Koko perheen lemmikkimessut ensimmäistä kertaa Tampereella 1.–2.9.

lemmikkimessut

Arvokkaita vinkkejä pörröisen, siivekkään tai suomuisen perheenjäsenen kanssa elämiseen on tarjolla heti syyskuun alussa Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa järjestettävillä upouusilla Lemmikki Tampere 18 -messuilla. Paikalla on tuhansia lemmikkieläimiä, noin 80 lemmikkitarvikkeita myyvää ja tietotaitoaan tarjoavaa näytteilleasettajaa sekä vauhdikasta ja eläintietoutta kartuttavaa ohjelmaa. Mukana on koirien, kissojen ja jyrsijöiden lisäksi myös eksoottisempia lemmikkejä kuten lintuja, matelijoita, kaloja, minipossuja ja siilejä. Laajojen kissa- ja koiranäyttelyiden sekä kovatasoisten kilpailujen ja näytösten odotetaan houkuttelevan messuille tuhansia kävijöitä. Messuilla kisataan muun muassa agilityssa, kanien estekilpailuissa, koiranäyttelyissä sekä kansainvälisissä kissanäyttelyissä. Lisävuoro 14Y kulkee messuille kahdesti tunnissa.

Aktiivisille harrastajille messut tarjoaa tilaisuuden kisata yhdessä lemmikin kanssa erilaisissa kilpailuissa. Suomen Kennelliitto ja Pirkanmaan Rotukissayhdistys järjestävät messujen pentunäyttelyt, Ylöjärven Koirakerho ry järjestää kaksipäiväiset agility-kilpailut ja esimerkiksi kanien kesken kisataan estekilpailussa. Lisäksi ohjelmassa on seminaareja, tietoiskuja ja runsaasti näytöksiä ja näyttelyitä. Ohjelman kautta pääsee tutustumaan erilaisiin lemmikkieläinten kanssa harrastettaviin lajeihin, saamaan inspiraatiota omaan tekemiseen ja tutustumaan erilaisiin lajeihin kuten flyballiin, koirafrisbeehen ja tokoon.
Tutustu ohjelmaan: www.lemmikkimessut.fi (Kävijälle / Ohjelma)

Apua arjen pulmiin – harrastajien ja ammattilaisten tietotaito kaikkien saatavilla

Monessa kotitaloudessa kesä on ollut lemmikin hankinnan aikaa, sillä loma-aikana uuden perheenjäsenen kanssa elämiseen on ollut enemmän aikaa totuttautua. Esimerkiksi koiria rekisteröidään kuitenkin suhteellisen tasaisesti läpi vuoden.

kani_kuvapankkikuva

akvaario

– Koiran hankinta on aina suuri päätös eikä sitä tulisi ajoittaa vain tiettyyn vuodenaikaan tai lomakauteen. Tärkeintä on löytää itselle parhaiten sopiva rotu sekä vastuullinen kasvattaja, josta on apua läpi koiran elämän, kuvaa Suomen Kennelliiton asiantuntija Laura Lehdistö.

Messuilla muun muassa Kennelliiton osastolta saa käytännön neuvoja koiran hankintaan sekä tietysti hoitoniksejä, harrastusvinkkejä ja apua arjen pulmiin. Tuoreelle lemmikin omistajalle tai lemmikistä haaveilevalle messuohjelmassa on myös tietopaketteja koiran käytösongelmien selvittämiseen, luotettavan kasvattajan valintaan sekä koiranpennun oikeaoppiseen ruokintaan. Myös tapahtuman näytteilleasettajilla on laajasti tietoa alasta sekä kattava välinetarjonta lemmikistä riippumatta – löytöjä voi luonnollisesti tehdä messuhinnoin.

Harrastajien ja ammattikasvattajien tietoa ja innostusta kannattaa hyödyntää erityisesti, jos eksoottisemmatkin lemmikit kiinnostavat. Eksoottisia lemmikkejä on messuilla esittelyssä poikkeuksellisen laajasti. Messuilla ovat mukana esimerkiksi Suomen Herppiharrastajat, Suomen minipossu-, kesyrotta- hamsteri-, lemmikkikani- ja siiliyhdistykset; Tampereen seudun fretit ry, Pirkanmaan Nakertajat ry sekä Tampereen Akvaarioseura.

Lemmikki Tampere 18, 1.–2.9.2018, Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen A- ja E-hallit sekä ulkoalue. Avoinna molempina messupäivinä klo 10–17. Päiväliput ennakkoon: aikuiset 8,50 €, lapset (3–15 vuotta) 5 €, perhelippu (2 aikuista, 2 lasta) 22 €. Päiväliput ovelta: aikuiset 10 €, lapset (3–15 vuotta) 6 €. Lemmikki Tampere 18 -tapahtuman järjestää Tampereen Messut Oy. Tapahtuma järjestetään ensimmäistä kertaa.

LISÄTIEDOTwww.lemmikkitampere.fiFacebookwww.facebook.com/lemmikkitampere
Twitter@TampereenMessutInstagram@tampereenmessut, #LemmikkiTre
Tampereen Messut Oy, www.tampereenmessut.fi

Onko lemmikilläsi turha mikrosiru? – Suomeen tarvitaan keskitetty lemmikkirekisteri

dogs-playing-on-meadow-3872x2592_32743

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESYn mielestä Suomen nykyiset lemmikkien tunnistusmerkintäkäytännöt eivät ole toimivia. Tällä hetkellä lemmikkinsä tunnistusmerkitsevällä ei ole velvollisuutta ilmoittaa eläimen tietoja mihinkään rekisteriin ja liian monet eri rekisterit mitätöivät koko tunnistamisjärjestelmän idean.

Suomessa on lukuisia toisistaan erillisiä eläintietokantoja, joihin tunnistusmerkityn lemmikin tiedot voi kirjata. Suomen Kennelliitolla on koirille ja Suomen Kissaliitolla kissoille omat rekisterinsä, joihin voi tallentaa myös maatiaiskissan ja monirotuisen koiran tiedot. Lisäksi tunnistusmerkittyjen eläinten tietokantoja ylläpitävät ainakin Turvasiru-verkkopalveluSiruhaku.fi-verkkopalveluunpotilastietonsa tallentavat eläinlääkäriasemat sekä vapaaehtoisvoimin toimiva mikrosiru.com. Omat rekisterinsä on yleensä myös kodittomia eläimiä auttavilla eläinsuojeluyhdistyksillä.

Näin monen erillisen rekisterin olemassaolo vaikeuttaa löytöeläimen omistajan jäljittämistä: viranomaisten ja löytöeläintalojen on mahdotonta tietää, mistä rekisteristä heidän kannattaa etsiä tunnistusmerkityn eläimen omistajan tietoja. Tunnistusmerkittykään löytöeläin ei siis välttämä palaudu alkuperäiseen kotiinsa.

– Mikrosirusta ei ole mitään hyötyä, jos eläimen tietoja ei ole missään rekisterissä tai eläimen tietojen etsintä useasta eri rekisteristä osoittautuu hankalaksi tai jopa mahdottomaksi, kun nykyisten eläintietokantojen ylläpitäjistä ja lukumäärästä ei ole mitään tietoa. Tunniste kyllä huomataan, mutta eläimen omistajaa ei välttämättä löydetä. Tunnistusmerkinnän yhteydessä olisikin aina painotettava, että omistajan on syytä rekisteröidä lemmikkinsä tiedot johonkin tunnettuun eläintietokantaan ja ne on pidettävä ajan tasalla, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Jos talteenottopaikkaan päätyneen mikrosirutetun ja rekisteröidyn löytöeläimen omistajan jäljittäminen on hidasta, eläin voi joutua 15 vuorokauden lakisääteisen säilytysajan jälkeen lopetettavaksi tai myydyksi uudelle omistajalle.

– Tämä on ahdistavaa omistajille ja kohtalokasta lemmikeille. Tulevassa eläinsuojelulaissa löytöeläimen säilytysaika uhkaa vielä lyhentyä kymmeneen vuorokauteen, Luukkainen lisää.

Sirutus- ja rekisteröintipakko ratkaisisi monta ongelmaa

HESY on moneen otteeseen esittänyt vaatimuksen, että Suomeen on perustettava kaikki kunnat kattava, keskitetty lemmikkieläinrekisteri. Tähän tietokantaan tallennettaisiin kaikkien tunnistusmerkittyjen eläinten tiedot. Lisäksi maakohtainen rekisteri olisi hyvä yhdistää johonkin EU-maat kattavaan lemmikkirekisteriin, kuten esimerkiksi Europetnet-tietokantaan.

Tällä hetkellä lemmikkien tunnistusmerkitseminen ja rekisteröinti on Suomessa vapaaehtoista, mutta maa- ja metsätalousministeriö selvittää parhaillaan virallisen koira- ja kissarekisterin perustamista. HESY on hyvillään siitä, että ministeriö selvittää rekisterin tarvetta, ja muistuttaa, että keskusrekisteri edistäisi löytöeläinten asemaa.

Ruotsissa koirien pakollinen tunnistusmerkitseminen ja rekisteröiminen keskusrekisteriin on edesauttanut merkittävästi löytökoirien palautumista alkuperäisiin koteihinsa. Länsinaapurissa peräti 90 prosenttia talteenottopaikkoihin päätyvistä koirista palaa omistajilleen 24 tunnin sisällä.

– Pakollisen tunnistusmerkinnän ja rekisteröinnin avulla kyettäisiin hillitsemään myös eläinten salakuljetuksia ja pentutehtailua, edistämään vastuullista eläimenpitoa ja ennaltaehkäisemään eläinvarkauksia. Lisäksi kuluttajansuoja ja kansanterveydellisten uhkien ehkäiseminen paranisivat nykyisten sääntelemättömien lemmikkimarkkinoiden aikana, sanoo Luukkainen.

Koirien tunnistusmerkitseminen ja rekisteröinti on määrätty pakolliseksi jo lähes kaikissa EU-maissa: 28 jäsenvaltiosta säädös on voimassa 24 maassa. Koirien tunnistusmerkintä- ja rekisteröintivelvoitetta ei ole Suomessa, Puolassa, Tšekin tasavallassa eikä Saksassa lukuun ottamatta muutamia alueita/osavaltioita. Kissojen tunnistusmerkintä- ja rekisteröintivelvoite laahaa vielä kehityksestä jäljessä ja on tiettävästi pakollista tällä hetkellä vain kolmessa EU-maassa: Belgiassa, Kreikassa ja Ranskassa.

Kissojen maailmannäyttely kerää lokakuussa toista tuhatta kissaa Tampereelle

Burma - kuvaaja Pauli Araneva (1)

Burma – kuvaaja Pauli Araneva

FIFen (Fédération Internationale Féline) vuosittainen kissojen maailmannäyttely järjestetään tänä vuonna Tampereella 27.–28. lokakuuta. Tampereelle odotetaan toista tuhatta kissaa omistajineen ensi sijassa Euroopasta. Näyttelyn järjestelyistä vastaa Suomen Kissaliitto ry ja työ tehdään pääasiassa vapaaehtoisvoimin. Ilmoittautuminen näyttelyyn on alkanut tänään ja päättyy 25. syyskuuta.

Kissojen maailmannäyttely järjestetään Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa (TESC) lokakuun viimeisenä viikonloppuna 27.–28.10.2018. Maailmannäyttely on suurin Suomessa järjestetty kissanäyttely koskaan, sillä se kerää eri puolilta maailmaa yli 30 maasta toista tuhatta maailman kauneinta kissaa kilpailemaan kauneimman kissan tittelistä. Maailmannäyttelyyn voivat osallistua niin rotu- kuin kotikissat, jotka ovat aiemmin meritoituneet näyttelyissä.

– Tavoittelemme jopa toista tuhatta kissaa omistajineen Tampereelle lokakuun lopussa. Useimmilla on jo matkat ja majoitus järjestetty, vaikka ilmoittautuminen on alkanut vasta tänään. Odotamme runsaasti osallistuja Suomesta ja Euroopasta, jonka lisäksi maailmannäyttelyihin on perinteisesti matkattu myös kauempaa, esimerkiksi Brasiliasta ja Kiinasta, kertoo kissojen maailmannäyttelyn viestinnästä vastaava Outi Vallenius.

Näyttelyyn toivotaan myös runsaasti yleisöä, sillä Tampereen sijainti on keskeinen ja kissanäyttely edullinen retkikohde koko perheelle.

– Maailmannäyttely tarjoaa yleisölle harvinaisen tilaisuuden tutustua laajasti erilaisiin kissoihin ja rekisteröityneisiin kissakasvattajiin. Paikalla on neuvoja antamassa rotuyhdistyksiä sekä kissatarvikkeiden myyjiä. Tavoitteenamme on maailmannäyttelyn kautta edistää kissojen arvostusta ja parempaa kohtelua sekä edistää kissaharrastuksen leviämistä Suomessa, kertoo Vallenius.

Näyttely on auki yleisölle sekä lauantaina että sunnuntaina kello 10–18. Ennakkoon ostettavien päivälippujen hinnat ovat lapsilta (alle 16-vuotiaat) 6,50 ja aikuisilta 11,50 euroa. Kahden päivän lippu maksaa 16,50 euroa. Yleisölippuja voi ostaa ennakkoon Tiketin kautta osoitteessa: https://bit.ly/2Oq8cYW

Kissojen maailmannäyttely järjestettiin Suomessa edellisen kerran vuonna 2002.

Koira kestää kuumuutta huonommin kuin moni lemmikin omistaja tietää

c1orqevmve9eyy1qrz99

Koiran jättämisestä yksin autoon varoitellaan joka kesä. Moni lemmikin omistaja ei kuitenkaan tiedosta, että koira voi saada lievän lämpöhalvauksen yllättävän helposti myös aurinkoisella kotipihalla tai lenkillä rasittuessa, vaikka lämpötila ei itsestä tuntuisikaan vielä liian kuumalta.

– Vahinkoilmoituksia koiran hoidattamisesta lämpöhalvauksen vuoksi tulee Ifiin aina hellejaksojen aikana. Riskiryhmään kuuluvat etenkin pienet pennut, iäkkäät sekä sairaat koirat. Roduista lyhytkuonoiset rodut, kuten mopsit ja ranskanbulldoggit, kestävät erittäin huonosti kuumuutta, koska lyhyiden hengitysteiden vuoksi kuuma ilma ei ehdi viilentymään ennen kuin se menee keuhkoihin, kertoo Ifin eläinlääkäri ja eläinvakuutusten tuotepäällikkö Heidi Elomaa.

Toisin kuin voisi luulla, lyhyt turkki etenkin mustana altistaa pitkää turkkia enemmän lämpöhalvaukselle, koska auringon paahde pääsee siitä suoraan iholle.

– Kuumana päivänä lenkit pitää ajoittaa aikaiseen aamuun ja myöhäiseen iltaan ja jättää keskipäivällä myös pihalla leikittäminen väliin. Koiraa voi olla myös tarpeen ohjata aurinkoisella pihalla varjoon. Nykyään koiran saa ottaa monelle terassille mukaan, mutta silloin omistajankin pitää istua varjossa ja varata raikasta juomista myös lemmikille, muistuttaa Elomaa.

Aurinkoisina kesäpäivinä lenkkeillessä kannattaa huomioida lisäksi asfaltin kuumeneminen.

– Harva on testannut itse paljasjaloin, kuinka polttavaksi asfaltti kuumenee. Koiran tassut ovat kuitenkin yhtä lailla herkät. Jos on joutunut kävelyttämään koiraa kuumalla asfaltilla, tassut tulee tarkastaa ja tarvittaessa hoitaa kärsineitä anturoita esimerkiksi tassurasvalla.

Reagoi nopeasti koiran poikkeavaan käytökseen

Tarkkaile lämpimällä säällä, että lemmikki on levollinen, halukas juomaan ja sen hengitystiheys tasaantuu normaalisti rasituksen jälkeen.

– Nämä merkit kertovat, että kaikki on kunnossa. Sen sijaan reagoimista vaativia hälytysmerkkejä ovat, jos koira ei toivu rasituksesta, läähättää jatkuvasti ja alkaa pahimmillaan mennä veltoksi ja reagoimattomaksi, Elomaa painottaa.

Ensihoitona koira pitää viedä viileään paikkaan, kuten kylmälle kaakelilattialle, ja pyrkiä viilentämään kehoa valelemalla sitä viileällä vedellä etenkin alaraajoista. Päätä voi viilentää asettamalla kylmän, märän pyyhkeen pään päälle. Koiralle tulee tarjota raikasta vettä, mutta ei pakkojuottaa.

– Nämä ohjeet toimivat, vaikka koira olisi vain uupunut lämmöstä eikä kyse olisi varsinaisesta lämpöhalvauksesta. Jos oireet ovat vakavampia ja viittaavat jo lämpöhalvaukseen, on lähdettävä välittömästi lähimmälle eläinlääkäriklinikalle. Kuljetuksen aikana auto on saatava pidettyä mahdollisimman viileänä, eli paras paikka koiralle ei ole esimerkiksi farmariauton takatila. Lämpöhalvauksessa elimistön lämmönsäätelykeskus on vaurioitunut ja ruumiinlämpö nousee vaarallisen korkealle, jolloin tila on hengenvaarallinen, Elomaa toteaa.

Etäeläinlääkäri antaa ensineuvoja

Lämpöhalvauksesta johtuvia eläinlääkärikuluja korvataan Ifissä koiravakuutuksesta. Ifin eläinvakuutusasiakkaat voivat hyödyntää myös etäeläinlääkäripalvelua, jossa eläinlääkäriltä saa neuvontaa, ensihoito-ohjeita ja suosituksia jatkohoitopaikasta videoyhteyden avulla nopeasti ja paikasta riippumatta.

– Etäeläinlääkäri on erityisen kätevä kesällä, kun lemmikin kanssa reissataan ja mökkeillään ja lähimpään eläinlääkäriin on usein pitkä matka. Videoyhteyden avulla eläinlääkäri neuvoo ja tuo mielenrauhaa useimmissa kesällä tyypillisissä tapaturmissa ja sairauksissa, kuten hyönteisten puremissa, ihottumissa ja tassuhaavoissa, muistuttaa Elomaa.

Ifin yhteistyökumppani, huhtikuussa Suomessa toimintansa aloittanut Firstvet on maamme ensimmäinen digitaalinen eläinklinikka.

– Olemme saaneet lemmikin omistajilta erittäin myönteistä palautetta palvelusta. Etäklinikka helpottaa etenkin kokemattomia lemmikin omistajia ja niitä, joilla on pitkä matka lähimmälle klinikalle, kertoo Elomaa.

Palomieskalenteri 2019 kampanjoi kissojen puolesta

palomies

Juhana Vallaksella on itselläänkin löytökissa Randy. Kuvassa oleva HESYn kissa on jo saanut kodin. Palomieskalenterin kampanjakuva: Kristi Vilmunen, KVPhoto.

Palomieskalenteri 2019 ryhtyi eläinsuojelun sanansaattajaksi ja otti muutaman kampanjakuvan Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESYn hoidossa olevista hylätyistä kissoista palomiesten kanssa. Keväällä julkaistut kissakuvat tavoittivat Palomieskalenterin Facebook-sivujen kautta yli 47 000 ihmistä.

Palomieskalenterin erikoiskampanjan kohteena ovat jo toista kertaa hädänalaiset lemmikit. Tänä vuonna teemana on kesäkissailmiö. Viime vuonna Palomieskalenteri 2018 auttoi rescue-koiria julkaisemalla kuvia ulkomailta Suomeen tuoduista katukoirista, joista useimmille löytyi tempauksen ansiosta koti. Kampanjan tarkoituksena on edesauttaa hylättyjen lemmikkien uudelleensijoittumista. Loppukesästä Palomieskalenteri 2019 julkaisee Facebook-tilillään julisteen, joka kehottaa ihmisiä ottamaan vastuun lemmikeistään lomakauden jälkeenkin.

HESY on ilahtunut valistuskampanjasta ja toivoo sen tepsivän lemmikkikuumeilijoihin.

– Olemme kesän aikana levittäneet viestiä kissan ottamiseen liittyvästä lemmikin eliniän mittaisesta sitoutumisesta. Kissojen vastuuton pito on Suomessa laaja ongelma, jota on yritetty ratkoa vuosikymmeniä tuloksetta. Siksi kaikki päänavaukset, jotka kehottavat lemmikin harkittuun hankintaan, ovat tervetulleita. Kiitämme Palomieskalenterin 2019 malleja ja tiimiä erinomaisesta kampanjasta, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Palomieskalenterin avulla tehdään hyväntekeväisyystyötä, sillä joka vuosi sen koko myyntituotto tilitetään verojen ja pakollisten kulujen jälkeen valitulle yleishyödylliselle taholle.Palomieskalenteri julkaistiin ensimmäisen kerran vuodelle 2017 ja kalenterin tuotto ohjattiin Hope ry:lle. Vuoden 2018 kalenterin tuotto lahjoitetaan syksyllä Pelastakaa Lapset ry:lle. Vuoden 2019 lahjoituskohde on vielä avoinna.

Juhana Vallas opiskelee Helsingin pelastuskoulussa ja on mukana ensi vuoden kalenterissa ensimmäistä kertaa. Hänellä on itsellään 6-vuotias löytökissa Randy, ja Vallas onkin sitä mieltä, että aikuisen kissan ottamisessa on monia etuja.

– Eläinsuojista saa usein sisäsiistin, rokotetun ja madotetun lemmikin, joten käytännönläheinen ihminen säästää aikaa ja rahaa hankkimalla aikuisen eläimen pennun sijaan. Olisi tärkeää saada ihmiset ymmärtämään, miten yleistä kissojen heitteillejättö Suomessa on ja kuinka suuri merkitys uuteen kotiin pääsemisellä on yksittäisen eläimen kannalta, Vallas summaa.

Eläimen mittainen sitoumus -kampanja
HESYn Eläimen mittainen sitoumus -kampanja muistuttaa, että lemmikkiin tulee sitoutua sen koko eliniän ajaksi. Kissan kohdalla sitoutuminen voi tarkoittaa jopa 20 vuotta. Voit tulostaa tämän linkin kautta itsellesi julisteen ja jakaa tärkeää viestiämme viemällä sen vaikka lähikauppasi ilmoitustaululle. Voit myös jakaa linkin takaa löytyviä sosiaaliseen mediaan tarkoitettuja bannereita ja edistää siten eettisiä eläinsuhteita.

Suomalaisten metsästyspystykorvien polveutumishistoria ja sukulaisuussuhteet lähialueiden muihin rotuihin selvitetty

b12cabf6c53f552f_800x800ar

Valokuvaaja: Kuvaaja Heidi Lahtinen. Pohjanpystykorva (valkoinen koira vasemmalla) ja kaksi suomenpystykorvaa.

Alkuperäisiä suomalaisia metsästyspystykorvia edustavat nykyään kolme rotua: karjalankarhukoira, suomenpystykorva ja pohjanpystykorva. Rodut on vanhastaan tunnettu varsin omaleimaisiksi, mutta niiden polveutumishistoria sekä sukulaisuussuhteet lähialueiden pystykorvarotuihin ovat olleet epäselviä.

a3e10e3756061b8f_800x800ar

Suomalaisten pystykorvarotujen sukupuu. Koirarotujen historiassa risteytymiset eri koirapopulaatioiden välillä ovat tavallisia ja hankaloittavat sukulaisuussuhteiden selvittämistä. Tutkimuksessa käytetyt laskennalliset menetelmät auttoivat tunnistamaan historialliset risteytymiset nykykoirien perimästä. Nykyisten suomenpystykorvien ja pohjanpystykorvien kantakoiriin ovat vähäisessä määrin vaikuttaneet poropaimenkoirat sekä läntiset laikat. Huomaa myös karjalankarhukoiran mahdollinen vaikutus venäläis-eurooppalaisen laikan syntymiseen.

Juuri julkaistussa koirien perimää kartoittaneessa Itä-Suomen yliopiston ja Genoscoper Oy:n yhteisessä tutkimuksessa havaittiin, että suomalaiset rodut muodostavat oman sukuhaaransa, jonka lähimmät sukulaiset ovat itäiset laikarodut. Skandinaaviset pystykorvat puolestaan kuuluvat läntisiin koirarotuihin, joista kotimaiset rotumme poikkeavat merkittävästi huolimatta näiden maantieteellisestä läheisyydestä.

9b83ad021c50ee9b_800x800ar

Valokuvaaja: Kuvaaja Heikki Manninen. Karjalankarhukoiran pentuja

Kotimaisten rotujen sukulaisuuksia sekoittaa risteytyminen poropaimenkoirien kanssa, jotka ovat jättäneet jälkensä suomenpystykorvaan ja pohjanpystykorvaan, mutteivät karjalankarhukoiraan. Myös suomenajokoiran vaikutusta löytyy vähäisessä määrin kaikkien metsästyspystykorviemme taustalta. Haluttujen metsästysominaisuuksien siirto eri koiratyyppien välillä lieneekin ollut yleinen käytäntö ennen rotujen perustamista.

Tutkimuksessa kartoitettiin myös rotujen välistä sekä kunkin rodun sisäistä perimän erilaistumista. Suomenpystykorva ja pohjanpystykorva ovat käytännössä sisarrotuja, vaikkakin suomenpystykorva on voimallisen jalostuksen vuoksi varsin erilaistunut suhteessa näiden rotujen kantakoiria vielä lähellä olevaan pohjanpystykorvaan. Suomalaisten metsästyspystykorvarotujen sisällä erilaistumista ei havaittu, mutta suomenlapinkoirat näyttävät olevan erilaistumassa käyttö- ja näyttelylinjaisiin populaatioihin.

Karjalankarhukoira, suomenpystykorva ja pohjanpystykorva edustavat meidän päiviimme saakka säilyneitä, todennäköisesti itäisen Fennoskandian alueella kehittyneitä omaleimaisia metsästyspystykorvia, joiden vaalimisessa suomalaisilla on erityinen vastuu. Ensimmäinen kotimaisten pystykorvarotujen polveutumista käsittelevä tieteellinen tutkimus kunnioittaa samalla Suomen Pystykorvajärjestö ry:n 80. juhlavuotta.

Julkaisu on vapaasti luettavissa osoitteessa:

http://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371/journal.pone.0199992

Lähes puolet Venäjältä tuoduista koirista ilman raivotautirokotesuojaa

alsatian-black-eyes-german-shepherd-56034

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on vuoden 2018 aikana tutkinut Venäjältä maahan tuoduista koirista raivotaudin vasta-ainetasoja. Koiran elimistö muodostaa vasta-aineita, kun se on onnistuneesti rokotettu raivotautia vastaan. Tutkitusta 36 koirasta 15 koiralla (42 prosentilla) ei ollut vasta-aineita rabiekselle eli eläimen raivotaudille. Lähes kaikki tutkitut koirat ovat olleet katukoiria. Rabies tarttuu myös ihmiseen eikä siihen ei ole parannuskeinoa. Oireinen raivotauti johtaa aina kuolemaan.

”Evirassa tutkittujen koirien tulosten mukaan näyttää vahvasti siltä, että kaikki koirat eivät ole saaneet onnistuneesti asianmukaista rabiesrokotetta. Syynä voi olla, että todistuksissa olevista merkinnöistä huolimatta koiraa ei ole rokotettu ollenkaan. Tällöin on kyse asiakirjaväärennöksestä”, sanoo jaostopäällikkö Kitty Schulman Evirasta.

Yksittäisen koiran kohdalla vasta-ainetulos ei kuitenkaan kerro koko totuutta, sillä hyvin pieni osa koirista ei muodosta mitattavia vasta-aineita. Laajan tieteellisen tutkimuksen mukaan noin yhdellä prosentilla rokotetuista koirista ei muodostu vasta-aineita, vaikka ne on rokotettu onnistuneesti asianmukaisilla rokotteilla. Vasta-aineiden puuttuminen voi johtua myös siitä, että rokotteet on säilytetty väärin, rokotustapa on ollut väärä tai koirat ovat olleet rokotushetkellä erittäin huonokuntoisia.

Rabieksen torjunta kansanterveydellisesti tärkeää
Rabies eli raivotauti on viruksen aiheuttama kaikkiin nisäkkäisiin, myös ihmiseen, tarttuva keskushermosto-sairaus. Tauti leviää yleisemmin sairastuneen eläimen puremasta. Rabiestartuntaa ei voi todeta ennen oireiden alkamista.

Rabiesta torjutaan sekä eläinten että ihmisten hengen suojelemiseksi. Tartunta johtaa aina eläimillä kuolemaan, koska eläimiä ei voida hoitaa altistumisen johdosta.

Koirantuoja avainasemassa
Raivotautirokote on pakollinen kaikille Venäjältä tuleville koirille. EU ei kuitenkaan edellytä Venäjältä tuotaville koirille todistusta riittävästä vasta-ainetasosta.

Tuontiasiakirjojen mukaan kaikki kaupallisesti tuodut koirat on asianmukaisesti rokotettu.

Evira suosittelee, että tuojat oma-aloitteisesti tutkituttavat tuontikoirien raivotautivasta-ainetasot jo ennen Suomeen tuontia EU-hyväksytyssä laboratoriossa. Katukoiria tuodaan katukoirajärjestöjen mukaan myös alueilta, joilla esiintyy raivotautia sekä luonnonvaraisissa eläimissä että koirissa.

Lue lisää raivotaudista
Lista laboratorioista, jotka tekevät rabiesvasta-ainetutkimuksia

Kennelliiton sidosryhmätutkimuksen haastateltavista 97 % luottaa liittoon koiratiedon lähteenä

dogs

Suomen Kennelliiton Taloustutkimus Oy:llä toteuttaman sidosryhmätutkimuksen tuloksista selviää, että Kennelliitto koetaan erittäin luotettavaksi koira-alan asiantuntijaksi. Seitsemän kymmenestä vastaajasta on sitä mieltä, että Kennelliitto sopisi hyvin Suomen virallisen koirarekisterin pitäjäksi. Jäsenkyselyn vastaajista samoin ajattelee 80 prosenttia.

Sidosryhmätutkimuksessa selvitettiin Suomen Kennelliiton imagoa sekä eri tahojen mielipiteitä liitosta ja sen toiminnasta. Puhelinhaastatteluna toteutettuun tutkimukseen vastasi 100 Kennelliiton sidosryhmiä edustavaa henkilöä 17.4.–18.5.

Kuusi kymmenestä haastateltavasta kertoi olevansa ensisijaisesti yhteydessä Kennelliittoon, kun he haluavat tietoa koiriin ja koiran omistamiseen liittyvistä asioista. Näiden asioiden tietolähteenä Kennelliittoon luottaa erittäin paljon 65 prosenttia ja jonkin verran 32 prosenttia haastatelluista eli kaikkiaan 97 prosenttia kokee luottavansa liittoon.

Sidosryhmien luottamus Kennelliittoon tuli esille myös muiden kysymysten vastauksissa. Haastateltavista 81 prosenttia poimi listasta adjektiivin ‘luotettava’ kuvaamaan Kennelliittoa. Lisäksi 16 prosenttia nosti luotettavuuden esille vastauksena avoimeen kysymykseen ”Mitä asioita tulee mieleen nimestä Kennelliitto?”

– Kyselytutkimuksissa on melko harvinaista, että sana ’luotettava’ nousee näin selvästi esiin spontaaneissa vastauksissa, joissa ei ole valmiita imagovaihtoehtoja. Tämä kertoo siitä, että Kennelliitolla on omalla alallaan erittäin vahva asiantuntija-asema. Kennelliitto on Suomessa se toimija, johon useimmiten otetaan yhteyttä, kun tarvitaan tietoa ja näkemystä koiriin liittyvistä asioista, kommentoi Taloustutkimus Oy:n tutkimusjohtaja Juho Rahkonen.

Jäsentutkimuksen vastaajien tavoin Kennelliitto mielletään myös sidosryhmien parissa etenkin asiantuntevaksi, jonka mainitsi 86 prosenttia haastateltavista. Kennelliittoa kuvaaviksi adjektiiveiksi valittiin useimmin myös uskottava (80 %) ja kansainvälinen (78 %).

Kennelliiton nähdään sopivan hyvin virallisen koirarekisterin pitäjäksi

Suomen Kennelliiton strategiakauden 2017–2021 yksi painopistealueista on rekisteröity koira. Kuten Kennelliiton lausunnossa eläinten hyvinvointilain luonnoksesta tuodaan esille, kaikkien koirien rekisteröinti ja tunnistusmerkintä edistäisivät koirien hyvinvointia hyvin laaja-alaisesti ja lisäisivät turvallisuutta. Tilastokeskuksen arvioimasta lähes 700 000 Suomessa elävästä koirasta Kennelliiton koirarekisterissä on toukuussa tehdyn laskelman mukaan noin 530 000.

Sidosryhmätutkimuksen vastaajista 68 prosenttia on sitä mieltä, että Kennelliitto sopii hyvin Suomen ainoaksi viranomaisen hyväksymäksi koirarekisterin pitäjäksi. Neutraalisti asiaan suhtautui joka kymmenes samoin kuin kielteisesti. Huhti-toukokuussa toteutetun jäsenkyselyn 4799 vastaajasta Kennelliittoa kannatti viralliseksi rekisterinpitäjäksi 80 prosenttia.

Sidosryhmien parissa tunnettiin myös muu liiton toiminta hyvin ja yli puolet vastaajista kokee, että Kennelliitto edistää erittäin tai melko hyvin kaikkia tutkittuja toiminnan osa-alueita. Lähes yhdeksän kymmenestä haastatellusta näki yleisen koiratietouden edistämisen sopivan kuvaamaan Kennelliittoa erittäin tai melko hyvin.

Muita yleisimmin sopivaksi koettuja tehtäviä olivat koiraharrastuksen monimuotoisuuden edistäminen (81 %), yleisen tietämyksen lisääminen koiranjalostuksesta (81%) ja yhteistyön rakentaminen koira-alan toimijoiden kesken (69 %).

– Nyt tehdyt jäsen- ja sidosryhmätutkimukset vahvistavat Kennelliiton asemaa luotettavana asiantuntijaorganisaationa. Kennelliiton puoleen käännytään erityisesti silloin, kun haetaan toimijaa, joka elää ja hengittää arkea faktojen ja osaamisen pohjalta. Tämä on Kennelliitolle luonteva lähtökohta tukea koiraharrastusta, jolla on aiempien tutkimustemmemukaan positiivisia terveysvaikutuksia sekä koiralle, ihmiselle että yhteiselle hyvälle elämälle, näkee Kennelliiton tulevaisuustoimikunnan puheenjohtaja, hallituksen jäsen Risto Ojanperä.

Näin sidosryhmätutkimus tehtiin

  • Puhelimitse toteutettuun kyselytutkimukseen vastasi 100 henkilöä 17.4.–18.5. Haastateltavat poimittiin Kennelliiton ulkoisten sidosryhmien edustajista.
  • Sidosryhmien joukossa oli järjestöjen, viranomaisten, poliittisten päättäjien, tutkijoiden, yritysten ja median edustajia sekä muita toimijoita. Eniten vastaajia oli eläinjärjestöistä, mediasta, viranomaisista ja poliitikoista.
  • 57 % omistaa koiran ja 86 % kertoi joskus lukeneensa Koiramme-lehteä. 71 % vastaajista oli naisia ja 48 % vastaajista oli 45–60 -vuotiaita. 68% asuu Uudellamaalla.
  • Kaikista vastaajista 26 % äänestäisi nyt vihreitä, 14 % kokoomusta, vasemmistoliittoa kahdeksan, keskustaa kuusi, rkp:a neljä ja SDP:ä kolme prosenttia. Kolmannes ei halunnut kertoa puoluekantaansa tai osannut sanoa. Viisi prosenttia ei aio äänestää.

Kissan stressiin on monta lääkettä – aktivointi ja hyvä perushoito edistävät kissan hyvinvointia

cute-photogenic-kitten

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY muistuttaa Eläimen mittainen sitoumus –kampanjallaan ihmisiä kissan hyvästä kohtelusta ja perushoidon sekä virikkeellistämisen tärkeydestä.

Kissa mielletään usein itsenäiseksi ja siksi helpoksi lemmikiksi. Kissa tarvitsee kuitenkin paljon aktiviteetteja. Vaille riittävää huomiota ja huolenpitoa jäänyt kissa voi alkaa kärsiä psyyken ongelmista ja käyttäytyä epätavallisesti. Myös kissan elinympäristössä tai sen omistajan perhetilanteessa tapahtuvat muutokset voivat altistaa kissan stressille ja masennukselle. Siksi kissalle on tärkeää tarjota seuraa, toimintaa, aikaa sopeutua muutoksiin ja mahdollisuus toteuttaa luontaista käyttäytymistään.

– Kissan hyvinvoinnista voidaan huolehtia monin keinoin. Jos asunnossa on parveke, sen voi verkottaa kissan ulkoilupaikaksi. Myös ulkoiluttaminen valjaissa tuo vaihtelua kissan arkeen. Sisätilat kannattaa sisustaa kissan käyttäytymistarpeita ajatellen kiipeilypuilla ja -tasoilla sekä raapimapuilla, ehdottaa HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

– Kissalla on sisäsyntyinen saalistusvietti, minkä takia sen kanssa on syytä leikkiä päivittäin. Kissan henkistä hyvinvointia voi edistää myös leluilla ja motivointitarvikkeilla. Oikea ravinto, raikas vesi ja puhdas hiekkalaatikko ovat luonnollisesti kissan perustarpeita, Luukkainen lisää.

Stressaantunut tai masentunut kissa voi ruveta merkkailemaan paikkoja, raapimaan ja kynsimään, leikkimään raisusti ja olla ärtynyt tai menettää ruokahalunsa sekä muuttua haluttomaksi ja apaattiseksi tai lihoa. Stressaantunut kissa saattaa myös joko jatkuvasti tavoitella tai välttää omistajansa seuraa.

– Kissan erilaiset käytöshäiriöt ovat hyvin yleinen syy lemmikistä luopumiseen, vaikka moniin ongelmiin olisi olemassa helppoja ja vaivattomia ratkaisuja. Kissa käyttäytyy ja voi hyvin, kun sille tarjotaan aivopähkinöitä, aikaa ja sen tarpeista huolehditaan. Jos kissan käytös muuttuu äkillisesti tai lievät käytösongelmat jatkuvat pitkään, on syytä hakeutua eläinlääkärille. Käytöksen taustalla voi nimittäin olla kipua tai sairaus. Lemmikkiin on sitouduttava vaikeinakin hetkinä, Luukkainen lisää.

Eläimen mittainen sitoumus -kampanja
HESYn Eläimen mittainen sitoumus -kampanja muistuttaa, että lemmikkiin tulee sitoutua sen koko eliniän ajaksi. Kissan kohdalla sitoutuminen voi tarkoittaa jopa 20 vuotta. Perheeseen on valittava sellainen eläin, jota jaksetaan ja osataan hoitaa myös vaipparumban, työkiireiden, paikkakunnan vaihdosten ja muiden muutosten keskellä. Voit tulostaa tämän linkin kautta itsellesi julisteen ja jakaa tärkeää viestiämme viemällä sen vaikka lähikauppasi ilmoitustaululle. Voit myös jakaa linkin takaa löytyviä sosiaaliseen mediaan tarkoitettuja bannereita ja edistää siten eettisiä eläinsuhteita.

Lemmikkieläinten huono kohtelu on lisääntynyt – syynä tiedon puute, lisääntyneet sosiaaliset ongelmat ja piittamattomuus

cute-kitty-1492091624pHg

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira julkaisi eilen eläinten hyvinvoinnin valvonnan tulokset vuodelta 2017. Raportin mukaan lemmikkieläinkohteisiin on vuonna 2017 tehty aikaisempia vuosia enemmän epäilyyn perustuvia eläinsuojelukäyntejä.

Lemmikkieläinkohteisiin tehtävien tarkastusten määrä on ollut Eviran tilastojen mukaan kasvussa koko 2010-luvun.

– Myös SEYn eläinsuojeluneuvojien tietoon tulee paljon lemmikkieläinten huonoon kohteluun liittyviä ilmoituksia. Vapaaehtoiskentän toimijoiden tuntuma on sama: lemmikkieläintapaukset ovat lisääntyneet viime vuosina selvästi, sanoo SEYn vapaaehtoinen eläinsuojeluneuvoja Maija Raatikainen.

Eviran raportin mukaan eläinsuojelukäynnit lemmikkikohteissa ovat olleet suurelta osin aiheellisia. Viranomaiset ovat joutuneet ryhtymään toimenpiteisiin yhä useammassa käyntikohteessa kautta vuosikymmenen.

– Eläinten kaltoinkohtelu on myös meidän kokemuksemme mukaan muuttumassa yhä rajummaksi. Tapaukset, joissa eläin on aivan välittömässä avun tarpeessa, ovat lisääntyneet, sanoo Raatikainen.

Lemmikkieläinten pidon ongelmissa syy on usein ihmisten tietämättömyys eläinten tarpeista. Vakavimmissa eläinsuojelutapauksissa taustalla on usein myös ihmisten uupumusta sekä sosiaalisia ja mielenterveydellisiä ongelmia. Myös suoranaista piittaamattomuutta esiintyy paljon.

– Ihmisten lisääntynyt pahoinvointi ja osattomuus näkyy eläinten kohtelussa. Kun ihminen putoaa yhteiskunnan kelkasta, eikä pysty huolehtimaan itsestään, ei voimavaroja jää eläinten hoitoon. Usein ongelmana on myös se, että omistajalla ei yksinkertaisesti ole rahaa eläimen terveydenhoitoon tai laadukkaaseen ruokaan, sanoo Raatikainen.

– Samaan aikaan lemmikkejä on yhä enemmän ja helpommin kenen tahansa saatavilla. Eläin hankitaan usein seuraksi ja lohduksi, mutta jos tietoa tai resursseja eläimen hoitoon ei ole, ovat seuraukset sellaisia, joista saamme lukea lehtien lööpeistä.

Usein ongelmat eläintenpidossa pääsevät kärjistymään, kun niihin ei uskalleta tai osata hakea apua ajoissa.

– Olisi parasta pyytää asiantuntevaa apua ennen kuin tilanne äityy liian pahaksi, sanoo Raatikainen.

Viranomaisvalvonnan resursseja on kuluneella vuosikymmenellä saatu lisää. Tilanne ei kuitenkaan ole vielä riittävän hyvä.

–  Esimerkiksi omalla alueellani valvontaeläinlääkärille ei ole palkattu sijaista kesäloman ajaksi. Monet valvontaeläinlääkärit ovat kertoneet myös kokevansa puutteita työturvallisuudessaan joutuessaan tekemään paljon käyntejä yksin. Valvontaviranomaisten vaihtuvuus onkin varsin suurta, Raatikainen kertoo.

SEYn mielestä eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi tarvitaan tehokkaamman valvonnan lisäksi enemmän ennaltaehkäiseviä toimia ja parempaa lainsäädäntöä.

– Eläimen hankkimisen kynnys saisi olla huomattavasti nykyistä korkeammalla. Eläimen myyjän tulisi pyrkiä varmistamaan, että ostajalla on tarvittavat tiedot, taidot ja resurssit eläimen pitämiseen, sanoo SEYn toiminnanjohtaja Kati Pulli.

SEYn vapaaehtoiset eläinsuojeluneuvojat: sey.fi/yhteystiedot/neuvojahaku

Lisätietoa eläinsuojeluneuvonnasta: sey.fi/seytoimii/elainsuojeluneuvonta