Osaisitko toimia, jos kyykäärme purisi koiraasi? Omistajan tärkeä varautua jo ennakkoon

snake-2423220_1280

Jos kyy pääsee puremaan koiraa, on omistajan tärkeää toimia nopeasti. LähiTapiolan eläinvakuutusten asiantuntija antaa neuvot siihen, kuinka toimia kyykäärmeen purtua lemmikkiä.

Kevät ja lämpenevä sää herättävät hiljalleen kyykäärmeet talvihorroksestaan. Moni luonnossa liikkuja on jo voinut törmätä näihin myrkyllisiin matelijoihin, sillä kyy herää horroksestaan huhti–toukokuun aikana. Paras suojavaruste ihmiselle on pitkävartiset saappaat, mutta koirille suojaavia varusteita ei ole.

Luonnossa koiran kanssa liikkuvan on hyvä olla tavallista valppaampi kyiden heräämisen aikoihin. Koiran liikkeitä pystyy seuraamaan paremmin, kun koira kulkee vieressä talutushihnassa. Irrallaan metsässä juoksevan koiran tutkimuskohteita on usein vaikeampi havaita, eivätkä kaikki koirat edes osaa pelätä käärmettä.

LähiTapiolan eläinvakuutusten asiantuntija Raisa Tarola kehottaa koiranomistajia valmistautumaan mahdolliseen kyynpuremaan jo ennalta.

– Koiranomistajan kannattaa pohtia etukäteen, miten aikoo toimia tilanteessa, kun kyy on purrut koiraa –  mitä paremmin itse on selvillä toimintatavoista, sitä nopeammin pystyy toimimaan koiran auttamiseksi. Koirille kyyn myrkky on vaarallisempi, kuin ihmisille. Kyyn myrkky vaikuttaa koiran verenkiertoelimistöön, minkä vuoksi eläinlääkärissä käynti on välttämätöntä, Tarola kertoo.

Heti yhteys eläinlääkäriin

Koira voi muuttua pureman jälkeen voimattomaksi hyvin nopeasti ja eläinlääkäriin tulee ottaa yhteys heti pureman havaittuaan. Eläinlääkäriin kannattaa olla yhteydessä, vaikka koira vaikuttaisikin voivan hyvin. Kyytabletin antamisesta tulee aina keskustella ensin eläinlääkärin kanssa.

– Ensisijaisen tärkeää on pitää koira mahdollisimman rauhallisena ja levossa Esimerkiksi omalla äänellä voi rauhoitella koiraa. Koiran koon mukaan voi koiran kantaa kotiin ja autoon.

LähiTapiolan koiran eläinlääkärikuluvakuutuksen hoitokuluista korvataan tutkimus- ja hoitokuluja, jotka aiheutuvat kyynpuremasta. Pahimmassa tapauksessa purema voi koitua koiran kohtaloksi.

– Mikäli se kaikkein pahin tapahtuu, eli koiraa ei pystytä pelastamaan, koiran henkivakuutus korvaa sen menettämisen, Tarola kertoo.

Ministeriön päätös selvittää virallisen koirarekisterin perustamista on tärkeä eläinten hyvinvoinnin edistämiselle

2e641951-8ac0-4863-82ea-c428fbe53e28-w_960

Kuva Aino Pikkusaari

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä on huomenna vietettävän valtakunnallisen Koiranpäivän alla ottanut kantaa pentutehtailun ja koirien laittoman maahantuonnin kitkemiseen. Ministeriö kertoi tänään teettävänsä syksyyn mennessä selvityksen koirien ja kissojen virallisen rekisterin perustamisesta Suomeen. Suomen Kennelliitto ja lukuisat muut tahot peräänkuuluttivat lausunnoissaan eläinten hyvinvointilain luonnoksesta, että Suomessa tulisi säätää kaikkien koirien pakollisesta tunnistusmerkinnästä ja rekisteröinnistä.

Mahdolliset koirien ja kissojen pakollista tunnistusmerkintää ja rekisteröintiä koskevat säännökset sisällytettäisiin maa- ja metsätalousministeriön tiedotteen mukaan käytännössä eläintunnistusjärjestelmästä annettuun lakiin.

– On todella hienoa, että ministeriössä on reagoitu kentältä tulleisiin viesteihin kaikkien koirien rekisteröinnin ja tunnistusmerkinnän tärkeydestä. Rekisteröinti ja tunnistusmerkintä edistäisivät eläinten hyvinvointia hyvin moninaisesti samalla kun näihin toimintoihin liittyvät kokonaiskustannukset odotettavasti vähenisivät, sanoo Suomen Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen.

Tunnistusmerkintä ja rekisteröinti läpivalaisevat koiran alkuperän, minkä vuoksi ne parantaisivat olennaisesti mahdollisuuksia suitsia pentutehtailua ja koirien laitonta maahantuontia. Tunnistusmerkinnän ja rekisteröinnin avulla kadonneet lemmikit palautuisivat nopeammin omistajilleen,  eläintenpitokiellon valvominen tehostuisi ja tarttuvien tautien leviämisen ehkäisy helpottuisi. Lisäksi uuteen lakiin esitetty eläinten hallitsemattoman lisääntymisen valvonta on hankalaa ellei mahdotonta, jos koirat eivät ole yksilöllisesti tunnistettavissa. Suomessa olisi jo nyt mahdollista siruttaa kaikki koirat maakoodillisella mikrosirulla.

Suomen Kennelliitto rekisteröi vuosittain lähes 50 000 koiraa, jotka on kaikki tunnistusmerkitty. Kaikista Suomen koirista tunnistusmerkinnän ulkopuolelle jää arviolta noin 20–25 prosenttia. Kennelliitolla on valmiudet kerätä myös näiden koirien tunnistus- ja omistajatiedot nykyaikaisilla verkko- tai mobiilisovelluksilla. Koiran omistaja tunnistautuu rekisteröintijärjestelmiin pankkitunnuksilla. Tietojen kerääminen ja niiden siirtäminen viranomaisrekistereihin on näin ollen kustannustehokasta, turvallista ja vaivatonta.

Ministeriön tiedotteessa huomioidaan myös luvattomien tuontikoirien terveysriskit. Maa- ja metsätalousministeriö on mukana rahoittamassa tutkimushanketta, jossa selvitetään maahantuotujen koirien terveydentilaa ihmiselle mahdollisesti riskiä aiheuttavien tekijöiden osalta.

– Mahdollisia uhkia olisivat raivotaudin ja myyräekinokokkiloisen maahamme leviämisen lisäksi antibiooteille vastustuskykyisten superbakteerien yleistyminen. Tulosten perusteella voidaan antaa myös kattavampia suosituksia tuontikoirille aiheellisista terveystutkimuksista ja rokotuksista, jotta eläinten tuonti ei aiheuttaisi vaaraa eläinten ja ihmisten terveydelle, ministeriön tiedotteessa todetaan.

– Pidämme myös tätä hanketta tarpeellisena. Mitä enemmän tietoa riskeistä on, sitä paremmin niihin voidaan varautua. Koiraa ei koskaan pitäisi ostaa verkon kautta epämääräiseltä toimijalta, sillä sen Suomeen tuloon voi liittyä monenlaisia riskejä, Lehkonen kommentoi.

Koiran hankintaa suunnittelevan kannattaa tutustua Kennelliiton Hankikoira.fi-palveluun, josta saa hyödyllisiä vinkkejä koiran vastuulliseen hankintaan. Koiran kanssa matkustavien kannattaa tarkistaa koirien maahantulosäännökset Eviransivuilta.

Kennelliitto: Tilastokeskuksen tarkennus koirien määrään on odotettu – Suomessa on 700 000 koiraa

f9f4a503-f3c6-4cb2-96cf-bfd572287204-w_960

Lapinporokoiran pentuja. Kuva: Hannu Huttu.

Tilastokeskuksen kulutustutkimuksen lopullisen aineiston mukaan Suomessa on noin 700 000 koiraa, kun vuonna 2016 julkaistu ennakkotieto oli 800 000. Uusi laskelma vahvistaa, että Suomessa on lähes 200 000 rekisteröimätöntä koiraa, joiden alkuperästä millään taholla ei ole keskitettyä tietoa.

Tilastokeskuksen Tieto & Trendit -blogissa on tänään tarkennettu vuonna 2016 kulutustutkimuksen ennakkotietojen yhteydessä julkistettua arviota koirien määrästä Suomessa. Tuolloin julkaistujen tietojen mukaan koirien määrä olisi vuosina 2012–2016 kasvanut 630 000:sta 800 000:aan. Tiedonkeruu oli tuolloin kuitenkin puolivälissä. Koko aineiston valossa Suomessa on koiria 700 000, eli kasvua neljän vuoden takaiseen tilanteeseen kertyi 11 %.

Suomen Kennelliitossa ennakkotietoa 800 000 koirasta pidettiin erittäin huolestuttavana. Luvun paikkansapitävyys olisi merkinnyt sitä, että Suomessa olisi alkuperältään tuntemattomia koiria merkittävästi enemmän kuin on arvioitu.

– Kennelliiton rekisterissä on noin 510 000 elossa olevaa koiraa, joiden kasvattaja, vanhemmat ja terveys tunnetaan. Tarkistettu tieto 700 000 koirasta on sinänsä huojentava, että se on lähempänä meidän arviotamme 650 000 koiran kokonaismäärästä. Samalla kuitenkin vahvistui, että maassamme on lähes 200 000 rekisteröimätöntä koiraa, joista suuri osa lienee myös tunnistusmerkitsemättömiä. Tietoa näiden koirien alkuperästä, terveydentilasta ja luonteista ei ole keskitetysti millään taholla, kommentoi Suomen Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen.

Rajat ylittävä laiton koirakauppa herättää laajaa huolta

Ostamalla alkuperältään tuntemattoman koiran voi tietämättään tukea koirien salakuljetusta ja laitonta pentukauppaa. Sekä koiran hyvinvoinnin että yhteiskunnan yleisen turvallisuuden kannalta on keskeistä tuntea koiran tausta ja tehdä se läpinäkyväksi.

Laittoman lemmikkikaupan kasvu herättää huolta Euroopan laajuisesti. Valtaosassa Euroopan unionin jäsenmaita kaikkien koirien tunnistusmerkintä ja rekisteröinti ovat lakisääteisiä. Jo nyt Suomessa olisi mahdollista merkitä koirat maakoodillisella mikrosirulla, jolloin koira olisi tunnistettavissa suomalaiseksi.

Velvoite koiran rekisteröintiin puolestaan mahdollistaisi muiden muassa sen, että löytökoiran omistaja olisi helpompi selvittää. Tämä on erityisen tärkeää siksi, että valmisteilla olevassa eläinten hyvinvointilaissa maakuntien velvoitetta huolehtia löytöeläimistä ollaan lyhentämässä 10 päivään kuntien nykyisestä 15 päivästä.

Suomen Kennelliitolla on valmiudet kerätä kaikkien koirien tunnistetiedot nykyaikailla verkko- tai mobiilisovelluksilla. Kennelliitto on lukuisten muiden tahojen tavoin esittänyt kaikille koirille lakisääteistä rekisteröintiä ja tunnistusmerkintää lausunnossaan luonnoksesta laiksi eläinten hyvinvoinnista.

Säätämällä koirien pakollisesta tunnistusmerkinnästä ja rekisteröinnistä kansallisesti lisättäisiin viranomaisten mahdollisuuksia puuttua koirien salakuljetukseen ja pentutehtailun riskeihin, tehostettaisiin eläintenpitokiellon valvontaa ja ehkäistäisiin tarttuvien tautien leviämistä. Onkin odotettavissa, että laajojen eläinten hyvinvointia edistävien vaikutustensa lisäksi kaikkien koirien rekisteröinti ja tunnistusmerkintä myös laskisivat näihin toimintoihin liittyviä kokonaiskustannuksia.

Koiran hankinta kannattaa harkita tarkoin

Suomen Kennelliitto rekisteröi vuosittain lähes 50 000 koiraa, jotka on kaikki tunnistusmerkitty.

– Koiran hankintaa harkitsevan kannattaa perehtyä tarkkaan siihen, mitä koiran ottaminen merkitsee. Koiranomistaja sitoutuu olemaan ihmisen parhaan ystävän tuki ja turva kaikissa eteen tulevissa tilanteissa. Koira voi elää yli 10-vuotiaaksi. Se tarvitsee päivittäin liikuntaa ja virikkeellistä, rodunomaista toimintaa sekä laadukasta ruokaa ja hyvää hoitoa, painottaa Harri Lehkonen.

Kun koiran hankkii vastuulliselta kasvattajalta, on edellytykset saada mahdollisimman paljon tietoa koiran taustoista sekä neuvoja ja tukea koiran kanssa elämiseen.

Varoitus lemmikinomistajille: kyyt heräävät nyt horroksestaan

8ae6f24331e51965_800x800ar

Kyykäärmeet alkavat nyt herätä talvihorroksesta, joten lemmikinomistajien kannattaa olla valppaina alueilla, joissa kyitä tavataan. Nuoren kyyn purema sisältää yleensä enemmän myrkkyä kuin aikuisen käärmeen ja siksi kevään puremat ovat vaarallisimpia. Suurin osa lemmikeistä toipuu kyyn puremasta eläinlääkärihoidon avulla, mutta pahimmillaan kyyn purema voi johtaa lemmikin menehtymiseen.

Kyy puree koiraa tai kissaa useimmiten kuonoon ja silloin paranemisennuste on yleensä hyvä. Purema raajassa on vaarallisempi ja voi pahimmillaan johtaa lemmikin menehtymiseen.

– Jos epäilet, että kyy on purrut koiraasi tai kissaasi tassuun, tärkeintä on pitää eläin mahdollisimman paikallaan, jotta myrkky ei pääse leviämään muualle elimistöön. Kanna lemmikkisi autoon ja eläinklinikalle, jos vain pystyt, neuvoo Agrian asiantuntijaeläinlääkäri Marika Melamies, ELT.

Puremakohta

Puremakohdassa voi useimmiten nähdä kyyn hampaiden jättämät reiät. Kyyn puremaan erittämän myrkyn määrä ja vahvuus vaihtelee. Lievissä tapauksissa puremakohta turpoaa hieman, vaikeammissa tapauksissa kyyn myrkky vaurioittaa koiran elimistöä, mikä voi johtaa jopa lemmikin menehtymiseen.

Kyyn myrkky aiheuttaa puremakohdassa kudostuhoa, turvotusta, kuoliota sekä veren hyytymishäiriöitä. Myöhemmin voi seurata sydämen rytmihäiriöitä, munuaisten vajaatoimintaa sekä nesteen kertymistä keuhkoihin. Kyyn purema hoidetaan levolla, nesteytyksellä sekä eläinlääkärin määräämällä turvallisella kipulääkkeellä (ei tavallisella särkylääkkeellä). Vakavissa tapauksissa eläinlääkäri voi lisäksi antaa lemmikille kyyn myrkyn vasta-ainetta. Vasta-ainetta löytyy useilta eläinklinikoilta eri puolelta Suomea.

Kyyn pureman oireita

Puremakohdassa nähdään ensin mustelmainen värimuutos. Kivulias kudosturvotus kehittyy tavallisesti muutaman minuutin kuluessa, mutta viimeistään 2 tunnin kulutta. Mikäli puremakohdassa ei kahden tunnin kuluttua havaita lainkaan turvotusta, on todennäköistä että kyy ei ole ruiskuttanut myrkkyä pureman yhteydessä.

Jos purema on kuonossa, voi koiran tai kissan koko pää turvota voimakkaasti. Turvotus voi levitä myös suun ja nielun alueelle tukkien hengitysteitä. Turvotus voi pahentua 1-2 päivän aikana puremasta.

Jos purema on tassussa, voi turvotus levitä koko raajaan.

Miten toimin, jos kyy puree lemmikkiäni?

  • Rauhoita eläintä, jotta se pysyisi aloillaan
  • Mikäli purema on raajassa, vältä raajan liikuttamista
  • Mahdollisuuksien mukaan kanna lemmikki autoon ja ota aina yhteyttä lähimpään eläinlääkäriin
  • Älä anna lemmikille kyytabletteja, paitsi jos purema on pään alueella ja turvotus uhkaa tukkia hengitystiet

Harmaa koirakauppa kukoistaa verkossa

help-background-with-dog-1474825431gna

Jäitä hattuun koirakuumeessa -kampanja varoittaa internetin koirailmoituksista: 

Harmaa koirakauppa kukoistaa verkossa

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY muistuttaa kuluttajia Jäitä hattuun koirakuumeessa -kampanjallaan, että vastuullisesti kasvatettu tai välitetty koira on eettinen valinta. Valistusta tarvitaan, sillä yhä useampi lemmikki ostetaan verkon kautta ja ostopäätös tehdään näissä tapauksissa usein söpöjen kuvien ja hinnan perusteella. 

Koiria hankitaan lemmikeiksi yhä enemmän, ja yhä useammat suomalaiset tekevät ostoksiaan verkossa. Tilastokeskuksen tekemän tutkimuksen mukaan Suomen kotitalouksilla oli vuoden 2016 alussa 800 000 koiraa, kun vuonna 2012 koiria oli noin 630 000. Internetiä Suomessa käyttivät vuonna 2017 lähes kaikki 16–54-vuotiaat, ja heistä vähintään 66 prosenttia on ostanut jotain verkosta.

Tämä on vaarallinen yhtälö, sillä eläimet eivät ole tavaroita. Internetin osto- ja myyntipalstoilla tapahtuvan lemmikkikaupan merkittävimpiä ongelmia ovat sääntelyn ja valvonnan puute sekä ostajien tietämättömyys.
– Osa myyntipalstoista valvoo ilmoittelua ja pyrkii toimimaan vastuullisesti, mikä on erittäin hyvää edistystä. Valitettavasti on niitäkin myyntipalstoja, joissa periaatteessa kuka tahansa voi myydä lemmikkejä ja kauppa jää ostajan vastuulle. Myyntipalstoilla koirakuumeilijoita on helppo houkutella hätäisiin ostoksiin suloisilla valokuvilla ja nopealla kaupalla. Lisäksi verkossa koiranostaja voi hyvin vaivattomasti tehdä hintavertailua ja valita edullisimman vaihtoehdon, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Internetissä tapahtuva kaupankäynti on kasvanut koko Euroopan alueella huimasti. Samalla online-kaupasta on tullut Euroopassa yleisimpiä tapoja hankkia lemmikki. Monia eläimiä liikutetaan myyntiin rajojen yli laittomasti. Myynti-ilmoituksissa tästä ei ole välttämättä mainintaa. Salakuljetus saattaa muodostaa riskin eläinten ja ihmisten terveydelle, jos koira tuo mukanaan vaarallisia tauteja.
Internetin myyntipalstoilla myydään paljon myös rekisteröimättömiä rotukoiria ja niin sanottuja vahinkopentuja. Tämäkin on ei-toivottua, harhaanjohtavaa kaupankäyntiä ja mahdollistaa terveysvaatimusten kiertämisen. Yhtään ongelmattomampaa ei ole kaupankäynti sekarotuisiksi ilmoitetuilla koiranpennuilla, jos niiden vanhempia ei ole esimerkiksi tutkittu perinnöllisten sairauksien varalta ja eläinten terveydenhoitoa laiminlyödään. Hämäräperäisestä kaupasta hyötyy siis ainoastaan myyjä, ja se heikentää kuluttajansuojaa ja lisää harmaata taloutta.

– Tämän takia katsomme, että tällä hetkellä koiria voidaan ostaa ja myydä eettisesti käytännössä vain kolmella tavalla. Yksi vaihtoehto on ostaa rotukoira avoimesti toimivalta ja luotettavalta kasvattajalta. Toinen vaihtoehto on ostaa sekarotuinen koira, joka on tunnistemerkitty ja rekisteröity tunnettuun tietokantaan ja jonka asiapaperit ja alkuperä ovat kunnossa. Kolmas ja suositeltavin vaihtoehto on adoptoida koira eläinsuojeluyhdistykseltä, löytöeläintalolta tai luotettavan rescue-järjestöjen kautta, Luukkainen jatkaa.

HESYn Jäitä hattuun koirakuumeessa -kampanja toteutetaan yhdessä Laurean ammattikorkeakoulun liiketalouden opiskelijoiden kanssa. Kampanja huipentuu 7.4. klo 13–15 Sellon kirjastossa järjestettävään yleisötilaisuuteen. Infotilaisuudessa kuullaan useita asiantuntijapuheenvuoroja vastuullisesta koiran hankinnasta. Paikalla on myös erirotuisia koiria, joihin yleisö voi tutustua. Tapahtuman Facebook-sivut: https://www.facebook.com/events/213938022520859/

Evidensia, Hill’s ja kissanomistajat tekevät hyvää: 400 kg ruokalahjoitus löytökissoille

ruorxd94pgv2ku9yjdoh

Evidensia-eläinlääkäriasemat muistuttavat kevään kynnyksellä kissojen leikkauksen ja sirutuksen merkityksestä. Valon määrän lisääntyessä puhkeavat kiimat voivat aiheuttaa kissassa mouruamista ja omistajan hermoja koettelevaa levottomuutta. Tehokkain keino kiiman ehkäisyyn on sterilisaatio- tai kastraatioleikkaus, joka onkin suositeltava toimenpide kaikille kotikissoille. Myös kissan mikrosiruttaminen on tärkeää, sillä rekisteröity siru on halpa henkilöllisyystodistus jonka avulla karannut kissakaveri löytää todennäköisimmin kotiin.

Suomessa katoaa, hylätään tai lopetetaan vuosittain jopa 20 000 kissaa, ja kodittomia tai villiintyneitä kissoja on paljon enemmän kuin niille on tarjolla hyviä koteja. Kissa voi elämänsä aikana synnyttää jopa sata pentua, joten leikkauttaminen on omalle lemmikille tärkeä palvelus.

– Vaikka kissa voi olla hankintahinnaltaan edullinen, on tärkeää muistaa, ettei ilmaista lemmikkiä ole. Hankkiessaan minkä tahansa eläimen omistaja sitoutuu huolehtimaan siitä niin terveyden kuin sairaudenkin hetkellä. Koska kissat ovat erityisen taitavia kätkemään kipunsa, suosittelemme niille eläinlääkärintarkastusta vuosittain. Samalla voidaan tarkistaa myös esimerkiksi kissan rokotustarve, Evidensian eläinlääketieteellinen johtaja Mirja Kaimio kertoo.

Kuvakilpailu kissojen hyväksi kannusti tuhannet kissanomistajat mukaan auttamaan

Kissakampanjoinnin aikana Evidensian Facebookissa järjestämään kuvakisaan osallistui lähes 8000 kissanomistajaa. Yhteistyökumppani Hill’s lahjoittaa jokaisesta kuvasta päiväannoksen kissanruokaa löytökissoille, yhteensä siis noin 400 kg.

– Myös kissan täytyy saada tilanteessa kuin tilanteessa parasta mahdollista hoitoa. Olemme mukana tukemassa toimintaa hylättyjen kissojen aseman ja elämänlaadun parantamiseksi, koska meidän mielestämme jokainen elämä ja jokainen kissa on yhtä arvokas, sanoo Hill’sin asiantuntijaeläinlääkäri Pirkko Syrjäläinen.

Kissanruoka lahjoitetaan Hämeenlinnassa sijaitsevaan Kissakoti Kattilaan, jota ylläpitää Hämeenlinnan kissojen ystävät ry. Kissakoti Kattila valittiin ruokalahjoituksen saajaksi yhdessä kuvakisan voittajan kanssa.

– Olen ollut Kissakoti Kattilassa harjoittelussa ja nähnyt paikan arkea omin silmin. Arvostan sitä, että kissat saavat jäädä Kattilaan asumaan, elleivät ne löydä uutta kotia. Kattila toimii suurilta osin vapaaehtoisvoimin, kuvakilpailun voittaja Tiuku Puro perustelee.

– Kattilassa asuu tällä hetkellä reilut sata kissaa. Lahjoitus tulee todella tarpeeseen, koska kissat tottakai syövät joka päivä, sanoo kissakodissa nyt jo kolmatta vuotta vapaaehtoisena työskentelevä Inka Krus. Itsekin viisi kissaa omistava Krus toivoisi kissojen asemaan ja ihmisten asenteisiin parannuksia.

– Kissojen uskotaan olevan helppoja ja edullisia lemmikkejä. Mutta kissa on perheenjäsen, joka elää parhaimmillaan yli 20 vuotta. Ethän jättäisi muitakaan perheenjäseniäsi hoitamatta? Krus vetoaa.

Pahimmillaan tilanne Kattilassa oli viime vuoden lopussa, jolloin kodittomia kissoja oli yhdistyksen hoivissa yli 200. Kissatalo tulee tänäkin vuonna täyttymään, kun villiintyneet kissat synnyttävät kevään ja kesän aikana pentuja ja syksyllä populaatioita loukutetaan pois pakkasten alta.

Agilityn uudet hallisuomenmestarit ovat selvillä

janita-leinonen-ja-fu-uusivat-hallimestaruustittelinsa-vuodelta-2017.-kuvituskuva-pietarsaaren-eo-karsinnoista-112017.-kuva-jukka-patynen-koirakuvat

Janita Leinonen ja Fu uusivat hallimestaruustittelinsä vuodelta 2017. Kuvituskuva Pietarsaaren EO-karsinnoista (11/2017). Kuva Jukka Pätynen, Koirakuvat

Agilityn hallisuomenmestaruudet kilpailtiin kuluneena viikonloppuna Vantaalla. Tiivistahtisen ja jännittävän kilpailutapahtuman ohessa jaettiin myös viimeiset edustuspaikat Suomen European Open-joukkueeseen, joten jännitettävää riitti tuplaten niin kilpailijoille kuin katsojille.

Vuoden 2018 hallisuomenmestareita ovat:

Minit, yksilöt

  1. Janika Majasaari ja kääpiövillakoira Dafi (Vaasan Agility-Seura)

  2. Sonia Delatte ja shetlanninlammaskoira Stella (Agility-Team Turku)

  3. Tero Liljeblom ja shetlanninlammaskoira Tuima (Järvenpään agilityurheilijat)

Medit, yksilöt

  1. Päivi Männistö-Rahunen ja shetlanninlammaskoira Kisu (Pirku)

  2. Jonna Kannisto ja shetlanninlammaskoira Nana (Hakunilan Seudun Koiraharrastajat)

  3. Iina Kalliomäki ja australianpaimenkoira Typy (Hakunilan Seudun Koiraharrastajat)

Maksit, yksilöt

  1. Janita Leinonen ja bordercollie Fu (Littoisten Agility Warriors)

  2. Sari Vähäniitty ja bordercollie Uri (Joensuun Agilityurheilijat)

  3. Jaakko Suoknuuti ja bordercollie Dao (Littoisten Agility Warriors)

 

Minit, joukkueet

  1. Helsingin Agility Urheilijat ry (HAU)

  2. Tampereen Seudun Koirakerho ry (TAMSK)

  3. Itä-Helsingin Agilityharrastajat ry (I-HAH)

Medit, joukkueet

  1. Järvenpään agilityurheilijat ry (JAU)

  2. Sawon Agilityurheilijat ry (SWAU)

  3. Tampereen Seudun Koirakerho ry (TAMSK)

Maksit, joukkueet

  1. Turun Seudun Agilityurheilijat ry (TSAU)

  2. Tampereen Seudun Koirakerho ry (TAMSK)

  3. Littoisten Agility Warriors ry (LAW)

Vuoden 2018 EO-joukkuekokoonpano

Seuraavat koirakot ovat ansainneet paikan 27.—29.7.2018 Itävallassa käytävään European Open-kilpailuun:

Minit

  • Anni Komulainen ja shetlanninlammaskoira Ralli
  • Iida Vakkuri ja shetlanninlammaskoira Hunni
  • Annina Myllyaho ja parsonrusselinterrieri Elmo
  • Janika Majasaari ja kääpiövillakoira Dafi
  • Jarmo Kumpulainen ja kääpiövillakoira Rosso
  • Sonia Delatte ja shetlanninlammaskoira Stella
  • Virpi Koski ja jackrussellinterrieri Rumba
  • Ira Mikkanen ja shetlanninlammaskoira Carma

Medit

  • Jonna Kannisto ja shetlanninlammaskoira Nana
  • Ville Liukka ja espanjanvesikoira Ronja
  • Sami Suvanto ja lyhytkarvainen pyreneittenpaimenkoira Siili
  • Eeva Ihatsu ja keskikokoinen villakoira Ville
  • Ville Liukka ja espanjanvesikoira Oodi
  • Anniina Salo ja keskikokoinen villakoira Svante
  • Päivi Männistö-Rahunen ja shetlanninlammaskoira Kisu
  • Jade Erkko ja espanjanvesikoira Esso
  • Katja Kumpulainen ja shetlanninlammaskoira Elmo
  • Otto Niinikoski ja kooikerhondje Rooney
  • Suvi Reini ja kooikerhondje Maggie
  • Matti Kautiainen ja parsonrusselinterrieri Cosmo

Maksit

  • Elina Jänesniemi ja bordercollie Etna
  • Janita Leinonen ja bordercollie Fu
  • Sari Vähäniitty ja bordercollie Uri
  • Pasi Kangas ja bordercollie Wiu
  • Juha Orenius ja bordercollie Rhea
  • Niina-Liina Linna ja bordercollie Thor
  • Mikko Aaltonen ja bordercollie Yks
  • Anna-Maria Niemelä ja bordercollie Lewis
  • Juha Orenius ja bordercollie Gaia
  • Kim Kurkinen ja belgianpaimenkoira groenendael Zorro
  • Nina Venäläinen ja bordercollie Riot
  • Jaakko Suoknuuti ja bordercollie Dao

Ohjaajat vahvistavat viimeistään huhtikuun aikana ottavatko he vastaan paikan joukkueessa, jonka jälkeen joukkueen kokoonpano vahvistetaan. Mikäli koirakko estyy ottamasta paikkaa vastaan, tarjotaan sitä varakoirakkolistalla oleville tulosten mukaisessa järjestyksessä.

Pääsiäisvaarat kissoille ja koirille

96cac09a6448ba65_800x800ar

Pääsiäisen koristeet, kukat ja herkut voivat aiheuttaa vaaratilanteita kodin lemmikeille. Lue mitkä pääsiäistuotteet kannattaa pitää koirien ja kissojen ulottumattomissa sekä miten voit viettää pääsiäistä turvallisesti lemmikkiesi kanssa.

Pääsiäissuklaa

Pääsiäisenä moni koti on täynnä erilaisia pääsiäissuklaita. Koiratalouksissa suklaat kannattaa kuitenkin säilyttää koiran ulottumattomissa, sillä suklaa on koiralle vaarallista.

Suklaa sisältää teobromiinia, jota koiran ruoansulatuselimistö ei pysty pilkkomaan ja siksi se voi aiheuttaa koirille myrkytyksen. Mitä tummempaa suklaa on, sitä enemmän teobromiinia se sisältää. Teobromiinin sietokyky on yksilöllistä ja riippuu muun muassa koiran koosta ja suklaan kaakaopitoisuudesta. Yleisesti ottaen 10-kiloinen koira voi saada myrkytysoireita syötyään 100–200 g maitosuklaata tai 25-50 g tummaa suklaata.

Tavallisia suklaamyrkytyksen oireita ovat kuolaaminen, oksentelu, vatsavaivat, erityisen kova jano ja pissahätä. Koira voi myös täristä, vaikuttaa levottomalta sekä saada kramppeja ja sydämentykytystä. Tarkkaile aina koiran vointia, jos se on varmasti tai mahdollisesti syönyt suklaata. Jos koiralla ilmenee myrkytyksen oireita, ota heti yhteyttä eläinlääkäriin.

Kannattaa myös huolehtia, etteivät ihanasti suklaalle tuoksuvat, leluyllätyksen sisältävät muoviset munat jää lemmikkien ulottuville. Ahne lemmikki saattaa hotkaista muovisen munan kokonaisena ja se voi pahimmassa tapauksessa aiheuttaa suolen tukkeutumisen.

Pääsiäisruoat

Monet pääsiäisruoat ja niiden jämät olisivat koiran tai kissan mieleen, mutta ne sisältävät yleensä paljon suolaa ja rasvaa eivätkä ole lemmikeille hyväksi. Älä siis anna lemmikille pääsiäisruokien jämiä, sillä ne voivat aiheuttaa vatsa- ja suolisto-ongelmia ja joissakin tapauksissa jopa suolamyrkytyksen.

Jos haluat hemmotella lemmikkiäsi pääsiäisherkulla, anna mieluummin annos jotain erityisen herkullista koiran- tai kissanruokaa tai koiralle jokin herkullinen puruluu.

Höyhenet ja pääsiäiskoristeet

Höyhenet ja muut pääsiäiskoristeet ovat monen lemmikin silmissä hauskoja leluja. Syötynä (tai tuhottuna) koristeet ja niiden osat voivat kuitenkin aiheuttaa haavoja lemmikin suuhun, juuttua hampaiden väliin tai nieluun, tai lemmikki saattaa niellä ne. Pahimmassa tapauksessa suolistoon juuttunut esine voidaan joutua poistamaan leikkauksen avulla. Säilytä siis mahdollisesti vaaralliset pääsiäiskoristeet lemmikkien ulottumattomissa.

Voit leikkiä lemmikin kanssa höyhenillä ja muilla hauskoilla koristeilla, mutta varmista, ettei lemmikki niele mitään ja kerää lelukoristeet pois leikkihetken jälkeen. Jotta koristeet eivät olisi niin houkuttelevia, kannattaa leikkiä lemmikin kanssa sen omien lelujen kanssa. Kissa tai koira saattaa nimittäin alkaa tuhota pääsiäiskoristeita paremman tekemisen puutteessa.

Pääsiäiskukat

Monet kukat ja kasvit kuuluvat pääsiäiseen, mutta tietyt kukat ovat kissoille myrkyllisiä, muun muassa narsissi ja pääsiäislilja. Kissa saattaa haluta tutkia kukkia ja jopa maistella niiden lehtiä, joten kissalle myrkylliset kukat kannattaa sijoittaa sellaiseen paikkaan, jonne kissa ei pääse. Toinen vaihtoehto on hankkia vain kissoille vaarattomia kasveja tai tekokasveja.

Kynttilät

Jos kotonasi on kissoja, ole erityisen varovainen kynttilöiden kanssa ja sijoita kynttilät kissan ulottumattomiin. Kynttilän liekki voi polttaa uteliaan kissan viiksikarvoja, kissan häntä voi osua liekkiin tai kissa voi pudottaa koko kynttilän alas ja aiheuttaa tulipalon tai muun vaaratilanteen.

Lyhdyt ja tuikut ovat pitkiä kynttilöitä turvallisempia, mutta varmista silloinkin, ettei kissa pysty kaatamaan tai pudottamaan niitä. Jos kissa on todella utelias, turvallisin vaihtoehto on hankkia vain sähköisiä tai paristollisia kynttilöitä.

Vietä pääsiäistä turvallisesti

Hyödynnä pääsiäisen vapaapäivät tekemällä pitkiä kävelylenkkejä koirasi kanssa. Valitse joku uusi, tavallista pidempi kävelyreitti pääsiäisen ulkoilua varten, menkää esimerkiksi kansallispuistoistoon, johonkin uuteen koirapuistoon tai valitse vain joku uusi polku tutussa ulkoilumaastossa. Pitkä kävelylenkki koiran kanssa on myös hyvää liikuntaa pääsiäisherkkujen vastapainoksi. Valjaissa kulkemiseen tottuneen kissan voi tietysti myös ottaa mukaan ulkoilemaan.

Toinen tapa juhlistaa pääsiäistä lemmikin kanssa on keksiä hauskaa aktivointia koirallesi tai kissallesi. Voit esimerkiksi piilottaa nameja tyhjän kanamunakennon tai vessapaperirullan sisään tai aktivointileluun.

Selvitä ennen pääsiäistä missä on lähin päivystävä eläinlääkäri tai klinikka – varsinkin, jos vietätte pääsiäistä jonkun luona kylässä ja lemmikit tulevat mukaan. Voit säästää kallisarvoista aikaa, kun hätätilanteessa ei tarvitse kuluttaa aikaa klinikoiden aukioloaikojen selvittelyyn.

Jade Ylitalo & Marika Melamies, ELT

Agria Eläinvakuutus on eläimiin erikoistunut vakuutusyhtiö, joka tarjoaa kattavia vakuutuksia kissoille ja koirille.

Moni ei-toivottu kissanpentu saa alkunsa keväällä – PESU ry muuttaisi koirien ja kissojen tunnistusmerkinnän pakolliseksi

beautiful-cat-1463991290P5W

Näihin aikoihin pistetään alulle kesän ensimmäiset kissanpennut. Niistä moni päätyy joko ihmisen hävittämäksi tai entisestään kasvattamaan villiintynyttä kissalaumaa. Leikkaaminen estäisi ei-toivottujen pentujen ja hallitsemattomien kissapopulaatioiden syntymisen, mutta kissa kärsii halvan lemmikin maineesta: kaikki eivät halua maksaa kissan sterilisaatiosta.

Myös pakollinen tunnistusmerkintä ja omistajatietojen rekisteröinti ehkäisisi kissapopulaatioiden syntymistä tehokkaasti. Tunnistusmerkityllä kissalla on aina omistaja, jonka voi saattaa vastuuseen kissan hylkäämisestä.

Pirkanmaan eläinsuojeluyhdistys (PESU ry) katsoo, että uuden eläinten hyvinvointilain luonnoksessa ongelmakohtia, joissa eläinten hyvinvointi sivuutetaan. Yksi keskeinen puute on juuri koirien ja kissojen pakolliseen tunnistusmerkinnän ja rekisteröinnin puute. Tunnistuskeinolla helpotettaisiin löytöeläimiä vastaanottavien tahojen työtä ja säästettäisiin tulevien maakuntien löytöeläintoiminnasta syntyviä kuluja.

– Tunnistusmerkintä ja rekisteröinti nopeuttaisi löytöeläinten kotiutumista, jolloin niiden hoitomaksut eivät koituisi maakuntien maksettaviksi. Pirkanmaalla viime vuosina kasvanut kodittomien eläinten määrä on kuormittanut vapaaehtoisia. Kodittomiin eläimiin kuuluvat myös niin sanotut populaatiokissat ja löytöeläimet, joita eläinsuojeluyhdistys vastaanottaa resurssiensa mukaan löytöeläinten talteenottopaikoista 15 vuorokauden jälkeen. Kodittomat eläimet voivat olla vapaaehtoisten hoidossa pitkiäkin aikoja ja tällöin myös eläinten hoitokulut jäävät yhdistyksen harteille, sanoo PESUn varapuheenjohtaja Annika Salomaa.

Lakiluonnos jättää monella tapaa huomioimatta tuotantoeläinten hyvinvoinnin, ja tuotantoeläimiä koskevat poikkeussäännöt estävät luonnokseen kirjattujenkin parannusten toteutumisen.

PESU ry pitää vakavana puutteena myös sitä, että turkiseläinten kohteluun ei ehdoteta lakiluonnoksessa muutoksia. Turkistuotannon eettisyys herättää paljon keskustelua, eikä uudessa laissa saisi sivuuttaa turkiseläinten hyvinvointia. Lakiluonnos ei pyri tasapuolisesti turvaamaan eri eläinryhmien hyvinvointia, kun turkiseläinten ohella kaloja ei ole uudistuksessa juuri huomioitu.

– PESUssa on toivottu, että pitkään odotettu lakiuudistus toisi helpotusta niin eläimille kuin niiden parissa työskenteleville. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että kaavailluissa muutoksissa ei huomioida riittävästi eläinsuojelun todellisia tarpeita, vaan niissä jäädään kauas eläinsuojelutyötä tekevien toivomista tavoitteista.

Laki ei takaisi eläimille edes vettä

SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto on useaan otteeseen tuonut esiin sen, että lakiluonnoksessa ei turvata eläimille myöskään vedensaantia. Luonnoksen mukaan eläimillä tulee olla sopivassa määrin vettä. Nykyisessä eläinsuojelulaissa vaaditaan vastaavaa riittävää vedensaantia, ja muotoilussa on huomattu vakavia ongelmia. Asiantuntijat ovat puhuneet sen puolesta, että laissa määrättäisiin jatkuvasta vedensaannista eläinten pysyvissä pitopaikoissa.

– Valvontaeläinlääkärit ovat kertoneet, että vedensaannin valvonta on lain nykymuodossa käytännössä mahdotonta, eikä eläimen janossa pitämiseen päästä puuttumaan, ellei kyseessä ole jo erittäin vakava tapaus. Lisäksi nykyinen muotoilu ei velvoita antamaan eläimelle vettä edes silloin kun janon tunne syntyy. Onkin korkea riski siihen, että osa eläimistä joutuu kokemaan pitkittynyttä janoa, sanoo SEY toiminnanjohtaja, eläinlääkäri Kati Pulli.

Lakiin oltiin valmisteluvaiheessa kirjaamassa asiantuntijoiden suosituksen mukaan vaatimus jatkuvasta vedensaannista. Maatalousministeri Jari Leppä kuitenkin poisti muutoksen.

– Eläimen pitäisi saada juoda vettä silloin kun se haluaa, koska sillä on niin valtava merkitys eläimen hyvinvoinnille. Asian pitäisi olla itsestään selvä.
Lisätietoja:

SEYn ja Animalian Eläinlaki-vetoomus taustaperusteluineen: http://elainlaki.fi/

http://www.elainsuojelulaki.fi/

Pirkanmaan eläinsuojeluyhdistyksen kotisivut: http://pesu.org/

Koiraverolain kumoaminen lisäisi lemmikinomistajien yhdenvertaisuutta

6fa724bd-10d5-4847-8206-0b17f726a534-w_960

Kuva: Jukka Pätynen

Suomen Kennelliitto on vastannut valtiovarainministeriön lausuntopyyntöön koiraverolain kumoavan lain luonnoksesta. Kennelliitto jakaa vahvasti lakiesityksen näkemyksen siitä, ettei 1800-luvulta juontuvan koiraverolain olemassaololle ole enää perusteita. Koiran omistamisen verottamista voidaan pitää epätarkoituksenmukaisena myös siksi, että koiralla on tutkitusti myönteisiä vaikutuksia ihmisen terveydelle ja hyvinvoinnille.

Valtiovarainministeriö julkaisi helmikuun alussa lakiluonnoksen, jolla kumottaisiin voimassa oleva koiraverolaki. Ehdotettua lakimuutosta perustellaan vanhentuneella lainsäädännöllä sekä sillä, että kaikissa Suomen kunnissa on luovuttu veron perimisestä muun muassa tuottoon nähden suhteettoman suurten perimis- ja hallintokustannusten vuoksi.

Suomen Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen kiittelee paikallisaktiiveja, kuntia ja valtiovarainministeriötä siitä, että epäoikeudenmukaisen verolain jääminen historiaan on nyt lähempänä kuin koskaan.

– Kuolleeksi kirjaimeksi jääneen koiraverolain kumoaminen olisi periaatteellisella tasolla merkittävä edistysaskel kuntalaisten ja lemmikinomistajien yhdenvertaisuuden näkökulmasta. On myös huomion arvoista, että viime vuosina on saatu selvää tieteellistä näyttöä koiran positiivisista vaikutuksista omistajansa terveydelle ja hyvinvoinnille. Voidaan perustellusti olettaa, että nämä vaikutukset välittyvät myös kansanterveyteen ja -talouteen, Lehkonen näkee.

Esimerkiksi viime vuonna julkaistun 3,4 miljoonan ihmisen aineistoon nojanneen ruotsalaistutkimuksentuloksista selvisi, että koiran omistaminen on yhteydessä varsinkin yksinasuvien alentuneeseen riskiin sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Suomen Kennelliitto puolestaan julkaisi vuosina 2014ja 2016THL:n Terveys 2000 -aineistoon sekä yli 9000 vastaajan kyselyyn perustuvat tutkimukset, joista ilmenivät koiran yllättävänkin laaja-alaiset myönteiset vaikutukset omistajansa terveydelle ja psykososiaaliselle hyvinvoinnille. Koira vähentää erityisesti naimattomien ja leskien yksinäisyyttä, millä on väestön ikääntyessä ja yhden hengen kotitalouksien yleistyessä entistäkin tärkeämpi merkitys.

Koiravero pohjautuu 1800-luvun keisarilliseen asetukseen

Alun perin koiraverolla on vuonna 1894 annetun keisarillisen asetuksen nojalla maksettu korvauksia vesikauhuun kuolleista kotieläimistä. Lakiluonnoksen mukaan jo nykyisen koiraverolain tullessa voimaan vuonna 1980 katsottiin, ettei verolla ole suoraan koirakantaan liittyviä syitä. Kunnat saivat vuonna 1991 oikeuden päättää itsenäisesti verosta luopumisesta, ja viime vuoden marraskuussa Helsinki ja Tampere liittyivät viimeisinä joukkoon.

Suomen Kennelliitto ajoi vuonna 2011 Helena Sunin puheenjohtajakaudella koiraverolain kumoamista hallitusohjelmaan, mutta aika ei vielä tuolloin ollut kypsä asian etenemiselle.

– Koiraveron tuottoa ei Suomen 100-vuotisen itsenäisyyden aikana ole käytetty siihen tarkoitukseen, mihin se säädettiin. Koiraveron kerääminen vain yhdeltä harrastusmuodolta on epäoikeudenmukaista. Tasa-arvoisuuden pitäisi olla tavoite kaikissa asioissa, Suomen Kennelliiton kunniapuheenjohtaja Suni sanoo.

Lausuntokierros päättyy tänään. Muissa valtiovarainministeriön sivuilla tähän mennessä julkaistuissa lausunnoissa joko puolletaan koiraverolain kumoamista suoraan tai ei löydetä huomautettavaa esityksestä.