestymistapoja ja saada samalla tietoa mahdollisista yliaktiivisuuteen liittyvistä aineenvaihdunnallisista muutoksista koirilla, taustoittaa professori Lohi.

Yliaktiivisilla koirilla on muuttunut veren aineenvaihduntaprofiili

Yliaktiivisten ja normaalikäytöksisten saksanpaimenkoirien veren aineenvaihduntatuotteiden määritys paljasti merkittävän yhteyden yliaktiivisen käytöksen ja madaltuneiden veren fosfolipidipitoisuuksien välillä.

–Tämä löydös on tuttu myös humaanipuolelta, sillä useat tutkimukset ovat havainneet matalampia veren lipidi- ja rasvahappopitoisuuksia ADHD-potilailla kuin verrokeilla. Syy-seuraussuhde ei kuitenkaan ole selkeä, ja vaatii lisätutkimuksia, erityisesti suurempia tutkimusaineistoja. Löydöksemme vahvistaa jo voimassaolevaa käsitystä ihmisten ja koirien sairauksien samankaltaisuudesta, tukien koiran asemaa erinomaisena mallina myös ihmisten sairauksille, toteaa tohtoriopiskelija FM Jenni Puurunen.

– Huomionarvoista on se, että koiran ikä, sukupuoli tai paasto eivät juurikaan vaikuttaneet käyttäytymisen ja aineenvaihduntatuotteiden välillä havaittuun yhteyteen. Myös ruokavalion mahdollinen vaikutus oli kontrolloitu syöttämällä kaikille tutkimukseen osallistuneille koirille samaa ruokaa kahden viikon ajan ennen näytteenottoa, kertoo Puurunen.

Suolistoterveydellä voi olla vaikutusta koiran käytökseen

Yksi tutkimuksen kiinnostavimpia löydöksiä oli negatiivinen yhteys yliaktiivisen käytöksen ja tietyn elämälle välttämättömän aminohapon, tryptofaanin, aineenvaihduntatuotteen kanssa. Kyseistä tuotetta muodostuu ravinnosta saatavasta tryptofaanista ainoastaan suolistobakteerien toimesta. Löydös viittaakin mahdollisiin eroihin yliaktiivisten ja normaalikäytöksisten koirien suoliston bakteerikannassa, ja on oleellinen viime vuosina esiin nostetun aivojen ja suoliston välisen yhteyden vuoksi.

– Tiedetään, että suoliston mikrobiflooran koostumus vaikuttaa merkittävästi esimerkiksi mielialaa ja käyttäytymistä säätelevien aivojen välittäjäaineiden muodostukseen. Vaikutus toimii kuitenkin myös toisinpäin, eli esimerkiksi aivojen stressireaktio voi vaikuttaa haitallisesti suoliston mikrobiflooraan. Näin ollen emme voi sanoa onko löydöksemme syy koirien yliaktiiviseen käytökseen vai seurausta siitä, kertoo Puurunen.

Maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen metabolomiikkaprojekti käynnissä

Lohen tutkimusryhmä on aiemmin tänä vuonna julkaissut artikkelin arkojen koirien aineenvaihdunnan tutkimuksesta, jossa havaittiin eroja arkojen ja rohkeiden koirien verenkuvan välillä. Laajemmat tutkimukset ovat kuitenkin tarpeen pilottilöydösten vahvistamiseksi. Tutkimusryhmä on käynnistänytkin laajan näytekeruun uuden metabolomiikkateknologian hyödyntämiseksi yhdessä Genoscoper –yhtiön kanssa. Onnistuessaan teknologiasta voi tulla merkittävä työkalu myös geenitutkimuksen vauhdittamiseen, erityisesti käyttäytymistutkimuksissa.

Tutkimus on osa laajempaa tutkimusryhmässä käynnissä olevaa koirien käyttäytymisprojektia, jossa pyritään selvittämään käyttäytymiseen ja käytösongelmiin liittyviä ympäristövaikutuksia, perintötekijöitä sekä aineenvaihdunnallisia muutoksia, ja näiden yhtäläisyyksiä ihmisten vastaavissa sairauksissa.

Professori Hannes Lohen johtama tutkimusryhmä toimii Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä ja lääketieteellisessä tiedekunnassa sekä Folkhälsanin tutkimuskeskuksessa. Professori Lohen tutkimusta ovat tukeneet mm. Helsingin yliopisto, Suomen Akatemia, Biocentrum Helsinki, Jane ja Aatos Erkon Säätiö, Koirien terveystutkimusrahasto, sekä Folkhälsanin tutkimuskeskus.

Alkuperäiset artikkelit:

Puurunen J, Sulkama S, Tiira K, Araujo C, Lehtonen M, Hanhineva K and Lohi H. A non-targeted metabolite profiling pilot study suggests that tryptophan and lipid metabolisms are linked with ADHD-like behaviours in dogs. Behav Brain Funct, 12:27, 2016.DOI: 10.1186/s12993-016-0112-1

Puurunen J, Tiira K, Lehotinen M, Hanhineva K and Lohi H. Non-targeted metabolite profiling reveals changes in oxidative stress, tryptophan and lipid metabolisms in fearful dogs. Behav Brain Funct 2016, 12(1):7-016-0091-2

Älä jätä koiraa kuumaan autoon – kauppareissu voi olla koiralle kohtalokas

2016-05-24 14_28_17-sey_koira_tarra.pdf - Nitro Reader 3

Koiran jättäminen kuumaan autoon voi aiheuttaa koiralle lämpöhalvauksen tai pahimmillaan kuoleman. SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton En jätä koiraa kuumaan autoon -tarrakampanja muistuttaa, että lyhytkin aika kuumassa autossa voi olla koiralle tuskallinen ja jopa kohtalokas.

Parkkipaikalle autoon jätetyt koirat ovat jokakesäinen ongelma. Aurinkoon jätetyn auton sisälämpötila nousee vaarallisen korkeaksi jo maltillisissa lämpötiloissa, eikä kesähelteellä auton jättäminen varjoonkaan riitä.

– Auton sisälämpötila nousee vaarallisen korkeaksi nopeammin kuin moni tajuaa. Ikkunoiden raolleen jättäminen ei estä auton lämpötilan nousua. Koira saa lämpöhalvauksen huomattavasti helpommin kuin ihminen, sillä se ei kykene säätelemään elimistönsä lämpöä ihon kautta hikoilemalla, SEYn vs. viestintäpäällikkö Annukka Seppävuori kertoo.

Kampanja jatkuu jo kuudetta kesää. SEY on tänä vuonna uudistanut En jätä koiraa kuumaan autoon -tarran.  Tarran voi liimata auton ikkunaan merkiksi ja muistutukseksi muille, ettei koiraa tule jättää kuumaan autoon.

– Jos huomaa koiran yksin autossa lämpimällä säällä, apua on haettava heti. Esimerkiksi kaupassa voi pyytää kuuluttamaan auton omistajaa. Tilanne on vakava, jos koira ei enää läähätä ja ole levoton, vaan makaa apaattisena. Jollei auton omistajaa löydy nopeasti, on otettava yhteyttä poliisiin, joka voi tarvittaessa murtautua autoon, neuvoo Seppävuori.

Ensiapuna lämpöhalvauksen saanut koira siirretään varjoon ja kastellaan haalealla vedellä. Jos koira pystyy juomaan, sille tulee antaa viileää juomavettä. Koira kannattaa viedä eläinlääkärille, vaikka se virkoaisikin. Matkan ajaksi koira kääritään viileään ja märkään pyyhkeeseen.

Joissakin uusissa autoissa ilmastoinnin voi jättää päälle, vaikka auto ei ole käynnissä. Tällöin auton ikkunaan on hyvä kiinnittää lappu kertomaan asiasta ohikulkijoille.

En jätä koiraa kuumaan autoon -tarrat ovat maksuttomia ja niitä jaetaan SEYn jäsenyhdistysten kesän tapahtumissa.

Tarroja voi tilata myös SEYn toimistolta osoitteesta sey@sey.fi

Tuhannet koirat kisaavat Rovaniemellä viikkoa ennen juhannusta

koiranäyttely

Suomen pohjoisin kansainvälinen koiranäyttely kerää koiraväen Napapiirille juhannuksena alla. Järjestäjät odottavat kesäkuun 18.–19. päivinä Rovaniemelle noin 2500 osallistujaa Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Venäjältä.

Rovaniemen kansainvälinen kaikkien rotujen koiranäyttely järjestetään Napapiirin messualueella viikkoa ennen juhannusta. Ensimmäisen kerran Pohjois-Suomen suurin koiratapahtuma järjestettiin juhannuksena 1985 Ounasvaaran maisemissa. Siitä lähtien näyttely on pyritty järjestämään aina juhannuksen aikoihin.

koiranäyttely 2

Ounasvaaralta on siirrytty Ounashallin kautta Napapiirille. Tapahtuma kiinnostaa näyttelyharrastajia ja paikalle matkustetaan pitkienkin matkojen päästä. Suomesta, Tanskasta, Australiasta, Virosta, Kroatiasta ja Romaniasta saapuvat tuomarivieraatkin ihastelevat kerta toisensa jälkeen lappilaista, puhdasta luontoa, ystävällisiä ihmisiä ja yötöntä yötä.

Kymmeniätuhansia suomalaisia innostava harrastusmuoto ja koiranäyttelyt ovat kasvattaneet suosiotaan nousujohteisesti koko 2000-luvun. Koiranäyttelyiden perimmäinen tarkoitus on palvella koirien jalostus- ja kasvatustyötä. Ne ovat tapahtumia, joissa samanhenkiset koiraharrastajat tapaavat toisiaan, mutta myös koirakaverin hankintaa suunnitteleville ne tarjoavat erinomaisen tilaisuuden tutustua eri koirarotuihin sekä haastatella koirien kasvattajia ja muita asiantuntijoita.

Tuhansien koirien rotukohtainen ”kauneuskilpailu” vaatii ison joukon talkoohenkisiä, koiria rakastavia ihmisiä sekä paikallisten yhdistysten, koirakerhojen ja seurojen saumatonta yhteistyötä. Tänä vuonna Rovaniemen kansainvälisen koiranäyttelyn järjestävät Lapin Spanielikerho ry, Rovaniemen Käyttökoirat ry ja Lapin Ajokoirayhdistys ry.
Näyttelyn nettisivut: www.juhannusnayttely.com

Rovaniemen kansainvälinen koiranäyttely
N
apapiirin messualue, Pukinpolku 3, Rovaniemi

La 18.6.2016 arvostellaan FCI:n ryhmät 2, 3, 5, 6, 7
FCI 2 –Pinserit, snautserit, molossityypiset ja sveitsinpaimenkoirat
FCI 3 – Terrierit
FCI 5 –
Pystykorvat ja alkukantaiset koirat
FCI 6
– Ajavat ja jäljestävät koirat
FCI 7 –
Kanakoirat

Su 19.6.2016 arvostellaan FCI:n ryhmät 1, 4, 8, 9, 10
FCI 1 – Lammas- ja karjakoirat (paitsi sveitsinpaimenkoirat)
FCI 4
– Mäyräkoirat
FCI 8
– Noutajat, ylösajavat koirat ja vesikoirat
FCI 9 –Seurakoirat ja kääpiökoirat
FCI 10 – Vinttikoirat

Näyttelyssä arvostellaan myös pennut (7- alle 9kk) Arvostelu alkaa klo 10.
Näyttelyssä järjestetään molempina päivinä Junior handler -kilpailu. Kilpailu on sunnuntaina Lapin Kennelpiirin piirinmestaruuskilpailu ja SM-osakilpailu.