Labradorinnoutaja edelleen Suomen suosituin rotu – myös kotimaisten rotujen suosio kasvussa

labrador-retriever-

Labradorinnoutaja on edelleen suomen rekisteröidyin koirarotu. Toiselle sijalle tilastossa nousi ensimmäistä kertaa suomenlapinkoira. Sen lisäksi myös kaksi muuta kotimaista rotua, suomenajokoira ja karjalankarhukoira, mahtuivat suosituimpien kymmenen rodun joukkoon. Kaiken kaikkiaan Suomen Kennelliitto rekisteröi viime vuonna 45 704 koiraa.

Labradorinnoutajan suosiolle ei näy haastajaa. Rotu oli suosituin 2195 rekisteröidyllä koiralla. Tämä tarkoittaa, että noin viisi prosenttia rekisteröidyistä koirista oli labradoreja.

Kansainvälinen koiranjalostusliitto FCI on jakanut koirarodut tyypin ja käyttötarkoituksen perusteella roturyhmiin. Kymmenestä ryhmästä ensimmäiseksi sijoittui pystykorvat ja alkukantaiset koirat 9859 rekisteröinnillä. Suosittujen kotimaisten, suomenlapinkoiran ja karjalankarhukoiran, lisäksi tästä ryhmästä kymmenen parhaan joukkoon ylsivät jämtlanninpystykorva (3.) ja harmaa norjanhirvikoira (9.)

Toiseksi suurin roturyhmä olivat seura- ja kääpiökoirat 7403 koiralla. Ryhmään kuuluvat esimerkiksi bichon frisé, havannankoira ja chihuahuat, joiden rekisteröintimäärät pysyivät 400-500 koirassa.

Kotimaisten rotujen suosio ilahduttaa

Suomenlapinkoira nousi toiseksi suosituimmaksi 1464 rekisteröinnillä. Tämä oli noin 300 koiraa enemmän, kuin vuonna 2017. Karjalankarhukoira nousi kymmenen suosituimman joukkoon, sijalle kahdeksan. Karhukoiria rekisteröitiin viime vuonna jo 900 koiraa.

Suomenajokoiran sijoitus laski sijalta kolme kuudenneksi. Niitä rekisteröitiin 1151, mikä on noin 200 koiraa vähemmän kuin edellisvuonna. Suomenpystykorva oli tilastossa 16. ja lapinporokoira 36.

– On upeaa nähdä, että kotimaiset rotumme ovat nosteessa. Suomen itsenäisyyden juhlavuonna nämä viisi rotua olivat paljon esillä, ja silloin tehty työ tuottaa nyt tulosta. Suomenlapinkoiran kipuaminen ensimmäistä kertaa tilaston kakkossijalle on hieno saavutus, toteaa Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen ilahtuneena.

Rekisteröintejä aikaisempaa vähemmän

Kokonaisuudessaan rekisteröintien määrä laski vuonna 2018 edellisvuoteen verrattuna noin 800 koiralla. Suomen Kennelliiton toiminnanjohtaja Markku Mähönen ei näe notkahdusta vielä huolestuttavana.

– Rekisteröintien määrä laski, mutta kyse on normaalista vaihtelusta pentujen syntyvyydessä. On kuitenkin hyvä tämän tilaston kohdalla muistaa, että kaikkien koirien rekisteröinti on tärkeää, jotta koirien alkuperästä saadaan tietoa niiden hyvinvoinnin tueksi. Toivommekin aktiivisuuden lisääntymistä myös monirotuisten koirien rekisteröinneissä, toteaa Mähönen.

Tunnistusmerkitseminen ja rekisteröinti ovat olleet paljon esillä keskusteluissa eläinten hyvinvointilaista. Maa- ja metsätalousministeriössä on myös valmisteltu selvitystä koirien ja kissojen virallisen rekisterin perustamisesta Suomeen. Kennelliitolla on hyvät valmiudet kerätä kaikkien koirien tunnistus- ja omistajatiedot. Tilastokeskuksen arvion mukaan Suomessa on 700 000 koiraa. Näistä noin 530 000 on Kennelliiton rekisterissä.

Kennelliitto kerää tietoa sukupolvia kattavan rotukoirien kantakirjarekisterin lisäksi monirotuisista koirista tunnistemerkintä- ja omistajarekisteriin eli niin sanottuun FIX-rekisteriin. Rekisterissä on jo noin 16 000 koiraa.

– Myös monirotuisen koiran rekisteröinnissä on hyötynsä ja nämä tulevat korostumaan tulevaisuudessa. Koiran tietoihin on tulevaisuudessa mahdollista saada rokotustiedot näkyviin, harrastusmahdollisuudet monipuolistuvat ja kadotessa koira palaa nopeammin takaisin omistajalleen, kertoo Mähönen monirotuisen koiran rekisteröinnin hyödyistä.

Suomen suosituimmat rodut vuonna 2018

Suluissa rotujen sijoitus ja rekisteröintimäärä viime vuodelta.

  1. (1) labradorinnoutaja 2195 (2125)
  2. (5) suomenlapinkoira 1464 (1181)
  3. (2) jämtlanninpystykorva 1394 (1649)
  4. (4) saksanpaimenkoira 1213 (1305)
  5. (6) kultainennoutaja 1174 (1149)
  6. (3) suomenajokoira 1151 (1364)
  7. (7) shetlanninlammaskoira 1015 (1098)
  8. (12) karjalankarhukoira 900 (693)
  9. (10) harmaa norjanhirvikoira 846 (771)
  10. (8) jackrussellinterrieri 826 (929)

Lue lisää rekisteröinneistä uusimmasta Koiramme-lehden artikkelista numerosta 1-2/2019 ja Koiramme-lehden verkkouutisesta.

RHD-tauti todettu lemmikkikaniinissa Pohjanmaalla

widderkaninchen

Pohjanmaalta Ruokavirastoon tutkittavaksi toimitetussa lemmikkikaniinissa on todettu kaniinien kalikiviruksen aiheuttama verenvuotokuumetauti RHD (Rabbit Hemorragic Disease). Suomessa on saatavilla rokote lemmikkikaniineille, jonka käyttämistä suositellaan. Virus ei tartu ihmisiin, koiriin tai kissoihin.

RHD on hyvin ympäristössä säilyvän kalikiviruksen aiheuttama, herkästi leviävä kaniinien (Oryctolagus cuniculus) usein kuolemaan johtava sairaus.

Sama virustyyppi, RHDV2, todettiin Suomessa ensimmäisen kerran keväällä 2016, jolloin se aiheutti pääkaupunkiseudulla villikaniineissa huomattavaa kuolleisuutta. Tauti todettiin tuolloin myös yhdellä helsinkiläisellä lemmikkikaniinilla.

Vuonna 2017 todettiin yksi lemmikkikaniinitapaus Oulussa, vuoden 2018 aikana tapauksia ei todettu yhtään. Vuosina 2017, 2018 ja 2019 ei villikaniineissa ole havaittu lisääntynyttä kuolleisuutta.

Lisätietoa RHD-sairaudesta

HESY helpottaa maaseudun katastrofaalista kissatilannetta paikallisjärjestöjen kautta

chat-marchant-dans-lherbe-

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY on valtakunnallinen yhdistys, jonka toiminta ulottuu sen paikallisjärjestöjen kautta eri puolille Suomea. Maaseudulla jäsenyhdistyksiä työllistävät kaikkein eniten ulkona elävät kissapopulaatiot. Ongelman syynä on välinpitämätöntä kissanpitoa ylläpitävä asenneilmasto.

HESYllä on kuusi jäsenyhdistystä, joiden kautta liikkuu vuosittain noin 1700 eläintä. Näistä selkeästi suurin osa on kissoja. HESY tukee paikallisyhdistyksiään vuosittaisilla rahallisilla avustuksilla ja ottamalla mahdollisuuksiensa mukaan vastaan eläimiä ruuhkautuneilta jäsenjärjestöiltä. Näin HESY pyrkii helpottamaan maakunnissa toimivien eläinsuojelujärjestöjen kuormitusta ja auttamaan mahdollisimman monia kodittomia eläimiä.

– Maaseudulla järjestöt toimivat usein äärirajoilla ja tukitoimin niiden kapasiteetti riittää paremmin auttamaan suurta hädänalaisten eläinten määrää. Tavoitteemme on konkreettisen avun lisäksi edistää vastuuntuntoista lemmikinpitoa ja kissojen arvostusta alueilla, joissa eläinten kohtelu on takapajuisinta. Suomeen tarvitaan koko maan kattavaa eläinsuojeluverkostoa. Muuten eläinten asema ei parane ja kissojen heitteillejättö jatkuu, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

HESYn tuorein jäsenyhdistys on Kauhavalla toimiva Kehräämö ry. Etelä-Pohjanmaalla on paljon maataloutta ja siten myös navettakissoja sekä kettutarhakissoja. Vuonna 2018 perustetun järjestön suurimpina haasteina ovat työkissojen huono ja välinpitämätön pito, puolivilliintyneet kissalaumat sekä alueella vallitsevat väärät uskomukset kissan tarpeista.

– Osa alueemme väestöstä pitää kissojen loishäätöä, rokotusta ja leikkauttamista tarpeettomina. Vallalla on myös käsitys, että kissa pärjää ulkona talvipakkasellakin. Maatiloilla ja turkistarhoilla kissa ei useimmiten ole lemmikin asemassa, vaan ulkorakennuksissa ja ulkona elävä työeläin, joka pitää hiiret loitolla ja jonka uskotaan saalistavan ruokansa itse. Luontoon syntyy paljon kissoja, joista ei huolehdi kukaan ja jotka villiintyvät. Tämä johtuu siitä, että kissoja ei leikkauteta, koska operaation luullaan vievän kissan hiirestämishalut, sanoo Kehräämö ry:n puheenjohtaja Elisabeth Pihlajamäki.

Vaikka virheelliset kissakäsitykset elävät maaseudulla sitkeässä, näkyy tunnelin päässä valoa. Etelä-Pohjanmaalla toimii monia eläinsuojeluyhdistyksiä, joista yhä useampi saa ilmoituksia ulkona elävistä kissalaumoista.

– Tämä ei tarkoita sitä, että kissapopulaatioita olisi entistä enemmän, vaan sitä, että yhdistysten harjoittama tiedotus- ja valistustyö tuottaa tulosta. Ihmiset ilmoittavat näkemistään epäkohdista herkemmin, ja useampi kissa saadaan turvaan, Pihlajamäki lisää.

HESYn viisi muuta jäsenjärjestöä ovat Kouvolan seudun eläinsuojeluyhdistys KSEY, Mikkelin eläinsuojeluyhdistys MESY, Päijät-Hämeen eläinsuojeluyhdistys, Tampereella toimiva Kissojen Katastrofiyhdistys KKY ja Tuupovaaran Öllölässä sijaitseva Kissojen alkukoti ja apu ry. HESYn jäsenyydestä kiinnostuneet eläinsuojeluyhdistykset ja muut järjestöt saavat lisätietoa jäseneksi liittymisestä lähettämällä sähköpostia osoitteeseen: pirjo.onza@hesy.fi. Jäsenliittymislomake löytyy sivuilta hesy.yhdistysavain.fi

HESY on vuonna 1874 perustettu eläinsuojelun uranuurtaja Suomessa. Yhdistyksen päätarkoitus on auttaa kodittomia lemmikkieläimiä. HESY sijoittaa vuosittain noin 500 hylättyä eläintä uusiin, vastuuntuntoisiin koteihin. hesy.fi

Kennelliitto suhtautuu vakavasti koirien terveysongelmiin

two-dogs-playing-in-snow

Koiranjalostuksen ongelmat ja pentutehtailu ovat nousseet keskusteluun YLEn Areenalla 19. marraskuuta 2018 julkaistun Sairaan kaunis koira -dokumenttiohjelman myötä. Suomen Kennelliitto painottaa kaikkien – Kennelliiton, rotujärjestöjen ja yhdistysten, koirankasvattajien ja koiranostajien sekä eri yhteistyökumppanien vastuuta ja yhteistyötä koirien terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä.

– Koiranjalostuksessa on viime vuosisadalla tehty virheitä, jotka on nyt tiedostettu. Olemme korjaamassa niitä. Tie ei ole helppo eikä nopea, mutta saamme sen tueksi koko ajan uutta tietoa ja uusia työkaluja, sanoo Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen.

Koiraharrastus on vahvasti kansainvälistä. Eri koirarotujen kehittäminen on sidoksissa myös eri rotujen rotumääritelmiin, joista vastaavat eri rotujen kotimaiden kennelliitot.

– Jalostuksessa ja eri koirarotujen rotumääritelmien tulkinnoissa on viime vuosikymmeninä suosittu yhä enemmän ääripiirteitä, ja on syntynyt vääränlaisia muoti-ilmiöitä. Nyt ollaan siinä pisteessä, että jalostuksen suuntaa on muutettava voimakkaasti, Lehkonen painottaa.

Pentutehtailu ei ole jalostusta

Sairaan kaunis koira -dokumentissa koirien jalostus on yhdistetty pentutehtailuun. Pentutehtaissa ei kuitenkaan jalosteta koiria, vaan lisätään niiden määrä millä tahansa keinoin, ja teettämällä samalla nartulla pentuja peräkkäisistä juoksuista niin kauan kuin narttu vain tiinehtyy. Pentutehtaissa koirat elävät hyvin kyseenalaisissa oloissa.

– Vastuullinen koirankasvatus tulee ehdottomasti erottaa pentutehtailusta, toteaa Kennelliiton hallituksen varapuheenjohtaja, kasvattajatoimikunnan puheenjohtaja Tuula Laitinen.

Kennelliitto suhtautuu hyvin vakavasti koirien perinnöllisiin ongelmiin. Vastuullisen jalostuksen tavoitteena tulee olla aina terve, hyvinvoiva koira.

– Kukaan ei halua kasvattaa sairaita koiria. Valtaosa kasvattajista on vastuullisia ja haluaa edistää kasvatustyössään koirien hyvinvointia. Suomessa on tehty paljon työtä koirien terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi, ja monien rotujen kohdalla on jo saatu aikaan hyviä tuloksia, sanoo Laitinen.

Rotujärjestöt ovat avainasemassa ja yhteistyötä tehdään tiiviisti

Kennelliitto pyrkii löytämään yhdessä rotujärjestöjen kanssa parhaat keinot koirien terveyden edistämiseksi. Kennelliiton sääntöjen mukaan rotujen jalostusohjelmista ja käytännön toimenpiteistä päättävät rotujärjestöt, joilla on vastuu rotujensa jalostuksen ohjeistuksesta.

Yhteensä 134 rodulla on olemassa perinnöllisten sairauksien vastustamisohjelma eli niin sanottu PEVISA-ohjelma, jossa edellytetään pentueen vanhempien terveystutkimuksia ennen jalostuskäyttöä.

– PEVISA-ohjelman avulla on saatu useissa eri roduissa esiintyviä vikoja ja sairauksia vähenemään, mutta osalta ongelmarotuja puuttuu vielä tarkoituksenmukainen perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma, kertoo Kennelliiton jalostustieteellisen toimikunnan puheenjohtaja Maaret Tapio.

Terveempien koirien jalostuksessa tukeudutaan terveystutkimusten lisäksi uusimpaan tieteellisen tutkimustietoon. Kennelliitto solmi syyskuussa tutkimusyhteistyösopimuksen Helsingin yliopiston kanssa.

Rotujen ääripiirteistä pyritään eroon

– Monet rotujen terveysongelmat johtuvat ulkomuodollisista ääripiirteistä. Tällaiset ongelmat eivät katoa terveystutkimusten avulla, jos ääripiirteitä ei muuteta, sanoo Maaret Tapio.

Koska ongelmat ovat kansainvälisiä, niihin pitää myös vaikuttaa kansainvälisesti. Kennelliitto on mukana kansainvälisessä yhteistyössä eri koirarotujen rotumääritelmien korjaamiseksi niin, että niistä jokainen kuvailisi selkeästi tervettä rakennetta, johon tulee pyrkiä.

Sairaan kaunis koira -dokumentissa esiintyneet rodut ovat erityistarkkailussa Pohjoismaissa järjestettävissä koiranäyttelyissä. Kaikkiaan erityistarkkailussa on 41 koirarotua.

Suomen Kennelliitto on toiminut puheenjohtajana pohjoismaisessa työryhmässä, jossa on laadittu toimenpideohjelma lyhytkuonoisten rotujen tervehdyttämiseksi. Näitä toimenpiteitä toteutetaan nyt.

Kennelliitto otti vuonna 2017 käyttöön lyhytkuonoisten rotujen kävelytestin. Marraskuun alussa järjestettiin yhdessä Eviran ja Suomen Eläinlääkäripraktikot ry:n kanssa lyhytkuonoisten rotujen kasvattajille suunnattu terveysseminaari, jolla pohjustettiin meneillään olevaa keskustelua lyhytkuonoisten rotujen PEVISA-ohjelmista myös roduille, joilla niitä ei tällä hetkellä ole. Useiden lyhytkuonoisten rotujen yhdistyksissä on valmisteilla rodulle PEVISA-ohjelma.

Vuonna 2014 otettiin käyttöön virallinen syringomyeliatutkimusohje ja jalostussuositukset.

Myös koiran omistaja voi vaikuttaa terveempien koirien jalostukseen

Rotukoiraa hankkiessa kannattaa varmistaa, että pentu on rekisteröity Kennelliittoon. Kennelliiton PEVISA-ohjelmaa pystytään valvomaan vain rekisteröityjen pentujen osalta.

– Pennunostaja voi vaikuttaa terveempien koirien jalostukseen valitsemalla vastuullisen kasvattajan, neuvoo Tuula Laitinen.

Koiraa hankittaessa kannattaa tutustua rodun jalostuksen tavoiteohjelmaan, ja varmistua siitä, että pentueen vanhemmille on tehty ohjelmassa suositellut terveystutkimukset ennen astutusta. Jalostuksen tavoiteohjelmat löytyvät Kennelliiton jalostustietojärjestelmästä rodun etusivulta. Rotujärjestöt julkaisevat verkkosivuillaan tietoa rodusta ja sen perinnöllisistä sairauksista sekä niiden vastustamisesta.

Vastuullinen kasvattaja on allekirjoittanut Kennelliiton kasvattajasitoutumuksen ja kertoo avoimesti rodussa esiintyvistä perinnöllisistä sairauksista sekä jalostukseen käyttämiensä koirien taustoista.

Koiran omistajan kannattaa ilmoittaa koiransa sairauksista koiran kasvattajalle ja rotujärjestölle. Tieto auttaa kasvattajia tekemään valistuneita jalostusvalintoja. Koiran omistaja voi ilmoittaa koiransa kuolinsyyn ja -päivämäärän Kennelliittoon joko Omakoira-palvelun kautta tai lähettämällä tiedon kirjeitse tai sähköpostitse Kennelliittoon.

Kissojen ja koirien bakteerien antibioottiresistenssi on vähentynyt

friends-1149841_960_720

Kissojen ja koirien bakteereiden vastustuskyky antibiooteille on vähenemässä monen vuoden jälkeen. Tilanteen paranemiseen on todennäköisesti vaikuttanut antibioottien vähentynyt käyttö. Vaikka kehitys on ollut valoisampaa, monien antibioottien kohdalla vastustuskykyisten kantojen osuus on edelleen liian suuri ja aktiivisia toimia tarvitaan, kertoo Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan kliinisen mikrobiologian laboratorio. Seurantatieto on kerätty vuosilta 2014–2017.

MRSP-bakteerin osuus väheni koirien stafylokokkibakteereissa

MRSP-bakteerin eli metisilliiniantibiootille vastustuskykyisten stafylokokkien osuus laski ensi kertaa alle 10 prosentin.

– Näin alhaalla MRSP-kantojen osuus ei ole ollut kertaakaan seuranta-aikana, kertoo eläinlääketieteellisen tiedekunnan kliinisen mikrobiologian laboratorion johtaja, dosentti Merja Rantala. Seuranta aloitettiin Helsingin yliopistoon perustetussa laboratoriossa vuonna 2011.
– Koirien stafylokokeissa myös muiden antibioottien osalta on havaittu myönteistä kehitystä, mutta työsarkaa vielä riittää, sanoo Rantala. Bakteerikannoista on kuitenkin edelleen lähes neljännes vastustuskykyisiä esimerkiksi makrolidi-antibiooteille, hän jatkaa.

Kolibakteerit myös hieman aiempaa herkempiä

Koirien kolibakteerien antibioottiresistenssi pysyi joko ennallaan tai laski hieman. Kolibakteeri on yleisin koirien virtsatietulehdusten aiheuttaja.

Merkittävintä oli fluorokinoloniresistenssin puolittuminen 15 prosentista seitsemään prosenttiin.

– Fluorokinolonit ovat erittäin tärkeitä reservilääkkeitä, joten tästä kehityksestä täytyy olla mielissään, sanoo eläinlääketieteen tohtori Thomas Grönthal Helsingin yliopistosta.

Kissojen taudinaiheuttajat herkempiä antibiooteille kuin koirien

Seurannassa saatiin ensi kertaa tietoa myös kissojen taudinaiheuttajien vastustuskyvystä antibiooteille. Aiemmin näytemäärä on ollut liian vähäinen.

Kissojen stafylokokki- ja kolibakteerit olivat kautta linjan herkempiä kuin koirien. Tästä huolimatta myös kissojen bakteereissa resistenssi väheni. Esimerkiksi kolibakteereiden resistenssi amoksisilliini-klavulaanihapolle laski merkittävästi ollen vuonna 2017 enää 7 prosenttia.

ESBL- ja AmpC-bakteerien osuus lähes ennallaan

Bakteerien tuottamat ESBL- ja AmpC-entsyymit muuttavat useita penisiliini- ja kefalosporiiniryhmän lääkeaineita tehottomiksi, mikä vaikeuttaa huomattavasti infektioiden hoitoa.

Laajakirjoisia beetalaktamaaseja eli ns. ESBL-entsyymejä tuottavien bakteerien osuus koirien kolibakteereista oli 1,6 prosenttia vuonna 2017, kun aiempina vuosina osuus vaihteli 2 – 4 prosentin välillä. Vastaavasti AmpC-bakteerien osuudet olivat pari prosenttiyksikköä korkeampia. Kissoilla näiden bakteerien osuus on 0,6 – 2,4 prosenttia.

Karbapenemaasia tuottavia bakteerikantoja ei vuoden 2015 jälkeen ole eläimiltä löytynyt.

Mistä hyvä kehitys johtuu

Evira ja Fimea julkaisivat 15.11.2018 blogikirjoituksen, jonka mukaan tablettimuotoisten antibioottien myyntimäärät ovat vähentyneet huomattavasti.Vaikka eläinlajikohtaista lääkekulutusta ei toistaiseksi saada yksilöityä, tiedetään, että tabletteina myytävät valmisteet käytetään lähinnä koirille ja kissoille.

– Eläinlääkärit ovat käärineet hihat ja lähteneet ansiokkaasti mukaan resistenssitalkoisiin: antibiootteja määrätään yhä vähemmän ja näytteitä lähetetään tutkittavaksi yhä enemmän, kiittelee Grönthal.

– Vaikka pitkästä aikaa on valoa näkyvissä, työtä vielä tarvitaan. Haastamme eläinlääkärit ja eläinten omistajat jatkamaan hyvää työtä resistenssitilanteen parantamiseksi, toteaa Rantala.

Euroopan antibioottipäivää vietetään vuosittain 18. marraskuuta. Päivän tarkoituksena on edistää antibioottien hallittua käyttöä sekä lisätä tietoa antibioottiresistenssistä. FINRES-Vet -raportti eläinten antibioottien kulutuksesta ja bakteerien resistenssistä julkaistaan myöhemmin syksyllä.

Euroopan antibioottipäivää vietetään 18.11.2018 

Usein kysyttyä MRSP:stä
Usein kysyttyä ESBL:stä
Usein kysyttyä NDM-bakteeriesta
NDM-bakteerin tarttuminen koiran ja ihmisen välillä osoitettiin ensimmäistä kertaa

Kissakriisi: sijaiskoteja tarvitaan ympäri Suomen

cat-1461315575gYA

SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton mukaan Suomessa jylläävän kissakriisin vuoksi eläinsuojeluyhdistykset ja löytöeläintalot ovat täynnä ympäri maata. Tilanpuutteen takia eläinsuojeluyhdistykset tarvitsevat kissoille loppuelämän kotien lisäksi myös väliaikaisia pitopaikkoja, sijaiskoteja. Sijaiskodissa kissa saa turvallisessa kotiympäristössä toipua koettelemuksistaan ja odotella rauhassa loppuelämän kotia. SEYn arvion mukaan Suomessa hylätään vähintään 20 000 kissaa vuodessa. Kissojen auttamistyöhön kerätään varoja #MIAUtoo-kampanjalla vuoden loppuun asti.

Kunnalliset löytöeläintalot hoitavat kissoja 15 vuorokauden ajan, ja mikäli kissoille ei tuossa ajassa löydy kotia, voidaan ne joutua lopettamaan. Suomessa lopetetaan yli 2 000 koditonta kissaa vuodessa sopivan kodin puutteessa. Kodittomia kissoja on ollut tänä syksynä poikkeuksellisen paljon, minkä vuoksi yhä useammalla kodittomalla kissalla on lopetusuhka edessään.

Jotta kodittomien kissojen tarinat päättyisivät onnellisesti, SEYn jäsenyhdistykset tavoittelevat väliaikaiseen sijaiskotitoimintaan mukaan yhä useampia suomalaisia koteja. Tavoitteena on saada kodittomille eläimille väliaikainen kotiympäristö, jossa ne pääsevät uuden elämän alkuun. Sijaiskodeissa kissat voivat toipua koettelemuksistaan ja opetella elämää perheenjäsenenä samalla kun niille etsitään hyvää loppuelämän kotia. Sijaiskodissa voidaan myös tehdä arvio siitä, millainen lopullinen koti olisi eläimelle sopivin – sopiiko eläin esimerkiksi lapsiperheeseen tai lajitoveriensa seuraan. Kuntoutumisen aikana eläinsuojeluyhdistykset korvaavat eläinlääkärikulut ja avustavat tarvikkeiden, ruoan ja kuivikkeiden hankinnassa.

Sijaiskotien tarve kriittinen populaatiokissoilla

Sijaiskotien tarve on suuri paitsi hylättyjen kissojen osalta, myös erityisesti populaatiokissoilla. Kissapopulaatiot ovat peräisin leikkaamattomista, ulkona liikkuvista kissoista. Populaatiokissakannat ovat SEYn mukaan selvässä kasvussa.

– Populaatiokissoja tulee meille koko ajan enemmän. Erityisen tärkeä merkitys sijaiskodilla on juuri näille puolivilleistä kissapopulaatioista pelastetuille eläimille. Ne tarvitsevat rauhallisen ympäristön, jossa niitä voi pikkuhiljaa sopeuttaa elämään ihmisten kanssa. Voisikin sanoa, että sijaiskodit ovat populaatiokissojen ainoa mahdollisuus uuteen elämään, kertoo SEYn toiminnanjohtaja Kati Pulli.

Väliaikaiselta kodilta toivotaan vastuuntuntoisuutta ja sitoutuneisuutta. Mikäli sijaiskotitoiminta kiinnostaa, voi ottaa yhteyttä SEYn lähimpään jäsenyhdistykseen, jotka löytyvät osoitteesta sey.fi/sijaiskotitoimintaSijaiskoteja tarvitaan erityisesti Turun, Tampereen, Lappeenrannan, Vaasan, Seinäjoen, Pietarsaaren ja Varkauden seuduilla sekä Keski-Suomessa, Meri-Lapissa, Kainuussa ja Koillismaalla.

Lahjoituksia tarvitaan yhä

#MIAUtoo-kampanja on näkyvästi nostanut esiin kriittistä kissatilannetta ympäri Suomen. SEY jakaa kampanjalla kerättyjä varoja jäsenyhdistyksilleen, joista ne ohjautuvat kissojen hoitoon ja leikkautuksiin, uusien kotien etsintätyöhön sekä valistus- ja tiedotustyöhön. Kodittomien kissojen hyväksi ehtii vielä tekemään lahjoituksen osoitteessa kissakriisi.org.

– Pienikin lahjoitus auttaa, sillä jo 50 eurolla pystymme leikkauttamaan yhden kodittoman kissan ja edesauttamaan sille uuden kodin löytymistä. Lahjoittamalla voi konkreettisesti auttaa eläimen hätää, Pulli kertoo.

Kampanjakasvona Jone Nikula

Yksi #MIAUtoo-kampanjan kasvoista on Jone Nikula, joka lähti mukaan 7.11. julkaistulle pysäyttävälle kampanjavideolle. Video löytyy osoitteesta https://youtu.be/lQOuW383pD4

Ryhdy kissan sijaiskodiksi. Sijaiskotitoiminta sopii sinulle, jos olet:

  • eläimiä kunnioittava, vastuuntuntoinen ja täysi-ikäinen,
  • valmis ottamaan eläimen hoitoon myös hyvin lyhyellä varoitusajalla,
  • valmis tekemään tarvittaessa pitkäjänteistä työtä aran kissan sosiaalistamiseksi,
  • valmis sitoutumaan eläimen hoitoon ennalta määrittelemättömäksi ajaksi (viikoista kuukausiin),
  • valmis vastaamaan eläintä koskeviin tiedusteluihin,
  • valmis huolehtimaan eläimestä kuin omastasi ja valmis luopumaan siitä, kun uusi koti löytyy.

HESY: Koira-ajokortti ehkäisisi koirahyökkäyksiä ja edistäisi vastuullista koiranpitoa

dogs-golden-retriever

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY esittää koira-ajokortin käyttöönottoa vähintään 20–25-kiloisille koirille. Koiranomistajille säädetty pätevöitymistesti ehkäisisi koirahyökkäyksiä ja edistäisi vastuullista koiranpitoa.

Koirahyökkäysten määrä on kasvanut Suomessa voimakkaasti. Poliisin tilastojen mukaan vuonna 2015 koirahyökkäyksiä oli 519 ja vuonna 2017 määrä oli jo 788. Tämän vuoden lokakuun puoliväliin mennessä koirahyökkäyksiä on sattunut 731 kertaa. Koirat ovat hyökänneet joko ihmisten tai toisten koirien kimppuun. Surullisimmissa tapauksissa uhrina ollut toinen koira on menehtynyt vammoihinsa.

Isohkojen, vähintään 20-25-kiloisten koirien omistajille säädetty pakollinen pätevöitymistesti kartuttaisi koiranhallintataitoja ja kykyä lukea koiran elekieltä. Samalla se ohjeistaisi oikeaan koiranpitoon ja olisi koiranomistajan tukena, kun hän opettaa lemmikkiään ihmisyhteiskunnan tavoille.

– Koira-ajokortin tarkoitus olisi korostaa omistajan vastuuta ja varmistua, että omistaja hallitsee koiransa. Useimmiten koirien aiheuttamien välikohtausten syynä on se, että omistaja ei tunne koiransa ja sen edustaman rodun tai rotusekoituksen taipumuksia eikä osaa käsitellä sitä oikein, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Koira-ajokortista on olemassa hyviä kokemuksia esimerkiksi Itävallan Wienistä, jossa se on pakollinen tietyn rotuisille koirille. Kolmen vuoden vertailuajankohtana kyseisten koirien purematapaukset vähentyivät 63 prosentilla. Koira-ajokortti on käytössä myös Saksassa tietyillä alueilla. Sveitsissä on ollut voimassa pakollinen testi koiranomistajille vuoden 2016 loppuun asti, ja säädös on yhä voimassa Zürichin piirikunnassa yli 16-kiloisille koirille.

Koiranomistajan pätevöitymistesti voitaisiin järjestää Suomessa näiden mallimaiden mukaan. Testi voisi olla maksullinen ja koostua teoria- ja käytännön osuuksista. Testien käytännön toteutuksesta voisivat vastata valikoidut koirankouluttajat, jotka ovat sitoutuneet noudattamaan positiiviseen vahvistamiseen pohjautuvia metodeja. Testi tehtäisiin niin selkokieliseksi, että myös iäkkäämmät, lukihäiriöiset ja erityisryhmiin kuuluvat, mutta koiranomistajiksi täysin soveltuvat voisivat sen läpäistä. Testin laiminlyöminen voitaisiin määrätä rangaistavaksi.

HESY ei kannata koira-ajokortin rajaamista tiettyihin rotuihin, sillä eläimen käytösongelmien syy ei ole rotu tai roturisteytys. Osaamattomalla ja pakottavalla kasvatuksella mistä tahansa koirasta tulee hermoraunio ja itseään puolustava purija. Koiran paino on siksi relevantimpi peruste koirahallintaitoja puntaroitaessa.

– On hälyttävää, että koirahyökkäykset ovat lähes tuplaantuneet muutamassa vuodessa. Koirahyökkäykset vaarantavat ulkopuolisten ihmisten ja koirien turvallisuuden, mutta voivat olla kohtalokkaita myös hyökänneelle koiralle. Koira voidaan määrätä oikeudessa lopettavaksi. Ääritilanteessa poliisi voi lopettaa ihmiselle vaarallisen koiran välittömästi. Koira voi joutua siis maksamaan omistajansa vastuuttomuudesta omalla hengellään. Ongelma on todellinen, sillä Suomessa on tällä hetkellä noin 700 000 koiraa, Luukkainen lisää.

Wienissä voimassa olevan koira-ajokortin monivalintakysymykset: https://bit.ly/2ENtP4B

Zürichissä voimassa olevan yli 16-kiloisille pakollisen koira-ajokortin esimerkkilistaus siitä, mitkä rodut (Typ I) lukeutuvat isokokoisiin koiriin: https://bit.ly/2OY78iI

Suomeen kuusi uutta maailmanvoittajakissaa

a73ea95719168d67_800x800ar

 

Turkulaistaustaisen Harri Saaren kasvattama ja omistama cornish rex FI*Sweetpurr’s Pleasure Zone oli yksi Suomen kuudesta maailman kauneimmasta kissasta.

Kuluneena viikonloppuna 27.–28.10.2018 järjestetyssä kissojen maailmannäyttelyssä kruunattiin yhteensä 26 uutta maailman kauneinta kissaa. Myös Suomeen saatiin kuusi uutta maailmanvoittajakissaa, kun suomalaisomistuksessa oleva persialainen, abessinialainen, cornish rex ja kaksi somalia sekä lyhytkarvainen kotikissa nappasivat voitot ulkomaisten huippukissojen nenän edestä. Sunnuntaina pidettyyn loppukilpailuun selvitti tiensä lähes 1 600 kissan joukosta yhteensä 160 kissaa, joista 61 suomalaisia.

Kissojen maailmannäyttely Tampereella huipentui sunnuntaina pidettävään loppukilpailuun. Yhteensä 1 600 kissan maailmannäyttelyssä 160 kissaa pääsi loppukilpailuun. Niistä 26 kruunattiin iltaan mennessä maailman kauneimmaksi kissaksi. Eniten maailman kauneimman kissan titteleitä keräsivät Suomen lisäksi italialaiset ja ruotsalaiset – kukin neljä.

Suomeen saatiin kuusi maailmanvoittajakissaa 2018:

Lyhytkarvainen kotikissa
WW18 SW Elisabeth
Omistaja: Susanne Rantanen, Äänekoski

Persialainen
WW18 BW GIP Parti Wai Honey Bear
Omistaja: Mikaela Hakonen, Jyväskylä

Abessinialainen
WW18 IC Cellani Sieno Ukassakinté
Omistaja: Katriina Suomalainen ja Anne Kontula, Vantaa

Somali
WW18 MW BW MW BW MW SP SC FI*Kharn-Ka Taygeta Taurus DVM DSM
Omistaja: Jaana Heikanen, Espoo

Somali
WW18 FI*Kharn-Ka Ciaran Mojave
Omistaja: Jaana Heikanen, Espoo

Cornish Rex
FI*Sweetpurr’s Pleasure Zone
Omistaja: Harri Saari, Turku / Uppsala, Ruotsi

Fédération Internationale Félinen (FIFe) vuosittainen kissojen maailmannäyttely on suurin Suomessa koskaan järjestetty kissanäyttely. Näyttelyssä oli lähes 1 600 kissaa, jotka edustivat 42 eri rotua 27 maasta. Näyttelyn järjestelyistä vastasi Suomen Kissaliitto ry yhdessä jäsenyhdistystensä noin 200 vapaaehtoisen voimin. Kissojen maailmannäyttely järjestettiin Suomessa edellisen kerran vuonna 2002.

Kissojen maailmannäyttely Tampereella 27.–28.10.2018

b692a1de8d42749f_800x800ar

Norjalainen metsäkissa – kuvaaja Tessa lv

Tulevana viikonloppuna nähdään Tampereella Suomen kaikkien aikojen suurin kissanäyttely, kun yli 1 500 kissaa 27 eri maasta kokoontuu kisaamaan maailman kauneimman kissan titteleistä. Näyttelyssä on edustettuna yhteensä 42 kissarotua tutuista ragdolleista ja maine cooneista harvinaisempiin rotuihin kuten selkirk rex ja la perm. Myös kotikissat kisaavat omassa luokassaan. Kissojen maailmannäyttely on oivallinen tapahtuma kaiken ikäisille eläinrakkaille.

Kissojen maailmannäyttely tarjoaa Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa (TESC) tulevana viikonloppuna 27.–28.10.2018 hulppean kattauksen erirotuisia kissoja ja juhlallisen ohjelman virallisine avajaisineen ja finaaleineen.

– Kissojen maailmannäyttelyyn on ilmoittautunut yli 1 500 kissaa, mikä on poikkeuksellisen suuri määrä myös maailmanlaajuisesti katsottuna. Ilmoitetut kissat edustavat 42 eri kissarotua, jonka lisäksi paikalla on myös runsaasti omassa kotikissaluokassaan kisaavia maatiaiskissoja. Kansainväliseen tapahtumaan matkustetaan kissojen kanssa ensi sijassa Euroopasta, mutta kauimpaa tulevat jopa Meksikosta, Brasiliasta, Indonesiasta ja Kiinasta saakka, kertoo kissojen maailmannäyttelyn viestinnästä vastaava Katerina Leino.

Maailmannäyttelyssä läsnä olevat kissarodut sekä maat, joista kissat omistajineen matkustavat, on lueteltu tarkemmin liitteenä olevassa taulukossa: https://bit.ly/2IzXPix

Juhlallista ohjelmaa sekä lauantaina että sunnuntaina

Näyttelyyn odotetaan runsaasti yleisöä, sillä Tampereen sijainti on keskeinen ja kissanäyttely edullinen retkikohde koko perheelle. Ovet avautuvat yleisölle lauantaina klo 10.00 ja varsinainen ohjelma alkaa klo 10.30, kun kissojen maailmannäyttely avataan juhlallisin menoin. Avajaisten jälkeen tuomarit arvostelevat kissoja yksi kerrallaan.

– Jatkoon päässeet kissat kisaavat sunnuntaina finaalissa isolla lavalla maailman kauneimman kissan titteleistä. Best In Show -finaali on jaettu kategorioittain siten, että kategorioiden 1 ja 2, joihin kuuluvat lähinnä pitkäkarvaiset kissarodut, sekä kotikissojen finaalit ovat aamupäivällä klo 10.30 alkaen. Kategorioiden 3 ja 4 eli pääsääntöisesti lyhytkarvaisten kissarotujen finaalit jatkuvat lounaan jälkeen noin klo 14, kertoo Leino.

Näyttely suljetaan molempina päivinä klo 18.00.

Kissarotujen kategoriajakoon voi tutustua tarkemmin Suomen Kissaliiton sivuilla: https://www.kissaliitto.fi/kissarodut

Runsaasti kissatietoutta ja -tarvikkeita tarjolla

Maailmannäyttely tarjoaa yleisölle harvinaisen tilaisuuden tutustua laajasti erilaisiin kissoihin sekä rekisteröityneisiin kissakasvattajiin ja rotuyhdistyksiin, jotka mielellään jakavat tietoa edustamistaan kissaroduista ja kissan hankkimisesta.

– Kissatarvikemyyjät tarjoavat näyttelyssä erittäin runsaan valikoiman kissatarvikkeita edullisin näyttelyhinnoin kookkaista kiipeilypuista ja pehmeistä pesistä monenlaisiin leikkikaluihin ja kissanruokiin. Paikalla on myös yhdysvaltalainen, kissoille ja pienille koirille suunniteltujen laadukkaiden ulkoilu-, matkustus- ja näyttelytarvikkeiden valmistaja Sturdi Products, joka on nyt ensimmäistä kertaa Suomessa, kertoo kissojen maailmannäyttelyn markkinoinnista vastaava Outi Vallenius.

Pirkanmaan alueella vapaaehtoisvoimin toimiva hädänalaisia kissoja auttava yhdistys Kissojen suojelu – Kisu ry:llä on tärkeä tehtävä valistaa kodittomista kissoista. Yhdistyksellä on kissojen maailmannäyttelyssä myyntipöytä, josta voi ostaa Kisun kannatustuotteita.

– Maailmannäyttelyn kautta haluamme edistää kissojen arvostusta ja parempaa kohtelua sekä vaikuttaa kissaharrastuksen leviämiseen Suomessa. Näyttely on myös ainutlaatuinen tilaisuus kertoa suurelle yleisölle kissaroduista ja siitä, että kissa on paljon muutakin kuin ladossa asustava hiirikissa, sanoo Vallenius.

Näyttely on auki yleisölle sekä lauantaina että sunnuntaina kello 10–18. Yleisölippujen hinnat ovat lapsilta (alle 16-vuotiaat) 5 ja aikuisilta 10 euroa. Kahden päivän lippu maksaa 15 euroa. Lippuja voi ostaa myös ennakkoon Tiketin kautta osoitteessa: https://bit.ly/2Oq8cYW (palvelumaksu +1,5 euroa).

Fédération Internationale Félinen (FIFe) vuosittainen kissojen maailmannäyttely järjestettiin Suomessa edellisen kerran vuonna 2002. Näyttelyn järjestelyistä vastaa Suomen Kissaliitto ry yhdessä jäsenyhdistystensä noin 200 vapaaehtoisen voimin.

SEY: Suomessa on kissakriisi – avun tarpeessa vuosittain vähintään 20 000 kissaa

_mg_2603

Suomessa on meneillään kiihtyvä kissakriisi. SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton arvion mukaan maassamme hylätään vähintään 20 000 kissaa vuodessa. Kissojen heitteillejättötapaukset ovat kasvussa. Ongelman taustalla on eläimen heikko arvo, leikkaamattomuus ja siitä aiheutuva kissapopulaatioiden syntyminen. Kissakriisin ratkaisemiseksi ja kissan arvon nostamiseksi SEY lanseeraa yhdessä markkinointitoimisto Dinglen kanssa #MIAUtoo -kampanjan, jolla kerätään varoja kissojen auttamistyöhön.

Kissakriisin juuret ovat kesäkissailmiössä, joka on muuttunut Suomessa ympärivuotiseksi ongelmaksi. SEYn vapaaehtoisille eläinsuojeluneuvojilleen syyskuussa 2018 toteuttaman kyselyn mukaan kissojen heitteillejättötapaukset ovat viime vuosina lisääntyneet selvästi. Kissoihin liittyviä ilmoituksia tulee selvästi aikaisempaa enemmän.

– Tänä vuonna kissatilanne on räjähtänyt käsiin. Kissatapauksia on huomattavasti enemmän ja ne vaikuttavat olevan aikaisempaa vakavampia. Kissoja hylätään ja jätetään heitteille todella paljon, mutta erityisesti luontoon syntyviä kissoja tulee SEYn vapaaehtoisten hoitoon yhä enemmän. Aikaisempi arviomme on 20 000 kissaa vuodessa, mutta määrä vaikuttaa olevan rajussa kasvussa, kertoo SEYn toiminnanjohtaja Kati Pulli.

Hylättyjen kissojen kohtalo on karu. Osa niistä kuolee luontoon, nälkään tai kylmyyteen syys- ja talvipakkasten myötä. Noin 10 000 kissaa päätyy löytöeläintaloihin, mutta vain joka kymmenes löytökissa haetaan takaisin omaan kotiinsa. Löytöeläintaloihin päätyneille kissoille yritetään etsiä uutta kotia, mutta osa joudutaan lopettamaan villiintyneisyyden, sairauksien tai tilanpuutteen takia.

– Kyseessä on koko Suomen kattava ongelma, jonka ytimessä on kissan vähäinen arvostus. Kissoja saa helposti ja ilmaiseksi. Jos ulkona kulkeva kissa häviää omille teilleen, sen tilalle on helppoa ottaa uusi eläin. Erityisen paha tilanne vaikuttaa olevan niillä seuduilla, joilla kissat liikkuvat leikkaamattomina vapaalla jalalla. Tällöin kissat saattavat lisääntyä niin, ettei omistaja edes tiedä kissanpennuista, kertoo Pulli.

Kissapopulaatiot kasvussa

SEYn eläinsuojeluneuvojia ja jäsenyhdistyksiä työllistävät erityisesti kissapopulaatiot, jotka ovat peräisin leikkaamattomista, ulkona liikkuvista kissoista. Myös kissapopulaatioiden määrä on SEYn keräämien tietojen mukaan selvässä kasvussa. Puolivillien kissapopulaatioiden kissat ovat sisäsiittoisia, huonokuntoisia, täynnä loisia ja ne kärsivät Suomen kylmästä ilmastosta.

– Löytökissoja tulee koko ajan räjähdysmäisesti lisää. Ongelma ei paikannu vain tietylle alueelle Suomessa, vaan se ilmenee joka puolella. Esimerkiksi pienellä paikkakunnallamme Sastamalassa kissamäärät ovat viime vuoteen verrattuna lähestulkoon tuplaantuneet – kissoja on yksinkertaisesti liikaa suhteutettuna vastaanottopaikkoihin. Kissoja hylätään kylmästi, minkä lisäksi myös kissapopulaatiot työllistävät paljon. Yhdessä populaatiossa saattaa olla kymmeniä sisäsiittoisia, nälkiintyneitä ja sairauksien vaivaamia kissoja, kertoo SEYn eläinsuojeluneuvoja ja Kiikoisten löytöeläinpalvelun yrittäjä Mira Ekholm-Martikainen.

Kissaongelman kuriin saamiseksi kissan leikkaamisesta tulee tehdä käytäntö, niin maalla kuin kaupungissa. Leikatuista kissoista ei pääse syntymään kissapopulaatioita, sillä leikattuna kissat eivät pysty lisääntymään luonnossa valtoimenaan.

– Villiintyneitä aikuisia kissoja on vaikea sijoittaa uusiin koteihin, joten usein ne joudutaan valitettavasti lopettamaan. Siksi kissojen leikkauttaminen ympäri Suomen olisi erittäin tärkeää, jatkaa Ekholm-Martikainen.

Muutamalla paikkakunnalla onkin päästy hyviin tuloksiin, kun kissoja on järjestelmällisesti leikkautettu ja tunnistusmerkitty.

#MIAUtoo kampanjoi kissojen puolesta

SEY on tehnyt pitkään töitä kissatilanteen parantamiseksi. Tänä vuonna tilanne on poikkeuksellisen kärjistynyt. Sen vuoksi SEY lanseeraa Eläinten viikon huipennuksena 9.10. #MIAUtoo -kampanjan. Kampanjalla kerätään varoja kissojen auttamistyöhön.

– Haluamme nostaa #MIAUtoo:n avulla kissojen hädän esiin ja haastaa suomalaiset auttamaan. Kampanjan ytimessä on eläimen arvon nostaminen. Jokainen suomalainen kissa on arvokas olento ja ansaitsee kodin, jossa siitä pidetään huolta. Kampanjalla keräämme varoja kissojen auttamiseksi läpi Suomen. Jaamme kerättyjä varoja jäsenyhdistyksillemme, joista ne ohjautuvat kissojen hoitoon ja leikkautuksiin, uusien kotien etsintätyöhön sekä valistus- ja tiedotustyöhön. Pienikin lahjoitus auttaa, sillä jo 50 eurolla pystymme leikkauttamaan yhden kodittoman kissan ja edesauttamaan sille uuden kodin löytymistä, Pulli kertoo.

– Toivottavasti suomalaiset havahtuvat kissojen ongelmalliseen tilanteeseen ja tekevät lahjoituksia, sillä tarvitsemme valtavasti apua kissakriisin selättämiseksi. Terveiden, hyvinvoivien kissojen ei kuulu joutua lopetettavaksi vain sen takia, ettei niillä ole tilaa löytöeläintaloissa. Kun saamme kissoja leikattua, kodin löytyminen on myös todennäköisempää, täydentää Ekholm-Martikainen.

Auta Suomen kissoja näin:

Kampanjaan voi osallistua lahjoittamalla pankkitunnuksilla osoitteessa kissakriisi.org, tai tekstiviestitse: 

  • Lahjoita 50 euroa: Lähetä viesti KISSA50 numeroon 16155
  • Lahjoita 20 euroa: Lähetä viesti KISSA20 numeroon 16155
  • Lahjoita 10 euroa: Lähetä viesti KISSA10 numeroon 16155
  • Lahjoita 5 euroa: Lähetä viesti KISSA5 numeroon 16155

Kissakriisiä vastaan taistelu tietoisuutta levittämällä onnistuu myös sosiaalisen median kautta. Jos omistaa löytökissan, joka viettää nykyään kissanpäiviä uudessa kodissa, voi julkaista Instagramissa tai Facebookissa kuvan ja tarinan omasta pelastetusta kissastaan. Kuva merkitään #MIAUtoo-hashtagilla.