Koirat

Harmaa koirakauppa kukoistaa verkossa

help-background-with-dog-1474825431gna

Jäitä hattuun koirakuumeessa -kampanja varoittaa internetin koirailmoituksista: 

Harmaa koirakauppa kukoistaa verkossa

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY muistuttaa kuluttajia Jäitä hattuun koirakuumeessa -kampanjallaan, että vastuullisesti kasvatettu tai välitetty koira on eettinen valinta. Valistusta tarvitaan, sillä yhä useampi lemmikki ostetaan verkon kautta ja ostopäätös tehdään näissä tapauksissa usein söpöjen kuvien ja hinnan perusteella. 

Koiria hankitaan lemmikeiksi yhä enemmän, ja yhä useammat suomalaiset tekevät ostoksiaan verkossa. Tilastokeskuksen tekemän tutkimuksen mukaan Suomen kotitalouksilla oli vuoden 2016 alussa 800 000 koiraa, kun vuonna 2012 koiria oli noin 630 000. Internetiä Suomessa käyttivät vuonna 2017 lähes kaikki 16–54-vuotiaat, ja heistä vähintään 66 prosenttia on ostanut jotain verkosta.

Tämä on vaarallinen yhtälö, sillä eläimet eivät ole tavaroita. Internetin osto- ja myyntipalstoilla tapahtuvan lemmikkikaupan merkittävimpiä ongelmia ovat sääntelyn ja valvonnan puute sekä ostajien tietämättömyys.
– Osa myyntipalstoista valvoo ilmoittelua ja pyrkii toimimaan vastuullisesti, mikä on erittäin hyvää edistystä. Valitettavasti on niitäkin myyntipalstoja, joissa periaatteessa kuka tahansa voi myydä lemmikkejä ja kauppa jää ostajan vastuulle. Myyntipalstoilla koirakuumeilijoita on helppo houkutella hätäisiin ostoksiin suloisilla valokuvilla ja nopealla kaupalla. Lisäksi verkossa koiranostaja voi hyvin vaivattomasti tehdä hintavertailua ja valita edullisimman vaihtoehdon, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Internetissä tapahtuva kaupankäynti on kasvanut koko Euroopan alueella huimasti. Samalla online-kaupasta on tullut Euroopassa yleisimpiä tapoja hankkia lemmikki. Monia eläimiä liikutetaan myyntiin rajojen yli laittomasti. Myynti-ilmoituksissa tästä ei ole välttämättä mainintaa. Salakuljetus saattaa muodostaa riskin eläinten ja ihmisten terveydelle, jos koira tuo mukanaan vaarallisia tauteja.
Internetin myyntipalstoilla myydään paljon myös rekisteröimättömiä rotukoiria ja niin sanottuja vahinkopentuja. Tämäkin on ei-toivottua, harhaanjohtavaa kaupankäyntiä ja mahdollistaa terveysvaatimusten kiertämisen. Yhtään ongelmattomampaa ei ole kaupankäynti sekarotuisiksi ilmoitetuilla koiranpennuilla, jos niiden vanhempia ei ole esimerkiksi tutkittu perinnöllisten sairauksien varalta ja eläinten terveydenhoitoa laiminlyödään. Hämäräperäisestä kaupasta hyötyy siis ainoastaan myyjä, ja se heikentää kuluttajansuojaa ja lisää harmaata taloutta.

– Tämän takia katsomme, että tällä hetkellä koiria voidaan ostaa ja myydä eettisesti käytännössä vain kolmella tavalla. Yksi vaihtoehto on ostaa rotukoira avoimesti toimivalta ja luotettavalta kasvattajalta. Toinen vaihtoehto on ostaa sekarotuinen koira, joka on tunnistemerkitty ja rekisteröity tunnettuun tietokantaan ja jonka asiapaperit ja alkuperä ovat kunnossa. Kolmas ja suositeltavin vaihtoehto on adoptoida koira eläinsuojeluyhdistykseltä, löytöeläintalolta tai luotettavan rescue-järjestöjen kautta, Luukkainen jatkaa.

HESYn Jäitä hattuun koirakuumeessa -kampanja toteutetaan yhdessä Laurean ammattikorkeakoulun liiketalouden opiskelijoiden kanssa. Kampanja huipentuu 7.4. klo 13–15 Sellon kirjastossa järjestettävään yleisötilaisuuteen. Infotilaisuudessa kuullaan useita asiantuntijapuheenvuoroja vastuullisesta koiran hankinnasta. Paikalla on myös erirotuisia koiria, joihin yleisö voi tutustua. Tapahtuman Facebook-sivut: https://www.facebook.com/events/213938022520859/

Pääsiäisvaarat kissoille ja koirille

96cac09a6448ba65_800x800ar

Pääsiäisen koristeet, kukat ja herkut voivat aiheuttaa vaaratilanteita kodin lemmikeille. Lue mitkä pääsiäistuotteet kannattaa pitää koirien ja kissojen ulottumattomissa sekä miten voit viettää pääsiäistä turvallisesti lemmikkiesi kanssa.

Pääsiäissuklaa

Pääsiäisenä moni koti on täynnä erilaisia pääsiäissuklaita. Koiratalouksissa suklaat kannattaa kuitenkin säilyttää koiran ulottumattomissa, sillä suklaa on koiralle vaarallista.

Suklaa sisältää teobromiinia, jota koiran ruoansulatuselimistö ei pysty pilkkomaan ja siksi se voi aiheuttaa koirille myrkytyksen. Mitä tummempaa suklaa on, sitä enemmän teobromiinia se sisältää. Teobromiinin sietokyky on yksilöllistä ja riippuu muun muassa koiran koosta ja suklaan kaakaopitoisuudesta. Yleisesti ottaen 10-kiloinen koira voi saada myrkytysoireita syötyään 100–200 g maitosuklaata tai 25-50 g tummaa suklaata.

Tavallisia suklaamyrkytyksen oireita ovat kuolaaminen, oksentelu, vatsavaivat, erityisen kova jano ja pissahätä. Koira voi myös täristä, vaikuttaa levottomalta sekä saada kramppeja ja sydämentykytystä. Tarkkaile aina koiran vointia, jos se on varmasti tai mahdollisesti syönyt suklaata. Jos koiralla ilmenee myrkytyksen oireita, ota heti yhteyttä eläinlääkäriin.

Kannattaa myös huolehtia, etteivät ihanasti suklaalle tuoksuvat, leluyllätyksen sisältävät muoviset munat jää lemmikkien ulottuville. Ahne lemmikki saattaa hotkaista muovisen munan kokonaisena ja se voi pahimmassa tapauksessa aiheuttaa suolen tukkeutumisen.

Pääsiäisruoat

Monet pääsiäisruoat ja niiden jämät olisivat koiran tai kissan mieleen, mutta ne sisältävät yleensä paljon suolaa ja rasvaa eivätkä ole lemmikeille hyväksi. Älä siis anna lemmikille pääsiäisruokien jämiä, sillä ne voivat aiheuttaa vatsa- ja suolisto-ongelmia ja joissakin tapauksissa jopa suolamyrkytyksen.

Jos haluat hemmotella lemmikkiäsi pääsiäisherkulla, anna mieluummin annos jotain erityisen herkullista koiran- tai kissanruokaa tai koiralle jokin herkullinen puruluu.

Höyhenet ja pääsiäiskoristeet

Höyhenet ja muut pääsiäiskoristeet ovat monen lemmikin silmissä hauskoja leluja. Syötynä (tai tuhottuna) koristeet ja niiden osat voivat kuitenkin aiheuttaa haavoja lemmikin suuhun, juuttua hampaiden väliin tai nieluun, tai lemmikki saattaa niellä ne. Pahimmassa tapauksessa suolistoon juuttunut esine voidaan joutua poistamaan leikkauksen avulla. Säilytä siis mahdollisesti vaaralliset pääsiäiskoristeet lemmikkien ulottumattomissa.

Voit leikkiä lemmikin kanssa höyhenillä ja muilla hauskoilla koristeilla, mutta varmista, ettei lemmikki niele mitään ja kerää lelukoristeet pois leikkihetken jälkeen. Jotta koristeet eivät olisi niin houkuttelevia, kannattaa leikkiä lemmikin kanssa sen omien lelujen kanssa. Kissa tai koira saattaa nimittäin alkaa tuhota pääsiäiskoristeita paremman tekemisen puutteessa.

Pääsiäiskukat

Monet kukat ja kasvit kuuluvat pääsiäiseen, mutta tietyt kukat ovat kissoille myrkyllisiä, muun muassa narsissi ja pääsiäislilja. Kissa saattaa haluta tutkia kukkia ja jopa maistella niiden lehtiä, joten kissalle myrkylliset kukat kannattaa sijoittaa sellaiseen paikkaan, jonne kissa ei pääse. Toinen vaihtoehto on hankkia vain kissoille vaarattomia kasveja tai tekokasveja.

Kynttilät

Jos kotonasi on kissoja, ole erityisen varovainen kynttilöiden kanssa ja sijoita kynttilät kissan ulottumattomiin. Kynttilän liekki voi polttaa uteliaan kissan viiksikarvoja, kissan häntä voi osua liekkiin tai kissa voi pudottaa koko kynttilän alas ja aiheuttaa tulipalon tai muun vaaratilanteen.

Lyhdyt ja tuikut ovat pitkiä kynttilöitä turvallisempia, mutta varmista silloinkin, ettei kissa pysty kaatamaan tai pudottamaan niitä. Jos kissa on todella utelias, turvallisin vaihtoehto on hankkia vain sähköisiä tai paristollisia kynttilöitä.

Vietä pääsiäistä turvallisesti

Hyödynnä pääsiäisen vapaapäivät tekemällä pitkiä kävelylenkkejä koirasi kanssa. Valitse joku uusi, tavallista pidempi kävelyreitti pääsiäisen ulkoilua varten, menkää esimerkiksi kansallispuistoistoon, johonkin uuteen koirapuistoon tai valitse vain joku uusi polku tutussa ulkoilumaastossa. Pitkä kävelylenkki koiran kanssa on myös hyvää liikuntaa pääsiäisherkkujen vastapainoksi. Valjaissa kulkemiseen tottuneen kissan voi tietysti myös ottaa mukaan ulkoilemaan.

Toinen tapa juhlistaa pääsiäistä lemmikin kanssa on keksiä hauskaa aktivointia koirallesi tai kissallesi. Voit esimerkiksi piilottaa nameja tyhjän kanamunakennon tai vessapaperirullan sisään tai aktivointileluun.

Selvitä ennen pääsiäistä missä on lähin päivystävä eläinlääkäri tai klinikka – varsinkin, jos vietätte pääsiäistä jonkun luona kylässä ja lemmikit tulevat mukaan. Voit säästää kallisarvoista aikaa, kun hätätilanteessa ei tarvitse kuluttaa aikaa klinikoiden aukioloaikojen selvittelyyn.

Jade Ylitalo & Marika Melamies, ELT

Agria Eläinvakuutus on eläimiin erikoistunut vakuutusyhtiö, joka tarjoaa kattavia vakuutuksia kissoille ja koirille.

Jäitä hattuun koirakuumeessa -kampanja kehottaa: Suosi koiran adoptiota ja harkitse lemmikin hankintaa tarkkaan

puppy-dog-on-white-1474796806Agq

Kevät on koirakaupan sesonkia. Talven jälkeen koittava pitkä lomakausi tarjoaa perheille mahdollisuuden viettää aikaa uuden tulokkaan kanssa. Rento yhdessäolo on suuri etu uuteen kotiin tulevalle koiralle ja arvokasta laatuaikaa koko perheelle. Iloisen tapahtuman varjopuolena ovat kiertoon ja hylätyksi joutuvat koirat, jotka on valittu väärin perustein tai harkitsemattomasti.

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY kehottaa Jäitä hattuun koirakuumeessa -kampanjallaan koiran hankintaa harkitsevia pohtimaan asiaa monelta kannalta.

– Koiran hankkiminen muuttaa koko elämän seuraavaksi 10–15 vuodeksi. Päätös on suuri ja sitouttava ja vastuu pitkäaikainen. Koiran ottajan on kartoitettava omia voimavarojaan, kuten ajankäyttöään ja taloudellista tilannettaan, sekä omaa elämäänsä ja siinä mahdollisesti tapahtuvia muutoksia pitkälle eteenpäin. Jos koiran hankintaan liittyy yksikin arveluttava tai epävarma seikka, asiaa on lykättävä tuonnemmaksi, neuvoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Infokampanjallaan HESY haluaa tarjota vinkkejä vastuulliseen koiran hankintaan. Yhdistys kehottaa ihmisiä ottamaan ensi sijassa hylätyn eläimen vastuullisten järjestöjen kautta ulkomailta tai Suomessa toimivilta eläinsuojeluyhdistyksiltä tai löytöeläintaloilta, sillä lemmikkikauppa ja eläinten kasvattaminen voivat pahimmissa tapauksissa kätkeä pentutehtailua tai aiheuttaa eläinten ylitarjontaa ja heitteillejättöjä.

Ennen koiran hankintaa on käytävä läpi useita kysymyksiä. On puntaroitava, sopiiko omaan elämäntilanteeseen paremmin paljon huomiota tarvitseva pentu vai jo aikuinen koira. Entä mikä koirarotu tai rotusekoitus sopii parhaiten omaan ja perheen elämäntyyliin? Omaa talouttakin on ennakoitava, sillä seuraavan noin 10–15 vuoden ajan on oltava varoja vuotuisiin eläinlääkäri-, ruoka-, harrastus-, hoitola- ja tarvikekuluihin sekä vakuutukseen ja yllättäviin menoihin, kuten päivystysvastaanottoon.

– Näillä pohdinnoilla pääsee jo jyvälle siitä, miten paljon koira sitoo. Koira on sosiaalinen ja aktiivinen seuraeläin, joka tarvitsee ihmisen ja lajikumppaniensa seuraa sekä leikkiä ja liikuntaa. Jos koiralle ei ole tarjota aikaa ja aivopähkinöitä, koiran hyvinvointi kärsii ja se on parempi jättää ottamatta. Lisäksi vastuullisen koiranomistajan keskeisiin velvollisuuksiin kuuluu käytöstapojen opettaminen koiralle ja pennun sosiaalistaminen, sillä puutteellinen sopeuttaminen ympäristöön ja sen ärsykkeisiin aiheuttaa nyky-yhteiskunnassa elävien eläinten hyvinvoinnille suurta haittaa, Luukkainen summaa.

Jäitä hattuun koirakuumeessa -kampanja toteutetaan yhdessä Laurean ammattikorkeakoulun liiketalouden opiskelijoiden kanssa. Opiskelijat ovat suunnitelleet kampanjan sosiaalisessa mediassa julkaistavan kokonaisuuden, jossa käsitellään sopivan rodun tai rotusekoituksen valintaa, pentutehtailun tunnistamista ja internetissä tapahtuvan koirakaupan ongelmia. Myös kampanjan päätöstapahtuma on opiskelijoiden käsialaa. Sosiaalisesta mediasta kampanja löytyy aihetunnisteella #vastuullinenkoiranhankinta.

Kampanja huipentuu 7.4. klo 13–15 Sellon kirjastossa järjestettävään yleisötilaisuuteen. Tapahtumassa käsitellään mm. seuraavia kysymyksiä: Mikä rotu sopii lapsiperheelle? Mitä rokotuksia koira tarvitsee? Milloin pentu oppii sisäsiistiksi? Entä, jos kaikki ei sujukaan niin kuin piti? Infotilaisuus antaa vinkkejä koiran hankintaan, yleisö saa esittää kysymyksiä ja paikalla on erirotuisia koiria, joihin yleisö voi tutustua. Tapahtumapaikka: Sellon kirjaston lava, Kauppakeskus Sello, Leppävaarankatu 9, Espoo.

Eläinten hyvinvointilakiehdotus on osin ristiriitainen – kaikkien koirien tunnistusmerkintä ja rekisteröinti tukisivat tavoitteita

6d3e6dfd-3e17-43e2-ba54-b8b468755093-w_960

Kuva: Helmi Lindholm

Eläinten hyvinvointilain yhteydessä tulisi säätää kaikkien koirien tunnistusmerkinnästä ja rekisteröinnistä, Suomen Kennelliitto esittää maa- ja metsätalousministeriölle antamassaan lausunnossa. Koiran yksilöllinen tunnistaminen muiden muassa tehostaisi eläintenpitokiellon valvontaa, parantaisi mahdollisuuksia puuttua laittoman koirakaupan riskeihin ja nopeuttaisi löytökoirien palautumista omistajilleen.

Lausuntokierros nykyisen eläinsuojelulain korvaavan eläinten hyvinvointilain ehdotuksesta on päättynyt. Suomen Kennelliitto kiittää lausunnossaan lakiehdotuksen tavoitetta eläinten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämisestä sekä tarkoitusta lisätä eläinten kunnioittavaa kohtelua. Mahdollisuudet näiden toteutumiseen jäävät kuitenkin ehdotuksen sisäisten ristiriitaisuuksien, täsmennystä vaativien muotoilujen ja puutteiden vuoksi vielä vajaiksi.

– Hienoa, että lakiehdotus saatiin vihdoin lausunnolle. Lain tavoitteisiin nähden on kuitenkin ristiriitaista, ettei lakiehdotukseen ole kirjattu esimerkiksi muualla Euroopassa jo laajasti toteutettua kaikkien koirien tunnistusmerkintää ja rekisteröintiä, eläinten itseisarvoa ja monien järjestöjen kannattamaa eläinsuojeluasiamiehen virkaa, Suomen Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen huomauttaa.

Tunnistusmerkintä ja rekisteröinti parantaisivat löytökoirien asemaa

Kaikkien koirien tunnistusmerkintä ja rekisteröinti edistäisivät eläinten hyvinvointia hyvin laaja-alaisesti samalla kun niihin liittyvät kokonaiskustannukset odotettavasti vähenisivät. Ilman kaikkien koirien lakisääteistä tunnistusmerkintää ja rekisteröintiä lakiehdotus johtaisi todennäköisesti esimerkiksi löytökoirien uudelleensijoitusten ja tarpeettomien lopetusten määrän kasvuun, sillä maakuntien velvoitetta huolehtia löytöeläimistä ollaan lyhentämässä 10 päivään kuntien nykyisestä 15 päivästä. Lisäksi uuteen lakiin esitetty eläinten hallitsemattoman lisääntymisen valvonta on hankalaa ellei mahdotonta, jos koirat eivät ole yksilöllisesti tunnistettavissa.

Laittoman rajat ylittävän koirakaupan yleistyminen herättää Euroopan laajuisesti kasvavaa huolta.Euroopan parlamentti esitti jo helmikuussa 2016 annetussa päätöslauselmassaan, että kaikissa jäsenmaissa tulisi ottaa käyttöön yhteensopivat lemmikkien rekisteröintijärjestelmät. Säätämällä koirien pakollisesta tunnistusmerkinnästä ja rekisteröinnistä kansallisesti lisättäisiin viranomaisten mahdollisuuksia puuttua salakuljetuksen ja pentutehtailun riskeihin, tehostettaisiin eläintenpitokiellon valvontaa ja ehkäistäisiin tarttuvien tautien leviämistä. Suomessa olisi mahdollista jo nyt siruttaa kaikki koirat maakoodillisilla mikrosiruilla.

Suomen Kennelliitto rekisteröi vuosittain lähes 50 000 koiraa, jotka on kaikki tunnistusmerkitty. Kaikista Suomen koirista tunnistusmerkinnän ulkopuolelle jää arviolta noin 20–25 prosenttia. Kennelliitolla on valmiudet kerätä myös näiden koirien tunnistus- ja omistajatiedot nykyaikaisilla verkko- tai mobiilisovelluksilla. Koiran omistaja tunnistautuu rekisteröintijärjestelmiin pankkitunnuksilla. Tietojen kerääminen ja niiden siirtäminen viranomaisrekistereihin on näin ollen kustannustehokasta, turvallista ja vaivatonta.

Koirarotujen erilaiset tarpeet huomioitava paremmin

Suomen Kennelliitto pitää tärkeänä lakiehdotuksen vaatimusta, jonka mukaan ihmisen hoidossa olevan eläimen tulisi voida toteuttaa eräitä olennaisia käyttäytymistarpeitaan. Nykyisen eläinsuojelulain tavoin eläinten hyvinvointilain luonnos tunnistaa kuitenkin koiran edelleen vain yhtenäisenä lajina, vaikka koiran olennaiset käyttäytymistarpeet, vaadittavat pito-olosuhteet ja käyttötarkoitukset vaihtelevat roduittain.

Jos koira ei pääse toteuttamaan rodunomaisia taipumuksiaan ja viettejään, sen hyvinvointi saattaa vaarantua.

– Yli 20 vuotta voimassa olleen eläinsuojelulain kokonaisuudistuksen piti tuoda eläinten hyvinvointia koskeva lainsäädäntö tähän päivään. Tänä aikana tutkittu tieto koiran tarpeista, terveydestä ja ajattelusta on lisääntynyt valtavasti. Koira on suomalaisille tärkeä perheenjäsen ja harrastuskaveri, mutta laissa koira katsottaisiin edelleen yhdestä muotista valetuksi tavaraksi, Lehkonen ihmettelee.

Lainsäädännössä tulisikin huomioida paremmin koirarotujen erot ja turvata koiran hyvinvoinnille olennaisten rodunomaisten tarpeiden toteuttaminen myös harrastusten kautta. Lakiehdotuksessa esitetään, että kilpailueläinlääkärin tulisi olla läsnä ilmoituksenvaraisissa kokeissa ja kilpailuissa, joissa eläin voi joutua alttiiksi kohtuuttomalle rasitukselle, muulle kivulle tai kärsimykselle.

Suomen Kennelliiton lausunnossa nähdään, etteivät Kennelliiton alaiset kokeet ja kilpailut lukeudu ilmoituksenvaraisiin eläinkilpailuihin, sillä riski koiran vahingoittumiselle pyritään estämään ennalta. Koiran hyvinvointi on Kennelliiton alaisissa kokeissa ja kilpailuissa turvattu tarkoilla säännöillä ja ohjeilla, järjestäjät ovat päteviä ja koulutettuja tehtäviinsä ja lähimmän päivystävän eläinlääkärin tiedot ovat aina saatavilla.

Jalostuksen ja ammattimaisen eläintenpidon vaatimuksia on täsmennettävä

Lakiehdotuksen mukaan eläinjalostuksella tulee pyrkiä elinvoimaisten, toimintakykyisten ja terveiden eläinten tuottamiseen. Nämä tavoitteet ovat sisäänkirjoitettuina myös kaikkien koirarotujen jalostusta linjaavaan Suomen Kennelliiton yleiseen jalostusstrategiaan, ja niiden kirjaaminen myös lakiin onkin hyvin kannatettavaa.

Yleisen jalostusstrategian lisäksi Suomen Kennelliiton kasvattajasitoumuksen allekirjoittaneiden toimintaa ohjaavat rotukohtaiset jalostuksen tavoiteohjelmat, joiden tavoitteena on edistää koirien terveyttä ja hyvinvointia. Lisäksi 134 rodulla on perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustuksenohjelma (PEVISA), joka sisältää ehtoja rekisteröitävien pentujen vanhemmille. Liioiteltuja ulkomuotopiirteitä pyritään kitkemään myös 39 rodulla käytössä olevilla näyttelyiden ulkomuototuomareiden erityisohjeilla.

– Kennelliiton jalostusstrategiaa ja kasvattajasitoumusta noudattaville kasvattajille lakiehdotuksen sisältö on jo hyvin tuttua. On kuitenkin tärkeää, että väärien tulkintojen välttämiseksi pykälän muotoiluja vielä täsmennetään ja mahdollinen asetus tukee vastuullista koirankasvatusta. Valmistelun edetessä tuleekin kuunnella tarkalla korvalla alan osaajia, Lehkonen sanoo.

Samoin kuin ihmisillä, koirien sairauksien ja vikojen periytymistä voi olla mahdoton todentaa etukäteen. Tulkinta siitä, millaisia merkittävää hyvinvointihaittaa aiheuttavat sairaudet tai muut ominaisuudet ovat, voi vaihdella merkittävästi, jos sairautta tai ominaisuutta ei pystytä selvästi osoittamaan. Lain yksityiskohtaisissa perusteluissa tulisikin erotella tarkemmin eri tavoin periytyvät sairaudet ja turvata perinnöllisestä monimuotoisuudesta huolehtiminen. Suomen Kennelliiton yleisessä jalostusstrategiassa todetaan, että sekä nartun että uroksen tulee olla halukas ja kykenevä luonnolliseen astutukseen eikä astutus saa tapahtua väkisin pakottamalla. Tämä tulisi lisätä myös lakiin.

Suomalainen koirankasvatus on perinteisesti ollut luonteeltaan pienimuotoista kotikasvatusta, jossa syntyy usein vain muutama pentue vuodessa. Ammattimaisen seura- ja harrastuseläinten pidon määrittely esimerkiksi ehdotetun 10 vuosittain syntyvän pennun mukaan voisi merkitä sitä, että jo yhden pentueen kasvattaja voitaisiin ilman hänen vaikutusmahdollisuuksiaan katsoa ammattimaiseksi. Ammattimaisen seura- ja harrastuseläinten pidon määritelmän lisäksi Suomen Kennelliitto esittää tarkennuksia ammattilaisilta vaadittavaan soveltuvaan koulutukseen ja riittävään pätevyyteen.

Ehdotuksessa monia yksittäisiä edistysaskeleita

Koirien hyvinvoinnin näkökulmasta lakiehdotuksessa on myös lukuisia myönteisiä kohtia. Lakiesitys esimerkiksi kieltäisi koirien piikkipannat ja -valjaat sekä sähköpannat ja muut eläimeen kiinnitettävät, sähköiskun antavat laitteet. Positiivista on myös kivunlievityksen pakollisuus kivuliaiden toimenpiteiden yhteydessä.

Kennelliitto kannattaa lausunnossaan myös kieltoa leikkauksille ja muuta kipua tai kärsimystä aiheuttaville toimenpiteille, joiden tarkoituksena on muuttaa eläimen ulkonäköä tai käyttäytymistä. On kuitenkin tärkeää, että laki mahdollistaa muut leikkaukset tai kipua aiheuttavat toimenpiteet silloin, kun ne ovat eläimen hyvinvoinnin kannalta perustellut. Lisäksi maakuntauudistuksen toteuduttuakin on huolehdittava siitä, että koko maassa on kattava päivystyseläinlääkäriverkosto.

Lakiesityksessä kiellettäisiin myös eläimen värjääminen sen ulkonäön muuttamiseksi. Suomen Kennelliitto pitää kieltoa tervetulleena muutoksena, mutta sen tulisi kattaa kaikki muutkin kemikaalit, joilla tavoitellaan ulkomuodon muuttamista hoitavan tai terveydellisen vaikutuksen sijaan. Lisäksi on hienoa, että eläinten hoidossa ja käsittelyssä käytettävien välineiden, laitteiden ja aineiden myyjien ja välittäjien on varmistuttava siitä, että tuotteet ovat eläinten hyvinvointilain mukaisia.

On myös kannatettavaa, että eläimen kohtelun on oltava rauhallista ja siinä on hyödynnettävä lajinomaista käyttäytymistä. Suomen Kennelliiton mukaan myös koiran koulutuksessa tulisi toimia aina samoin. Lisäksi valvontaviranomaisten mahdollisuus käyttää apunaan asiantuntijoita tai avustajia on hyvä lisäys.

Lausuntokierroksen päättymisen jälkeen ministeriön virkamiehet viimeistelevät lakiesityksen saatujen lausuntojen pohjalta ja hallituksen esitys siirtyy eduskunnan käsiteltäväksi. Eläinten hyvinvointia koskevan lain voimaantulo on sidottu maakuntauudistukseen, joten hyväksytyksi tullessaan laki tulee näillä näkymin voimaan vuonna 2020.

Pienikin määrä ksylitolia voi aiheuttaa koiralle myrkytyksen

b5caa8d9c61f9ac9_800x800ar

Ksylitolipitoisten tuotteiden syöminen on koiralle vaarallista ja jo pieni määrä ksylitolia voi aiheuttaa koiralle hengenvaarallisen voimakkaan verensokerin laskun. Säilytä siis aina kaikki ksylitolia sisältävät tuotteet kuten purukumit ja pastillit koiran ulottumattomissa.

Ksylitolimyrkytyksen oireet

Yleisimpiä ksylitolimyrkytyksen oireita ovat oksentelu, heikotus, tärinä, jäykkyys ja kouristelu. Oireet näkyvät yleensä ensimmäisen tunnin aikana. Oireet ja niiden voimakkuus vaihtelevat syödyn ksylitolin määrän mukaan.

Mahdollisen maksavaurion oireet näkyvät vasta ensimmäisen parin vuorokauden aikana. Eli vaikka koira ei oireilisi ksylitolin syömisen jälkeen, tulee pikimmiten ottaa yhteyttä eläinlääkäriin, jotta ksylitoli ei pääse aiheuttamaan maksavauriota.

Vaarallinen määrä

Koiralle voi kehittyä hypoglykemia eli verensokeri voi laskea vaarallisen alhaiseksi jo koiran syötyä 0,1 grammaa ksylitolia painokiloa kohden. Jos koira on syönyt 0,5 grammaa painokiloa kohden tai enemmän, voi koiralle lisäksi kehittyä maksavaurioita.

Purukumeissa on ksylitolia yleensä noin 30-70 %, pastilleissa taas noin 50-95 %. Varmista aina ensin koiran syömän tuotteen ksylitolipitoisuus.

Alla olevasta taulukosta näet millainen määrä aiheuttaa verensokerin alenemista:

Koiran paino Ksylitolin määrä, joka voi aiheuttaa hypoglykemian Purukumi, ksylitolipitoisuus 36% Purukumi, ksylitolipitoisuus 68% Pastilli, ksylitolipitoisuus 50% Pastilli, ksylitolipitoisuus 95%
5 kg 0,5 g 1 0,5 2 1
10 kg 1 g 2 1 3-4 2
15 kg 1,5 g 3 1,5 5 3
20 kg 2 g 4 2 6-7 4
50 kg 5 g 10 5 15 10

Hoito

Soita aina ensin eläinlääkärille ja noudata saamiasi hoito-ohjeita!

Ensiapu kotona, kun ksylitolin syömisestä on kulunut alle 30 min 

Ensiapuna koiran voi yrittää kerran oksennuttaa suolan avulla, jotta ksylitolipitoiset tuotteet saadaan pois koiran elimistöstä. Oksetusta ei suositella kuitenkaan pienelle alle 5-kiloiselle koiralle, pennulle tai vanhalle koiralle.

Oksennutusta varten sekoita noin teelusikalliseen suolaa muutama tippa vettä ja muotoile seoksesta pieni pallo. Työnnä pallo mahdollisimman syvälle koiran nieluun. Koira oksentaa useimmiten lähes heti.

Jos koira ei oksenna, älä anna sille lisää suolaa vaan vie koira välittömästi eläinlääkäriin!

Ensiapu kotona, kun ksylitolin syömisestä on kulunut yli 30 min

Jos ksylitolin syömisestä on kulunut ainakin yli 30 min tai koira on oksetettu, voit auttaa nostamaan koiran verensokeria antamalla koiralle siirappia tai hunajaa: 1 ruokalusikallinen 5 kg kohden, joko suoraan suuhun tai veteen sekoitettuna. Tarvittaessa hunajan tai siirapin voi myös hieroa suoraan koiran ikeniin, josta se imeytyy nopeammin.

Ennaltaehkäisy 

Paras tapa ennaltaehkäistä ksylitolimyrkytys on säilyttää kaikki ksylitolipitoiset tuotteet koiran ulottumattomissa.

Ksylitolia käytetään makeutusaineena muun muassa seuraavissa tuotteissa, eli niitä ei kannata jättää koiran ulottuville:

  • Purukumi
  • Makeiset
  • Pastillit
  • Lääkkeet ja vitamiinivalmisteet (erityisesti pureskeltavat)
  • Hammastahnat ja suuvedet

Toinen tapa auttaa ennaltaehkäisemään ksylitolin ja muiden vaarallisten aineiden aiheuttamia myrkytyksiä on opettaa koiralle käsky ”jätä!” tai ”ei ota!”, jota voi käyttää viime hetkellä ennen kuin koira syö jotain sopimatonta.

Korvaako Agrian vakuutus ksylitolimyrkytyksen hoidon?

Todettu myrkytystila kuuluu vakuutuksen piiriin ja korvataan ehtojemme mukaan Agria Hoitokuluvakuutuksesta. Mikäli kyseessä on myrkytyksen epäilys, joka eläinlääkärin tutkimuksen mukaan onkin perusteeton eikä johdu myrkytyksestä, kulut eivät kuulu korvauksen piiriin. Ota siis aina ensin yhteyttä eläinlääkäriin ja seuraa saamiasi ohjeita: joissain tapauksissa koira on tuotava välittömästi klinikalle hoidettavaksi, kun taas toisinaan koiran voinnin tarkkailu ja tukihoito kotona riittävät.

Gitta-koira sai lievän ksylitolimyrkytyksen

Yhdeksän kuukautta vanha welsh corgi cardigan Gitta oli löytänyt autosta pastillipurkin ja onnistunut syömään 2-3 pastillia. Pian sen jälkeen 16-kiloinen Gitta alkoi oksennella ja kakoa voimakkaasti. Omistaja soitti välittömästi eläinlääkärille ja häntä ohjeistettiin tarkkailemaan Gitan vointia yön yli ja antamaan Gitalle hunajaa ja iso annos ruokaa, jotta verensokeri ei pääsisi laskemaan. Eläinlääkärikäynti olisi arvion mukaan maksanut noin 400-500 € ksylitolimyrkytyksen hoidon osalta ja vielä enemmän, jos ksylitoli olisi ehtinyt aiheuttaa vaurioita maksaan. Tällä kerralla tilanteesta selvittiin onneksi pelkällä säikähdyksellä ja nyt Gitta voi hyvin.

– Juuri tällaiset hetket muistuttavat miten hyvä on olla vakuutus, eli suosittelen lämpimästi kaikkia ottamaan koiralle vakuutuksen, kertoo Gitan omistaja.

Lemmikkikoiratutkimus vahvistaa: luontoyhteys on terveydelle tärkeä

golden-retriever-dog

Kaupungissa asuvilla lemmikkikoirilla on enemmän allergioita kuin maalla asuvilla. Helsingin yliopistossa tehty väitöstutkimus paljastaa myös, että allergioilta välttymiseksi pelkkä maalla asuminen ei riitä. Luontoon pitää olla läheisessä yhteydessä.

Helsingin yliopistossa väittelevä Jenni Lehtimäki on tutkinut koirien allergioita. Hänen mukaansa lemmikkikoirien allergiat ovat huomattavasti yleisempiä kaupunkiympäristössä kuin maaseudulla.

– Tämä tukee oletusta luonnon mikrobialtistuksen ja tulehdusperäisten sairauksien välisestä yhteydestä – erityisesti, koska kaupungissa ja maaseudulla elävien koirien iholla elävät mikrobit ovat erilaisia. Kun monipuoliset luontoympäristöt häviävät, koiratkaan eivät enää altistu ympäristön mikrobien monimuotoisuudelle yhtä laajasti kuin aiemmin, Jenni Lehtimäki toteaa.

Väitöskirjassa tutkitun biodiversiteettihypoteesin mukaan yksilön mikrobivalikoiman yksipuolistuminen voi johtaa immuunijärjestelmän säätelykyvyn heikkenemiseen. Lopputuloksena voi olla astma, allergia tai muun tulehdusperäinen sairaus.

Koirilla nämä yhteydet, rodusta riippumatta, löytyivät. Jostain syystä lapsilla yhteys allergiaan jäi epäselvemmäksi.

Lehtimäen mukaan luontoyhteyden on oltava läheinen ja monipuolinen, jotta se muuttaisi ihon bakteerivalikoimaa ja sitä kautta toisi muutoksia allergioilta suojautumiseen.

– Maaseutu asuinympäristönä ei yksin suojaa allergioilta, vaan siihen tarvitaan myös aktiivinen yhteys esimerkiksi ulkoilemalla, ja epäsuorasti lemmikkien tai vaikkapa sisarusten kautta, myös päiväkoti- ja teini-ikäisiä tutkinut Lehtimäki sanoo.

Erityisesti lasten altistumista monimuotoiselle luonnolle ja erilaisille eliöille tulisi lisätä, jotta mikrobivalikoima ja immuunijärjestelmä pysyisivät tasapainossa.

– Tämä koskee tietysti myös aikuisia, bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa väittelevä Jenni Lehtimäki muistuttaa.

_________________

Jenni Lehtimäki väittelee 1.12.2017 kello 12 Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa aiheesta “The biodiversity hypothesis of allergy: The interrelations between the skin microbiota, allergic diseases and exposure to microbes in residential environments”. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa auditorio 2, Infokeskus Korona, Viikinkaari 11.

Vastaväittäjänä on professori Harald Renz, Philipps University of Marburg, ja kustoksena on professori Arild Husby.

Koiraveroa ei ensi vuonna peritä missään – aikansa elänyt laki tulisi kumota

dog-training-joy-fun-159692

Koiraveroa ei ensi vuonna peritä enää yhdessäkään Suomen kunnassa, kun Helsinki ja Tampere päättivät tällä viikolla luopua siitä vuoden 2018 talousarvioissaan. Koiraverolaki on kuntalaisten ja harrastajien eriarvoisen kohtelun mahdollistava jäänne 1800-luvulta, jonka tulisi jäädä lopullisesti historiaan.

– On todella hienoa, että myös Helsingin ja Tampereen valtuustot päättivät olla perimättä asukkaitaan epätasa-arvoisesti kohtelevaa veroa. Koira on ainoa kotieläin, jonka omistamisesta ja jonka kanssa harrastamisesta on lain nojalla voitu verottaa, muistuttaa Suomen Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen.

Kunnat saivat jo vuonna 1991 oikeuden päättää itsenäisesti koiraveron perimättä jättämisestä. Vähitellen yhä useammassa kunnassa päädyttiin poistamaan korvamerkitsemätön vero, jonka perimisestä on laskettu koituvan tuottoihin nähden korkeat kulut.

– Kun kaikissa kunnissa on syntynyt näkemys veron epätarkoituksenmukaisuudesta, olisi toivottavaa, että kansanedustajat olisivat aloitteellisia kumoamaan kuolleeksi kirjaimeksi jääneen lain. Se olisi pitkänäköistä jo sen vuoksi, että tutkittu tieto koiran myönteisistä vaikutuksista ihmisen terveydelle ja hyvinvoinnille lisääntyy jatkuvasti, Lehkonen sanoo.

Kennelliitto julkaisi vuosina 2014ja 2016 stressi- ja hyvinvointitutkijana tunnetun lääketieteen ja kirurgian tohtori Heimo Langinvainion tutkimukset, joissa syvennyttiin koiran ja ihmisen väliseen suhteeseen. Tutkimukset perustuivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Terveys 2000 ja 2011 -aineistoihin sekä yli 9000 vastaajan kyselyyn. Tuloksista selvisi, koira vaikuttaa yllättävänkin laaja-alaisesti omistajansa terveyteen ja psykososiaaliseen hyvinvointiin erityisesti yksinasuvien kohdalla.
Hyvinvointia tuova harrastus yhdenvertaiseksi muiden kanssa

Harrastuskentät ja -tilat sekä koirapuistot ja -aitaukset ovat käyttäjilleen tärkeitä kohtaamispaikkoja, joissa koiraa voi sosiaalistaa turvallisesti. Koirakansa tuntee vastuunsa siitä, että ympäristö säilyy kaikille miellyttävänä. Kennelliitto ja 19 kennelpiiriä edistävät vastuullista koiranpitoa ja harrastusmahdollisuuksia valtakunnallisesti ja alueellisesti. Kennelpiirit tekevät kuntien kanssa yhteistyötä muiden muassa kaavalausunnoissa, tapahtumien järjestämisessä sekä koira-aitausten ja -puistojen sääntöjen ja turvallisuusohjeiden laatimisessa. Lisäksi monissa kunnissa paikalliset koirayhdistykset järjestävät kunnossapitotalkoita.

– Esimerkiksi Uutelan koirapuiston kaltaisissa isoissa aitauksissa paikalliset koiranomistajat ovat luoneet yhteisön, jossa he huolehtivat lähiaitauksen siisteydestä ja jakavat tietoa omien Facebook-sivujensa ja -ryhmien kautta. Myös kaupunki on antanut monille tällaisille ryhmille materiaalia, kun jäsenet ovat kunnostaneet aitausta ja pitäneet siitä huolta, Helsingin seudun kennelpiiri ry:n puheenjohtaja Tiina Flytström kertoo.

Koirien suosion kasvaessa laadukkaat koiraharrastusmahdollisuudet ovat vetovoimatekijä, jonka edellytyksiä tulisi vaalia. Olisikin viisasta antaa myönteinen signaali ihmisten aktiivisuuden, ulkoilun ja sosiaalisten suhteiden puolesta poistamalla verolaki, joka asettaa koiraihmiset epätasa-arvoiseen asemaan esimerkiksi hiihtolatujen käyttäjiin ja muihin harrastajiin nähden.

Laittomaan ja epäeettiseen koirakauppaan voidaan puuttua tunnistusmerkinnällä ja rekisteröinnillä

802e3a4b-c05d-4151-8f23-429dc5890889-w_960

Kuva: Jukka Pätynen

Tiistaina julkaistu Kaikenkarvainen kansa – Miten koirista tuli miljoonabisnes (WSOY) nostaa esille, että niin koiran hyvinvoinnin kuin yleisen turvallisuuden kannalta on keskeistä tuntea koiran tausta ja tehdä se läpinäkyväksi.

Valmisteilla olevan eläinsuojelulain kokonaisuudistuksen yhteydessä tulisikin säätää pakolliseksi kaikkien koirien rekisteröinti ja tunnistusmerkintä maakohtaisilla mikrosiruilla, jolloin kunkin koiran tausta ja omistajatiedot olisivat yhdistettävissä toisiinsa. Tunnistusmerkintä ja rekisteröinti antavat välineitä puuttua pentutehtailuun, koirien salakuljetukseen, eläinsuojelurikkomuksiin ja myös ihmisille jopa hengenvaarallisten tartuntatautien leviämiseen. Lisäksi koiralla olisi hyvä olla alkuperätodistus.

– Kuten Kaikenkarvainen kansa -teoskin tuo hyvin esille, rekisteröimättömästä koirasta ei voi tietää, missä ja millaisissa oloissa se on saanut alkunsa ja kasvanut. Siksi on myös haastavaa ennustaa sen tulevaa käyttäytymistä tai terveydentilaa, Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen muistuttaa.

Mukaan eurooppalaiseen kehitykseen

Eläinten hyvinvointikeskuksen (EHK) vuonna 2015 tekemän selvityksen mukaan valtaosassa Euroopan unionin jäsenvaltioista koirien rekisteröinti on jo pakollista. Lisäksi tunnistusmerkinnästä on säädetty tätäkin kattavammin. EHK:n mukaan tunnistusmerkinnästä ja rekisteröinnistä keskustellaan unionin tasolla paljon ja näistä odotetaan lähivuosina myös EU-lainsäädäntöä.

– Kennelliiton mielestä kaikkien koirien hyvinvoinnista on huolehdittava ja kodittomista koirista on pidettävä huolta sekä Suomessa että ulkomailla. Kulkukoirien tuontiin ulkomailta liittyy kuitenkin sekä koiran hyvinvoinnin että yhteiskunnan kannalta niin suuria riskejä, että meidän näkemyksemme mukaan paras tapa auttaa kodittomia koiria on tehdä se niiden kotimaassa. Näin osa rescue-järjestöistä tekeekin, Lehkonen sanoo.

Tunnistusmerkintä ja rekisteröinti edistäisi myös Suomessa löydettyjen koirien hyvinvointia, kun niiden omistaja voisi selvitä jo kiinniottovaiheessa. Siten löytöeläimistä kertyvät kustannukset vähenisivät ja voitaisiin välttyä turhilta lopetuksilta. Valmisteilla olevassa esityksessä laiksi eläinten hyvinvoinnista kuntien ja myöhemmin maakuntien velvollisuutta pitää löytöeläimiä huostassaan ollaan lyhentämässä nykyisestä 15 päivästä 10 päivään.

Pakollista tunnistusmerkintää koirille ja kissoille ovat esittäneet lakiin myös Suomen Kissaliitto, Suomen Eläinlääkäriliitto, SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto, Animalia sekä Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY.

Valtaosa Suomen koirista on jo Kennelliiton rekisterissä

Suomen Kennelliitolla on kattavien tietojärjestelmiensä ansiosta hyvät valmiudet ylläpitää tietokantaa tunnistusmerkityistä ja rekisteröidyistä koirista. Kennelliitto edellyttää tunnistusmerkintää kaikilta rekisteröitäviltä koirilta ja ylläpitää tunnistusmerkintärekisteriä, johon on liitetty koiran omistajarekisteri. Tähän rekisteriin merkitään jo nyt myös rekisteröimättömiä ja monirotuisia koiria. Yhteensä Kennelliiton koirarekisterissä on noin 500 000 elossa olevaa koiraa, kun Tilastokeskuksen mukaan koiria on Suomessa kaikkiaan 800 000.

Lisäksi kaikille avoimesta, verkossa toimivasta jalostustietojärjestelmästä voi vapaasti hakea koirien terveys-, koe- ja näyttelytilastoja. Kennelliiton ylläpitämät koira- ja jäsenrekisterit yhdistyvät sähköisen Omakoira-palvelun kautta, jonka avulla koiran omistajan yhteystiedot voi pitää ajan tasalla. Järjestelmän turvallisuus ja luotettavuus on varmistettu vahvalla tunnistautumisella. Käyttäjä rekisteröityy palveluun ensimmäisellä kerralla joko henkilökohtaisia pankkitunnuksia tai mobiilivarmennetta käyttäen.

Laadukasta tietoa tarjoavan ja jatkuvasti kehitetyn järjestelmän laajentaminen viralliseksi rekisteriksi olisi kustannustehokasta ja turvallista niin koirien omistajille, kasvattajille, viranomaisille kuin muillekin eläinten hyvinvoinnin kanssa työskenteleville. Eläinten hyvinvointikeskuksen selvityksen mukaan kaikkien koirien rekisteröinnin toteuttaminen olisi helposti toteutettavissa varsinkin Kennelliiton rekisterin pohjalta.

Joka kymmenennessä helsinkiläistaloudessa on koira

3eee7024-497b-48b8-84fa-71dfa31c6cec-w_960

Toimistokoira Kasperi on yksi Helsingin 30 000 koirasta. (Kuva: Anu Henriksson)

Koirien määrä kasvaa Helsingissä suhteellisesti jopa kaupungin väkiluvun kasvua nopeammin. Joka kymmenennessä helsinkiläistaloudessa oli vuonna 2015 koira. Lisäksi joka neljännellä koiranomistajataloudella on kaksi koiraa. Helsingin suosituin rotukoira on labradorinnoutaja, joskin koirista vielä huomattavasti useampi on sekarotuinen. Tiedot käyvät ilmi Helsingin kaupunginkanslian tuoreesta julkaisusta.

Koirakotitalouksien osuus on Helsingissä suurin Puistolassa, Tammisalossa, Jollaksessa, Vartiokylässä, Kuusisaaressa, Tuomarinkylässä ja Kaarelassa. Mainituilla alueilla koirakotitalouksien määrä vaihtelee noin joka viidennen ja joka neljännen kotitalouden välillä.

Helsingissä on tällä hetkellä arviolta 30 000 koiraa

Rotukoirien määrä on Helsingissä noin 26 000 ja lisäksi kaupungissa on arvion mukaan noin 4000 sekarotuista koiraa. Kokonaismäärän arvio on tehty sen tiedon perusteella, että noin joka kuudes koiraverotuksen kohteena ollut koira on ollut vuonna 2015 sekarotuinen. Koiraverotietojen lisäksi tuoreen julkaisun lähteenä on käytetty valmisteilla olevan ympäristöasennetutkimuksen aineistoa.

5d897b71-65bc-4830-9a85-3999659b8c93

Yleisin koirarotu Helsingissä on labradorinnoutaja, joita kaupungissa on Kennelliiton mukaan noin 1 200. Helsingin suosituimpia koirarotuja ovat myös chihuahua, jackrussellinterrieri, kultainennoutaja ja shetlanninlammaskoira. Maailmallakin suosittu ranskanbulldoggi on viime vuosina lisännyt suosiotaan Helsingissä ja on noussut jo kahdeksanneksi suosituimmaksi koiraroduksi.

Onni on Helsingin suosituin koirannimi

Koirien yleisimmissä nimissä esiintyy paljon samoja nimiä kuin ihmistenkin suosituimpien etunimien joukossa. Onni oli vuonna 2015 koiraverorekisterin perusteella Helsingin yleisin koiran nimi. Onni oli kärjessä myös viime vuoden eniten annettujen pojan nimien listalla. Nimitietojen perusteella reilu kolmasosa helsinkiläiskoirista vaikuttaisi olevan narttukoiria ja vajaa kolmannes uroksia. Loput nimet ovat pääasiassa sellaisia, jotka eivät ole käytössä ihmisten niminä.

Linkit

Koirien tunnistusmerkintä ja rekisteröinti tärkeitä koirien hyvinvoinnille

e768e0b3-257a-424d-977b-34086bc25f5c-w_960

Kuva: Kennelliitto/Jukka Pätynen

Suomen Kennelliitto pitää mahdollisesti vuonna 2019 voimaan tulevaan lakiin eläinten hyvinvoinnista suunniteltuja linjauksia pääosin hyvinä koiraharrastuksen näkökulmasta.

– Olemme tyytyväisiä siitä, että lakiesitys etenee vihdoin, toteaa Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen. Kennelliitto on ollut aktiivisesti mukana vaikuttamassa lainvalmisteluun yhteistyössä sidosryhmiensä kanssa.

Koirien pakollisesta tunnistusmerkinnästä ja rekisteröinnistä on Kennelliiton mielestä syytä saada lakitasoinen säädös.

– Tunnistusmerkintä on tärkeä siksi, että se helpottaa löytöeläinten palauttamista kotiinsa. Sen avulla voidaan myös rajoittaa tartuntatauteja kantavia ja niitä ympäristöönsä levittäviä lemmikkieläinpopulaatioita. Kaikkien lemmikkieläinten tunnistusmerkinnän ja omistajarekisterin avulla on myös nykyistä helpompi puuttua eläinsuojelutapauksiin, listaa Lehkonen. Pakollista tunnistusmerkintää koirille ja kissoille ovat esittäneet lakiin myös Suomen Kissaliitto, Suomen Eläinlääkäriliitto, SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto ja Animalia.

Kennelliitto on edellyttänyt kaikilta rekisteröimiltään koirilta tunnistusmerkintää jo vuodesta 2009. Kennelliitto ylläpitää Koiranet-verkkopalvelua, joka sisältää tietoja yli kahdesta miljoonasta koirasta. Koiranetin jalostustietojärjestelmässä on Suomeen rekisteröityjen koirien terveystutkimustietoja sekä esimerkiksi tietoja koirien suorittamista luonnetesteistä. Uusia terveystutkimustietoja kertyy järjestelmään vuosittain noin 70 000-80 000.

Järjestelmään voidaan kirjata tietoa kaikista, myös monirotuisista koirista. Järjestelmän tiedot ovat avoimia kaikille, ja niitä voi selata suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Järjestelmää kehitetään koko ajan. Suunnitteilla on muun muassa koirien rokotustietojen saaminen näkyville järjestelmään.

Kennelliiton ja koirien terveystietoja järjestelmään vievien eläinlääkärien lisäksi koiranomistajat voivat viedä helpolla tavalla tietoja järjestelmään pankkitunnuksilla tunnistautuen. Omakoira-järjestelmässä koiran omistaja voi päivittää osaa oman koiransa tiedoista ja muun muassa merkitä koiralle kuolinpäivän ja –syyn. Koiran kasvattaja voi rekisteröidä pentueensa.

Vastuu eläinten hyvinvoinnista on kaikilla

Maa- ja metsätalousministeriön 7. kesäkuuta esittelemässä lakiehdotuksessa painotetaan, että vastuu eläinten hyvinvoinnista on kaikilla. – Jos on ottanut eläimen hoitoonsa, niin siitä tulee huolehtia, painottaa Lehkonen.

Uuteen lakiin on kaavailtu ammattimaisesti tai muuten laajassa määrässä eläimiä pitäville koulutus- tai pätevyysvaatimusta sekä velvollisuutta antaa ohjeita ja opastusta eläimen pidosta. Jos koirankasvattajan koiranpito täyttää ammattimaisuuden kriteerit, koskisivat häntä samat vaatimukset. Tästä säädettäisiin tarkemmin asetuksella. Koulutuksen rinnalla pätevyyden voisi saavuttaa myös kokemuksen kautta.

– Suomessa on hyvin harvoja koiria ammatikseen kasvattavia henkilöitä. Suurin osa kasvatustyöstä on pienimuotoista. Koirat asuvat kasvattajan kotona, ja pentueita tehdään kerran, pari vuodessa, usein harvemminkin. Kennelliitto on suunnitellut kasvattajille Koirien terveydenhuolto-ohjelman, jota kokeillaan tänä vuonna. Ohjelma voi olla yksi tapa osoittaa pätevyys kasvattajana, kertoo Lehkonen.

Kennelliiton yleinen jalostusstrategia tukee koirien hyvinvointia

Uudessa laissa on tarkoitus selkiyttää eläinjalostukseen liittyviä vaatimuksia ja antaa viranomaisille paremmat valtuudet puuttua lainvastaiseen toimintaan. Kennelliitto allekirjoittaa tavoitteet pyrkiä elinvoimaisten, toimintakykyisten ja terveiden eläinten tuottamiseen. – Nämä linjaukset on kirjattu vuonna 2012 julkaistuun yleiseen jalostusstrategiaamme, kertoo Lehkonen.

– Korostamme jalostusvalintojen merkitystä eläinten hyvinvoinnille. Lajinmukaisten käyttäytymistarpeiden toteutumisessa tulee ottaa huomion koirarotujen väliset erot. Nykyinen eläinsuojelulaki huomioi koiran vain yhtenäisenä lajina. Koirien käyttötarkoitus vaihtelee rodun ja koiran alkuperäisen käyttötarkoituksen mukaan hyvin paljon. Erilaiset uudet harrastusmuodot ovat luoneet koirille myös uusia käyttötarkoituksia.

– Toivomme, että jalostuksellisille toimenpiteille muodostuu riittävä painoarvo myös eläinsuojelulaissa, sanoo Lehkonen.