Lemmikkikoiratutkimus vahvistaa: luontoyhteys on terveydelle tärkeä

golden-retriever-dog

Kaupungissa asuvilla lemmikkikoirilla on enemmän allergioita kuin maalla asuvilla. Helsingin yliopistossa tehty väitöstutkimus paljastaa myös, että allergioilta välttymiseksi pelkkä maalla asuminen ei riitä. Luontoon pitää olla läheisessä yhteydessä.

Helsingin yliopistossa väittelevä Jenni Lehtimäki on tutkinut koirien allergioita. Hänen mukaansa lemmikkikoirien allergiat ovat huomattavasti yleisempiä kaupunkiympäristössä kuin maaseudulla.

– Tämä tukee oletusta luonnon mikrobialtistuksen ja tulehdusperäisten sairauksien välisestä yhteydestä – erityisesti, koska kaupungissa ja maaseudulla elävien koirien iholla elävät mikrobit ovat erilaisia. Kun monipuoliset luontoympäristöt häviävät, koiratkaan eivät enää altistu ympäristön mikrobien monimuotoisuudelle yhtä laajasti kuin aiemmin, Jenni Lehtimäki toteaa.

Väitöskirjassa tutkitun biodiversiteettihypoteesin mukaan yksilön mikrobivalikoiman yksipuolistuminen voi johtaa immuunijärjestelmän säätelykyvyn heikkenemiseen. Lopputuloksena voi olla astma, allergia tai muun tulehdusperäinen sairaus.

Koirilla nämä yhteydet, rodusta riippumatta, löytyivät. Jostain syystä lapsilla yhteys allergiaan jäi epäselvemmäksi.

Lehtimäen mukaan luontoyhteyden on oltava läheinen ja monipuolinen, jotta se muuttaisi ihon bakteerivalikoimaa ja sitä kautta toisi muutoksia allergioilta suojautumiseen.

– Maaseutu asuinympäristönä ei yksin suojaa allergioilta, vaan siihen tarvitaan myös aktiivinen yhteys esimerkiksi ulkoilemalla, ja epäsuorasti lemmikkien tai vaikkapa sisarusten kautta, myös päiväkoti- ja teini-ikäisiä tutkinut Lehtimäki sanoo.

Erityisesti lasten altistumista monimuotoiselle luonnolle ja erilaisille eliöille tulisi lisätä, jotta mikrobivalikoima ja immuunijärjestelmä pysyisivät tasapainossa.

– Tämä koskee tietysti myös aikuisia, bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa väittelevä Jenni Lehtimäki muistuttaa.

_________________

Jenni Lehtimäki väittelee 1.12.2017 kello 12 Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa aiheesta “The biodiversity hypothesis of allergy: The interrelations between the skin microbiota, allergic diseases and exposure to microbes in residential environments”. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa auditorio 2, Infokeskus Korona, Viikinkaari 11.

Vastaväittäjänä on professori Harald Renz, Philipps University of Marburg, ja kustoksena on professori Arild Husby.

Kissojen eläinsuojeluongelmiin toivotaan tukea uudesta eläinsuojelulaista

cat-friends

Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta järjesti kissojen hyvinvointiin keskittyvän seminaarin 21.11. yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön kanssa. Seminaarissa keskusteltiin siitä, miten kissojen arvostusta voisi parantaa, miten omistajat saataisiin kantamaan paremmin vastuuta, ja mitä uutta maa- ja metsätalousministeriön valmistelema uusi eläinsuojelulaki voisi tuoda kissojen tilanteeseen.

Kissojen arvostuksen puute on merkittävin kissojen eläinsuojeluongelmia aiheuttava asia yhteiskunnassamme. Kissojen hylkääminen ja hylättyjen kissojen eläminen vapaasti lisääntyvissä kissalaumoissa on tavallista etenkin maaseudulla. Näillä niin sanotuilla populaatiokissoilla on hoitamattomuudesta ja sisäsiittoisuudesta johtuvia sairauksia ja vammoja. Vapaaehtoiset toimijat käyttävät valtavasti resursseja kissojen loukuttamiseen sekä sijaiskotien ja pysyvien kotien etsimiseen niille kissoille, jotka eivät ole liian villejä uuteen kotiin sijoitettaviksi.

Kissan arvostuksen nostajaksi on ehdotettu myös kaikkien kissojen pakollista tunnistusmerkintää ja rekisteröintiä. Silloin jokaisella kissalla olisi omistaja, joka on siitä vastuussa. Nykyään arviolta vain joka kymmenes löytökissa haetaan takaisin kotiin, mutta tunnistusmerkinnän avulla kissan omistaja löytyisi varmasti.

Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintöylitarkastaja Tiina Pullolan mukaan kissojen ja koirien pakollista tunnistusmerkintää ja rekisteröintiä ei ole suljettu pois, mutta esimerkiksi kustannuksiin ja rekisterin ylläpitoon liittyviä kysymyksiä on vielä ratkaistava.

– Tunnistusmerkintää ja rekisteröintiä on selvitetty ja valmistelu jatkuu. Asiaa aiotaan pohtia siinä vaiheessa, kun tunnistuslainsäädäntöä uusitaan. Kuulemme mielellämme tietoa vastaavien säännösten toimivuudesta muualla maailmassa.

Lakiehdotukseen ollaan sisällyttämässä maakunnille velvollisuus julkaista tilasto vuosittain talteen otetuista löytöeläimistä. Tilastoinnin avulla saataisiin kerättyä tietoa siitä, kuinka paljon löytöeläimiä talteen otetaan ja mihin suuntaan määrä kehittyy. Lisäksi ehdotukseen ollaan lisäämässä muun muassa säännös siitä, että nisäkkäiden pitäjän tulisi estää pitämiensä eläinten hallitsematon lisääntyminen. Tällä voitaisiin puuttua esimerkiksi vapaasti lisääntyviin kissalaumoihin nykyistä tehokkaammin.

Ehdotuksen laiksi eläinten hyvinvoinnista on tarkoitus lähteä lausuntokierrokselle joulukuussa 2017 ja eduskunnan käsittelyyn keväällä 2018. Uuden eläinsuojelulain on tavoitteena tulla voimaan vuonna 2020.

Uusia keinoja kissojen arvostuksen ja omistajien vastuullisuuden lisäämiseen

kitty-cat-1374676578uQX

Kissojen arvostuksen puute on merkittävin kissojen eläinsuojeluongelmia aiheuttava asia yhteiskunnassamme. Kissojen hylkääminen ja hylättyjen kissojen eläminen vapaasti lisääntyvissä laumoissa on tavallista etenkin maaseudulla. Näillä niin sanotuilla populaatiokissoilla on hoitamattomuudesta ja sisäsiittoisuudesta johtuvia sairauksia ja vammoja.

Vapaaehtoiset toimijat käyttävät valtavasti resursseja kissojen loukuttamiseen sekä sijaiskotien ja pysyvien kotien etsimiseen niille kissoille, jotka eivät ole liian villejä uuteen kotiin sijoitettaviksi. Ratkaisuja kissojen kohtaamiin ongelmiin pohdittiin Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan järjestämässä seminaarissa kissojen hyvinvoinnista. Seminaari järjestettiin Helsingissä 21.11.

Kissojen vastuulliseen omistamiseen kuuluu ulkona liikkuvien kissojen sterilaatio tai kastraatio sekä niiden tunnistusmerkintä ja omistajatietojen rekisteröinti. Kissojen kohtaamia ongelmia saattaisi olla mahdollista ratkoa pakollisen kissojen sterilaation tai kastraation kautta.

Kissan arvostuksen nostajaksi on ehdotettu myös kaikkien kissojen pakollista tunnistusmerkintää ja rekisteröintiä. Silloin jokaisella kissalla olisi omistaja, joka on siitä vastuussa. Nykyään vain joka kymmenes löytökissa haetaan takaisin kotiin, mutta tunnistusmerkinnän ja rekisteröinnin avulla kissan omistaja löytyisi varmasti.

– Rekisterin perustaminen ja ylläpito maksaisivat, mutta tuleville maakunnille tulisi säästöjä vähentyneinä hoitopäivinä löytöeläinten talteenottopaikoissa. Säästöjä tulisi myös siitä, että tunnistusmerkinnän ollessa pakollinen hoitokuluille löytyisi aina myös maksaja eli kissan omistajasanoi Suomen Kissaliiton puheenjohtaja Veikko Saarela

Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintöylitarkastaja Tiina Pullolan mukaan kissojen ja koirien pakollista tunnistusmerkintää ja rekisteröintiä ei ole suljettu pois, mutta esimerkiksi kustannuksiin ja rekisterin ylläpitoon liittyviä kysymyksiä on vielä ratkaistava.

– Tunnistusmerkintää ja rekisteröintiä on selvitetty ja valmistelu jatkuu. Asiaa aiotaan pohtia siinä vaiheessa, kun tunnistuslainsäädäntöä uusitaan. Kuulemme mielellämme tietoa vastaavien säännösten toimivuudesta muualla maailmassa.

Suomeen mallia Belgiasta ja Norjasta?

Belgiassa on kiristetty kissoja ja koiria koskevaa lainsäädäntöä vuodesta 1996 lähtien. Tavoitteena on ollut vähentää talteen otettujen eläinten määrää. Vuodesta 2012 lähtien on tiukennettu erityisesti kissoja koskevaa lainsäädäntöä kissapopulaation pienentämiseksi. Kaikkien kissojen luovuttajien tulee kastroida sekä tunnistusmerkitä ja rekisteröidä kissat ennen uuteen kotiin luovuttamista.

Laki koskee niin löytöeläinten talteenottopaikkoja, yksityisiä myyjiä kuin kissan ilmaiseksi luovuttaviakin. Ainoastaan virallisten kasvattajien kasvatuskissoja ja vientikissoja ei tarvitse kastroida.

– Etsimme jatkuvasti parhaita käytäntöjä kunnista selvitysten ja tutkimusten avulla. Haasteena on se, että rekisteriä ei toteutettu samaan aikaan pakollisen tunnistusmerkinnän kanssa, sanoi Flandersin alueen eläinten hyvinvointijaoston johtaja Eric Van Tilburgh.

Monessa Suomea lämpimämmässä maassa harjoitetaan vapaaehtoisvoimin niin sanottua loukuta-leikkaa-palauta -toimintaa. Siinä kissa otetaan kiinni, kastroidaan tai steriloidaan ja palautetaan kiinniottopaikkaan. Pohjoisissa olosuhteissa tämä on hyvin haastavaa, sillä kissat kärsivät pakkasesta ja ruoan puutteesta. Norjassa toimintaa kuitenkin harjoitetaan harkitusti.

– Loukuta-leikkaa-kastroi voi olla hyvä ratkaisu kissoille, jotka ovat liian villiintyneitä adoptoitaviksi. Leikattuna palautetut kissat myös pitävät leikkaamattomat kissat poissa asuinalueeltaan. Ajan myötä tämä pienentää kissapopulaatioiden kokoa ja määrää. Vaarana kuitenkin on, että kissat kärsivät paitsi kylmästä, myös sairauksista ja vammoista, jotka jäävät huomaamatta ja hoitamatta. Miten kissojen hyvinvointia voidaan valvoa riittävästi? Tätä keinoa tulisi käyttää vain vaihtoehtona eläimen lopettamiselle ja vain silloin, kun olosuhteet ovat kissalle turvalliset, sanoo norjalaisen eläinsuojelujärjestö Dyrebeskyttelsen Norgen toiminnanjohtaja Monica Dahlback.

Koiraveroa ei ensi vuonna peritä missään – aikansa elänyt laki tulisi kumota

dog-training-joy-fun-159692

Koiraveroa ei ensi vuonna peritä enää yhdessäkään Suomen kunnassa, kun Helsinki ja Tampere päättivät tällä viikolla luopua siitä vuoden 2018 talousarvioissaan. Koiraverolaki on kuntalaisten ja harrastajien eriarvoisen kohtelun mahdollistava jäänne 1800-luvulta, jonka tulisi jäädä lopullisesti historiaan.

– On todella hienoa, että myös Helsingin ja Tampereen valtuustot päättivät olla perimättä asukkaitaan epätasa-arvoisesti kohtelevaa veroa. Koira on ainoa kotieläin, jonka omistamisesta ja jonka kanssa harrastamisesta on lain nojalla voitu verottaa, muistuttaa Suomen Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen.

Kunnat saivat jo vuonna 1991 oikeuden päättää itsenäisesti koiraveron perimättä jättämisestä. Vähitellen yhä useammassa kunnassa päädyttiin poistamaan korvamerkitsemätön vero, jonka perimisestä on laskettu koituvan tuottoihin nähden korkeat kulut.

– Kun kaikissa kunnissa on syntynyt näkemys veron epätarkoituksenmukaisuudesta, olisi toivottavaa, että kansanedustajat olisivat aloitteellisia kumoamaan kuolleeksi kirjaimeksi jääneen lain. Se olisi pitkänäköistä jo sen vuoksi, että tutkittu tieto koiran myönteisistä vaikutuksista ihmisen terveydelle ja hyvinvoinnille lisääntyy jatkuvasti, Lehkonen sanoo.

Kennelliitto julkaisi vuosina 2014ja 2016 stressi- ja hyvinvointitutkijana tunnetun lääketieteen ja kirurgian tohtori Heimo Langinvainion tutkimukset, joissa syvennyttiin koiran ja ihmisen väliseen suhteeseen. Tutkimukset perustuivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Terveys 2000 ja 2011 -aineistoihin sekä yli 9000 vastaajan kyselyyn. Tuloksista selvisi, koira vaikuttaa yllättävänkin laaja-alaisesti omistajansa terveyteen ja psykososiaaliseen hyvinvointiin erityisesti yksinasuvien kohdalla.
Hyvinvointia tuova harrastus yhdenvertaiseksi muiden kanssa

Harrastuskentät ja -tilat sekä koirapuistot ja -aitaukset ovat käyttäjilleen tärkeitä kohtaamispaikkoja, joissa koiraa voi sosiaalistaa turvallisesti. Koirakansa tuntee vastuunsa siitä, että ympäristö säilyy kaikille miellyttävänä. Kennelliitto ja 19 kennelpiiriä edistävät vastuullista koiranpitoa ja harrastusmahdollisuuksia valtakunnallisesti ja alueellisesti. Kennelpiirit tekevät kuntien kanssa yhteistyötä muiden muassa kaavalausunnoissa, tapahtumien järjestämisessä sekä koira-aitausten ja -puistojen sääntöjen ja turvallisuusohjeiden laatimisessa. Lisäksi monissa kunnissa paikalliset koirayhdistykset järjestävät kunnossapitotalkoita.

– Esimerkiksi Uutelan koirapuiston kaltaisissa isoissa aitauksissa paikalliset koiranomistajat ovat luoneet yhteisön, jossa he huolehtivat lähiaitauksen siisteydestä ja jakavat tietoa omien Facebook-sivujensa ja -ryhmien kautta. Myös kaupunki on antanut monille tällaisille ryhmille materiaalia, kun jäsenet ovat kunnostaneet aitausta ja pitäneet siitä huolta, Helsingin seudun kennelpiiri ry:n puheenjohtaja Tiina Flytström kertoo.

Koirien suosion kasvaessa laadukkaat koiraharrastusmahdollisuudet ovat vetovoimatekijä, jonka edellytyksiä tulisi vaalia. Olisikin viisasta antaa myönteinen signaali ihmisten aktiivisuuden, ulkoilun ja sosiaalisten suhteiden puolesta poistamalla verolaki, joka asettaa koiraihmiset epätasa-arvoiseen asemaan esimerkiksi hiihtolatujen käyttäjiin ja muihin harrastajiin nähden.

Laittomaan ja epäeettiseen koirakauppaan voidaan puuttua tunnistusmerkinnällä ja rekisteröinnillä

802e3a4b-c05d-4151-8f23-429dc5890889-w_960

Kuva: Jukka Pätynen

Tiistaina julkaistu Kaikenkarvainen kansa – Miten koirista tuli miljoonabisnes (WSOY) nostaa esille, että niin koiran hyvinvoinnin kuin yleisen turvallisuuden kannalta on keskeistä tuntea koiran tausta ja tehdä se läpinäkyväksi.

Valmisteilla olevan eläinsuojelulain kokonaisuudistuksen yhteydessä tulisikin säätää pakolliseksi kaikkien koirien rekisteröinti ja tunnistusmerkintä maakohtaisilla mikrosiruilla, jolloin kunkin koiran tausta ja omistajatiedot olisivat yhdistettävissä toisiinsa. Tunnistusmerkintä ja rekisteröinti antavat välineitä puuttua pentutehtailuun, koirien salakuljetukseen, eläinsuojelurikkomuksiin ja myös ihmisille jopa hengenvaarallisten tartuntatautien leviämiseen. Lisäksi koiralla olisi hyvä olla alkuperätodistus.

– Kuten Kaikenkarvainen kansa -teoskin tuo hyvin esille, rekisteröimättömästä koirasta ei voi tietää, missä ja millaisissa oloissa se on saanut alkunsa ja kasvanut. Siksi on myös haastavaa ennustaa sen tulevaa käyttäytymistä tai terveydentilaa, Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen muistuttaa.

Mukaan eurooppalaiseen kehitykseen

Eläinten hyvinvointikeskuksen (EHK) vuonna 2015 tekemän selvityksen mukaan valtaosassa Euroopan unionin jäsenvaltioista koirien rekisteröinti on jo pakollista. Lisäksi tunnistusmerkinnästä on säädetty tätäkin kattavammin. EHK:n mukaan tunnistusmerkinnästä ja rekisteröinnistä keskustellaan unionin tasolla paljon ja näistä odotetaan lähivuosina myös EU-lainsäädäntöä.

– Kennelliiton mielestä kaikkien koirien hyvinvoinnista on huolehdittava ja kodittomista koirista on pidettävä huolta sekä Suomessa että ulkomailla. Kulkukoirien tuontiin ulkomailta liittyy kuitenkin sekä koiran hyvinvoinnin että yhteiskunnan kannalta niin suuria riskejä, että meidän näkemyksemme mukaan paras tapa auttaa kodittomia koiria on tehdä se niiden kotimaassa. Näin osa rescue-järjestöistä tekeekin, Lehkonen sanoo.

Tunnistusmerkintä ja rekisteröinti edistäisi myös Suomessa löydettyjen koirien hyvinvointia, kun niiden omistaja voisi selvitä jo kiinniottovaiheessa. Siten löytöeläimistä kertyvät kustannukset vähenisivät ja voitaisiin välttyä turhilta lopetuksilta. Valmisteilla olevassa esityksessä laiksi eläinten hyvinvoinnista kuntien ja myöhemmin maakuntien velvollisuutta pitää löytöeläimiä huostassaan ollaan lyhentämässä nykyisestä 15 päivästä 10 päivään.

Pakollista tunnistusmerkintää koirille ja kissoille ovat esittäneet lakiin myös Suomen Kissaliitto, Suomen Eläinlääkäriliitto, SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto, Animalia sekä Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY.

Valtaosa Suomen koirista on jo Kennelliiton rekisterissä

Suomen Kennelliitolla on kattavien tietojärjestelmiensä ansiosta hyvät valmiudet ylläpitää tietokantaa tunnistusmerkityistä ja rekisteröidyistä koirista. Kennelliitto edellyttää tunnistusmerkintää kaikilta rekisteröitäviltä koirilta ja ylläpitää tunnistusmerkintärekisteriä, johon on liitetty koiran omistajarekisteri. Tähän rekisteriin merkitään jo nyt myös rekisteröimättömiä ja monirotuisia koiria. Yhteensä Kennelliiton koirarekisterissä on noin 500 000 elossa olevaa koiraa, kun Tilastokeskuksen mukaan koiria on Suomessa kaikkiaan 800 000.

Lisäksi kaikille avoimesta, verkossa toimivasta jalostustietojärjestelmästä voi vapaasti hakea koirien terveys-, koe- ja näyttelytilastoja. Kennelliiton ylläpitämät koira- ja jäsenrekisterit yhdistyvät sähköisen Omakoira-palvelun kautta, jonka avulla koiran omistajan yhteystiedot voi pitää ajan tasalla. Järjestelmän turvallisuus ja luotettavuus on varmistettu vahvalla tunnistautumisella. Käyttäjä rekisteröityy palveluun ensimmäisellä kerralla joko henkilökohtaisia pankkitunnuksia tai mobiilivarmennetta käyttäen.

Laadukasta tietoa tarjoavan ja jatkuvasti kehitetyn järjestelmän laajentaminen viralliseksi rekisteriksi olisi kustannustehokasta ja turvallista niin koirien omistajille, kasvattajille, viranomaisille kuin muillekin eläinten hyvinvoinnin kanssa työskenteleville. Eläinten hyvinvointikeskuksen selvityksen mukaan kaikkien koirien rekisteröinnin toteuttaminen olisi helposti toteutettavissa varsinkin Kennelliiton rekisterin pohjalta.

Verkkokauppa.com aloittaa lemmikkitarvikkeiden myynnin – hinnat heti 25 % halvempia

puppy-dog-on-white-1474797205Uk0

Verkkokauppa.com tuo valikoimaansa uuden Lemmikit-tuotealueen. Tuotealueen valikoima kattaa laajan valikoiman kissan- ja koiranruokaa, kissanhiekkaa, lemmikkien lisäravinteet sekä tarvikkeita kaikilta isoimmilta brändeiltä. Yhtiön tavoitteena on heti alusta alkaen tarjota kissan- ja koiranruokaa peräti 25 % Suomen markkinahintaa halvemmalla ja tavoittaa kaikki Suomen lemmikkitaloudet Hangosta Utsjoelle mm. pakettiautomaattien kautta. Hinnoittelulla ja nopealla toimituksella yhtiö kilpailee Suomessa suoraan myös suosittujen ulkomaisten nettikauppojen kanssa.

“Suomessa lemmikkitarvikkeet ovat rajusti ylihinnoiteltuja, ja siksi näemme tässä mahdollisuuden haastaa nykyiset kotimaiset ja ulkomaiset toimijat. Lemmikkitarvikkeet sopivat lisäksi erinomaisesti verkkokonseptiimme ja erittäin alhaisen kulurakenteemme ansiosta pystymme tarjoamaan nämäkin tuotteet asiakkaillemme halvemmalla”, kommentoi Verkkokauppa.comin toimitusjohtaja Samuli Seppälä.
“Voisi jopa ajatella, että hintojemme ansiosta “tarjoamme” jokaiselle kissalle ja koiralle kolmeksi kuukaudeksi ilmaiset ateriat vuodessa”, Seppälä jatkaa.

Halpojen hintojen lisäksi yhtiö painottaa jatkuvasti laajenevaa merkkituotteiden valikoimaa, jossa myös kotimaisten tuotteiden osuus on suuri.  Valikoimasta löytyvät kaikki merkkituotteet riippumatta siitä, onko niitä perinteisesti myyty lemmikkien erikoisliikkeistä vai päivittäistavarakaupoista – näin asiakas löytää kaiken tarvitsemansa yhdestä paikasta.

“Odotamme innolla asiakkaiden reaktioita nyt kun pystymme tarjoamaan lemmikkitarvikkeita suosituimmilta valmistajilta aidosti halpaan hintaan. Laajasta brändituotteiden valikoimastamme jokainen kissan ja koiran omistaja löytää varmasti mahtavia tuotteita lemmikilleen”, hehkuttaa lemmikkitarvikkeista vastaava tuotepäällikkö Jessi Landen.

Lemmikkitarvikkeita voi tilata Verkkokauppa.comin myymälöistä sekä nettikaupasta yli 2500 noutopisteeseen ympäri Suomea.

Myöhäisempi vieroittaminen vähentää kissojen käytöshäiriöitä

ead351e5-efe2-42bb-972f-46ee26b748fc-w_960

Kuva: Pixabay

Kissan varhainen vieroitus emosta lisää aggressiivisuutta ja stereotyyppistä käyttäytymistä, kertoo professori Hannes Lohen tutkimusryhmän tuore tutkimus. Helsingin yliopistossa tehdyn tutkimuksen perusteella nykyisten suositusten mukaista 12 viikon luovutusikää kannattaisi nostaa ainakin kahdella viikolla. Myöhäisempi vieroittaminen on helppo ja edullinen tapa parantaa kissan elämänlaatua.

Kissa on suosituin lemmikkimme ja sen hyvinvoinnista ollaan yhä enenevissä määrin kiinnostuneita.

Kansainvälistä keskustelua käydään muun muassa kissan sopivasta luovutusiästä, eli iästä jolloin pentu erotetaan emostaan ja sisaruksistaan ja se muuttaa uuteen kotiin. Suomessa suositellaan, että kissanpentu vieroitettaisiin emosta aikaisintaan 12 viikon iässä, mutta monessa maassa, esimerkiksi Yhdysvalloissa, vieroittaminen vain kahdeksan viikon iässä on yleistä.

Aiemmin on ajateltu, että kissan sosiaalinen herkkyysaika päättyy viimeistään kahdeksan viikon iässä, jonka jälkeen sosiaaliset kokemukset eivät enää juuri muuta käyttäytymistä.

– Havaitsimme, että kissan käyttäytymisessä tapahtuu positiivisia muutoksia vielä nykyisin suositellun 12 viikon luovutusiän jälkeenkin. Olen itsekin kissaharrastaja ja tutkimus vahvistaa aiempia omakohtaisia kokemuksia vieroitusiän merkityksestä kissan hyvinvoinnille. Mielestäni suositellun luovutusiän nostaminen sopisi vuoden hyvinvointiteoksi, sanoo tohtoriopiskelija FM Milla Ahola.

Varhaisen vieroituksen haitallisia vaikutuksia on tutkittu joissain muissa eläinlajeissa, mutta luovutusiän vaikutuksia ei ole aikaisemmin tutkittu kissoilla, vaikka on epäilty sen johtavan käyttäytymisongelmiin.

– Löysimme helpon tavan parantaa kissojen hyvinvointia; ehdotamme, että suositeltua luovutusikää nostettaisiin kahdella viikolla nykyisestä. Maailmassa on valtavasti kissoja ja käytöshäiriöt ovat hyvin yleisiä, joten tällä saattaisi olla merkittävä positiivinen vaikutus kissojen ja heidän omistajiensa hyvinvointiin maailmanlaajuisesti, toteaa professori Hannes Lohi.

Tutkimuksessa hyödynnettiin Lohen ryhmän aiemmin keräämää liki 6000 kissan terveys- ja käyttäytymiskyselyn aineistoa, joka on toistaiseksi maailmanlaajuisesti suurin kissoista kerätty käyttäytymisaineisto. Kysely paljastaa, että monet käyttäytymisongelmat ovat oletettua yleisempiä. Vähintään lievää ongelmakäytöstä raportoitiin yli 80 prosentilla ja vakavaa ongelmakäytöstä neljäsosalla kaikista kissoista. Kissojen ongelmakäytös voi ilmetä esimerkiksi arkuutena, stereotyyppisenä kankaanpurentana, itsensä liiallisena nuolemisena ja aggressiivisuutena.

– Vieroitusikä vaikuttaa kissan myöhempään käyttäytymiseen. Alle kahdeksan viikon iässä vieroitetuilla kissoilla esiintyi enemmän aggressiivisuutta ja stereotyyppistä käyttäytymistä. Aikuisena vieroitetuilla taas esiintyi näitä ongelmia vähemmän kuin muilla kissoilla. 14 viikon iässä vieroitetuilla käytöshäiriöt olivat harvinaisempia kuin aiemmin vieroitetuilla, kertoo Ahola.

Samansuuntaisia tutkimustuloksia on saatu muillakin eläinlajeilla. Esimerkiksi jyrsijöillä, apinoilla ja minkillä aikainen erottaminen emosta johtaa lisääntyneeseen stereotyyppiseen käyttäytymiseen ja aggressiivisuuteen. Sama ilmiö on todettu myös ihmisillä.

– Nämä käyttäytymismuutokset ovat myös yhteydessä toisiinsa. Huomasimme, että lisääntynyt aggressiivisuus lisäsi myös stereotyyppistä käyttäytymistä. Varhaisen vieroitusiän vaikutukset näyttäisivät kanavoituvan nimenomaan aggressiivisuutena ja stereotyyppisenä käytöksenä, joka viittaa muutoksiin aivojen tyvitumakkeiden välittäjäaineissa, toteaa professori Lohi.

Professori Hannes Lohen johtama tutkimusryhmä toimii Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä ja lääketieteellisessä tiedekunnassa sekä Folkhälsanin tutkimuskeskuksessa. Professori Lohen tutkimusta ovat tukeneet mm. Kissaliitto, Jane ja Aatos Erkon Säätiö sekä ERANET-NEURON.

Alkuperäinen artikkeli:
Ahola, M. K., Vapalahti, K., Lohi, H. (2017) Early weaning increases aggression and stereotypic behaviour in cats. Scientific Reports, 7. doi: 10.1038/s41598-017-11173-5.

Uusi eksoottisten eläinten eläinlääkäri Vantaalle – perehtynyt erityisesti lintujen hoitoon

njy7bbpfdu78yx0deqat

Eksoottisten eläinten eläinlääkäri Delphine Laniesse Ranskasta aloittaa Evidensia Tammiston 24 h päivystävässä eläinsairaalassa 28.8. Laniessen erityisosaamisen myötä Tammiston eläinsairaalassa voidaan jatkossa tarjota pienimmillekin lemmikeille muun muassa vaativia hammashoitoja, tehohoitoa ja kirurgisia operaatioita.

– Lintujen lääketiede on erityisen kiehtovaa, niin erilaista kuin nisäkkäiden. Koulutukseni kattaa kuitenkin kaikki eksoottiset eläimet ja niin kanit, fretit, jyrsijät, matelijat kuin kalatkin ovat tervetulleita vastaanotolleni, DVM, DVSc Delphine Laniesse kertoo.

Erikoisimmaksi potilaakseen Laniesse mainitsee korallin, jonka loistartuntaa hoidettiin vesihoidolla. Toisena erikoisuutena Laniesse nostaa esiin aksolotlin, uhanalaisen salamanterieläimen, jonka nielaisema kivi poistettiin tähystysleikkauksella.

Aiemmin muun muassa johtavana eläinlääkärinä Pariisin eläinlääketieteellisen yliopiston villieläinkeskuksessa sekä pieneläinklinikoilla työskennellyt Laniesse innostui eksoottisten eläinten hoidosta jo eläinlääkäriopintojensa alussa, harjoittelujakson myötä.

– Oli turhauttavaa, että yliopistomme ei tarjonnut juurikaan luentoja eksoottisiin eläimiin liittyen. Niinpä päätin opiskella itsenäisesti. Opintojeni loppuvaiheessa löysin Kanadasta yliopiston, joka tarjosi hyvän ohjelman eksoottisten eläinten hoidosta. Päätin keskittyä työssäni eksoottisten eläinten hoitoon, sillä haluan olla siinä erityisen hyvä. Ja onhan minulla tässä jo aika monta eläinlajia hoidettavanani, Laniesse summaa. Eksoottisiin lemmikkieläimiin kuuluvat kaikki pieneläimet kissoja ja koiria lukuun ottamatta.

Mahdollisuuksia eksoottisten eläinten tehohoitoon ja kirurgiaan

Vuonna 2011 eläinlääkäriksi valmistunut Laniesse on kouluttautunut ahkerasti ja työskennellyt eksoottisten eläinten parissa valmistumisestaan lähtien. Hän on suorittanut vuoden mittaiset internship-jaksot Ranskassa ja Kanadassa sekä kolme vuotta kestäneen residenssin Kanadassa. Lisäksi hän on suorittanut Guelphin yliopistossa DVSc-jatkotutkinnon sekä julkaissut useita tieteellisiä artikkeleita eksoottisten eläinten sairauksista. Hänen DVSc-tutkimusprojektinsa käsitteli lintujen anelgesiaa eli kivunlievitystä.

– Delphinen erityisosaamisen myötä voimme jatkossa tarjota eksoottisille eläimille yhä kattavampia palveluita. Syksystä alkaen mahdollisuuksia on muun muassa eksoottisten eläinten tehohoitoon, tähystysoperaatioihin, kirurgiaan sekä vaativiin hammashoitoihin. Evidensia Tammistossa on eksoottisille eläimille myös oma odotustila, vastaanottohuone ja heräämö, vastuueläinlääkäri Anne Kemppainen sanoo.

Eksoottiset erityisen taitavia kätkemään kipunsa

Koska eksoottiset eläimet ovat usein erityisen taitavia kätkemään oireet kivusta ja sairaudesta, suosittelee Laniesse kaikille eläimille eläinlääkärintarkastusta vuosittain. Myös kastraatiot ja sterilisaatiot ovat hänen mukaansa tavallisia syitä tuoda eksoottinen eläin eläinlääkärin vastaanotolle.

– Suosittelen eksoottisille eläimille ensimmäistä eläinlääkärintarkastusta heti lemmikin hankinnan jälkeen sen terveydentilan varmistamiseksi. Vaikka lemmikki näyttää ja vaikuttaa terveeltä, kannattaa sen ennaltaehkäisevään terveydenhoitoon panostaa. Pienelle eläimelle pienikin vaiva voi olla akuutti, joten eläinlääkäriin on parempi ottaa yhteyttä mieluummin liian ajoissa kuin liian myöhään, Laniesse muistuttaa.

Delphine Laniesse vastaanottaa Tammistossa sekä ajanvaraus- että lähetepotilaita ja hänen erityisosaamisensa on kaikkien Evidensian eläinlääkäreiden ja potilaiden käytettävissä. Hän kommunikoi englanniksi ja ranskaksi, mutta potilastapaamisissa on aina mukana suomenkielinen hoitaja ja tarvittaessa myös lemmikin hoito-ohjeet voidaan kääntää asiakkaalle suomeksi.

Joka kymmenennessä helsinkiläistaloudessa on koira

3eee7024-497b-48b8-84fa-71dfa31c6cec-w_960

Toimistokoira Kasperi on yksi Helsingin 30 000 koirasta. (Kuva: Anu Henriksson)

Koirien määrä kasvaa Helsingissä suhteellisesti jopa kaupungin väkiluvun kasvua nopeammin. Joka kymmenennessä helsinkiläistaloudessa oli vuonna 2015 koira. Lisäksi joka neljännellä koiranomistajataloudella on kaksi koiraa. Helsingin suosituin rotukoira on labradorinnoutaja, joskin koirista vielä huomattavasti useampi on sekarotuinen. Tiedot käyvät ilmi Helsingin kaupunginkanslian tuoreesta julkaisusta.

Koirakotitalouksien osuus on Helsingissä suurin Puistolassa, Tammisalossa, Jollaksessa, Vartiokylässä, Kuusisaaressa, Tuomarinkylässä ja Kaarelassa. Mainituilla alueilla koirakotitalouksien määrä vaihtelee noin joka viidennen ja joka neljännen kotitalouden välillä.

Helsingissä on tällä hetkellä arviolta 30 000 koiraa

Rotukoirien määrä on Helsingissä noin 26 000 ja lisäksi kaupungissa on arvion mukaan noin 4000 sekarotuista koiraa. Kokonaismäärän arvio on tehty sen tiedon perusteella, että noin joka kuudes koiraverotuksen kohteena ollut koira on ollut vuonna 2015 sekarotuinen. Koiraverotietojen lisäksi tuoreen julkaisun lähteenä on käytetty valmisteilla olevan ympäristöasennetutkimuksen aineistoa.

5d897b71-65bc-4830-9a85-3999659b8c93

Yleisin koirarotu Helsingissä on labradorinnoutaja, joita kaupungissa on Kennelliiton mukaan noin 1 200. Helsingin suosituimpia koirarotuja ovat myös chihuahua, jackrussellinterrieri, kultainennoutaja ja shetlanninlammaskoira. Maailmallakin suosittu ranskanbulldoggi on viime vuosina lisännyt suosiotaan Helsingissä ja on noussut jo kahdeksanneksi suosituimmaksi koiraroduksi.

Onni on Helsingin suosituin koirannimi

Koirien yleisimmissä nimissä esiintyy paljon samoja nimiä kuin ihmistenkin suosituimpien etunimien joukossa. Onni oli vuonna 2015 koiraverorekisterin perusteella Helsingin yleisin koiran nimi. Onni oli kärjessä myös viime vuoden eniten annettujen pojan nimien listalla. Nimitietojen perusteella reilu kolmasosa helsinkiläiskoirista vaikuttaisi olevan narttukoiria ja vajaa kolmannes uroksia. Loput nimet ovat pääasiassa sellaisia, jotka eivät ole käytössä ihmisten niminä.

Linkit

EVIDENSIA VALITTIIN VUODEN ELÄINLÄÄKÄRIASEMABRÄNDIKSI

brand-awards-evidensia

Evidensia on saanut World Branding Awards -tunnustuksen maailman suurimmassa brändikilpailussa.

Evidensia valittiin vuoden eläinlääkäriasemabrändiksi Animals Edition -eläinkategoriassa 800:n kilpailevan tuotemerkin joukosta.

– Olemme todella ylpeitä saadessamme tunnustusta työstämme kaikissa Evidensia-maissa ja erittäin iloisia Brand of the Year -palkinnosta, sanoo Evidensia Eläinlääkäripalvelut Oy:n markkinointi- ja viestintäjohtaja Kaisa Barkman.

– Palkinto osoittaa, että sekä me evidensialaiset Suomessa että kollegamme muissa Pohjoismaissa olemme tehneet todella hyvää työtä Evidensia-brändin rakentamiseksi. Kilpailimme kategoriassamme 800 muun tuotemerkin kanssa, jotka tulivat 35 maasta eri puolilta maapalloa. Tämä on meille huima saavutus, joka kannustaa meitä eteenpäin.

– Yksi avaintekijä menestykseemme on varmasti se, että olemme panostaneet omiin kanaviimme ja niiden sisältöihin. Näissä jaamme eläinten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää osaamistamme ja annamme lemmikkieläinten omistajille arvokkaita neuvoja päivittäin. Mutta tärkeintä on kuitenkin henkilökohtainen vuorovaikutus eläintenomistajien kanssa heidän arjessaan, jossa koko henkilökuntamme – eläinlääkärimme, hoitajamme ja asiakaspalvelumme tekee loistavaa työtä,  Barkman sanoo.

World Branding Awardsia pidetään tärkeimpänä bränditunnustuksena maailmassa. Voittajien valintaan vaikuttaa kolme tekijää: brändin tunnettuus, avoin kuluttajaäänestys ja kansainvälisen tuomariston näkemys. Tänä vuonna 2 800 ehdokkaan joukosta palkitut 210 voittajaa vastaanottivat palkinnon juhlatilaisuudessa Wienissä. Palkittujen joukossa olivat mm. BMW, Starbucks ja British Airways. World Branding Awardsin jakaa World Branding Forum, joka on voittoa tavoittelematon järjestö.

https://brandingforum.org/