Eläinlääkäriliitto: uusi tutkimustieto todistaa kolmen koirarodun buldoggimaisuuden olevan yhden geenin aiheuttama vakava kehityshäiriö – on toimittava

oikeuskuonoon

Eläinlääkäriliitto toteaa aivan uuden geenitiedon valossa, että vakavan, kärsimystä aiheuttavan kehityshäiriön torjumiseksi on ryhdyttävä toimiin. Kehityshäiriöisten koirien jalostaminen keskenään on kestämätöntä ja epäeettistä.
Kehityshäiriöstä kärsiviä englanninbulldoggeja, ranskanbulldoggeja ja bostoninterriereitä ei tule käyttää siitokseen muiden kuin sellaisten koirien kanssa, joilla ei esiinny häiriötä aiheuttavaa geenimuotoa. Ulkonäön sijaan on koirien terveys asetettava etusijalle.

Joulukuussa 2018 julkaistun yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan englanninbulldoggien, ranskanbulldoggien ja bostoninterriereiden tyypillinen ulkonäkö ja sairaudet johtuvat yhdestä ja samasta DVL2-geenistä. Geenin virheellinen muoto aiheuttaa Robinow-tyyppisen kehitysvammaisuuden oireyhtymän, joka ihmisilläkin tuottaa selkärangan ja kasvojen epämuodostumia. Koirilla seurauksena on korkkiruuvimainen häntä, selkärangan epämuodostumat ja lyttykuonoinen olemus (Mansour ym. 2018).

Brakykefaaliset eli lyttykuonoiset rodut ovat erittäin suosittuja lemmikkeinä, vaikka tietoa niiden lyhyen kallon ja muiden kehityshäiriöiden aiheuttamista ongelmista on helposti saatavilla ja aiheesta on käyty runsaasti julkista keskustelua. Hengitysvaikeudet, silmien, ihon, hampaiden, tukirangan ja suoliston sairaudet sekä synnytysvaikeudet aiheuttavat huomattavaa kärsimystä näiden rotujen edustajille.Koirien oireita voidaan jonkin verran helpottaa eläinlääkärin hoidolla, mutta itse kehityshäiriötä ei voida parantaa.

Virheellinen DVL2-geenimuoto todettiin kaikilla tutkituilla englannin- ja ranskanbulldogeilla ja 94 prosentilla bostoninterriereistä. Bulldoggimaisuus johtuu geenivirheen samaperintäisyydestä eli homotsygotiasta kyseisissä roduissa. Kyseisissä roduissa ei siis ole terveitä yksilöitä lainkaan, vaan jokaisella koiralla on kehitysvamma. Jos kaikilla rodun edustajilla on geenimuutos, joka aiheuttaa koiralle vakavan kehitysvamman, ainoa eettisesti perusteltu vaihtoehto rodun säilyttämiseksi on risteyttää näiden rotujen edustajia rodun ulkopuolelta tuotujen terveiden koirien kanssa. Roturisteytyksessä menetetään kuitenkin samalla bulldoggimaiset piirteet. Kehityshäiriöisten koirien jalostaminen keskenään on kestämätöntä ja epäeettistä.

Eläinsuojelulaki kieltää kärsimystä aiheuttavan jalostuksen. Laki uudistuu ja tavoitteena on, että kärsimystä aiheuttavaan jalostamiseen puututaan lainsäädännön keinoin entistä tehokkaammin. Eläinlääkäriliiton näkemyksen mukaan nykytietämyksen valossa kehityshäiriögeeniä kantavien, puhdasrotuisten englannin- ja ranskanbulldoggien ja bostoninterriereiden lisäännyttäminen keskenään on tulkittava eläinsuojelulain vastaiseksi.

Tutkimusta koirien perinnöllisistä sairauksista tehdään ja geenitestejä kehitetään myös Suomessa. Useita sairauksia aiheuttavia geenejä on paikallistettu ja sairauksien torjumista varten on olemassa helposti hyödynnettäviä testejä. Nopeasti etenevä geenitutkimus antaa lisää tietoa lainsäädännön kehittämiseksi ja parempien ratkaisujen tekemiseksi koirien jalostuksessa.

www.sell.fi,

Viite tutkimukseen:

Mansour TA, Lucot K, Konopelski SE, Dickinson PJ, Sturges BK, Vernau KL, Choi S, Stern JA, Thomasy SM, Döring S, Verstraete FJM, Johnson EG, York D, Rebhun RB, Ho HH, Brown CT, Bannasch DL. Whole genome variant association across 100 dogs identifies a frame shift mutation in DISHEVELLED 2 which contributes to Robinow-like syndrome in Bulldogs and related screw tail dog breeds. PLoS Genet. 2018 Dec 6;14(12):e1007850. doi: 10.1371/journal.pgen.1007850.

Kennelliiton kaverikoirat toivat viime vuonna iloa 84 000 eri-ikäiselle

055a7358-3590-49fd-a575-c2357fb5466d-w_576_h_2000

Kennelliiton kaverikoiratoiminnan suosio kasvaa vauhdilla. Päiväkodeissa, vanhusten palvelutaloissa ja vammaisten hoitokodeissa ohjaajiensa kanssa vierailevat kaverikoirat toivat viime vuonna iloa noin 84 000 ihmiselle. Kennelliitto rakentaa kaverikoiratoiminnan rinnalle lukukoiratoimintaa yhteistyössä kirjastojen kanssa.

Valtaisan suosion saavuttanut Kennelliiton kaverikoiratoiminta käynnistyi vuonna 2001. Nyt kaverikoiria on jo 1800 ja koiranohjaajia noin 1600. Käyntikohteita oli viime vuonna yli 850. Ahvenanmaata lukuunottamatta kaverikoiratoimintaa on ympäri Suomea alueellisissa kennelpiireissä.

Kennelliitto käynnisti vuonna 2017 lukukoiratoiminnan. Lukukoiria on noin 200. Lukukoiria ohjaajineen koulutetaan jatkuvasti lisää vastaamaan kasvavaan kysyntään.

Kennelliiton kaveri- ja lukukoirakoiratoiminnasta vastaava Kimmo Nokelainen iloitsee kaveri- ja lukukoirien saamasta suosiosta.

– On hienoa nähdä, miten paljon iloa toiminta tuo kaikenikäisille. Toivomme, että saamme kaveri- ja lukukoiratoimintaan mukaan mahdollisimman hyvin eri-ikäisiä koiranohjaajia ja jatkossa myös enemmän miehiä. Moni vanha metsämies silittelisi mielellään vaikkapa suomenpystykorvaa ja kuulisi samalla juttuja siitä, millaista metsällä nykyään on.

Kaveri- ja lukukoiraa ei ole karvoihin katsomista

Kennelliiton kaveri- ja lukukoiratoiminta ovat avoimia kaikille, myös monirotuisille koirille. Toimintaan hakeutuvan koiran tulee olla yli kaksivuotias, perusterve ja ihmisystävällinen koira, joka sopii perusluonteeltaan tämäntyyppiseen toimintaan.

– Kaveri- ja lukukoirilta edellytetään kykyä työskennellä toisten koirien läheisyydessä. Koiralla tulee olla hyvä ja luottavainen suhde ohjaajaansa. Koiralle tulee olla jo kertynyt kokemusta erilaisista ihmisistä, paikoista ja tilanteista, kertoo Kennelliiton kaveri- ja lukukoirakoordinaattori Sanna Pirinen.

Kaikkien kaveri- ja lukukoiratoimintaan hakevien koirien soveltuvuus toimintaan arvioidaan. Koirien tulee olla tunnistusmerkittyjä, ja Kennelliiton rotukoirarekisterissä tai FIX-rekisterissä. Koiranohjaajalta edellytetään Kennelliiton jäsenyyttä ja liiton kaveri- tai lukukoirakurssin suorittamista.

Kaveri- ja lukukoiratoimintaa tehdään aina koirien ehdoilla. Lähtökohtana on, että koira haluaa itse ottaa kontaktia vieraisiin ihmisiin. Koirat työskentelevät kerrallaan tarkoin määritellyissä ajanjaksoissa korkeintaan kerran viikossa.

Kennelliiton kaverikoiran tunnistaa oranssista huivista, jossa lukee Kennelliitto. Kennelliiton lukukoirilla on puolestaan keltaiset huivit.

Toimintaan pääsee mukaan alueellisten koulutusten kautta

Kennelliiton kaveri- ja lukukoirakoulutuksia järjestetään ympäri Suomea kennelpiirien alueilla. Kaverikoiriin voi tutustua eri tapahtumissa ympäri Suomen. Kennelliitto palkitsee ansioituneita kaverikoiria monien tapahtumien yhteydessä.

Tietoa kaveri– ja lukukoiratoiminnasta sekä koulutuksista ja tapahtumista löytyy Kennelliiton verkkosivuilta.

Koirien terveydestä yhä enemmän tutkittua tietoa – Kennelliitto kirjasi viime vuonna 78 300 tulosta

vintage-dog

Kennelliiton kaikille avoimeen jalostustietojärjestelmään tallennettujen koirien terveystietojen määrä on kasvanut tällä vuosikymmenellä selvästi, sillä vielä vuonna 2010 terveystietoja kirjattiin 56 772. Valtaosa tiedoista on koirien terveystutkimuslausuntoja. Tutkittua tietoa käytetään yhä enemmän vastuullisen koirankasvatuksen tukena.

Kennelliiton kaikkia rotuja koskevan yleisen jalostusstrategian mukaan terve ja liioittelematon rakenne sekä tasapainoinen luonne ovat koiran hyvinvoinnin perusedellytyksiä. Tavoitteena on myös huolehtia rotujen perinnöllisestä monimuotoisuudesta.

Jalostusstrategialla tähdätään siihen, että myös terveydeltään huonommassa tilanteessa olevien rotujen koirat olisivat jatkossa terveempiä. Siksi on tärkeää, että koirien terveyttä tutkitaan. Tutkitun tiedon avulla pyritään jalostamaan parempia koiria.

Kennelliiton jalostustietojärjestelmään kertyi vuonna 2018 yli 78 300 koirien terveyteen liittyvää tietoa. Edellisestä vuodesta kaikkien tallennettujen terveystietojen määrä kasvoi 7349 kirjauksella eli 10,3 %.

Viime vuonna tallennetuista tiedoista noin 13 200 oli lonkkaniveltutkimus-,  11 500 kyynärniveltutkimus- ja 5100 selkätutkimustuloksia. Kokonaisuudessaan luusto- ja niveltutkimusten määrä kasvoi edellisvuodesta 2075 tutkimuksella eli 4,6 %.

Lonkka- ja kyynärnivel- sekä selkätutkimusten lisäksi Kennelliiton hyväksymiä virallisia terveystutkimuksia ovat polvilumpioluksaatio-, silmä-, sydän-, maksa- ja syringomeliatutkimukset, DNA-tutkimukset, BAER-kuulotutkimus sekä lyhytkuonoisten rotujen kävelytesti.

Yleisimmistä terveystutkimuksista silmätutkimuksia kirjattiin vuonna 2018 yli 21 400 ja polvitutkimuksia yli 9 600.

Terveystutkimukset tukevat koiranjalostusta

Vuoden 2018 lopussa lähes 150 rodulla oli rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma (JTO) ja 137 rotua kuului perinnöllisten sairauksien vastustamisohjelman (PEVISA) piiriin. Kun rodulla on PEVISA-ohjelman, tulee sekä nartun että uroksen täyttää tarkemmat terveyttä koskevat ehdot ennen kuin koiralla voidaan teettää pentuja. Käytännössä ehdot ovat terveystutkimuksia, ikärajoja sekä rajoituksia yksittäisten koirien pentujen määriin.

– Suomalaiset koirankasvattajat ovat maailmanlaajuisia edelläkävijöitä koirien terveystulosten avoimuudessa, painottaa Kennelliiton jalostustieteellisen toimikunnan puheenjohtaja Kirsi Sainio.

Kennelliiton rekisterissä on polveutumistiedot yli kahdesta miljoonasta koirasta. Täsmällistä terveystutkimustietoa on tallennettu rekisteriin aina vuodesta 1988 alkaen, ja sinne on kertynyt yli 1,13 miljoonaa yksittäistä tutkimustulosta.

– Tällä vuosikymmenellä on kehitetty koirajalostuksen tueksi yhä useampia geenitestejä kartoittamaan suoraan tiettyä sairautta tai tietyn ominaisuuden aiheuttavaa geenimutaatiota, Sainio kertoo.

Kennelliiton jalostustietojärjestelmään on tähän mennessä hyväksytty kirjattavaksi yhteensä yhdeksän sairautta aiheuttavan mutaation DNA-testaustuloksia. Lisäksi koiralle voidaan teettää yksilöllinen DNA-tunniste. DNA-tunnisteita voidaan käyttää koiran polveutumisen varmistamisessa, ja varmistettu polveutuminen näkyy koiran tiedoissa jalostustietojärjestelmässä.

– Polveutumisen varmistaminen on tärkeää mille tahansa rekisteröidylle koiralle, vaikka siihen ei liity suoraan terveysarvioita, painottaa Sainio.

Kasvattajien lisäksi on tärkeää saada koirien terveystalkoisiin mukaan tavallisia koiranomistajia, jotta saadaan koottua mahdollisimman laajapohjaisesti tietoa koirien terveydestä ja siihen vaikuttavista asioista. Kennelliitto kartoittaakin nyt koirien terveyttä omistajille suunnatulla verkkokyselyllä. Tärkeitä yhteistyökumppaneita koirien terveyden edistämisessä ovat myös eläinlääkärit ja tutkijat.

Harva kissa ja koira on vakuutettu, vaikka lemmikeille sattuu ja tapahtuu OP:n tilastojen mukaan paljon vahinkoja

1377-1244933977c4kR

Kissojen ja koirien vakuuttaminen yleistyy pikkuhiljaa, mutta valtaosa lemmikeistä on vieläkin vakuuttamatta. OP:lla vakuutetuista kissoista ja koirista jopa 40 prosenttia saa vuosittain korvauksia sairauksista tai tapaturmista.

Tilastokeskuksen vuoden 2016 kulutustutkimuksen mukaan Suomessa on arviolta noin 700 000 koiraa, ja kissojen määrän arvioidaan nousevan useisiin satoihin tuhansiin. Kennelliitto kertoo rekisteröivänsä vuosittain 50 000 rotukoiraa. Se on paljon, jos ajattelee, että joulukuun ennakkotilaston mukaan Suomessa syntyi viime vuonna vain hiukan yli 47 000 vauvaa.

Yleisesti arvioidaan, että koirista hiukan harvempi kuin joka kolmas ja kissoista vieläkin harvempi on vakuutettu. Vakuutustilastojen valossa lemmikkieläinten alhainen vakuutusaste näyttää hiukan erikoiselta. OP:n vakuuttamista kissoista ja koirista nimittäin jopa 40 prosentille tapahtuu vuosittain vähintään yksi korvattava sairaus tai tapaturma. Koirien ja kissojen tyypillisiä sairauksia ovat erilaiset tulehdukset kuten korva- ja silmätulehdukset. Tapaturmista taas aiheutuu tyypillisesti vammoja tai haavaumia raajoihin.

– Kissa- ja koiravakuutuksista haetaan todella usein korvauksia, ja valtaosa hakijoista myös saa korvauksen. Korvauksia maksetaan erilaisista eläinlääkärin tutkimus- ja hoitotoimenpiteistä, lääkkeistä, sidetarvikkeista sekä röntgen- ja laboratoriotutkimuksista, sanoo OP:n vahinkovakuutuksen henkilöasiakasliiketoiminnasta vastaava johtaja Hanna Hartikainen.

Kaikki eivät välttämättä ole hoksanneet, että aivan kuten ihmisetkin, lemmikkieläimet voi vakuuttaa. OP:n tekemissä haastatteluissa osa lemmikinomistajista kertoi, että vakuutusta alkaisi todennäköisesti harkita vasta, jos lemmikki alkaisi sairastaa. Vakuutukset eivät kuitenkaan korvaa sairauksia tai vammoja, jotka ovat sattuneet ennen vakuutuksen voimaantuloa. Vakuutus kannattaisi ottaa lemmikin vielä ollessa nuori ja terve.

Sairastumisen todennäköisyys kasvaa lemmikin ikääntyessä. Tilastojen mukaan 8 vuotta täyttäneistä OP:lla vakuutetuista lemmikeistä yli 80 prosentille on maksettu korvauksia eläinlääkärikuluista. Tärkeä osa sairauksien ja vammojen ennaltaehkäisyssä on lemmikin omistajalla, jonka tulee huolehtia esimerkiksi lemmikin ravinnosta, liikunnasta ja rokotuksista.

Koirien ja kissojen omistajille lemmikit ovat tärkeitä karvoihin katsomatta.

– OP:lla yleisimmin vakuutetaan juuri monirotuinen koira. Lemmikit ovat entistä tiiviimmin osa perhettä, mikä näkyy siinä, että vakuutettuja lemmikkejä on koko ajan enemmän, Hartikainen sanoo.

OP Koira- ja kissavakuutus uudistuu huhtikuun alussa. Uudistuksen myötä OP maksaa jokaisesta huhtikuun aikana otetusta, uudesta lemmikin hoitokuluvakuutuksesta kymmenen euroa SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitolle.

Koirien brusella-infektion epäily selvittelyssä Pohjois-Karjalassa

sand-paw-prints

Pohjois-Karjalan alueella on muutamalla koiralla todettu Brusella canis vasta-aineita. Vasta-aineet löytyivät rutiinitarkastuksessa käyneiltä oireettomilta koirilta. Kyseiset vasta-aineet voivat kohota myös muiden bakteerien aiheuttamassa infektiossa, joten mahdollisen brusella-infektion pois sulkemiseksi tarvitaan lisää tutkimuksia.

Brusella-bakteeri leviää koirilla tavallisimmin sukupuoliteitse. Täysikasvuisten koirien yleisoireet ovat yleensä vähäiset. Tartunta voi pysyä piilevänä pitkään ja aktivoitua aika-ajoin. Bakteeri aiheuttaa kroonisen, useimmiten elinikäisen infektion.

Brusella canista todettiin Suomessa ensimmäisen kerran tuontikoirassa vuonna 2008.

Lisää tietoa aiheesta löytyy Ruokaviraston verkkosivulta.

Selvitys valmistunut – koirien rekisteröinti tulossa pakolliseksi 2022 alkaen

look-to-me

Selvitys virallisen koira- ja kissarekisterin perustamisesta Suomeen on valmistunut. Rekisteri tullaan perustamaan, mutta ensi vaiheessa vain koirien osalta. Rekisterin edellyttämä lainsäädäntötyö tullaan käynnistämään tämän vuoden aikana.

“Koirarekisterin perustaminen ja koirien tunnistusmerkinnän säätäminen pakolliseksi on merkittävä askel koirien paremman terveyden ja hyvinvoinnin puolesta. Koirien pakollisella tunnistusmerkinnällä haluamme erityisesti ehkäistä pentutehtailua ja laitonta maahantuontia, sekä helpottaa irrallaan tavattujen koirien palauttamista”, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä sanoo.

Maa- ja metsätalousministeriö on linjannut, että rekisterin perustamisessa tultaisiin ensisijaisesti selvittämään mahdollisuus käyttää apuna yksityistä toimijaa, joka huolehtii sekä tietojärjestelmästä että rekisterin edellyttämästä tietokannasta. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että eläimen omistaja tekisi rekisteröinnin yksityisen toimijan järjestelmään, jossa rekisterin pakolliset viranomaistiedot ja yksityisen toimijan tiedot pidettäisiin luotettavasti erillään tietosuoja-asetuksen edellyttämällä tavalla. Lainsäädännön mukainen virallinen rekisterinpitäjä olisi kuitenkin Ruokavirasto. Näin kustannukset rekisterin perustamisessa saataisiin pysymään kohtuullisina.

Ruokavirasto tulee kilpailuttamaan hankkeen etsiessään sopivaa tahoa viranomaista avustavaan rooliin.

Selvityksessä toisena vaihtoehtona oli malli, jossa keskustietokanta olisi Ruokavirastossa, mutta tietojen päivitys tapahtuisi yksityisen toimijan tai yksityisten toimijoiden tietokannoista keskustietokantaan. Kolmannessa vaihtoehdossa tietojen päivitys tapahtuisi suoraan Ruokaviraston ylläpitämään keskustietokantaan.

Uuden rekisterin kilpailutus, kehitystyö ja käyttöönotto vaatii aikaa. Lisäksi tietoturvaan ja tietosuojaan liittyvät vaatimukset tulee tarkoin selvittää. Näillä näkymin rekisteri saadaan käyttöön aikaisintaan vuonna 2022.

“Koirien pakollinen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti luovat pohjaa lainsäädännön laajentamiseen myös kissoille. Suomen on jo korkea aika edetä asiassa, sillä koirien tunnistusmerkinnästä ja rekisteröinnistä on jo säädetty useissa Euroopan maissa.” ministeri Leppä toteaa.

Koirarekisterin perustamista esitettiin selvitettäväksi viime syksynä eduskunnalle annetussa esityksessä eläinten hyvinvointilaiksi. Selvityksen teki selvityshenkilö Reetta Stjerna MMM:n toimeksiannosta. Se on kokonaisuudessaan luettavissa tässä  PDF 881kB .

Eduskuntavaalit: Kennelliitto julkaisi tavoitteensa hallituskaudelle 2019–2023

dog-using-laptop-computer

Suomen Kennelliitto on julkaissut seitsemän tavoitetta seuraavalle hallituskaudelle. Tavoitteiden toteuttaminen edistäisi ihmisen vastuuta eläinten ja ympäristön hyvinvoinnista, parantaisi tasa-arvoa sekä lisäisi yleistä turvallisuutta.

– Suomessa on 700 000 koiraa, joten koiran omistaminen koskettaa valtaosaa suomalaisista tavalla tai toisella. Valtakunnallisella politiikalla ja lainsäädännöllä luodaan raamit sille, että voimme elää hyvää elämää koiran kanssa. Kannustamme kaikkia koiranomistajia selvittämään ennen eduskuntavaalien äänestyspäätöstä, miten ehdokkaat suhtautuvat koiraharrastajien esille nostamiin teemoihin, sanoo Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen.  

Suomen Kennelliiton viestit vuosien 2019–2023 hallituskautta varten ovat:

  1. Lakisääteinen koirien tunnistusmerkintä ja rekisteröinti on toteutettava viivytyksettä
  2. Monipuolisista koiraharrastusmahdollisuuksien edellytyksistä on huolehdittava koko maassa
  3. Lainsäädännön on tuettava vastuullista koirankasvatusta
  4. Verkkokauppa-alustoilla koirien myyjiltä on vaadittava vahvaa tunnistautumista
  5. Susikannan hoidossa on turvattava koiravahinkojen ennaltaehkäisy
  6. Rajat räiskeelle – järeämmät ilotulitteet siirtymäajalla vain ammattilaisten käyttöön
  7. Avustajakoirille on annettava opaskoiria vastaava status

Nykyisen eduskunnan käsiteltävänä olevaan esitykseen eläinten hyvinvointilaista on kirjattu, että koirien tunnistusmerkintä ja rekisteröinti lisätään eläinten tunnistamislainsäädäntöön.

– Koirien lakisääteistä tunnistusmerkintää ja rekisteröintiä kannatetaan laajasti niin järjestöjen, eläinlääkäreiden, viranomaisten kuin poliitikkojen kesken. Ne tulisikin toteuttaa viipymättä. Kennelliiton rekisterissä on kolme neljästä Suomen koirasta ja meillä on hyvät valmiudet laajentaa järjestelmä kattamaan myös muut koirat, Lehkonen painottaa.

Lue lisää Kennelliiton verkkosivuilta

Venäjältä Suomeen tuodut koirat aiheuttavat rabiesepäilyjä

two-dogs-playing-in-snow

Läänineläinlääkärin mukaan Venäjältä Suomeen tuotaviin koiriin liittyy tautiriskejä. Jos rabiesta epäillään, on koira tuotava virkaeläinlääkärin tarkastukseen välittömästi, jotta voidaan välttyä turhilta ihmisten estohoidoilta.

Rabies eli raivotauti on viruksen aiheuttama keskushermostosairaus, jota esiintyy kaikkialla maailmassa ja Euroopassa pääasiassa itäisen Euroopan alueella. Rabies tarttuu tasalämpöisiin eläimiin ja eläimistä ihmisiin. Yleensä rabies tarttuu pureman seurauksena, mutta tartunta on mahdollinen myös limakalvojen kautta syljen välityksellä. Ihmisellä oireinen rabies johtaa kuolemaan.

Läänineläinlääkäri Sari Haikka Etelä-Suomen aluehallintovirastosta kertoo, että Suomeen Venäjältä laillisesti ja laittomasti tuodut koirat ovat aiheuttaneet alkuvuodesta rabiesepäilyjä, jotka ovat johtaneet altistuneiden ihmisten estohoitoon. Tutkimustulokset ovat kuitenkin osoittaneet, että näillä koirilla ei ollut rabiesta. Tauti voidaan todentaa ainoastaan lopetetun eläimen aivoista otetusta näytteestä laboratoriotutkimuksella.

− Eläimen rabiesepäilyssä altistuneille henkilöille annetaan neljän tai viiden rokotuksen sarja ja usein vasta-ainehoito, ja tämä estohoito maksaa 2100 euroa aikuiselta. Yksi koira, jolla epäillään rabiesta, voi altistaa puremalla tai syljellä useita ihmisiä. Tällöin hoitokuluja tulee paljon altistuneiden kotikuntien maksettavaksi, Haikka kertoo.

Rokotusmerkintöihin ei välttämättä voi luottaa

Haikan mukaan kahdessa estohoitoon johtaneessa tapauksessa koirilla oli rabiesrokotusmerkinnät, mutta koirista ei siltikään löytynyt rokotuksen antamia suojaavia vasta-aineita. Merkinnät olivat siis todennäköisesti väärennettyjä. Toisessa tapauksessa koira puri omistajaansa, ja toisella koiralla oli rabiekselle tyypilliset oireet.

Haikka kertoo, että myös viime vuonna Suomessa havaittiin koira, jolta puuttui rabieksen vasta-aineet rokotusmerkinnästä huolimatta. Kyseessä oli runsaasti kuolaava, vakavasti sairas koira, joka tutkittiin rabieksen varalta oireiden vuoksi. Koiralla ei kuitenkaan todettu rabiesta. Koira oli ostettu Tallinnasta, mutta tuotu Venäjältä Belgorodin alueelta, jossa tiedetään esiintyvän rabiesta. Edellä mainitussa, alkuvuodesta 2019 havaitussa tapauksessa koiran rabiesrokotusmerkintä oli leimattu Arkangelin alueella, jossa on niin ikään rabiesta.

Jos koiralla epäillään rabiesta tai sen mahdollisuus halutaan sulkea pois, koira kutsutaan virkaeläinlääkärin tarkastukseen eläintautilain perusteella. Pyyntöä on noudatettava mahdollisimman nopeasti ja viranomaisia on avustettava tilanteen selvittämisessä. Nopealla toiminnalla myös vältytään turhilta estohoidoilta, joiden kustannukset tulevat suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän maksettavaksi. Tautiepäilyt kuormittavat viranomaisia, ja rabiesta voidaan pitää uhkana kansanterveydelle.

Eläinten maahantuojien ja ostajien kannattaa olla valppaina

Haikka muistuttaa, että koiran tuontiin Itä-Euroopan rabiesalueilta liittyy riskejä, joista on syytä olla tietoinen. Hän suosittelee mieluummin kotimaisen koiran hankintaa.

− Jos välttämättä haluaa tuoda koiran alueelta, jossa esiintyy rabiesta, on minimoitava riskit. Esimerkiksi Venäjällä ei vaadita koirilta vasta-ainetestausta, mutta on sieltä tuotaessa syytä testata rabieksen vasta-aineet koirasta ennen tuontia. Katukoirissa on monia muitakin tautiriskejä, jotka tulee ottaa huomioon, mutta rabies on näistä vaarallisin. Rabies johtaa oireisena aina ihmisenkin kuolemaan ja voi tarttua ihmiseen jo ennen koiran oireiden alkua, Haikka muistuttaa.

Jos epäilee altistumista rabiekselle, on välittömästi otettava yhteyttä lääkäriin. Puremahaava tai altistunut alue pitää puhdistaa välittömästi, sillä puhdistaminen vähentää tartuntavaaraa merkittävästi. Haavaa puhdistetaan ensin vedellä ja saippualla 15 minuutin ajan ja sen jälkeen 70 % alkoholilla, esimerkiksi käsihuuhteella. Limakalvoaltistuksessa likaantuneet alueet huuhdellaan välittömästi runsaalla vedellä 15 minuutin ajan.

Lemmikkieläinten maahantuojat ja ostajat ovat avainasemassa rabieksen ehkäisyssä. Jokaisen tuojan tulee olla tietoinen ulkomailta tuotavien eläinten aiheuttamista tautiriskeistä. Sari Haikka korostaa, että nopea reagointi on tärkeää, kun koiralla epäillään rabiesta.

Lisätietoa rabieksesta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sivuilla

Lisätietoa eläimen rabieksesta Ruokaviraston sivuilla

HESYn hoiviin 347 eläintä vuonna 2018 – muutos elämäntilanteessa jättää lemmikin omistajineen tyhjän päälle

mignon-petit-chaton

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY otti vuonna 2018 hoitoonsa 347 avun tarpeessa olevaa lemmikkieläintä. Tämä tarkoittaa lähes yhtä eläintä vuorokaudessa. Valtaosa eli 75 prosenttia eläimistä oli kissoja ja yli 60 prosenttia eläinsuojelullisista tai sosiaalisista syistä hoitoon otettuja. 

Vuonna 2018 HESY otti hoiviinsa 260 kissaa, 34 koiraa, 23 kania ja 30 muiden lajien edustajaa. Näistä eläimistä 88 oli löytöeläimiä, 43 palautuseläimiä ja peräti 216 eläinsuojelusyistä huostaanotettuja tai omistajan elämäntilanteen muutosten takia hoitoon otettuja. 

Etenkin sosiaalisista syistä suoraan HESYn hoitoon otettujen eläinten määrä oli vuonna 2018 verrattain korkea: 130. Nämä ovat eläimiä, joiden omistajat ovat joutuneet luopumaan lemmikeistäänvaikeassa tilanteessa, kuten esimerkiksi vakavan sairauden, laitoshoidon, asunnottomuuden, varattomuuden, vankeustuomion, perheenlisäyksen tai muuten muuttuneen elämäntilanteen tai pitovaikeuksien takia. 

– Nämä ihmiset ja eläimet ovat väliinputoajia. Kunnat huolehtivat löytö- ja huostaanotetuista eläimistä, ja tämä hoitovelvoite tulisi ulottaa sosiaalitapauksiin. On kestämätöntä, että eläin uhkaa jäädä kaiken huolenpidon ulkopuolelle tilanteissa, joissa huostaanoton kriteerit eivät täyty mutta eläin on käytännössä omistajansa olosuhteiden takia vaarassa joutua heitteille. Tällaisten rajatapausten hoitaminen ja hoitokulut jäävät nykytilanteessa yleensä eläinsuojeluyhdistysten varaan, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen. 

Yhdistyksen hoitoon tuotujen eläinten lajijakauma oli vuonna 2018 osapuilleen sama kuin vuonna 2017. Pienenä poikkeuksena olivat kissat, joiden osuus eläinten kokonaismäärästä laski yli kymmenellä prosenttiyksiköllä 75 prosenttiin, ja muut eläinlajit, joiden määrä kasvoi vajaasta kahdesta prosentista liki yhdeksään prosenttiin. Muihin eläimiin kuuluvat kaikki muut lajit paitsi kissat, koirat ja kanit, jotka muodostavat eläintilastojen pääkategoriat. Kissamäärän väheneminen nosti myös koirien ja kanien suhteellista osuutta vuonna 2018. 

Muiden eläinlajien määrää kasvattivat pääasiassa huostaanotot ja sosiaalisista syistä tehdyt hoitopäätökset.

– Olemme hoitaneet viime vuonna muun muassa käärmeitä, lintuja, hamstereita, rottia, marsuja ja chinchilloja, joista lähes kaikki otettiin hoitoon omistajan ongelmien takia. On huolestuttavaa, että ihmiset, jotka eivät välttämättä kykene pitämään huolta edes omista asioistaan, ovat vastuussa vaativien eläinlajien säännöllisestä hoidosta. Suunnitteilla oleva sallitut lemmikkieläinlajit määrittelevä positiivilista onkin erittäin tervetullut uudistus. Toivomme, että näkemyksiämme kuullaan tässä asiassa jo seura- ja harrastuseläinten pitoa koskevan asetuksen valmisteluvaiheessa, Luukkainen esittää.

Vuodesta 2007 asti HESY on ottanut hoitoonsa keskimäärin 500 hylättyä tai huonosti hoidettua lemmikkieläintä joka vuosi. Eläinmäärän väheneminen viime vuonna 347 yksilöön selittyy osittain sillä, että yhdistyksen hoitoon tuotiin vähemmän eläimiä maakunnista. Esimerkiksi vuonna 2017 puolet HESYn hoitoon tuoduista eläimistä oli peräisin pääkaupunkiseudun ulkopuolelta. Vuonna 2018 osuus oli noin 39 prosenttia.

 HESY toimii tällä hetkellä Siuntion löytökissojen virallisena talteenottopaikkana. Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Kirkkonummen löytöeläimet toimitetaan Viikin löytöeläintalolle, jossa niitä säilytetään lakisääteiset 15 vuorokautta. HESYlle tuodaan Viikin löytöeläintalolta sellaisia eläimiä, joiden omistajia ei ole löytynyt määräaikana ja joita ei ole saatu sen jälkeen myytyä eteenpäin. HESY helpottaa myös maakuntien löytöeläinten talteenottopaikkojen ruuhkaa ottamalla vastaan eläimiä jäsenyhdistyksiltään ja niiltä löytöeläintaloilta sekä eläinsuojeluyhdistyksiltä, joiden tilat ovat täynnä.

HESYn hoidossa on tällä hetkellä noin 100 eläintä.

Labradorinnoutaja edelleen Suomen suosituin rotu – myös kotimaisten rotujen suosio kasvussa

labrador-retriever-

Labradorinnoutaja on edelleen suomen rekisteröidyin koirarotu. Toiselle sijalle tilastossa nousi ensimmäistä kertaa suomenlapinkoira. Sen lisäksi myös kaksi muuta kotimaista rotua, suomenajokoira ja karjalankarhukoira, mahtuivat suosituimpien kymmenen rodun joukkoon. Kaiken kaikkiaan Suomen Kennelliitto rekisteröi viime vuonna 45 704 koiraa.

Labradorinnoutajan suosiolle ei näy haastajaa. Rotu oli suosituin 2195 rekisteröidyllä koiralla. Tämä tarkoittaa, että noin viisi prosenttia rekisteröidyistä koirista oli labradoreja.

Kansainvälinen koiranjalostusliitto FCI on jakanut koirarodut tyypin ja käyttötarkoituksen perusteella roturyhmiin. Kymmenestä ryhmästä ensimmäiseksi sijoittui pystykorvat ja alkukantaiset koirat 9859 rekisteröinnillä. Suosittujen kotimaisten, suomenlapinkoiran ja karjalankarhukoiran, lisäksi tästä ryhmästä kymmenen parhaan joukkoon ylsivät jämtlanninpystykorva (3.) ja harmaa norjanhirvikoira (9.)

Toiseksi suurin roturyhmä olivat seura- ja kääpiökoirat 7403 koiralla. Ryhmään kuuluvat esimerkiksi bichon frisé, havannankoira ja chihuahuat, joiden rekisteröintimäärät pysyivät 400-500 koirassa.

Kotimaisten rotujen suosio ilahduttaa

Suomenlapinkoira nousi toiseksi suosituimmaksi 1464 rekisteröinnillä. Tämä oli noin 300 koiraa enemmän, kuin vuonna 2017. Karjalankarhukoira nousi kymmenen suosituimman joukkoon, sijalle kahdeksan. Karhukoiria rekisteröitiin viime vuonna jo 900 koiraa.

Suomenajokoiran sijoitus laski sijalta kolme kuudenneksi. Niitä rekisteröitiin 1151, mikä on noin 200 koiraa vähemmän kuin edellisvuonna. Suomenpystykorva oli tilastossa 16. ja lapinporokoira 36.

– On upeaa nähdä, että kotimaiset rotumme ovat nosteessa. Suomen itsenäisyyden juhlavuonna nämä viisi rotua olivat paljon esillä, ja silloin tehty työ tuottaa nyt tulosta. Suomenlapinkoiran kipuaminen ensimmäistä kertaa tilaston kakkossijalle on hieno saavutus, toteaa Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen ilahtuneena.

Rekisteröintejä aikaisempaa vähemmän

Kokonaisuudessaan rekisteröintien määrä laski vuonna 2018 edellisvuoteen verrattuna noin 800 koiralla. Suomen Kennelliiton toiminnanjohtaja Markku Mähönen ei näe notkahdusta vielä huolestuttavana.

– Rekisteröintien määrä laski, mutta kyse on normaalista vaihtelusta pentujen syntyvyydessä. On kuitenkin hyvä tämän tilaston kohdalla muistaa, että kaikkien koirien rekisteröinti on tärkeää, jotta koirien alkuperästä saadaan tietoa niiden hyvinvoinnin tueksi. Toivommekin aktiivisuuden lisääntymistä myös monirotuisten koirien rekisteröinneissä, toteaa Mähönen.

Tunnistusmerkitseminen ja rekisteröinti ovat olleet paljon esillä keskusteluissa eläinten hyvinvointilaista. Maa- ja metsätalousministeriössä on myös valmisteltu selvitystä koirien ja kissojen virallisen rekisterin perustamisesta Suomeen. Kennelliitolla on hyvät valmiudet kerätä kaikkien koirien tunnistus- ja omistajatiedot. Tilastokeskuksen arvion mukaan Suomessa on 700 000 koiraa. Näistä noin 530 000 on Kennelliiton rekisterissä.

Kennelliitto kerää tietoa sukupolvia kattavan rotukoirien kantakirjarekisterin lisäksi monirotuisista koirista tunnistemerkintä- ja omistajarekisteriin eli niin sanottuun FIX-rekisteriin. Rekisterissä on jo noin 16 000 koiraa.

– Myös monirotuisen koiran rekisteröinnissä on hyötynsä ja nämä tulevat korostumaan tulevaisuudessa. Koiran tietoihin on tulevaisuudessa mahdollista saada rokotustiedot näkyviin, harrastusmahdollisuudet monipuolistuvat ja kadotessa koira palaa nopeammin takaisin omistajalleen, kertoo Mähönen monirotuisen koiran rekisteröinnin hyödyistä.

Suomen suosituimmat rodut vuonna 2018

Suluissa rotujen sijoitus ja rekisteröintimäärä viime vuodelta.

  1. (1) labradorinnoutaja 2195 (2125)
  2. (5) suomenlapinkoira 1464 (1181)
  3. (2) jämtlanninpystykorva 1394 (1649)
  4. (4) saksanpaimenkoira 1213 (1305)
  5. (6) kultainennoutaja 1174 (1149)
  6. (3) suomenajokoira 1151 (1364)
  7. (7) shetlanninlammaskoira 1015 (1098)
  8. (12) karjalankarhukoira 900 (693)
  9. (10) harmaa norjanhirvikoira 846 (771)
  10. (8) jackrussellinterrieri 826 (929)

Lue lisää rekisteröinneistä uusimmasta Koiramme-lehden artikkelista numerosta 1-2/2019 ja Koiramme-lehden verkkouutisesta.