Koirien brusella-infektion epäily selvittelyssä Pohjois-Karjalassa

sand-paw-prints

Pohjois-Karjalan alueella on muutamalla koiralla todettu Brusella canis vasta-aineita. Vasta-aineet löytyivät rutiinitarkastuksessa käyneiltä oireettomilta koirilta. Kyseiset vasta-aineet voivat kohota myös muiden bakteerien aiheuttamassa infektiossa, joten mahdollisen brusella-infektion pois sulkemiseksi tarvitaan lisää tutkimuksia.

Brusella-bakteeri leviää koirilla tavallisimmin sukupuoliteitse. Täysikasvuisten koirien yleisoireet ovat yleensä vähäiset. Tartunta voi pysyä piilevänä pitkään ja aktivoitua aika-ajoin. Bakteeri aiheuttaa kroonisen, useimmiten elinikäisen infektion.

Brusella canista todettiin Suomessa ensimmäisen kerran tuontikoirassa vuonna 2008.

Lisää tietoa aiheesta löytyy Ruokaviraston verkkosivulta.

Selvitys valmistunut – koirien rekisteröinti tulossa pakolliseksi 2022 alkaen

look-to-me

Selvitys virallisen koira- ja kissarekisterin perustamisesta Suomeen on valmistunut. Rekisteri tullaan perustamaan, mutta ensi vaiheessa vain koirien osalta. Rekisterin edellyttämä lainsäädäntötyö tullaan käynnistämään tämän vuoden aikana.

“Koirarekisterin perustaminen ja koirien tunnistusmerkinnän säätäminen pakolliseksi on merkittävä askel koirien paremman terveyden ja hyvinvoinnin puolesta. Koirien pakollisella tunnistusmerkinnällä haluamme erityisesti ehkäistä pentutehtailua ja laitonta maahantuontia, sekä helpottaa irrallaan tavattujen koirien palauttamista”, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä sanoo.

Maa- ja metsätalousministeriö on linjannut, että rekisterin perustamisessa tultaisiin ensisijaisesti selvittämään mahdollisuus käyttää apuna yksityistä toimijaa, joka huolehtii sekä tietojärjestelmästä että rekisterin edellyttämästä tietokannasta. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että eläimen omistaja tekisi rekisteröinnin yksityisen toimijan järjestelmään, jossa rekisterin pakolliset viranomaistiedot ja yksityisen toimijan tiedot pidettäisiin luotettavasti erillään tietosuoja-asetuksen edellyttämällä tavalla. Lainsäädännön mukainen virallinen rekisterinpitäjä olisi kuitenkin Ruokavirasto. Näin kustannukset rekisterin perustamisessa saataisiin pysymään kohtuullisina.

Ruokavirasto tulee kilpailuttamaan hankkeen etsiessään sopivaa tahoa viranomaista avustavaan rooliin.

Selvityksessä toisena vaihtoehtona oli malli, jossa keskustietokanta olisi Ruokavirastossa, mutta tietojen päivitys tapahtuisi yksityisen toimijan tai yksityisten toimijoiden tietokannoista keskustietokantaan. Kolmannessa vaihtoehdossa tietojen päivitys tapahtuisi suoraan Ruokaviraston ylläpitämään keskustietokantaan.

Uuden rekisterin kilpailutus, kehitystyö ja käyttöönotto vaatii aikaa. Lisäksi tietoturvaan ja tietosuojaan liittyvät vaatimukset tulee tarkoin selvittää. Näillä näkymin rekisteri saadaan käyttöön aikaisintaan vuonna 2022.

“Koirien pakollinen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti luovat pohjaa lainsäädännön laajentamiseen myös kissoille. Suomen on jo korkea aika edetä asiassa, sillä koirien tunnistusmerkinnästä ja rekisteröinnistä on jo säädetty useissa Euroopan maissa.” ministeri Leppä toteaa.

Koirarekisterin perustamista esitettiin selvitettäväksi viime syksynä eduskunnalle annetussa esityksessä eläinten hyvinvointilaiksi. Selvityksen teki selvityshenkilö Reetta Stjerna MMM:n toimeksiannosta. Se on kokonaisuudessaan luettavissa tässä  PDF 881kB .

Eduskuntavaalit: Kennelliitto julkaisi tavoitteensa hallituskaudelle 2019–2023

dog-using-laptop-computer

Suomen Kennelliitto on julkaissut seitsemän tavoitetta seuraavalle hallituskaudelle. Tavoitteiden toteuttaminen edistäisi ihmisen vastuuta eläinten ja ympäristön hyvinvoinnista, parantaisi tasa-arvoa sekä lisäisi yleistä turvallisuutta.

– Suomessa on 700 000 koiraa, joten koiran omistaminen koskettaa valtaosaa suomalaisista tavalla tai toisella. Valtakunnallisella politiikalla ja lainsäädännöllä luodaan raamit sille, että voimme elää hyvää elämää koiran kanssa. Kannustamme kaikkia koiranomistajia selvittämään ennen eduskuntavaalien äänestyspäätöstä, miten ehdokkaat suhtautuvat koiraharrastajien esille nostamiin teemoihin, sanoo Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen.  

Suomen Kennelliiton viestit vuosien 2019–2023 hallituskautta varten ovat:

  1. Lakisääteinen koirien tunnistusmerkintä ja rekisteröinti on toteutettava viivytyksettä
  2. Monipuolisista koiraharrastusmahdollisuuksien edellytyksistä on huolehdittava koko maassa
  3. Lainsäädännön on tuettava vastuullista koirankasvatusta
  4. Verkkokauppa-alustoilla koirien myyjiltä on vaadittava vahvaa tunnistautumista
  5. Susikannan hoidossa on turvattava koiravahinkojen ennaltaehkäisy
  6. Rajat räiskeelle – järeämmät ilotulitteet siirtymäajalla vain ammattilaisten käyttöön
  7. Avustajakoirille on annettava opaskoiria vastaava status

Nykyisen eduskunnan käsiteltävänä olevaan esitykseen eläinten hyvinvointilaista on kirjattu, että koirien tunnistusmerkintä ja rekisteröinti lisätään eläinten tunnistamislainsäädäntöön.

– Koirien lakisääteistä tunnistusmerkintää ja rekisteröintiä kannatetaan laajasti niin järjestöjen, eläinlääkäreiden, viranomaisten kuin poliitikkojen kesken. Ne tulisikin toteuttaa viipymättä. Kennelliiton rekisterissä on kolme neljästä Suomen koirasta ja meillä on hyvät valmiudet laajentaa järjestelmä kattamaan myös muut koirat, Lehkonen painottaa.

Lue lisää Kennelliiton verkkosivuilta

Venäjältä Suomeen tuodut koirat aiheuttavat rabiesepäilyjä

two-dogs-playing-in-snow

Läänineläinlääkärin mukaan Venäjältä Suomeen tuotaviin koiriin liittyy tautiriskejä. Jos rabiesta epäillään, on koira tuotava virkaeläinlääkärin tarkastukseen välittömästi, jotta voidaan välttyä turhilta ihmisten estohoidoilta.

Rabies eli raivotauti on viruksen aiheuttama keskushermostosairaus, jota esiintyy kaikkialla maailmassa ja Euroopassa pääasiassa itäisen Euroopan alueella. Rabies tarttuu tasalämpöisiin eläimiin ja eläimistä ihmisiin. Yleensä rabies tarttuu pureman seurauksena, mutta tartunta on mahdollinen myös limakalvojen kautta syljen välityksellä. Ihmisellä oireinen rabies johtaa kuolemaan.

Läänineläinlääkäri Sari Haikka Etelä-Suomen aluehallintovirastosta kertoo, että Suomeen Venäjältä laillisesti ja laittomasti tuodut koirat ovat aiheuttaneet alkuvuodesta rabiesepäilyjä, jotka ovat johtaneet altistuneiden ihmisten estohoitoon. Tutkimustulokset ovat kuitenkin osoittaneet, että näillä koirilla ei ollut rabiesta. Tauti voidaan todentaa ainoastaan lopetetun eläimen aivoista otetusta näytteestä laboratoriotutkimuksella.

− Eläimen rabiesepäilyssä altistuneille henkilöille annetaan neljän tai viiden rokotuksen sarja ja usein vasta-ainehoito, ja tämä estohoito maksaa 2100 euroa aikuiselta. Yksi koira, jolla epäillään rabiesta, voi altistaa puremalla tai syljellä useita ihmisiä. Tällöin hoitokuluja tulee paljon altistuneiden kotikuntien maksettavaksi, Haikka kertoo.

Rokotusmerkintöihin ei välttämättä voi luottaa

Haikan mukaan kahdessa estohoitoon johtaneessa tapauksessa koirilla oli rabiesrokotusmerkinnät, mutta koirista ei siltikään löytynyt rokotuksen antamia suojaavia vasta-aineita. Merkinnät olivat siis todennäköisesti väärennettyjä. Toisessa tapauksessa koira puri omistajaansa, ja toisella koiralla oli rabiekselle tyypilliset oireet.

Haikka kertoo, että myös viime vuonna Suomessa havaittiin koira, jolta puuttui rabieksen vasta-aineet rokotusmerkinnästä huolimatta. Kyseessä oli runsaasti kuolaava, vakavasti sairas koira, joka tutkittiin rabieksen varalta oireiden vuoksi. Koiralla ei kuitenkaan todettu rabiesta. Koira oli ostettu Tallinnasta, mutta tuotu Venäjältä Belgorodin alueelta, jossa tiedetään esiintyvän rabiesta. Edellä mainitussa, alkuvuodesta 2019 havaitussa tapauksessa koiran rabiesrokotusmerkintä oli leimattu Arkangelin alueella, jossa on niin ikään rabiesta.

Jos koiralla epäillään rabiesta tai sen mahdollisuus halutaan sulkea pois, koira kutsutaan virkaeläinlääkärin tarkastukseen eläintautilain perusteella. Pyyntöä on noudatettava mahdollisimman nopeasti ja viranomaisia on avustettava tilanteen selvittämisessä. Nopealla toiminnalla myös vältytään turhilta estohoidoilta, joiden kustannukset tulevat suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän maksettavaksi. Tautiepäilyt kuormittavat viranomaisia, ja rabiesta voidaan pitää uhkana kansanterveydelle.

Eläinten maahantuojien ja ostajien kannattaa olla valppaina

Haikka muistuttaa, että koiran tuontiin Itä-Euroopan rabiesalueilta liittyy riskejä, joista on syytä olla tietoinen. Hän suosittelee mieluummin kotimaisen koiran hankintaa.

− Jos välttämättä haluaa tuoda koiran alueelta, jossa esiintyy rabiesta, on minimoitava riskit. Esimerkiksi Venäjällä ei vaadita koirilta vasta-ainetestausta, mutta on sieltä tuotaessa syytä testata rabieksen vasta-aineet koirasta ennen tuontia. Katukoirissa on monia muitakin tautiriskejä, jotka tulee ottaa huomioon, mutta rabies on näistä vaarallisin. Rabies johtaa oireisena aina ihmisenkin kuolemaan ja voi tarttua ihmiseen jo ennen koiran oireiden alkua, Haikka muistuttaa.

Jos epäilee altistumista rabiekselle, on välittömästi otettava yhteyttä lääkäriin. Puremahaava tai altistunut alue pitää puhdistaa välittömästi, sillä puhdistaminen vähentää tartuntavaaraa merkittävästi. Haavaa puhdistetaan ensin vedellä ja saippualla 15 minuutin ajan ja sen jälkeen 70 % alkoholilla, esimerkiksi käsihuuhteella. Limakalvoaltistuksessa likaantuneet alueet huuhdellaan välittömästi runsaalla vedellä 15 minuutin ajan.

Lemmikkieläinten maahantuojat ja ostajat ovat avainasemassa rabieksen ehkäisyssä. Jokaisen tuojan tulee olla tietoinen ulkomailta tuotavien eläinten aiheuttamista tautiriskeistä. Sari Haikka korostaa, että nopea reagointi on tärkeää, kun koiralla epäillään rabiesta.

Lisätietoa rabieksesta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sivuilla

Lisätietoa eläimen rabieksesta Ruokaviraston sivuilla

HESYn hoiviin 347 eläintä vuonna 2018 – muutos elämäntilanteessa jättää lemmikin omistajineen tyhjän päälle

mignon-petit-chaton

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY otti vuonna 2018 hoitoonsa 347 avun tarpeessa olevaa lemmikkieläintä. Tämä tarkoittaa lähes yhtä eläintä vuorokaudessa. Valtaosa eli 75 prosenttia eläimistä oli kissoja ja yli 60 prosenttia eläinsuojelullisista tai sosiaalisista syistä hoitoon otettuja. 

Vuonna 2018 HESY otti hoiviinsa 260 kissaa, 34 koiraa, 23 kania ja 30 muiden lajien edustajaa. Näistä eläimistä 88 oli löytöeläimiä, 43 palautuseläimiä ja peräti 216 eläinsuojelusyistä huostaanotettuja tai omistajan elämäntilanteen muutosten takia hoitoon otettuja. 

Etenkin sosiaalisista syistä suoraan HESYn hoitoon otettujen eläinten määrä oli vuonna 2018 verrattain korkea: 130. Nämä ovat eläimiä, joiden omistajat ovat joutuneet luopumaan lemmikeistäänvaikeassa tilanteessa, kuten esimerkiksi vakavan sairauden, laitoshoidon, asunnottomuuden, varattomuuden, vankeustuomion, perheenlisäyksen tai muuten muuttuneen elämäntilanteen tai pitovaikeuksien takia. 

– Nämä ihmiset ja eläimet ovat väliinputoajia. Kunnat huolehtivat löytö- ja huostaanotetuista eläimistä, ja tämä hoitovelvoite tulisi ulottaa sosiaalitapauksiin. On kestämätöntä, että eläin uhkaa jäädä kaiken huolenpidon ulkopuolelle tilanteissa, joissa huostaanoton kriteerit eivät täyty mutta eläin on käytännössä omistajansa olosuhteiden takia vaarassa joutua heitteille. Tällaisten rajatapausten hoitaminen ja hoitokulut jäävät nykytilanteessa yleensä eläinsuojeluyhdistysten varaan, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen. 

Yhdistyksen hoitoon tuotujen eläinten lajijakauma oli vuonna 2018 osapuilleen sama kuin vuonna 2017. Pienenä poikkeuksena olivat kissat, joiden osuus eläinten kokonaismäärästä laski yli kymmenellä prosenttiyksiköllä 75 prosenttiin, ja muut eläinlajit, joiden määrä kasvoi vajaasta kahdesta prosentista liki yhdeksään prosenttiin. Muihin eläimiin kuuluvat kaikki muut lajit paitsi kissat, koirat ja kanit, jotka muodostavat eläintilastojen pääkategoriat. Kissamäärän väheneminen nosti myös koirien ja kanien suhteellista osuutta vuonna 2018. 

Muiden eläinlajien määrää kasvattivat pääasiassa huostaanotot ja sosiaalisista syistä tehdyt hoitopäätökset.

– Olemme hoitaneet viime vuonna muun muassa käärmeitä, lintuja, hamstereita, rottia, marsuja ja chinchilloja, joista lähes kaikki otettiin hoitoon omistajan ongelmien takia. On huolestuttavaa, että ihmiset, jotka eivät välttämättä kykene pitämään huolta edes omista asioistaan, ovat vastuussa vaativien eläinlajien säännöllisestä hoidosta. Suunnitteilla oleva sallitut lemmikkieläinlajit määrittelevä positiivilista onkin erittäin tervetullut uudistus. Toivomme, että näkemyksiämme kuullaan tässä asiassa jo seura- ja harrastuseläinten pitoa koskevan asetuksen valmisteluvaiheessa, Luukkainen esittää.

Vuodesta 2007 asti HESY on ottanut hoitoonsa keskimäärin 500 hylättyä tai huonosti hoidettua lemmikkieläintä joka vuosi. Eläinmäärän väheneminen viime vuonna 347 yksilöön selittyy osittain sillä, että yhdistyksen hoitoon tuotiin vähemmän eläimiä maakunnista. Esimerkiksi vuonna 2017 puolet HESYn hoitoon tuoduista eläimistä oli peräisin pääkaupunkiseudun ulkopuolelta. Vuonna 2018 osuus oli noin 39 prosenttia.

 HESY toimii tällä hetkellä Siuntion löytökissojen virallisena talteenottopaikkana. Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Kirkkonummen löytöeläimet toimitetaan Viikin löytöeläintalolle, jossa niitä säilytetään lakisääteiset 15 vuorokautta. HESYlle tuodaan Viikin löytöeläintalolta sellaisia eläimiä, joiden omistajia ei ole löytynyt määräaikana ja joita ei ole saatu sen jälkeen myytyä eteenpäin. HESY helpottaa myös maakuntien löytöeläinten talteenottopaikkojen ruuhkaa ottamalla vastaan eläimiä jäsenyhdistyksiltään ja niiltä löytöeläintaloilta sekä eläinsuojeluyhdistyksiltä, joiden tilat ovat täynnä.

HESYn hoidossa on tällä hetkellä noin 100 eläintä.

Labradorinnoutaja edelleen Suomen suosituin rotu – myös kotimaisten rotujen suosio kasvussa

labrador-retriever-

Labradorinnoutaja on edelleen suomen rekisteröidyin koirarotu. Toiselle sijalle tilastossa nousi ensimmäistä kertaa suomenlapinkoira. Sen lisäksi myös kaksi muuta kotimaista rotua, suomenajokoira ja karjalankarhukoira, mahtuivat suosituimpien kymmenen rodun joukkoon. Kaiken kaikkiaan Suomen Kennelliitto rekisteröi viime vuonna 45 704 koiraa.

Labradorinnoutajan suosiolle ei näy haastajaa. Rotu oli suosituin 2195 rekisteröidyllä koiralla. Tämä tarkoittaa, että noin viisi prosenttia rekisteröidyistä koirista oli labradoreja.

Kansainvälinen koiranjalostusliitto FCI on jakanut koirarodut tyypin ja käyttötarkoituksen perusteella roturyhmiin. Kymmenestä ryhmästä ensimmäiseksi sijoittui pystykorvat ja alkukantaiset koirat 9859 rekisteröinnillä. Suosittujen kotimaisten, suomenlapinkoiran ja karjalankarhukoiran, lisäksi tästä ryhmästä kymmenen parhaan joukkoon ylsivät jämtlanninpystykorva (3.) ja harmaa norjanhirvikoira (9.)

Toiseksi suurin roturyhmä olivat seura- ja kääpiökoirat 7403 koiralla. Ryhmään kuuluvat esimerkiksi bichon frisé, havannankoira ja chihuahuat, joiden rekisteröintimäärät pysyivät 400-500 koirassa.

Kotimaisten rotujen suosio ilahduttaa

Suomenlapinkoira nousi toiseksi suosituimmaksi 1464 rekisteröinnillä. Tämä oli noin 300 koiraa enemmän, kuin vuonna 2017. Karjalankarhukoira nousi kymmenen suosituimman joukkoon, sijalle kahdeksan. Karhukoiria rekisteröitiin viime vuonna jo 900 koiraa.

Suomenajokoiran sijoitus laski sijalta kolme kuudenneksi. Niitä rekisteröitiin 1151, mikä on noin 200 koiraa vähemmän kuin edellisvuonna. Suomenpystykorva oli tilastossa 16. ja lapinporokoira 36.

– On upeaa nähdä, että kotimaiset rotumme ovat nosteessa. Suomen itsenäisyyden juhlavuonna nämä viisi rotua olivat paljon esillä, ja silloin tehty työ tuottaa nyt tulosta. Suomenlapinkoiran kipuaminen ensimmäistä kertaa tilaston kakkossijalle on hieno saavutus, toteaa Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen ilahtuneena.

Rekisteröintejä aikaisempaa vähemmän

Kokonaisuudessaan rekisteröintien määrä laski vuonna 2018 edellisvuoteen verrattuna noin 800 koiralla. Suomen Kennelliiton toiminnanjohtaja Markku Mähönen ei näe notkahdusta vielä huolestuttavana.

– Rekisteröintien määrä laski, mutta kyse on normaalista vaihtelusta pentujen syntyvyydessä. On kuitenkin hyvä tämän tilaston kohdalla muistaa, että kaikkien koirien rekisteröinti on tärkeää, jotta koirien alkuperästä saadaan tietoa niiden hyvinvoinnin tueksi. Toivommekin aktiivisuuden lisääntymistä myös monirotuisten koirien rekisteröinneissä, toteaa Mähönen.

Tunnistusmerkitseminen ja rekisteröinti ovat olleet paljon esillä keskusteluissa eläinten hyvinvointilaista. Maa- ja metsätalousministeriössä on myös valmisteltu selvitystä koirien ja kissojen virallisen rekisterin perustamisesta Suomeen. Kennelliitolla on hyvät valmiudet kerätä kaikkien koirien tunnistus- ja omistajatiedot. Tilastokeskuksen arvion mukaan Suomessa on 700 000 koiraa. Näistä noin 530 000 on Kennelliiton rekisterissä.

Kennelliitto kerää tietoa sukupolvia kattavan rotukoirien kantakirjarekisterin lisäksi monirotuisista koirista tunnistemerkintä- ja omistajarekisteriin eli niin sanottuun FIX-rekisteriin. Rekisterissä on jo noin 16 000 koiraa.

– Myös monirotuisen koiran rekisteröinnissä on hyötynsä ja nämä tulevat korostumaan tulevaisuudessa. Koiran tietoihin on tulevaisuudessa mahdollista saada rokotustiedot näkyviin, harrastusmahdollisuudet monipuolistuvat ja kadotessa koira palaa nopeammin takaisin omistajalleen, kertoo Mähönen monirotuisen koiran rekisteröinnin hyödyistä.

Suomen suosituimmat rodut vuonna 2018

Suluissa rotujen sijoitus ja rekisteröintimäärä viime vuodelta.

  1. (1) labradorinnoutaja 2195 (2125)
  2. (5) suomenlapinkoira 1464 (1181)
  3. (2) jämtlanninpystykorva 1394 (1649)
  4. (4) saksanpaimenkoira 1213 (1305)
  5. (6) kultainennoutaja 1174 (1149)
  6. (3) suomenajokoira 1151 (1364)
  7. (7) shetlanninlammaskoira 1015 (1098)
  8. (12) karjalankarhukoira 900 (693)
  9. (10) harmaa norjanhirvikoira 846 (771)
  10. (8) jackrussellinterrieri 826 (929)

Lue lisää rekisteröinneistä uusimmasta Koiramme-lehden artikkelista numerosta 1-2/2019 ja Koiramme-lehden verkkouutisesta.

RHD-tauti todettu lemmikkikaniinissa Pohjanmaalla

widderkaninchen

Pohjanmaalta Ruokavirastoon tutkittavaksi toimitetussa lemmikkikaniinissa on todettu kaniinien kalikiviruksen aiheuttama verenvuotokuumetauti RHD (Rabbit Hemorragic Disease). Suomessa on saatavilla rokote lemmikkikaniineille, jonka käyttämistä suositellaan. Virus ei tartu ihmisiin, koiriin tai kissoihin.

RHD on hyvin ympäristössä säilyvän kalikiviruksen aiheuttama, herkästi leviävä kaniinien (Oryctolagus cuniculus) usein kuolemaan johtava sairaus.

Sama virustyyppi, RHDV2, todettiin Suomessa ensimmäisen kerran keväällä 2016, jolloin se aiheutti pääkaupunkiseudulla villikaniineissa huomattavaa kuolleisuutta. Tauti todettiin tuolloin myös yhdellä helsinkiläisellä lemmikkikaniinilla.

Vuonna 2017 todettiin yksi lemmikkikaniinitapaus Oulussa, vuoden 2018 aikana tapauksia ei todettu yhtään. Vuosina 2017, 2018 ja 2019 ei villikaniineissa ole havaittu lisääntynyttä kuolleisuutta.

Lisätietoa RHD-sairaudesta

HESY helpottaa maaseudun katastrofaalista kissatilannetta paikallisjärjestöjen kautta

chat-marchant-dans-lherbe-

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY on valtakunnallinen yhdistys, jonka toiminta ulottuu sen paikallisjärjestöjen kautta eri puolille Suomea. Maaseudulla jäsenyhdistyksiä työllistävät kaikkein eniten ulkona elävät kissapopulaatiot. Ongelman syynä on välinpitämätöntä kissanpitoa ylläpitävä asenneilmasto.

HESYllä on kuusi jäsenyhdistystä, joiden kautta liikkuu vuosittain noin 1700 eläintä. Näistä selkeästi suurin osa on kissoja. HESY tukee paikallisyhdistyksiään vuosittaisilla rahallisilla avustuksilla ja ottamalla mahdollisuuksiensa mukaan vastaan eläimiä ruuhkautuneilta jäsenjärjestöiltä. Näin HESY pyrkii helpottamaan maakunnissa toimivien eläinsuojelujärjestöjen kuormitusta ja auttamaan mahdollisimman monia kodittomia eläimiä.

– Maaseudulla järjestöt toimivat usein äärirajoilla ja tukitoimin niiden kapasiteetti riittää paremmin auttamaan suurta hädänalaisten eläinten määrää. Tavoitteemme on konkreettisen avun lisäksi edistää vastuuntuntoista lemmikinpitoa ja kissojen arvostusta alueilla, joissa eläinten kohtelu on takapajuisinta. Suomeen tarvitaan koko maan kattavaa eläinsuojeluverkostoa. Muuten eläinten asema ei parane ja kissojen heitteillejättö jatkuu, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

HESYn tuorein jäsenyhdistys on Kauhavalla toimiva Kehräämö ry. Etelä-Pohjanmaalla on paljon maataloutta ja siten myös navettakissoja sekä kettutarhakissoja. Vuonna 2018 perustetun järjestön suurimpina haasteina ovat työkissojen huono ja välinpitämätön pito, puolivilliintyneet kissalaumat sekä alueella vallitsevat väärät uskomukset kissan tarpeista.

– Osa alueemme väestöstä pitää kissojen loishäätöä, rokotusta ja leikkauttamista tarpeettomina. Vallalla on myös käsitys, että kissa pärjää ulkona talvipakkasellakin. Maatiloilla ja turkistarhoilla kissa ei useimmiten ole lemmikin asemassa, vaan ulkorakennuksissa ja ulkona elävä työeläin, joka pitää hiiret loitolla ja jonka uskotaan saalistavan ruokansa itse. Luontoon syntyy paljon kissoja, joista ei huolehdi kukaan ja jotka villiintyvät. Tämä johtuu siitä, että kissoja ei leikkauteta, koska operaation luullaan vievän kissan hiirestämishalut, sanoo Kehräämö ry:n puheenjohtaja Elisabeth Pihlajamäki.

Vaikka virheelliset kissakäsitykset elävät maaseudulla sitkeässä, näkyy tunnelin päässä valoa. Etelä-Pohjanmaalla toimii monia eläinsuojeluyhdistyksiä, joista yhä useampi saa ilmoituksia ulkona elävistä kissalaumoista.

– Tämä ei tarkoita sitä, että kissapopulaatioita olisi entistä enemmän, vaan sitä, että yhdistysten harjoittama tiedotus- ja valistustyö tuottaa tulosta. Ihmiset ilmoittavat näkemistään epäkohdista herkemmin, ja useampi kissa saadaan turvaan, Pihlajamäki lisää.

HESYn viisi muuta jäsenjärjestöä ovat Kouvolan seudun eläinsuojeluyhdistys KSEY, Mikkelin eläinsuojeluyhdistys MESY, Päijät-Hämeen eläinsuojeluyhdistys, Tampereella toimiva Kissojen Katastrofiyhdistys KKY ja Tuupovaaran Öllölässä sijaitseva Kissojen alkukoti ja apu ry. HESYn jäsenyydestä kiinnostuneet eläinsuojeluyhdistykset ja muut järjestöt saavat lisätietoa jäseneksi liittymisestä lähettämällä sähköpostia osoitteeseen: pirjo.onza@hesy.fi. Jäsenliittymislomake löytyy sivuilta hesy.yhdistysavain.fi

HESY on vuonna 1874 perustettu eläinsuojelun uranuurtaja Suomessa. Yhdistyksen päätarkoitus on auttaa kodittomia lemmikkieläimiä. HESY sijoittaa vuosittain noin 500 hylättyä eläintä uusiin, vastuuntuntoisiin koteihin. hesy.fi

Kennelliitto suhtautuu vakavasti koirien terveysongelmiin

two-dogs-playing-in-snow

Koiranjalostuksen ongelmat ja pentutehtailu ovat nousseet keskusteluun YLEn Areenalla 19. marraskuuta 2018 julkaistun Sairaan kaunis koira -dokumenttiohjelman myötä. Suomen Kennelliitto painottaa kaikkien – Kennelliiton, rotujärjestöjen ja yhdistysten, koirankasvattajien ja koiranostajien sekä eri yhteistyökumppanien vastuuta ja yhteistyötä koirien terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä.

– Koiranjalostuksessa on viime vuosisadalla tehty virheitä, jotka on nyt tiedostettu. Olemme korjaamassa niitä. Tie ei ole helppo eikä nopea, mutta saamme sen tueksi koko ajan uutta tietoa ja uusia työkaluja, sanoo Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen.

Koiraharrastus on vahvasti kansainvälistä. Eri koirarotujen kehittäminen on sidoksissa myös eri rotujen rotumääritelmiin, joista vastaavat eri rotujen kotimaiden kennelliitot.

– Jalostuksessa ja eri koirarotujen rotumääritelmien tulkinnoissa on viime vuosikymmeninä suosittu yhä enemmän ääripiirteitä, ja on syntynyt vääränlaisia muoti-ilmiöitä. Nyt ollaan siinä pisteessä, että jalostuksen suuntaa on muutettava voimakkaasti, Lehkonen painottaa.

Pentutehtailu ei ole jalostusta

Sairaan kaunis koira -dokumentissa koirien jalostus on yhdistetty pentutehtailuun. Pentutehtaissa ei kuitenkaan jalosteta koiria, vaan lisätään niiden määrä millä tahansa keinoin, ja teettämällä samalla nartulla pentuja peräkkäisistä juoksuista niin kauan kuin narttu vain tiinehtyy. Pentutehtaissa koirat elävät hyvin kyseenalaisissa oloissa.

– Vastuullinen koirankasvatus tulee ehdottomasti erottaa pentutehtailusta, toteaa Kennelliiton hallituksen varapuheenjohtaja, kasvattajatoimikunnan puheenjohtaja Tuula Laitinen.

Kennelliitto suhtautuu hyvin vakavasti koirien perinnöllisiin ongelmiin. Vastuullisen jalostuksen tavoitteena tulee olla aina terve, hyvinvoiva koira.

– Kukaan ei halua kasvattaa sairaita koiria. Valtaosa kasvattajista on vastuullisia ja haluaa edistää kasvatustyössään koirien hyvinvointia. Suomessa on tehty paljon työtä koirien terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi, ja monien rotujen kohdalla on jo saatu aikaan hyviä tuloksia, sanoo Laitinen.

Rotujärjestöt ovat avainasemassa ja yhteistyötä tehdään tiiviisti

Kennelliitto pyrkii löytämään yhdessä rotujärjestöjen kanssa parhaat keinot koirien terveyden edistämiseksi. Kennelliiton sääntöjen mukaan rotujen jalostusohjelmista ja käytännön toimenpiteistä päättävät rotujärjestöt, joilla on vastuu rotujensa jalostuksen ohjeistuksesta.

Yhteensä 134 rodulla on olemassa perinnöllisten sairauksien vastustamisohjelma eli niin sanottu PEVISA-ohjelma, jossa edellytetään pentueen vanhempien terveystutkimuksia ennen jalostuskäyttöä.

– PEVISA-ohjelman avulla on saatu useissa eri roduissa esiintyviä vikoja ja sairauksia vähenemään, mutta osalta ongelmarotuja puuttuu vielä tarkoituksenmukainen perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma, kertoo Kennelliiton jalostustieteellisen toimikunnan puheenjohtaja Maaret Tapio.

Terveempien koirien jalostuksessa tukeudutaan terveystutkimusten lisäksi uusimpaan tieteellisen tutkimustietoon. Kennelliitto solmi syyskuussa tutkimusyhteistyösopimuksen Helsingin yliopiston kanssa.

Rotujen ääripiirteistä pyritään eroon

– Monet rotujen terveysongelmat johtuvat ulkomuodollisista ääripiirteistä. Tällaiset ongelmat eivät katoa terveystutkimusten avulla, jos ääripiirteitä ei muuteta, sanoo Maaret Tapio.

Koska ongelmat ovat kansainvälisiä, niihin pitää myös vaikuttaa kansainvälisesti. Kennelliitto on mukana kansainvälisessä yhteistyössä eri koirarotujen rotumääritelmien korjaamiseksi niin, että niistä jokainen kuvailisi selkeästi tervettä rakennetta, johon tulee pyrkiä.

Sairaan kaunis koira -dokumentissa esiintyneet rodut ovat erityistarkkailussa Pohjoismaissa järjestettävissä koiranäyttelyissä. Kaikkiaan erityistarkkailussa on 41 koirarotua.

Suomen Kennelliitto on toiminut puheenjohtajana pohjoismaisessa työryhmässä, jossa on laadittu toimenpideohjelma lyhytkuonoisten rotujen tervehdyttämiseksi. Näitä toimenpiteitä toteutetaan nyt.

Kennelliitto otti vuonna 2017 käyttöön lyhytkuonoisten rotujen kävelytestin. Marraskuun alussa järjestettiin yhdessä Eviran ja Suomen Eläinlääkäripraktikot ry:n kanssa lyhytkuonoisten rotujen kasvattajille suunnattu terveysseminaari, jolla pohjustettiin meneillään olevaa keskustelua lyhytkuonoisten rotujen PEVISA-ohjelmista myös roduille, joilla niitä ei tällä hetkellä ole. Useiden lyhytkuonoisten rotujen yhdistyksissä on valmisteilla rodulle PEVISA-ohjelma.

Vuonna 2014 otettiin käyttöön virallinen syringomyeliatutkimusohje ja jalostussuositukset.

Myös koiran omistaja voi vaikuttaa terveempien koirien jalostukseen

Rotukoiraa hankkiessa kannattaa varmistaa, että pentu on rekisteröity Kennelliittoon. Kennelliiton PEVISA-ohjelmaa pystytään valvomaan vain rekisteröityjen pentujen osalta.

– Pennunostaja voi vaikuttaa terveempien koirien jalostukseen valitsemalla vastuullisen kasvattajan, neuvoo Tuula Laitinen.

Koiraa hankittaessa kannattaa tutustua rodun jalostuksen tavoiteohjelmaan, ja varmistua siitä, että pentueen vanhemmille on tehty ohjelmassa suositellut terveystutkimukset ennen astutusta. Jalostuksen tavoiteohjelmat löytyvät Kennelliiton jalostustietojärjestelmästä rodun etusivulta. Rotujärjestöt julkaisevat verkkosivuillaan tietoa rodusta ja sen perinnöllisistä sairauksista sekä niiden vastustamisesta.

Vastuullinen kasvattaja on allekirjoittanut Kennelliiton kasvattajasitoutumuksen ja kertoo avoimesti rodussa esiintyvistä perinnöllisistä sairauksista sekä jalostukseen käyttämiensä koirien taustoista.

Koiran omistajan kannattaa ilmoittaa koiransa sairauksista koiran kasvattajalle ja rotujärjestölle. Tieto auttaa kasvattajia tekemään valistuneita jalostusvalintoja. Koiran omistaja voi ilmoittaa koiransa kuolinsyyn ja -päivämäärän Kennelliittoon joko Omakoira-palvelun kautta tai lähettämällä tiedon kirjeitse tai sähköpostitse Kennelliittoon.

Kissojen ja koirien bakteerien antibioottiresistenssi on vähentynyt

friends-1149841_960_720

Kissojen ja koirien bakteereiden vastustuskyky antibiooteille on vähenemässä monen vuoden jälkeen. Tilanteen paranemiseen on todennäköisesti vaikuttanut antibioottien vähentynyt käyttö. Vaikka kehitys on ollut valoisampaa, monien antibioottien kohdalla vastustuskykyisten kantojen osuus on edelleen liian suuri ja aktiivisia toimia tarvitaan, kertoo Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan kliinisen mikrobiologian laboratorio. Seurantatieto on kerätty vuosilta 2014–2017.

MRSP-bakteerin osuus väheni koirien stafylokokkibakteereissa

MRSP-bakteerin eli metisilliiniantibiootille vastustuskykyisten stafylokokkien osuus laski ensi kertaa alle 10 prosentin.

– Näin alhaalla MRSP-kantojen osuus ei ole ollut kertaakaan seuranta-aikana, kertoo eläinlääketieteellisen tiedekunnan kliinisen mikrobiologian laboratorion johtaja, dosentti Merja Rantala. Seuranta aloitettiin Helsingin yliopistoon perustetussa laboratoriossa vuonna 2011.
– Koirien stafylokokeissa myös muiden antibioottien osalta on havaittu myönteistä kehitystä, mutta työsarkaa vielä riittää, sanoo Rantala. Bakteerikannoista on kuitenkin edelleen lähes neljännes vastustuskykyisiä esimerkiksi makrolidi-antibiooteille, hän jatkaa.

Kolibakteerit myös hieman aiempaa herkempiä

Koirien kolibakteerien antibioottiresistenssi pysyi joko ennallaan tai laski hieman. Kolibakteeri on yleisin koirien virtsatietulehdusten aiheuttaja.

Merkittävintä oli fluorokinoloniresistenssin puolittuminen 15 prosentista seitsemään prosenttiin.

– Fluorokinolonit ovat erittäin tärkeitä reservilääkkeitä, joten tästä kehityksestä täytyy olla mielissään, sanoo eläinlääketieteen tohtori Thomas Grönthal Helsingin yliopistosta.

Kissojen taudinaiheuttajat herkempiä antibiooteille kuin koirien

Seurannassa saatiin ensi kertaa tietoa myös kissojen taudinaiheuttajien vastustuskyvystä antibiooteille. Aiemmin näytemäärä on ollut liian vähäinen.

Kissojen stafylokokki- ja kolibakteerit olivat kautta linjan herkempiä kuin koirien. Tästä huolimatta myös kissojen bakteereissa resistenssi väheni. Esimerkiksi kolibakteereiden resistenssi amoksisilliini-klavulaanihapolle laski merkittävästi ollen vuonna 2017 enää 7 prosenttia.

ESBL- ja AmpC-bakteerien osuus lähes ennallaan

Bakteerien tuottamat ESBL- ja AmpC-entsyymit muuttavat useita penisiliini- ja kefalosporiiniryhmän lääkeaineita tehottomiksi, mikä vaikeuttaa huomattavasti infektioiden hoitoa.

Laajakirjoisia beetalaktamaaseja eli ns. ESBL-entsyymejä tuottavien bakteerien osuus koirien kolibakteereista oli 1,6 prosenttia vuonna 2017, kun aiempina vuosina osuus vaihteli 2 – 4 prosentin välillä. Vastaavasti AmpC-bakteerien osuudet olivat pari prosenttiyksikköä korkeampia. Kissoilla näiden bakteerien osuus on 0,6 – 2,4 prosenttia.

Karbapenemaasia tuottavia bakteerikantoja ei vuoden 2015 jälkeen ole eläimiltä löytynyt.

Mistä hyvä kehitys johtuu

Evira ja Fimea julkaisivat 15.11.2018 blogikirjoituksen, jonka mukaan tablettimuotoisten antibioottien myyntimäärät ovat vähentyneet huomattavasti.Vaikka eläinlajikohtaista lääkekulutusta ei toistaiseksi saada yksilöityä, tiedetään, että tabletteina myytävät valmisteet käytetään lähinnä koirille ja kissoille.

– Eläinlääkärit ovat käärineet hihat ja lähteneet ansiokkaasti mukaan resistenssitalkoisiin: antibiootteja määrätään yhä vähemmän ja näytteitä lähetetään tutkittavaksi yhä enemmän, kiittelee Grönthal.

– Vaikka pitkästä aikaa on valoa näkyvissä, työtä vielä tarvitaan. Haastamme eläinlääkärit ja eläinten omistajat jatkamaan hyvää työtä resistenssitilanteen parantamiseksi, toteaa Rantala.

Euroopan antibioottipäivää vietetään vuosittain 18. marraskuuta. Päivän tarkoituksena on edistää antibioottien hallittua käyttöä sekä lisätä tietoa antibioottiresistenssistä. FINRES-Vet -raportti eläinten antibioottien kulutuksesta ja bakteerien resistenssistä julkaistaan myöhemmin syksyllä.

Euroopan antibioottipäivää vietetään 18.11.2018 

Usein kysyttyä MRSP:stä
Usein kysyttyä ESBL:stä
Usein kysyttyä NDM-bakteeriesta
NDM-bakteerin tarttuminen koiran ja ihmisen välillä osoitettiin ensimmäistä kertaa