SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto ry

Onko lemmikilläsi turha mikrosiru? – Suomeen tarvitaan keskitetty lemmikkirekisteri

dogs-playing-on-meadow-3872x2592_32743

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESYn mielestä Suomen nykyiset lemmikkien tunnistusmerkintäkäytännöt eivät ole toimivia. Tällä hetkellä lemmikkinsä tunnistusmerkitsevällä ei ole velvollisuutta ilmoittaa eläimen tietoja mihinkään rekisteriin ja liian monet eri rekisterit mitätöivät koko tunnistamisjärjestelmän idean.

Suomessa on lukuisia toisistaan erillisiä eläintietokantoja, joihin tunnistusmerkityn lemmikin tiedot voi kirjata. Suomen Kennelliitolla on koirille ja Suomen Kissaliitolla kissoille omat rekisterinsä, joihin voi tallentaa myös maatiaiskissan ja monirotuisen koiran tiedot. Lisäksi tunnistusmerkittyjen eläinten tietokantoja ylläpitävät ainakin Turvasiru-verkkopalveluSiruhaku.fi-verkkopalveluunpotilastietonsa tallentavat eläinlääkäriasemat sekä vapaaehtoisvoimin toimiva mikrosiru.com. Omat rekisterinsä on yleensä myös kodittomia eläimiä auttavilla eläinsuojeluyhdistyksillä.

Näin monen erillisen rekisterin olemassaolo vaikeuttaa löytöeläimen omistajan jäljittämistä: viranomaisten ja löytöeläintalojen on mahdotonta tietää, mistä rekisteristä heidän kannattaa etsiä tunnistusmerkityn eläimen omistajan tietoja. Tunnistusmerkittykään löytöeläin ei siis välttämä palaudu alkuperäiseen kotiinsa.

– Mikrosirusta ei ole mitään hyötyä, jos eläimen tietoja ei ole missään rekisterissä tai eläimen tietojen etsintä useasta eri rekisteristä osoittautuu hankalaksi tai jopa mahdottomaksi, kun nykyisten eläintietokantojen ylläpitäjistä ja lukumäärästä ei ole mitään tietoa. Tunniste kyllä huomataan, mutta eläimen omistajaa ei välttämättä löydetä. Tunnistusmerkinnän yhteydessä olisikin aina painotettava, että omistajan on syytä rekisteröidä lemmikkinsä tiedot johonkin tunnettuun eläintietokantaan ja ne on pidettävä ajan tasalla, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Jos talteenottopaikkaan päätyneen mikrosirutetun ja rekisteröidyn löytöeläimen omistajan jäljittäminen on hidasta, eläin voi joutua 15 vuorokauden lakisääteisen säilytysajan jälkeen lopetettavaksi tai myydyksi uudelle omistajalle.

– Tämä on ahdistavaa omistajille ja kohtalokasta lemmikeille. Tulevassa eläinsuojelulaissa löytöeläimen säilytysaika uhkaa vielä lyhentyä kymmeneen vuorokauteen, Luukkainen lisää.

Sirutus- ja rekisteröintipakko ratkaisisi monta ongelmaa

HESY on moneen otteeseen esittänyt vaatimuksen, että Suomeen on perustettava kaikki kunnat kattava, keskitetty lemmikkieläinrekisteri. Tähän tietokantaan tallennettaisiin kaikkien tunnistusmerkittyjen eläinten tiedot. Lisäksi maakohtainen rekisteri olisi hyvä yhdistää johonkin EU-maat kattavaan lemmikkirekisteriin, kuten esimerkiksi Europetnet-tietokantaan.

Tällä hetkellä lemmikkien tunnistusmerkitseminen ja rekisteröinti on Suomessa vapaaehtoista, mutta maa- ja metsätalousministeriö selvittää parhaillaan virallisen koira- ja kissarekisterin perustamista. HESY on hyvillään siitä, että ministeriö selvittää rekisterin tarvetta, ja muistuttaa, että keskusrekisteri edistäisi löytöeläinten asemaa.

Ruotsissa koirien pakollinen tunnistusmerkitseminen ja rekisteröiminen keskusrekisteriin on edesauttanut merkittävästi löytökoirien palautumista alkuperäisiin koteihinsa. Länsinaapurissa peräti 90 prosenttia talteenottopaikkoihin päätyvistä koirista palaa omistajilleen 24 tunnin sisällä.

– Pakollisen tunnistusmerkinnän ja rekisteröinnin avulla kyettäisiin hillitsemään myös eläinten salakuljetuksia ja pentutehtailua, edistämään vastuullista eläimenpitoa ja ennaltaehkäisemään eläinvarkauksia. Lisäksi kuluttajansuoja ja kansanterveydellisten uhkien ehkäiseminen paranisivat nykyisten sääntelemättömien lemmikkimarkkinoiden aikana, sanoo Luukkainen.

Koirien tunnistusmerkitseminen ja rekisteröinti on määrätty pakolliseksi jo lähes kaikissa EU-maissa: 28 jäsenvaltiosta säädös on voimassa 24 maassa. Koirien tunnistusmerkintä- ja rekisteröintivelvoitetta ei ole Suomessa, Puolassa, Tšekin tasavallassa eikä Saksassa lukuun ottamatta muutamia alueita/osavaltioita. Kissojen tunnistusmerkintä- ja rekisteröintivelvoite laahaa vielä kehityksestä jäljessä ja on tiettävästi pakollista tällä hetkellä vain kolmessa EU-maassa: Belgiassa, Kreikassa ja Ranskassa.

Lemmikkieläinten huono kohtelu on lisääntynyt – syynä tiedon puute, lisääntyneet sosiaaliset ongelmat ja piittamattomuus

cute-kitty-1492091624pHg

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira julkaisi eilen eläinten hyvinvoinnin valvonnan tulokset vuodelta 2017. Raportin mukaan lemmikkieläinkohteisiin on vuonna 2017 tehty aikaisempia vuosia enemmän epäilyyn perustuvia eläinsuojelukäyntejä.

Lemmikkieläinkohteisiin tehtävien tarkastusten määrä on ollut Eviran tilastojen mukaan kasvussa koko 2010-luvun.

– Myös SEYn eläinsuojeluneuvojien tietoon tulee paljon lemmikkieläinten huonoon kohteluun liittyviä ilmoituksia. Vapaaehtoiskentän toimijoiden tuntuma on sama: lemmikkieläintapaukset ovat lisääntyneet viime vuosina selvästi, sanoo SEYn vapaaehtoinen eläinsuojeluneuvoja Maija Raatikainen.

Eviran raportin mukaan eläinsuojelukäynnit lemmikkikohteissa ovat olleet suurelta osin aiheellisia. Viranomaiset ovat joutuneet ryhtymään toimenpiteisiin yhä useammassa käyntikohteessa kautta vuosikymmenen.

– Eläinten kaltoinkohtelu on myös meidän kokemuksemme mukaan muuttumassa yhä rajummaksi. Tapaukset, joissa eläin on aivan välittömässä avun tarpeessa, ovat lisääntyneet, sanoo Raatikainen.

Lemmikkieläinten pidon ongelmissa syy on usein ihmisten tietämättömyys eläinten tarpeista. Vakavimmissa eläinsuojelutapauksissa taustalla on usein myös ihmisten uupumusta sekä sosiaalisia ja mielenterveydellisiä ongelmia. Myös suoranaista piittaamattomuutta esiintyy paljon.

– Ihmisten lisääntynyt pahoinvointi ja osattomuus näkyy eläinten kohtelussa. Kun ihminen putoaa yhteiskunnan kelkasta, eikä pysty huolehtimaan itsestään, ei voimavaroja jää eläinten hoitoon. Usein ongelmana on myös se, että omistajalla ei yksinkertaisesti ole rahaa eläimen terveydenhoitoon tai laadukkaaseen ruokaan, sanoo Raatikainen.

– Samaan aikaan lemmikkejä on yhä enemmän ja helpommin kenen tahansa saatavilla. Eläin hankitaan usein seuraksi ja lohduksi, mutta jos tietoa tai resursseja eläimen hoitoon ei ole, ovat seuraukset sellaisia, joista saamme lukea lehtien lööpeistä.

Usein ongelmat eläintenpidossa pääsevät kärjistymään, kun niihin ei uskalleta tai osata hakea apua ajoissa.

– Olisi parasta pyytää asiantuntevaa apua ennen kuin tilanne äityy liian pahaksi, sanoo Raatikainen.

Viranomaisvalvonnan resursseja on kuluneella vuosikymmenellä saatu lisää. Tilanne ei kuitenkaan ole vielä riittävän hyvä.

–  Esimerkiksi omalla alueellani valvontaeläinlääkärille ei ole palkattu sijaista kesäloman ajaksi. Monet valvontaeläinlääkärit ovat kertoneet myös kokevansa puutteita työturvallisuudessaan joutuessaan tekemään paljon käyntejä yksin. Valvontaviranomaisten vaihtuvuus onkin varsin suurta, Raatikainen kertoo.

SEYn mielestä eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi tarvitaan tehokkaamman valvonnan lisäksi enemmän ennaltaehkäiseviä toimia ja parempaa lainsäädäntöä.

– Eläimen hankkimisen kynnys saisi olla huomattavasti nykyistä korkeammalla. Eläimen myyjän tulisi pyrkiä varmistamaan, että ostajalla on tarvittavat tiedot, taidot ja resurssit eläimen pitämiseen, sanoo SEYn toiminnanjohtaja Kati Pulli.

SEYn vapaaehtoiset eläinsuojeluneuvojat: sey.fi/yhteystiedot/neuvojahaku

Lisätietoa eläinsuojeluneuvonnasta: sey.fi/seytoimii/elainsuojeluneuvonta

Pentutehtailija jättää jälkeensä surua ja rahanmenoa – SEY avasi pentutehtailun vaaroista kertovan sivuston

halpakoira_somekuva_oikeakoko

Pentutehtailu on valtava ja yhä kasvava ongelma Euroopassa. Vuosittain satoja tuhansia koiranpentuja kasvatetaan huonoissa oloissa ja kuljetetaan pitkiä matkoja ostajille ympäri Eurooppaa. Osa pennuista jopa kuolee pentutehtaissa ja matkalla, mutta matalien kustannusten takia pentutrokari käärii siitä huolimatta jopa satojen tuhansien voitot vuodessa.

Pentutehtailu on kasvatusta, jossa pentuja teetetään rahan takia eläinten hyvinvoinnista piittaamatta. Pentuja tehtaillaan myös Suomessa, mutta valtaosa tuodaan ulkomailta, yleisimmin Virosta. Myynti-ilmoitukset ovat tyypillisesti internetin myyntipalstoilla, eikä ilmoituksesta yleensä selviä, että myytävä eläin tuodaan ulkomailta. Taustalla voi olla väärennettyjä eläinlääkärintodistuksia, ja joskus kaikki vaadittavat tuontipaperit puuttuvat. Monen pennunostajan ilo vaihtuu suruun, kun pentu sairastuu vakavasti tai jopa kuolee pian kotiutumisen jälkeen.

– Pentujen tehtailu on todella kannattavaa liiketoimintaa. Koiran kasvatuskustannukset huonoissa oloissa ovat matalat, kun ruokintaan, pennun sosiaalistamiseen sekä sairauksien ehkäisyyn ja hoitoon ei panosteta, kuten vastuullinen kasvattaja tekee. Ostajalta saa kuitenkin pennusta lähes yhtä hyvän hinnan kuin asiansa hyvin hoitava kasvattaja saisi, koska pentujen kysyntä on kovaa, sanoo SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton toiminnanjohtaja (vs.) Maria Lindqvist.

Kesäkuussa SEYn tietoon tuli lyhyen ajan sisällä tieto kolmesta samalta virolaiselta pentutehtailijalta tulleesta, parvovirukseen kuolleesta koiranpennusta. Koiran parvovirusrokote kuuluu koirien perusrokotusohjelmaan, mutta pentutehtailija säästää kuluissa muun muassa jättämällä pennut rokottamatta. Myyjä oli jo kerran tuomittu Suomessa koiranpentukauppoihin liittyvistä salakuljetuksista, petoksista ja väärennöksistä.

– Jo tuomion saaneet myyjät voivat käytännössä helposti jatkaa pentujen myyntiä, koska valvonta on vähäistä ja perustuu pitkälti kansalaisten ilmoituksiin. Myyjät myös vaihtavat usein käyttämäänsä nimeä ja yhteystietoja. Rajalla valvontaa tehdään vain pistokokein ja lisäksi myyjät pyrkivät toimimaan viikonloppuisin, jolloin viranomaisia on vähemmän liikkeellä. Koiranpennut saattavat saapua rajan yli esimerkiksi urheilukassissa tai suljetussa takakontissa.

Tukea koiranhankintaan

Halpakoira.fi-sivusto neuvoo, miten tunnistaa ja välttää pentutehdas sekä kertoo, miten vastuullinen koirankasvattaja toimii. Lisäksi sivustolla on ohjeita miten toimia, jos epäilee pentutehtailua. Halpakoira.fi on jatkoa Fiksun koiranostajan oppaalle, jonka SEY on tuottanut koiranostajan tueksi. Opas on luettavissa myös halpakoira.fi:ssä.

– SEY on jo vuosia tehnyt töitä pentutehtailun ehkäisemiseksi vaikuttamalla lainsäädäntöön, tekemällä viranomaisyhteistyötä ja valistamalla ostajia. Lisäksi SEY vapaaehtoiset eläinsuojeluneuvojat ovat soluttautuneet myyntitilanteisiin, joissa he ovat saaneet kauppoja keskeytettyä ja ilmoitettua myyjistä viranomaisille. Uusia keinoja puuttua pentutehtailuun kehitetään jatkuvasti, sanoo Lindqvist.

– Pentutehtailijat ovat hyvin tietoisia eläinsuojelijoiden keinoista. Sitä mukaa kun tieto pentutehtailun tunnusmerkeistä on lisääntynyt, ovat pentutehtailijat muuttaneet toimintatapojaan ostajan hämäämiseksi. Sen takia halusimme koota helposti verkosta löytyvän tietopaketin, joka auttaa tunnistamaan, onko kiinnostuksen kohteena oleva pentu asianmukaisesti kasvatettu.

– Nimesimme sivun halpakoira.fi:ksi, koska kokemuksemme mukaan tyypillisimmät pentutehtailijoiden uhrit haluavat hankkia koiranpennun edullisesti ja nopeasti. Tavoitteenamme on, että netistä pentua etsivät ostajat päätyvät sivustollemme ja hankkivat pennun vastuullisesti.

Pentutehtaissa tuotetut eläimet ovat yleisimmin koiria. Suosittuja rotukissoja tehtaillaan myös, mutta määrät ovat toistaiseksi huomattavasti pienempiä. Samat pentutehtailijan tuntomerkit pätevät myös kissakauppaan.

Lisätietoja:

https://halpakoira.fi/

www.sey.fi/fiksunkoiranostajanopas

Halpa koiranpentu voi olla peräisin ulkomaiselta pentutehtaalta: http://www.elaintenystava.fi/artikkelit/160-halpa-koiranpentu-voi-olla-peraisin-ulkomaiselta-pentutehtaalta

Pentutehtailija käärii kärsimyksestä kovat rahat: http://www.elaintenystava.fi/artikkelit/140-pentutehtailija-kaarii-karsimyksesta-kovat-rahat

Pirkanmaalla tarvitaan uusia sijaiskoteja kodittomille eläimille

pennut_katja-patrikainen

Kuva: Katja Patrikainen

Löytökissasta lemmikiksi -luennolla tuetaan sijaiskotitoimintaa. Tilaisuus on 14.5. kello 10 osoitteessa Sammonkatu 2, Tampere

Pirkanmaalla tarvitaan kipeästi sijaiskoteja kodittomille eläimille. Viime vuonna Pirkanmaan eläinsuojeluyhdistys PESU ry:lle tuli ennätysmäärä uutta kotia etsiviä eläimiä, ja alkuvuosi enteilee vieläkin kiireisempää vuotta yhdistykselle. PESUn sijaiskodeissa on tällä hetkellä 25 koiraa, yli sata kissaa ja kymmenkunta muuta eläintä. Eläinmäärän kasvaessa myös sijaiskoteja tarvitaan lisää.

– Kissoja yhdistyksellemme tulee paljon ja niille tarvitaan aina lisää sijaiskoteja. Tällä hetkellä tarvitsemme koteja myös koirille. PESUlle on alkuvuonna tullut enemmän koiria kuin viime vuonna yhteensä. Etenkin näin kesän korvalla paine löytää uusia sijoituspaikkoja on kova, sanoo PESUn tiedottaja Riikka Ala-Hulkko.

Sijaiskoti on eläimen väliaikainen koti, jossa se saa kuntoutua ja toipua koettelemuksistaan, tervehtyä ja opetella elämää perheenjäsenenä. Monessa tapauksessa sijaiskoti on eläimelle paras paikka päästä uuden elämän alkuun. Sijaiskodissa eläin saa yksilöllistä huolenpitoa kodinomaisessa ympäristössä. Eläimen ominaisuudet pääsevät hyvin esille, jolloin juuri sopivan loppuelämän kodin löytäminen helpottuu. Moni arka eläin oppii sijaiskodissa luottamaan ihmiseen.

– Moni tuntee löytöeläintalojen toiminnan, mutta sijaiskotitoiminta on tuntemattomampaa. Valtaosa kotia etsivistä eläimistä kuitenkin odottaa loppuelämän kotiaan juuri sijaiskodissa. Sijaiskotien vahvuutena on kyky ottaa huomioon eläimen yksilölliset tarpeet. Ihmisiin tottumattomia eläimiä voidaan vähitellen sopeuttaa perhe-elämään ja käytösongelmia voidaan helpottaa. Eläinyksilölle on aikaa, sanoo SEYn vs. toiminnanjohtaja Maria Lindqvist.

Viimeisintä tietoa kissoista – luento kaikille kiinnostuneille

PESU ry ja SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto järjestävät lauantaina 14.5. kello 10 alkaen kissaluennon Tampereen työväenopiston auditoriossa osoitteessa Sammonkatu 2. Kissanhoidon käsikirjan kirjoittaja, ammatillinen opettaja Päivi Ylikorpi luennoi aiheesta Löytökissasta lemmikiksi. Tilaisuudessa on mahdollisuus myös kuulla sijaiskotitoiminnasta ja ilmoittautua sijaiskodiksi. Tapahtumaa sponsoroi Purina Petcare.

– Olemme Purinalla sitoutunet auttamaan paikallisia organisaatioita löytämään rakastavan ja hoitavan kodin lemmikeille. Kun lemmikit ja ihmiset ovat yhdessä, elämä on rikkaampaa. Halusimme lähteä tukemaan tapahtumaa, sillä haluamme auttaa myös sijaiskodeissa uuden elämän alkuun pääseviä kodittomia eläimiä, sanoo Purina Petcaren Pasi Kivilahti.

Lisätiedot:

Facebook-tapahtuma: https://www.facebook.com/events/228226554217263/

Suomen ensimmäinen eläinsuojeluteemainen verkkolehti on avattu

elainten-ystavan-verkkolehti

SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton perinteikäs jäsenlehti Eläinten ystävä on ilmestynyt jo vuodesta 1906. Nyt Eläinten ystävästä on avattu kaikille avoin verkkolehti, jossa julkaistaan sekä printtilehden parhaat palat että lehdessä julkaisematonta materiaalia.

– Eläinten ystävässä on paljon laadukkaita erikoistoimittajien ja eläinten hyvinvoinnin asiantuntijoiden kirjoittamia juttuja. Eläinten ystävän printtilehden levikki on yli 10 000 ja lukijatutkimuksen mukaan lehteä luetaan tarkkaan. Vaikka Eläinten ystävä säilyy SEYn jäsenlehtenä, halusimme tuoda laajempaan jakeluun juttuja, joilla on eläinten hyvinvoinnin kannalta merkitystä, sanoo Eläinten ystävä -lehden päätoimittaja Maria Lindqvist.

Eläinten ystävän verkkolehdessä julkaistaan muun muassa eläinten hyvinvointiin ja käyttäytymiseen, eettiseen kuluttamiseen sekä eläinsuojelulain uudistukseen liittyviä artikkeleita. Verkkolehdessä nostetaan esiin eläintenpitäjiä, jotka erityisesti panostavat eläinten pito-olosuhteisiin sekä tuodaan esiin ongelmia niin tuotantoeläinten, lemmikkien kuin luonnonvaraistenkin eläinten pidossa. Lisäksi tuodaan esiin positiivisia esimerkkejä niin meiltä kuin maailmaltakin.

– Olemme Suomessa tottuneet kuulemaan, miten meillä on maailman tiukin eläinsuojelulaki ja miten meillä huolehditaan eläimistä todella hyvin. Todellisuudessa olemme monessa asiassa tippuneet EU-maiden kärjestä. SEYn mielestä on tärkeää, että epäkohtia tuodaan suuren yleisön tietoisuuteen ja että niiden korjaamiseksi tarjotaan vaihtoehtoja. Haluamme tarjota lukijalle luotettavaa tietoa myös arjen valintojen pohjaksi, sanoo Lindqvist.

Eläinten ystävässä tuodaan esiin myös vapaaehtoisten toimijoiden tekemää käytännön eläinsuojelutyötä. Verkkolehdessä kerrotaan apua saavien eläinten kohtaloista sekä ihmisistä, jotka apua tarjoavat. Myös lukija voi tarjota omia eläintarinoitaan julkaistavaksi. Mielipidekirjoituksissa julkaistaan paitsi Eläinten ystävän toimituksen kolumneja, myös vieraskirjoittajien kantaa ottavia kirjoituksia. Kirjailija Aura Koiviston kirjoittamassa, suositussa Auran pakinassa käsitellään ajankohtaisia ja poleemisiakin eläinsuojeluaiheita sekä arjen havaintoja eläimistä ja eläinten ystävistä.

Eläinten ystävän verkkolehteä voi lukea ilmaiseksi osoitteessa elaintenystava.fi. Eläinten ystävän printtilehti on vuoden alusta ollut myös tilattava yleisaikakauslehti. Lehden vuositilaus maksaa 30 euroa ja tilauksen voi tehdä osoitteeseen sey@sey.fi.

http://www.elaintenystava.fi/

http://www.sey.fi/seytoimii/viestinta/elainten-ystava-lehti

Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto: Euroopan parlamentti haluaa lopettaa lemmikkieläinten laittoman kaupan

Protect your pets with Mosquito Squad of Central NH

Euroopan parlamentissa äänestettiin eilen päätöslauselmasta, jonka tavoitteena on lopettaa koirien ja kissojen laiton kauppa EU-maissa. Päätöslauselmassa edellytetään Euroopan komission ryhtyvän toimenpiteisiin lemmikkieläinten laittoman kaupan kitkemiseksi.

Päätöslauselmaa vauhditti EU-maiden eläinsuojelujärjestöjen Protect Our Pets –kampanja, jossa EU-kansalaiset lähettivät europarlamentaarikoille sähköpostia pyytäen poliitikkoja puuttumaan eläinten laittomaan kauppaan ja pentutehtailuun. Yli 500 000 EU-kansalaista lähetti kampanjan aikana viestin EU-parlamentaarikoille. Suomesta kampanjaan osallistui SEY.

Lemmikkieläinten laiton kauppa kasvaa Euroopassa räjähdysmäisesti. Arvioidaan, että lemmikkieläinten myynti on kolmanneksi tuottoisin laittoman kaupan muoto Euroopassa huume- ja asekaupan jälkeen.

EU-alueella on valtavasti kysyntää kissan- ja koiranpennuille. Jatkuvasti kasvava lemmikinostajien määrä on luonut pentutehtailijoille helpon, tuottoisan ja lähes riskittömän tavan rikastua eläinten hyvinvoinnin kustannuksella. Erityisesti Keski- ja Etelä-Euroopassa pimeitä pentuja kuljetetaan pitkiäkin matkoja pentutehtaista ostajille. Pentutehtaissa eläimet kasvavat ala-arvoisissa oloissa ja ne ovat yleensä rokottamattomia ja huonosti sosiaalistettuja, mistä johtuen ne ovat usein myös pelokkaita, aggressiivisia ja sairaita. Suurella osalla pentutehtaista peräisin olevista eläimistä on jokin parantumaton sairaus, joka voi johtaa eläimen kuolemaan ja aiheuttaa omistajalleen suurta murhetta. Laittoman eläinkaupan suurimpana riskinä on muihin eläimiin ja ihmisiin tarttuvat taudit, joista rabies on pahamaineisin.

– SEY ja eläinsuojelujärjestöt ympäri Eurooppaa ovat erittäin tyytyväisiä Euroopan parlamentin päätöslauselmaan.  Kansalaiset ovat hyvin huolestuneita pentutehtailusta ja haluavat, että eläimille kärsimystä aiheuttavaa kauppaa vastaan taistellaan nykyistä tehokkaammin keinoin. On erinomaista, että europarlamentaarikot ovat kuunnelleet satojen tuhansien EU-kansalaisten viestin ja edellyttävät, että Euroopan komissio ryhtyy toimenpiteisiin laittoman kaupan kitkemiseksi, sanoo SEYn vs. toiminnanjohtaja Maria Lindqvist.

Euroopan komissio on teettänyt vuonna 2015 tutkimuksen laittoman kaupan vaikutuksista kissojen ja koirien hyvinvointiin. Tutkimuksen johtopäätöksenä oli muun muassa, että EU-alueella tarvitaan yhtenäinen järjestelmä koirien ja kissojen tunnistusmerkitsemiseen ja omistajatietojen rekisteröintiin.

– Monissa maissa on jo käytössä koirien, mutta myös kissojen pakollinen tunnistusmerkintä. Suomi on yksi niistä harvoista läntisen ja pohjoisen Euroopan maista, joissa koirien tai kissojen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti ei ole pakollista. Eläinsuojelulaki on uudistumassa, joten meillä on nyt erinomainen tilaisuus kuroa umpeen välimatka muihin EU-maihin ja säätää koirien ja kissojen tunnistusmerkintä ja omistajatietojen rekisteröinti pakolliseksi. On tärkeää, että eri maiden rekisterit keskustelevat keskenään, jotta eläinten alkuperä on jäljitettävissä ja jotta eläinten terveydentilasta ja annetuista rokotuksista voidaan varmistua, sanoo Lindqvist.

– Laiton lemmikkieläinkauppa aiheuttaa kärsimystä eläimille, mutta se on uhka myös ihmisten terveydelle. Euroopan komissio ja parlamentti ovat nyt onneksi yhtyneet eläinsuojelujärjestöjen näkemykseen siitä, että tunnistusmerkintä ja rekisteröinti ovat tärkeä osa ongelman ratkaisua. Toivomme, että lainsäätäjät Suomessa ymmärtävät tämän nyt, kun uutta eläinsuojelulakia ollaan parhaillaan laatimassa ja varmistavat, että koirien ja kissojen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti ovat jatkossa käytäntönä myös Suomessa.

Lisätietoja:

Euroopan parlamentin päätöslauselma
http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?pubRef=-//EP//TEXT+MOTION+P8-RC-2016-0251+0+DOC+XML+V0//FI

SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto: Koiria kuolee Suomessa kylmään – tarhakoirien oloissa pahoja puutteita

dog-paw-border-clipart-9iRRBpgnT

Huippukylmät säät ovat jatkuneet jo pitkään. Pakkanen koettelee erityisesti ulkona pidettäviä tarhakoiria.

Ulkona pidettävien koirien oloissa on usein pahoja puutteita. Monilla tarhakoirilla on puutteelliset kopit eikä omistajalla aina ole ymmärrystä koirarodun kylmänkestävyydestä.

– Ulkona pidettävien koirien tarhassa pitäisi olla lämmin, kuiva ja vedoton koppi. Kun pakkanen kiristyy yli 20 asteen, on viimeistään koirakohtaisesti harkittava koiran ottamista sisälle, vaikka koppi olisikin asianmukainen, muistuttaa SEYn vs. toiminnanjohtaja Maria Lindqvist.

SEYn tietoon on tullut, että tänäkin talvena koiria on kuollut kylmään. Lieksassa kuoli hiljattain tarhakoira 36 asteen pakkasessa. Kyseinen koira oli alaskanhusky, joka ei sovellu arktisiin oloihin, sillä se on lyhytkarvainen eikä sillä ole alusvillaa. Alaskanhuskyja pidetään tarhoilla yleisesti.

– Tilanne on vuosikymmenen aikana parantunut, mutta edelleen koiria kuolee kylmään. Valvontaan tarvittaisiin lisää tiukkuutta ja yhtenäisyyttä. Lemmikkikoirien kohdalla eläinlääkärit saattavat olla hyvinkin tiukkoja lain tulkinnassa, mutta koiratarhoilla valvonnan taso vaihtelee, kertoo SEYn Pohjanmaalla ja Lapissa toimiva vapaaehtoinen eläinsuojeluneuvoja Marika Sassali.

– Viranomaisilla ei valitettavasti vaikuta olevan yhtenäisiä käytäntöjä koiratarhojen tarkastuksessa, vaan on eläinlääkäristä kiinni, tarkistetaanko esimerkiksi juuri koirien kopit. Osalla tarhoista kopit ovat lautahökkeleitä, joissa ei ole lämmitystä tai eristystä. Valvontaeläinlääkärin tulisi pikaisesti puuttua tällaisiin tilanteisiin, Sassali kertoo.

Ongelmaa pahentaa se, etteivät läheskään kaikki koirat sovellu ulkona pidettäväksi. SEY on saanut talven aikana paljon yhteydenottoja ulkokoirista pakkasella.

– Lain mukaan ympärivuotisesti ulkona saa pitää vain koiria, jotka siihen soveltuvat. Rotuja tai koiratyyppejä ei kuitenkaan ole erikseen lueteltu, joten tulkinnan koiran sopivuudesta ulkona elämiseen tekee eläinsuojeluviranomainen, kertoo Lindqvist.

Ulkokoirien pidossa on myös muita puutteita. Epäkelpojen koppien ohella suurimpia ongelmia ovat tekemisen puute sekä puutteellinen vedensaanti. Esimerkiksi talvisin juomaveden jäätyminen on huomattava ongelma.

– Akuuteissa tapauksissa palelevasta eläimestä tulee soittaa valvontaeläinlääkärille tai poliisille. Valitettavasti hätäkeskuksissa ei välttämättä osata suhtautua eläimiä koskeviin soittoihin, ja lemmikkieläimiin liittyvistä vakavistakin tapauksista kieltäydytään usein. Eläimiä on kuitenkin eläinsuojelulain mukaan autettava lajista riippumatta. Myös pelastuslaki velvoittaa ihmisten omaisuuden ja ympäristön suojeluun. Päivystäjien ohjeistusta pitäisi selkiyttää, jotta soittaja saisi varmasti tarvittavan avun hätäkeskuksesta, muistuttaa Lindqvist.

– Olemme kuulleet myös useista tapauksista, joissa hätäkeskuksessa on todettu, etteivät pakkasessa värjöttelevät eläimet ole poliisin asia. Poliisi on Suomessa eläinsuojeluviranomainen ja velvollinen puuttumaan tilanteeseen, jossa eläinsuojelulakia rikotaan.

Seinäjoen seudulla tarvitaan sijaiskoteja erityisesti kissoille

ssey

Kuva: Jouko Torssonen. Kuvassa on yhdistyksen kotia etsivä Lissu-kissa.

Seinäjoen seudun eläinsuojeluyhdistys Ssesy ry:lle tulevien kodittomien eläinten määrä on moninkertaistunut, kun eläinsuojeluyhdistyksen toiminta on tullut tutuksi yhä laajemmalle yleisölle. Yhdistykselle tulee yhteydenottoja esimerkiksi löytökissoista lähes päivittäin. Sen myötä uusien sijaiskotien tarve kasvaa jatkuvasti.

Ssesy vastaanottaa vuosittain satoja löytöeläimiä. Niistä valtaosa on kissoja, mutta yhdistykselle tulee aika-ajoin myös koiria ja kaneja. Löytöeläimille etsitään yhdistyksen kautta uudet kodit. Ennen luovutusta uuteen kotiin yhdistys hoidattaa eläimet kuntoon eläinlääkärissä. Esimerkiksi kissat madotetaan, sirutetaan, rokotetaan ja leikataan. Viime vuonna yhdistyksen kautta lähti uusiin koteihin 179 eläintä. Niistä kissoja oli 158, koiria 18 ja kaneja 3.

Koska Ssesyllä ei ole löytöeläimille erillisiä tiloja, sijoitetaan heitteillä olevat eläimet yhdistyksen sijaiskoteihin. Sijaiskodit ovat tavallisia koteja, joissa eläimet elävät perheenjäseninä siihen asti, kunnes oma koti löytyy. Ssesy korvaa sijaiskodeille hoidossa olevien eläinten ruoka-, hiekka-, eläinlääkäri- ja muut kulut. Tällä hetkellä yhdistyksellä on vajaat 40 sijaiskotia, ja kotia etsiviä eläimiä niissä on noin 60.

Sijaiskodeissa asuvien eläinten hoitoon tarvitaan myös ruokalahjoituksia sekä rahallista tukea esimerkiksi eläinlääkärikuluihin.

Jos olet kiinnostunut sijaiskotitoiminnasta tai muusta vapaaehtoistyöstä kodittomien eläinten hyväksi, ota yhteyttä Ssesyn hallitukseen osoitteeseen tassulliset@gmail.com. Lisätietoa toiminnasta löytyy osoitteesta ssesy.fi.

SEY: Kodittomille eläimille tarvitaan kipeästi sijaiskoteja

sijaiskoti_fb

Kuva: Suvi Elo

Suomessa jää vuosittain kodittomaksi noin 20 000 kissaa ja joukko muita lemmikkieläimiä. Yleensä kodittomaksi jäänyt eläin tarvitsee turva- ja hoitopaikan välittömästi. Valtaosalla eläinsuojeluyhdistyksistä ei ole löytöeläintaloa, vaan kodittomalle eläimelle tarvitaan muu väliaikainen sijoituspaikka, jossa sitä hoidetaan, kunnes lopullinen koti löytyy. Suurin osa SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton 42 jäsenyhdistyksestä käyttääkin vapaaehtoisten koteja väliaikaisina sijoituspaikkoina – eli eläinten sijaiskoteina.

Sijaiskoti on eläimen väliaikainen koti, jossa se saa kuntoutua ja toipua koettelemuksistaan, tervehtyä ja opetella elämää perheenjäsenenä. Sijaiskodeista on tällä hetkellä useissa eläinsuojeluyhdistyksissä huutava pula.

– Moni tuntee löytöeläintalojen toiminnan, mutta sijaiskotitoiminta on tuntemattomampaa. Valtaosa kotia etsivistä eläimistä kuitenkin odottaa loppuelämän kotiaan juuri sijaiskodissa. Myös useilla jäsenyhdistyksillämme, joilla on löytöeläintalo, on eläimiä sijaiskodeissa, sanoo SEYn vs. toiminnanjohtaja Maria Lindqvist.

Monessa tapauksessa sijaiskoti on eläimelle paras paikka päästä uuden elämän alkuun. Sijaiskodissa eläin saa yksilöllistä huolenpitoa kodinomaisessa ympäristössä. Eläimen ominaisuudet pääsevät hyvin esille, jolloin juuri sopivan loppuelämän kodin löytäminen helpottuu. Moni arka eläin oppii sijaiskodissa luottamaan ihmiseen.

– Sijaiskotien vahvuutena on kyky ottaa huomioon eläimen yksilölliset tarpeet. Ihmisiin tottumattomia eläimiä voidaan vähitellen sopeuttaa perhe-elämään ja käytösongelmia voidaan helpottaa. Eläinyksilölle on aikaa, sanoo Lindqvist.

Sijaiskoteja tarvitaan jatkuvasti lisää SEYn jäsenyhdistyksissä. Lisäksi sijaiskodeissa olevat eläimet tarvitsevat rahallista tukea esimerkiksi eläinlääkäri- ja lääkekuluihin sekä muita lahjoituksia. SEY on aloittanut kampanjan uusien sijaiskotien löytämiseksi, sijaiskotitoiminnan tukemiseksi sekä toiminnan tunnetuksi tekemiseksi.

– Sijaiskodeille on löytöeläintaloja vaikeampaa löytää tukijoita ja ruoka- ja tarvikelahjoituksia. Pyrimme kampanjallamme löytämään uusia, hyviä sijaiskoteja sekä tukijoita ja lahjoituksia sijaiskotitoimintaa tekeville jäsenyhdistyksillemme.
 

Huomenna 3.12. käynnistyy SEYn valtakunnallinen sijaiskotikampanja. SEYn jäsenyhdistyksistä 18 on mukana kampanjassa, jolla etsitään sijaiskoteja ensisijaisesti kissoille ja koirille, mutta myös muille eläimille. Sijaiskoteja tarvitaan muun muassa pääkaupunkiseudulla, Pirkanmaalla, Satakunnassa, Seinäjoella, Oulussa, Kotkassa, Lappeenrannassa ja Joensuussa.

SEYn jäsenyhdistyksen sijaiskodiksi tai esimerkiksi ruokalahjoittajaksi voi ilmoittautua osoitteessa sey.fi/sijaiskoti

Osoitteesta sey.fi/sijaiskoti löytyvät myös juuri valmistuneet sijaiskotitoiminnan oppaat yhdistyksille ja sijaiskodeille sekä esite sijaiskotitoiminnasta.

Salossa järjestetään sijaiskotien rekrytointitapahtuma 19.12. Sijaiskotien rekrytointitapahtumia järjestetään ensi vuoden aikana eri puolilla Suomea.

Sijaiskotia etsiviä eläimiä voi auttaa lahjoituksella. Tekemällä lahjoitus tilille FI97 8000 1901 0617 63 (Danske Bank) / SEY ry ja käyttämällä viitettä 6088 lahjoitukset ohjautuvat suoraan kodittomien eläinten sijaiskotitoimintaan.

SEYllä on rahankeräyslupa, jonka tiedot löytyvät sivulta sey.fi/tue-toimintaa/kerayslupa-ja-tilinumerot

Koiran ei-toivottu käytös on usein ratkaistavissa

2015-10-13 11_48_55-Ongelmakoiraesite.pdf - Nitro Pro 9 (Expired Trial)

Koirasta luopumisen syynä ovat toisinaan koiran ongelmakäytöksestä johtuvat pitovaikeudet. Koiran ongelmakäytöksellä tarkoitetaan käytöstä, joka on ihmisen kannalta ei-toivottua ja saattaa olla koiran itsensä kannalta vahingollista. Koiran ongelmakäytös voi olla koiran itsensä kannalta tarkoituksenmukaista ja juontaa juurensa esimerkiksi terveysongelmista, stressistä, aiemmista huonoista kokemuksista, lajityypillisistä tarpeista tai rodunomaisista taipumuksista.

Ongelmakäytöksen syyn huolellinen selvittäminen auttaa useimmiten löytämään ratkaisun ongelmaan. Selvittely aloitetaan tarkistamalla koiran terveydentila ja stressitaso. Lisäksi pohditaan, onko taustalla esimerkiksi jokin aiemmasta kokemuksesta johtuva pelko. Kun terveydelliset ongelmat ja stressistä johtuva ongelmakäytös on poissuljettu tai hoidettu, voidaan ratkaisua hakea koiran koulutuksesta. Ei-toivotun käytöksen tilalle koulutetaan sallittu käytös.

Eläinsuojeluyhdistysten Kummit ja Koira- ja kissakoulu Heiluva häntä ovat laatineet yhteistyössä esitteen, johon on koottu koiran ongelmakäytöksen tavallisimmat syyt ja vinkit ratkaisun löytämiseksi. Rähjääkö Rekku, muriseeko Murre – ratkaisuja koiran ei-toivottuun käytökseen -esite on ladattavissa Kummien nettisivuilta ja sitä voi vapaasti hyödyntää esimerkiksi koiran ongelmakäytöstä käsittelevissä artikkeleissa.

Tutustu sähköiseen esitteeseen osoitteessa esyjenkummit.net

http://esyjenkummit.net/wp-content/uploads/2015/08/Ongelmakoiraesite.pdf