About

Posts by :

Laittomaan ja epäeettiseen koirakauppaan voidaan puuttua tunnistusmerkinnällä ja rekisteröinnillä

802e3a4b-c05d-4151-8f23-429dc5890889-w_960

Kuva: Jukka Pätynen

Tiistaina julkaistu Kaikenkarvainen kansa – Miten koirista tuli miljoonabisnes (WSOY) nostaa esille, että niin koiran hyvinvoinnin kuin yleisen turvallisuuden kannalta on keskeistä tuntea koiran tausta ja tehdä se läpinäkyväksi.

Valmisteilla olevan eläinsuojelulain kokonaisuudistuksen yhteydessä tulisikin säätää pakolliseksi kaikkien koirien rekisteröinti ja tunnistusmerkintä maakohtaisilla mikrosiruilla, jolloin kunkin koiran tausta ja omistajatiedot olisivat yhdistettävissä toisiinsa. Tunnistusmerkintä ja rekisteröinti antavat välineitä puuttua pentutehtailuun, koirien salakuljetukseen, eläinsuojelurikkomuksiin ja myös ihmisille jopa hengenvaarallisten tartuntatautien leviämiseen. Lisäksi koiralla olisi hyvä olla alkuperätodistus.

– Kuten Kaikenkarvainen kansa -teoskin tuo hyvin esille, rekisteröimättömästä koirasta ei voi tietää, missä ja millaisissa oloissa se on saanut alkunsa ja kasvanut. Siksi on myös haastavaa ennustaa sen tulevaa käyttäytymistä tai terveydentilaa, Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen muistuttaa.

Mukaan eurooppalaiseen kehitykseen

Eläinten hyvinvointikeskuksen (EHK) vuonna 2015 tekemän selvityksen mukaan valtaosassa Euroopan unionin jäsenvaltioista koirien rekisteröinti on jo pakollista. Lisäksi tunnistusmerkinnästä on säädetty tätäkin kattavammin. EHK:n mukaan tunnistusmerkinnästä ja rekisteröinnistä keskustellaan unionin tasolla paljon ja näistä odotetaan lähivuosina myös EU-lainsäädäntöä.

– Kennelliiton mielestä kaikkien koirien hyvinvoinnista on huolehdittava ja kodittomista koirista on pidettävä huolta sekä Suomessa että ulkomailla. Kulkukoirien tuontiin ulkomailta liittyy kuitenkin sekä koiran hyvinvoinnin että yhteiskunnan kannalta niin suuria riskejä, että meidän näkemyksemme mukaan paras tapa auttaa kodittomia koiria on tehdä se niiden kotimaassa. Näin osa rescue-järjestöistä tekeekin, Lehkonen sanoo.

Tunnistusmerkintä ja rekisteröinti edistäisi myös Suomessa löydettyjen koirien hyvinvointia, kun niiden omistaja voisi selvitä jo kiinniottovaiheessa. Siten löytöeläimistä kertyvät kustannukset vähenisivät ja voitaisiin välttyä turhilta lopetuksilta. Valmisteilla olevassa esityksessä laiksi eläinten hyvinvoinnista kuntien ja myöhemmin maakuntien velvollisuutta pitää löytöeläimiä huostassaan ollaan lyhentämässä nykyisestä 15 päivästä 10 päivään.

Pakollista tunnistusmerkintää koirille ja kissoille ovat esittäneet lakiin myös Suomen Kissaliitto, Suomen Eläinlääkäriliitto, SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto, Animalia sekä Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY.

Valtaosa Suomen koirista on jo Kennelliiton rekisterissä

Suomen Kennelliitolla on kattavien tietojärjestelmiensä ansiosta hyvät valmiudet ylläpitää tietokantaa tunnistusmerkityistä ja rekisteröidyistä koirista. Kennelliitto edellyttää tunnistusmerkintää kaikilta rekisteröitäviltä koirilta ja ylläpitää tunnistusmerkintärekisteriä, johon on liitetty koiran omistajarekisteri. Tähän rekisteriin merkitään jo nyt myös rekisteröimättömiä ja monirotuisia koiria. Yhteensä Kennelliiton koirarekisterissä on noin 500 000 elossa olevaa koiraa, kun Tilastokeskuksen mukaan koiria on Suomessa kaikkiaan 800 000.

Lisäksi kaikille avoimesta, verkossa toimivasta jalostustietojärjestelmästä voi vapaasti hakea koirien terveys-, koe- ja näyttelytilastoja. Kennelliiton ylläpitämät koira- ja jäsenrekisterit yhdistyvät sähköisen Omakoira-palvelun kautta, jonka avulla koiran omistajan yhteystiedot voi pitää ajan tasalla. Järjestelmän turvallisuus ja luotettavuus on varmistettu vahvalla tunnistautumisella. Käyttäjä rekisteröityy palveluun ensimmäisellä kerralla joko henkilökohtaisia pankkitunnuksia tai mobiilivarmennetta käyttäen.

Laadukasta tietoa tarjoavan ja jatkuvasti kehitetyn järjestelmän laajentaminen viralliseksi rekisteriksi olisi kustannustehokasta ja turvallista niin koirien omistajille, kasvattajille, viranomaisille kuin muillekin eläinten hyvinvoinnin kanssa työskenteleville. Eläinten hyvinvointikeskuksen selvityksen mukaan kaikkien koirien rekisteröinnin toteuttaminen olisi helposti toteutettavissa varsinkin Kennelliiton rekisterin pohjalta.

Verkkokauppa.com aloittaa lemmikkitarvikkeiden myynnin – hinnat heti 25 % halvempia

puppy-dog-on-white-1474797205Uk0

Verkkokauppa.com tuo valikoimaansa uuden Lemmikit-tuotealueen. Tuotealueen valikoima kattaa laajan valikoiman kissan- ja koiranruokaa, kissanhiekkaa, lemmikkien lisäravinteet sekä tarvikkeita kaikilta isoimmilta brändeiltä. Yhtiön tavoitteena on heti alusta alkaen tarjota kissan- ja koiranruokaa peräti 25 % Suomen markkinahintaa halvemmalla ja tavoittaa kaikki Suomen lemmikkitaloudet Hangosta Utsjoelle mm. pakettiautomaattien kautta. Hinnoittelulla ja nopealla toimituksella yhtiö kilpailee Suomessa suoraan myös suosittujen ulkomaisten nettikauppojen kanssa.

“Suomessa lemmikkitarvikkeet ovat rajusti ylihinnoiteltuja, ja siksi näemme tässä mahdollisuuden haastaa nykyiset kotimaiset ja ulkomaiset toimijat. Lemmikkitarvikkeet sopivat lisäksi erinomaisesti verkkokonseptiimme ja erittäin alhaisen kulurakenteemme ansiosta pystymme tarjoamaan nämäkin tuotteet asiakkaillemme halvemmalla”, kommentoi Verkkokauppa.comin toimitusjohtaja Samuli Seppälä.
“Voisi jopa ajatella, että hintojemme ansiosta “tarjoamme” jokaiselle kissalle ja koiralle kolmeksi kuukaudeksi ilmaiset ateriat vuodessa”, Seppälä jatkaa.

Halpojen hintojen lisäksi yhtiö painottaa jatkuvasti laajenevaa merkkituotteiden valikoimaa, jossa myös kotimaisten tuotteiden osuus on suuri.  Valikoimasta löytyvät kaikki merkkituotteet riippumatta siitä, onko niitä perinteisesti myyty lemmikkien erikoisliikkeistä vai päivittäistavarakaupoista – näin asiakas löytää kaiken tarvitsemansa yhdestä paikasta.

“Odotamme innolla asiakkaiden reaktioita nyt kun pystymme tarjoamaan lemmikkitarvikkeita suosituimmilta valmistajilta aidosti halpaan hintaan. Laajasta brändituotteiden valikoimastamme jokainen kissan ja koiran omistaja löytää varmasti mahtavia tuotteita lemmikilleen”, hehkuttaa lemmikkitarvikkeista vastaava tuotepäällikkö Jessi Landen.

Lemmikkitarvikkeita voi tilata Verkkokauppa.comin myymälöistä sekä nettikaupasta yli 2500 noutopisteeseen ympäri Suomea.

Myöhäisempi vieroittaminen vähentää kissojen käytöshäiriöitä

ead351e5-efe2-42bb-972f-46ee26b748fc-w_960

Kuva: Pixabay

Kissan varhainen vieroitus emosta lisää aggressiivisuutta ja stereotyyppistä käyttäytymistä, kertoo professori Hannes Lohen tutkimusryhmän tuore tutkimus. Helsingin yliopistossa tehdyn tutkimuksen perusteella nykyisten suositusten mukaista 12 viikon luovutusikää kannattaisi nostaa ainakin kahdella viikolla. Myöhäisempi vieroittaminen on helppo ja edullinen tapa parantaa kissan elämänlaatua.

Kissa on suosituin lemmikkimme ja sen hyvinvoinnista ollaan yhä enenevissä määrin kiinnostuneita.

Kansainvälistä keskustelua käydään muun muassa kissan sopivasta luovutusiästä, eli iästä jolloin pentu erotetaan emostaan ja sisaruksistaan ja se muuttaa uuteen kotiin. Suomessa suositellaan, että kissanpentu vieroitettaisiin emosta aikaisintaan 12 viikon iässä, mutta monessa maassa, esimerkiksi Yhdysvalloissa, vieroittaminen vain kahdeksan viikon iässä on yleistä.

Aiemmin on ajateltu, että kissan sosiaalinen herkkyysaika päättyy viimeistään kahdeksan viikon iässä, jonka jälkeen sosiaaliset kokemukset eivät enää juuri muuta käyttäytymistä.

– Havaitsimme, että kissan käyttäytymisessä tapahtuu positiivisia muutoksia vielä nykyisin suositellun 12 viikon luovutusiän jälkeenkin. Olen itsekin kissaharrastaja ja tutkimus vahvistaa aiempia omakohtaisia kokemuksia vieroitusiän merkityksestä kissan hyvinvoinnille. Mielestäni suositellun luovutusiän nostaminen sopisi vuoden hyvinvointiteoksi, sanoo tohtoriopiskelija FM Milla Ahola.

Varhaisen vieroituksen haitallisia vaikutuksia on tutkittu joissain muissa eläinlajeissa, mutta luovutusiän vaikutuksia ei ole aikaisemmin tutkittu kissoilla, vaikka on epäilty sen johtavan käyttäytymisongelmiin.

– Löysimme helpon tavan parantaa kissojen hyvinvointia; ehdotamme, että suositeltua luovutusikää nostettaisiin kahdella viikolla nykyisestä. Maailmassa on valtavasti kissoja ja käytöshäiriöt ovat hyvin yleisiä, joten tällä saattaisi olla merkittävä positiivinen vaikutus kissojen ja heidän omistajiensa hyvinvointiin maailmanlaajuisesti, toteaa professori Hannes Lohi.

Tutkimuksessa hyödynnettiin Lohen ryhmän aiemmin keräämää liki 6000 kissan terveys- ja käyttäytymiskyselyn aineistoa, joka on toistaiseksi maailmanlaajuisesti suurin kissoista kerätty käyttäytymisaineisto. Kysely paljastaa, että monet käyttäytymisongelmat ovat oletettua yleisempiä. Vähintään lievää ongelmakäytöstä raportoitiin yli 80 prosentilla ja vakavaa ongelmakäytöstä neljäsosalla kaikista kissoista. Kissojen ongelmakäytös voi ilmetä esimerkiksi arkuutena, stereotyyppisenä kankaanpurentana, itsensä liiallisena nuolemisena ja aggressiivisuutena.

– Vieroitusikä vaikuttaa kissan myöhempään käyttäytymiseen. Alle kahdeksan viikon iässä vieroitetuilla kissoilla esiintyi enemmän aggressiivisuutta ja stereotyyppistä käyttäytymistä. Aikuisena vieroitetuilla taas esiintyi näitä ongelmia vähemmän kuin muilla kissoilla. 14 viikon iässä vieroitetuilla käytöshäiriöt olivat harvinaisempia kuin aiemmin vieroitetuilla, kertoo Ahola.

Samansuuntaisia tutkimustuloksia on saatu muillakin eläinlajeilla. Esimerkiksi jyrsijöillä, apinoilla ja minkillä aikainen erottaminen emosta johtaa lisääntyneeseen stereotyyppiseen käyttäytymiseen ja aggressiivisuuteen. Sama ilmiö on todettu myös ihmisillä.

– Nämä käyttäytymismuutokset ovat myös yhteydessä toisiinsa. Huomasimme, että lisääntynyt aggressiivisuus lisäsi myös stereotyyppistä käyttäytymistä. Varhaisen vieroitusiän vaikutukset näyttäisivät kanavoituvan nimenomaan aggressiivisuutena ja stereotyyppisenä käytöksenä, joka viittaa muutoksiin aivojen tyvitumakkeiden välittäjäaineissa, toteaa professori Lohi.

Professori Hannes Lohen johtama tutkimusryhmä toimii Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä ja lääketieteellisessä tiedekunnassa sekä Folkhälsanin tutkimuskeskuksessa. Professori Lohen tutkimusta ovat tukeneet mm. Kissaliitto, Jane ja Aatos Erkon Säätiö sekä ERANET-NEURON.

Alkuperäinen artikkeli:
Ahola, M. K., Vapalahti, K., Lohi, H. (2017) Early weaning increases aggression and stereotypic behaviour in cats. Scientific Reports, 7. doi: 10.1038/s41598-017-11173-5.

Uusi eksoottisten eläinten eläinlääkäri Vantaalle – perehtynyt erityisesti lintujen hoitoon

njy7bbpfdu78yx0deqat

Eksoottisten eläinten eläinlääkäri Delphine Laniesse Ranskasta aloittaa Evidensia Tammiston 24 h päivystävässä eläinsairaalassa 28.8. Laniessen erityisosaamisen myötä Tammiston eläinsairaalassa voidaan jatkossa tarjota pienimmillekin lemmikeille muun muassa vaativia hammashoitoja, tehohoitoa ja kirurgisia operaatioita.

– Lintujen lääketiede on erityisen kiehtovaa, niin erilaista kuin nisäkkäiden. Koulutukseni kattaa kuitenkin kaikki eksoottiset eläimet ja niin kanit, fretit, jyrsijät, matelijat kuin kalatkin ovat tervetulleita vastaanotolleni, DVM, DVSc Delphine Laniesse kertoo.

Erikoisimmaksi potilaakseen Laniesse mainitsee korallin, jonka loistartuntaa hoidettiin vesihoidolla. Toisena erikoisuutena Laniesse nostaa esiin aksolotlin, uhanalaisen salamanterieläimen, jonka nielaisema kivi poistettiin tähystysleikkauksella.

Aiemmin muun muassa johtavana eläinlääkärinä Pariisin eläinlääketieteellisen yliopiston villieläinkeskuksessa sekä pieneläinklinikoilla työskennellyt Laniesse innostui eksoottisten eläinten hoidosta jo eläinlääkäriopintojensa alussa, harjoittelujakson myötä.

– Oli turhauttavaa, että yliopistomme ei tarjonnut juurikaan luentoja eksoottisiin eläimiin liittyen. Niinpä päätin opiskella itsenäisesti. Opintojeni loppuvaiheessa löysin Kanadasta yliopiston, joka tarjosi hyvän ohjelman eksoottisten eläinten hoidosta. Päätin keskittyä työssäni eksoottisten eläinten hoitoon, sillä haluan olla siinä erityisen hyvä. Ja onhan minulla tässä jo aika monta eläinlajia hoidettavanani, Laniesse summaa. Eksoottisiin lemmikkieläimiin kuuluvat kaikki pieneläimet kissoja ja koiria lukuun ottamatta.

Mahdollisuuksia eksoottisten eläinten tehohoitoon ja kirurgiaan

Vuonna 2011 eläinlääkäriksi valmistunut Laniesse on kouluttautunut ahkerasti ja työskennellyt eksoottisten eläinten parissa valmistumisestaan lähtien. Hän on suorittanut vuoden mittaiset internship-jaksot Ranskassa ja Kanadassa sekä kolme vuotta kestäneen residenssin Kanadassa. Lisäksi hän on suorittanut Guelphin yliopistossa DVSc-jatkotutkinnon sekä julkaissut useita tieteellisiä artikkeleita eksoottisten eläinten sairauksista. Hänen DVSc-tutkimusprojektinsa käsitteli lintujen anelgesiaa eli kivunlievitystä.

– Delphinen erityisosaamisen myötä voimme jatkossa tarjota eksoottisille eläimille yhä kattavampia palveluita. Syksystä alkaen mahdollisuuksia on muun muassa eksoottisten eläinten tehohoitoon, tähystysoperaatioihin, kirurgiaan sekä vaativiin hammashoitoihin. Evidensia Tammistossa on eksoottisille eläimille myös oma odotustila, vastaanottohuone ja heräämö, vastuueläinlääkäri Anne Kemppainen sanoo.

Eksoottiset erityisen taitavia kätkemään kipunsa

Koska eksoottiset eläimet ovat usein erityisen taitavia kätkemään oireet kivusta ja sairaudesta, suosittelee Laniesse kaikille eläimille eläinlääkärintarkastusta vuosittain. Myös kastraatiot ja sterilisaatiot ovat hänen mukaansa tavallisia syitä tuoda eksoottinen eläin eläinlääkärin vastaanotolle.

– Suosittelen eksoottisille eläimille ensimmäistä eläinlääkärintarkastusta heti lemmikin hankinnan jälkeen sen terveydentilan varmistamiseksi. Vaikka lemmikki näyttää ja vaikuttaa terveeltä, kannattaa sen ennaltaehkäisevään terveydenhoitoon panostaa. Pienelle eläimelle pienikin vaiva voi olla akuutti, joten eläinlääkäriin on parempi ottaa yhteyttä mieluummin liian ajoissa kuin liian myöhään, Laniesse muistuttaa.

Delphine Laniesse vastaanottaa Tammistossa sekä ajanvaraus- että lähetepotilaita ja hänen erityisosaamisensa on kaikkien Evidensian eläinlääkäreiden ja potilaiden käytettävissä. Hän kommunikoi englanniksi ja ranskaksi, mutta potilastapaamisissa on aina mukana suomenkielinen hoitaja ja tarvittaessa myös lemmikin hoito-ohjeet voidaan kääntää asiakkaalle suomeksi.

Joka kymmenennessä helsinkiläistaloudessa on koira

3eee7024-497b-48b8-84fa-71dfa31c6cec-w_960

Toimistokoira Kasperi on yksi Helsingin 30 000 koirasta. (Kuva: Anu Henriksson)

Koirien määrä kasvaa Helsingissä suhteellisesti jopa kaupungin väkiluvun kasvua nopeammin. Joka kymmenennessä helsinkiläistaloudessa oli vuonna 2015 koira. Lisäksi joka neljännellä koiranomistajataloudella on kaksi koiraa. Helsingin suosituin rotukoira on labradorinnoutaja, joskin koirista vielä huomattavasti useampi on sekarotuinen. Tiedot käyvät ilmi Helsingin kaupunginkanslian tuoreesta julkaisusta.

Koirakotitalouksien osuus on Helsingissä suurin Puistolassa, Tammisalossa, Jollaksessa, Vartiokylässä, Kuusisaaressa, Tuomarinkylässä ja Kaarelassa. Mainituilla alueilla koirakotitalouksien määrä vaihtelee noin joka viidennen ja joka neljännen kotitalouden välillä.

Helsingissä on tällä hetkellä arviolta 30 000 koiraa

Rotukoirien määrä on Helsingissä noin 26 000 ja lisäksi kaupungissa on arvion mukaan noin 4000 sekarotuista koiraa. Kokonaismäärän arvio on tehty sen tiedon perusteella, että noin joka kuudes koiraverotuksen kohteena ollut koira on ollut vuonna 2015 sekarotuinen. Koiraverotietojen lisäksi tuoreen julkaisun lähteenä on käytetty valmisteilla olevan ympäristöasennetutkimuksen aineistoa.

5d897b71-65bc-4830-9a85-3999659b8c93

Yleisin koirarotu Helsingissä on labradorinnoutaja, joita kaupungissa on Kennelliiton mukaan noin 1 200. Helsingin suosituimpia koirarotuja ovat myös chihuahua, jackrussellinterrieri, kultainennoutaja ja shetlanninlammaskoira. Maailmallakin suosittu ranskanbulldoggi on viime vuosina lisännyt suosiotaan Helsingissä ja on noussut jo kahdeksanneksi suosituimmaksi koiraroduksi.

Onni on Helsingin suosituin koirannimi

Koirien yleisimmissä nimissä esiintyy paljon samoja nimiä kuin ihmistenkin suosituimpien etunimien joukossa. Onni oli vuonna 2015 koiraverorekisterin perusteella Helsingin yleisin koiran nimi. Onni oli kärjessä myös viime vuoden eniten annettujen pojan nimien listalla. Nimitietojen perusteella reilu kolmasosa helsinkiläiskoirista vaikuttaisi olevan narttukoiria ja vajaa kolmannes uroksia. Loput nimet ovat pääasiassa sellaisia, jotka eivät ole käytössä ihmisten niminä.

Linkit

EVIDENSIA VALITTIIN VUODEN ELÄINLÄÄKÄRIASEMABRÄNDIKSI

brand-awards-evidensia

Evidensia on saanut World Branding Awards -tunnustuksen maailman suurimmassa brändikilpailussa.

Evidensia valittiin vuoden eläinlääkäriasemabrändiksi Animals Edition -eläinkategoriassa 800:n kilpailevan tuotemerkin joukosta.

– Olemme todella ylpeitä saadessamme tunnustusta työstämme kaikissa Evidensia-maissa ja erittäin iloisia Brand of the Year -palkinnosta, sanoo Evidensia Eläinlääkäripalvelut Oy:n markkinointi- ja viestintäjohtaja Kaisa Barkman.

– Palkinto osoittaa, että sekä me evidensialaiset Suomessa että kollegamme muissa Pohjoismaissa olemme tehneet todella hyvää työtä Evidensia-brändin rakentamiseksi. Kilpailimme kategoriassamme 800 muun tuotemerkin kanssa, jotka tulivat 35 maasta eri puolilta maapalloa. Tämä on meille huima saavutus, joka kannustaa meitä eteenpäin.

– Yksi avaintekijä menestykseemme on varmasti se, että olemme panostaneet omiin kanaviimme ja niiden sisältöihin. Näissä jaamme eläinten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää osaamistamme ja annamme lemmikkieläinten omistajille arvokkaita neuvoja päivittäin. Mutta tärkeintä on kuitenkin henkilökohtainen vuorovaikutus eläintenomistajien kanssa heidän arjessaan, jossa koko henkilökuntamme – eläinlääkärimme, hoitajamme ja asiakaspalvelumme tekee loistavaa työtä,  Barkman sanoo.

World Branding Awardsia pidetään tärkeimpänä bränditunnustuksena maailmassa. Voittajien valintaan vaikuttaa kolme tekijää: brändin tunnettuus, avoin kuluttajaäänestys ja kansainvälisen tuomariston näkemys. Tänä vuonna 2 800 ehdokkaan joukosta palkitut 210 voittajaa vastaanottivat palkinnon juhlatilaisuudessa Wienissä. Palkittujen joukossa olivat mm. BMW, Starbucks ja British Airways. World Branding Awardsin jakaa World Branding Forum, joka on voittoa tavoittelematon järjestö.

https://brandingforum.org/

Koirien tunnistusmerkintä ja rekisteröinti tärkeitä koirien hyvinvoinnille

e768e0b3-257a-424d-977b-34086bc25f5c-w_960

Kuva: Kennelliitto/Jukka Pätynen

Suomen Kennelliitto pitää mahdollisesti vuonna 2019 voimaan tulevaan lakiin eläinten hyvinvoinnista suunniteltuja linjauksia pääosin hyvinä koiraharrastuksen näkökulmasta.

– Olemme tyytyväisiä siitä, että lakiesitys etenee vihdoin, toteaa Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen. Kennelliitto on ollut aktiivisesti mukana vaikuttamassa lainvalmisteluun yhteistyössä sidosryhmiensä kanssa.

Koirien pakollisesta tunnistusmerkinnästä ja rekisteröinnistä on Kennelliiton mielestä syytä saada lakitasoinen säädös.

– Tunnistusmerkintä on tärkeä siksi, että se helpottaa löytöeläinten palauttamista kotiinsa. Sen avulla voidaan myös rajoittaa tartuntatauteja kantavia ja niitä ympäristöönsä levittäviä lemmikkieläinpopulaatioita. Kaikkien lemmikkieläinten tunnistusmerkinnän ja omistajarekisterin avulla on myös nykyistä helpompi puuttua eläinsuojelutapauksiin, listaa Lehkonen. Pakollista tunnistusmerkintää koirille ja kissoille ovat esittäneet lakiin myös Suomen Kissaliitto, Suomen Eläinlääkäriliitto, SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto ja Animalia.

Kennelliitto on edellyttänyt kaikilta rekisteröimiltään koirilta tunnistusmerkintää jo vuodesta 2009. Kennelliitto ylläpitää Koiranet-verkkopalvelua, joka sisältää tietoja yli kahdesta miljoonasta koirasta. Koiranetin jalostustietojärjestelmässä on Suomeen rekisteröityjen koirien terveystutkimustietoja sekä esimerkiksi tietoja koirien suorittamista luonnetesteistä. Uusia terveystutkimustietoja kertyy järjestelmään vuosittain noin 70 000-80 000.

Järjestelmään voidaan kirjata tietoa kaikista, myös monirotuisista koirista. Järjestelmän tiedot ovat avoimia kaikille, ja niitä voi selata suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Järjestelmää kehitetään koko ajan. Suunnitteilla on muun muassa koirien rokotustietojen saaminen näkyville järjestelmään.

Kennelliiton ja koirien terveystietoja järjestelmään vievien eläinlääkärien lisäksi koiranomistajat voivat viedä helpolla tavalla tietoja järjestelmään pankkitunnuksilla tunnistautuen. Omakoira-järjestelmässä koiran omistaja voi päivittää osaa oman koiransa tiedoista ja muun muassa merkitä koiralle kuolinpäivän ja –syyn. Koiran kasvattaja voi rekisteröidä pentueensa.

Vastuu eläinten hyvinvoinnista on kaikilla

Maa- ja metsätalousministeriön 7. kesäkuuta esittelemässä lakiehdotuksessa painotetaan, että vastuu eläinten hyvinvoinnista on kaikilla. – Jos on ottanut eläimen hoitoonsa, niin siitä tulee huolehtia, painottaa Lehkonen.

Uuteen lakiin on kaavailtu ammattimaisesti tai muuten laajassa määrässä eläimiä pitäville koulutus- tai pätevyysvaatimusta sekä velvollisuutta antaa ohjeita ja opastusta eläimen pidosta. Jos koirankasvattajan koiranpito täyttää ammattimaisuuden kriteerit, koskisivat häntä samat vaatimukset. Tästä säädettäisiin tarkemmin asetuksella. Koulutuksen rinnalla pätevyyden voisi saavuttaa myös kokemuksen kautta.

– Suomessa on hyvin harvoja koiria ammatikseen kasvattavia henkilöitä. Suurin osa kasvatustyöstä on pienimuotoista. Koirat asuvat kasvattajan kotona, ja pentueita tehdään kerran, pari vuodessa, usein harvemminkin. Kennelliitto on suunnitellut kasvattajille Koirien terveydenhuolto-ohjelman, jota kokeillaan tänä vuonna. Ohjelma voi olla yksi tapa osoittaa pätevyys kasvattajana, kertoo Lehkonen.

Kennelliiton yleinen jalostusstrategia tukee koirien hyvinvointia

Uudessa laissa on tarkoitus selkiyttää eläinjalostukseen liittyviä vaatimuksia ja antaa viranomaisille paremmat valtuudet puuttua lainvastaiseen toimintaan. Kennelliitto allekirjoittaa tavoitteet pyrkiä elinvoimaisten, toimintakykyisten ja terveiden eläinten tuottamiseen. – Nämä linjaukset on kirjattu vuonna 2012 julkaistuun yleiseen jalostusstrategiaamme, kertoo Lehkonen.

– Korostamme jalostusvalintojen merkitystä eläinten hyvinvoinnille. Lajinmukaisten käyttäytymistarpeiden toteutumisessa tulee ottaa huomion koirarotujen väliset erot. Nykyinen eläinsuojelulaki huomioi koiran vain yhtenäisenä lajina. Koirien käyttötarkoitus vaihtelee rodun ja koiran alkuperäisen käyttötarkoituksen mukaan hyvin paljon. Erilaiset uudet harrastusmuodot ovat luoneet koirille myös uusia käyttötarkoituksia.

– Toivomme, että jalostuksellisille toimenpiteille muodostuu riittävä painoarvo myös eläinsuojelulaissa, sanoo Lehkonen.

Ikkunoista ja parvekkeilta putoaminen on kissalle kohtalokasta

annoyed-cat

Ilmojen lämmetessä myös kissakodeissa avataan ikkunoita ja parvekkeiden ovia sepposelleen. Tämä altistaa kissat vaaraan, mikäli ikkunoita ja parvekkeita ei ole verkotettu tai lasitettu. Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY toivookin kissatalouksien suojaavan parvekkeensa verkolla tai lasituksella ja pitämään huolen siitä, että kissat eivät pääse tipahtamaan ikkunoista.

Jos kissa putoaa kerrostalon ikkunasta tai parvekkeelta, se voi vammautua pahasti tai kuolla. Tyypillisimpiä vammoja ovat rintakehän ja pään alueen vauriot, etujalkojen, kylkiluiden ja lantion murtumat, nikamamurtumat, virtsarakon tai keuhkojen repeytyminen ja vatsan alueen vauriot. Kaupunkioloissa matalaltakin pudonnut kissa saattaa loukkaantua pahoin, koska alla ei ole pehmeää maastoa.

– Parvekeverkko tai -lasitus pelastaisi joka vuosi useita kissoja kuolemalta ja vakavilta loukkaantumisilta, sillä pelkkä parvekkeen kaide ei pidättele kissaa. Myös ikkunat on syytä verkottaa tai varustaa ikkunan aukeamista rajoittavilla välisulkimilla ja pitää ne hyvin pienellä raollaan, sillä kissa mahtuu päänsä levyisestä tuuletusaukosta ja voi tipahtaa. Vaikka pudonnut kissa ei loukkaantuisikaan, se joutuu joka tapauksessa ulos kodistaan ja voi kadota, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Kissat ovat taitavia tasapainoilijoita, mutta niillekin sattuu vahinkoja. Kissat ovat uteliaita, ja ne voivat horjahtaa tavoitellessaan hyönteisiä tai seuratessaan lintujen liikkeitä. Yhtäkkinen äänikin voi säikäyttää kissan ja aiheuttaa hengenvaarallisen tipahtamisen. Kissat saattavat pyrkiä myös omatoimisesti ulos omille teilleen suhteellisen korkealta olevista ikkunoista ja parvekkeilta.
Toisin kuin yleisesti uskotaan, kissat eivät välttämättä pysty kääntymään pudotuksen aikana ja laskeutumaan jaloilleen. Mitä matalammasta pudotuksesta on kyse, sitä vaikeampaa on kääntyminen jaloilleen. Jos kissa sattuisi putoamaan korkealta ja ehtisikin kääntyä jaloilleen, se saattaa iskeytyä maahan niin kovalla voimalla, että kissan jalat eivät kestä törmäystä.

Putoamisvammat voivat invalidisoida kissan pahoin ja vaatia monia kalliita hoitokertoja. Korkealta tipahtanut kissa on aina vietävä eläinlääkärin vastaanotolle, vaikka eläimellä ei olisikaan ulkoisia vaurioita tai oireilua.

Ruotsissa yli viiden metrin korkeudessa asuvien kissanomistajien on eläinsuojeluasetuksen nojalla pakko varustaa parvekkeensa verkolla tai muulla vastaavalla suojalla, jos kissa oleskelee parvekkeella yksin. Itävallassakin kissojen omistajilla on velvoite suojella lemmikkejään tipahtamasta parvekkeilta tai ikkunoista.

– Suomessa parvekkeiden suojaaminen on tällä hetkellä eläinten omistajien oman valinnan varassa, eivätkä heistä kaikki valitettavasti koe sitä tarpeelliseksi. Erityisen ongelmallista on se, että toisinaan parvekeverkkojen asettamista vastustaa taloyhtiö, joka katsoo verkon olevan sopimaton talon julkisivuun, sanoo Luukkainen.

Kissatalouksien parvekeverkkopakosta määrätään Ruotsin koirien ja kissojen pidolle määrättyjen eläinsuojeluasetusten kolmannen luvun 8 §:ssä (s. 13):

http://www.jordbruksverket.se/download/18.26424bf71212ecc74b080001024/1370040518362/2008-005.pdf

Itävallan asetuksessa velvoitetaan suojelemaan kissoja tipahtamasta parvekkeilta tai ikkunoista (2. luku kohta 11):

https://www.ris.bka.gv.at/GeltendeFassung.wxe?Abfrage=Bundesnormen&Gesetzesnummer=20003860

Geenilöydön avulla eroon koirien vakavasta ihon rakkulataudista

1ea5202c-c4af-4871-98c4-182f9db8846a-w_960

Keskiaasian koira. Kuva: Hannes Lohen tutkimusryhmä.

Koirien perinnöllistä ihon rakkulatautia aiheuttava uusi geenivirhe on tunnistettu Helsingin yliopistossa. Keskiaasiankoirilla tutkittua ja esiintyvää ihon rakkulatautia esiintyy vastaavanlaisena ja samasta geenistä johtuen myös ihmisellä.

Perinnöllisiä ihon rakkulasairauksia esiintyy useissa, vakavuusasteeltaan erilaisissa muodoissa niin ihmisillä kuin eläimilläkin. Kaikille muodoille tyypillinen yhteinen oire on hauras iho, joka vaurioituu helposti aiheuttaen kivuliasta rakkulanmuodostusta ja ihon hiertymistä. Tämä johtuu ihon rakenneproteiinien virheestä tai puutoksesta.

– Tutkimus sai alkunsa, kun keskiaasiankoiran pentuesisaruksissa havaittiin rakkulamaisia iho- ja limakalvomuutoksia eri puolilla kehoa pian syntymän jälkeen. Tämä herätti epäilyn perinnöllisestä ihon rakkulasairaudesta, kertoo tutkija Marjo Hytönen professori Hannes Lohen tutkimusryhmästä.

Elintarviketurvallisuusvirastossa Evirassa tehdyissä patologisissa tutkimuksissa koirien sairauden diagnoosiksi varmistui rakkulatauti. Geneettisissä tutkimuksissa Helsingin yliopiston geenitutkijat paikansivat sairautta aiheuttavan geenivirheen COL7A1-geeniin, josta tuotetaan iholle tärkeää kollageenia, joka pitää ihon kimmoisana. Geenilöydön myötä sairauden diagnoosi tarkentui peittyvästi periytyväksi dystrofisen muodon rakkulataudiksi, jota lääketieteessä kutsutaan nimellä epidermolysis bullosa. Näitä tunnetaan neljää eri rakenteellista muotoa: simplex, junktionaalinen, dystrofinen ja Kindlerin syndrooma.

– Sairaiden koirien ihosta tehdyt vasta-ainevärjäykset osoittivat, että kyseisen proteiinin toimiva muoto eli kollageeni puuttui koirien ihosta täysin, kertoo eläinlääkäri Kati Dillard Evirasta.

– Tämän kollageenin tärkeänä tehtävänä on ankkuroida ihon eri kerrokset toisiinsa. Normaalin proteiinin puuttumisen seurauksena ihokerrokset irtoavat helposti toisistaan, täsmentää tutkija Julia Niskanen Helsingin yliopistosta.

Geenivirheen tunnistaminen mahdollistaa sitä kantavien jalostusyksilöiden tunnistamisen geenitestauksen avulla, jolloin tauti voidaan karsia rodusta tehokkaasti.

Tutkimuksen tehnyt professori Hannes Lohen tutkimusryhmä toimii osana Helsingin yliopiston eläinlääketieteellistä ja lääketieteellisistä tiedekuntaa sekä Folkhälsanin tutkimuskeskusta. Tutkimusta rahoittivat Suomen Akatemia, Jane ja Aatos Erkko -säätiö, Biocentrum Helsinki, Orionin Tutkimussäätiö, Morris Animal Foundation ja Jenny ja Antti Wihuri -säätiö.

Tutkimus julkaistiin Plos ONE -lehdessä 11.5.2017:

Julia Niskanen, Kati Dillard, Meharji Arumilli, Elina Salmela, Marjukka Anttila, Hannes Lohi, Marjo K. Hytönen. (2017) Nonsense variant in COL7A1 causes recessive dystrophic epidermolysis bullosa in Central Asian Shepherd Dogs. PLOS ONE, https://doi.org/10.1371/journal.pone.0177527

Nyt kyyt heräävät horroksesta

8224ca6341397cd2_800x800ar

Kyykäärmeet alkavat nyt herätä talvihorroksesta, joten koiran- ja kissanomistajien kannattaa olla valppaina, erityisesti alueilla, joissa kyitä tavataan. Agrian tilastojen mukaan vuonna 2016 Ruotsissa yli 2700 koiraa ja 2900 kissaa vietiin eläinlääkäriin hoidettavaksi kyyn pureman takia. Suurin osa lemmikeistä toipuu kyyn puremasta eläinlääkärikäynnin jälkeen, mutta pieni osa menehtyy.

Kyy puree koiraa tai kissaa useimmiten kuonoon ja silloin paranemisennuste on useimmiten hyvä. Purema raajassa on vaarallisempi ja voi pahimmillaan johtaa lemmikin menehtymiseen.

– Jos epäilet, että kyy on purrut koiraasi tai kissaasi tassuun, tärkeintä on pitää eläin mahdollisimman paikallaan, jotta myrkky ei pääse leviämään muualle elimistöön. Kanna lemmikkisi autoon ja eläinklinikalle, jos vain pystyt, neuvoo Agrian eläinlääkäri Marika Melamies.

Agrian tilastojen mukaan Ruotsissa kyyn pureman uhriksi joutuu vuosittain noin 2500-2900 kissaa ja koiraa, ja luvut ovat pysyneet samanlaisina viimeisen viiden vuoden ajan. Vuonna 2016 Agrian arvion mukaan noin 2700 koiraa vietiin eläinlääkäriin hoidettavaksi kyyn pureman jälkeen ja näistä noin 5-10 koiraa menehtyi.

Puremakohdassa voi useimmiten nähdä kyyn hampaiden jättämät reiät. Kyyn puremaan erittämän myrkyn määrä ja vahvuus vaihtelee. Lievissä tapauksissa puremakohta turpoaa hieman, vaikeammissa tapauksissa kyyn myrkky vaurioittaa koiran elimistöä, mikä voi johtaa jopa lemmikin menehtymiseen.

Kyyn myrkky aiheuttaa puremakohdassa kudostuhoa, turvotusta, kuoliota sekä veren hyytymishäiriöitä. Myöhemmin voi seurata sydämen rytmihäiriöitä, munuaisten vajaatoimintaa sekä nesteen kertymistä keuhkoihin. Kyyn purema hoidetaan levolla, nesteytyksellä sekä eläinlääkärin määräämällä turvallisella kipulääkkeellä (ei tavallisella särkylääkkeellä). Vakavissa tapauksissa eläinlääkäri voi lisäksi antaa lemmikille kyyn myrkyn vasta-ainetta. Vasta-ainetta löytyy useilta eläinklinikoilta eri puolelta Suomea.

Kyyn pureman oireita

Puremakohdassa nähdään ensin mustelmainen värimuutos. Kivulias kudosturvotus kehittyy tavallisesti muutaman minuutin kuluessa, mutta viimeistään 2 tunnin kulutta. Mikäli puremakohdassa ei kahden tunnin kuluttua havaita lainkaan turvotusta, on todennäköistä että kyy ei ole ruiskuttanut myrkkyä pureman yhteydessä. Jos purema on kuonossa, voi koiran tai kissan koko pää turvota voimakkaasti. Turvotus voi levitä myös suun ja nielun alueelle tukkien hengitysteitä. Turvotus voi pahentua 1-2 päivän aikana puremasta. Jos purema on tassussa, voi turvotus levitä koko raajaan.

Miten toimin, jos kyy puree lemmikkiäni?

  • Rauhoita eläintä, jotta se pysyisi aloillaan
  • Mikäli purema on raajassa vältä raajan liikuttamista
  • Mahdollisuuksien mukaan kanna lemmikki autoon ja ota aina yhteyttä lähimpään eläinlääkäriin
  • Älä anna lemmikille kyytabletteja, paitsi jos purema on pään alueella ja turvotus uhkaa tukkia hengitystiet