Koirien tunnistusmerkintä ja rekisteröinti tärkeitä koirien hyvinvoinnille

e768e0b3-257a-424d-977b-34086bc25f5c-w_960

Kuva: Kennelliitto/Jukka Pätynen

Suomen Kennelliitto pitää mahdollisesti vuonna 2019 voimaan tulevaan lakiin eläinten hyvinvoinnista suunniteltuja linjauksia pääosin hyvinä koiraharrastuksen näkökulmasta.

– Olemme tyytyväisiä siitä, että lakiesitys etenee vihdoin, toteaa Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen. Kennelliitto on ollut aktiivisesti mukana vaikuttamassa lainvalmisteluun yhteistyössä sidosryhmiensä kanssa.

Koirien pakollisesta tunnistusmerkinnästä ja rekisteröinnistä on Kennelliiton mielestä syytä saada lakitasoinen säädös.

– Tunnistusmerkintä on tärkeä siksi, että se helpottaa löytöeläinten palauttamista kotiinsa. Sen avulla voidaan myös rajoittaa tartuntatauteja kantavia ja niitä ympäristöönsä levittäviä lemmikkieläinpopulaatioita. Kaikkien lemmikkieläinten tunnistusmerkinnän ja omistajarekisterin avulla on myös nykyistä helpompi puuttua eläinsuojelutapauksiin, listaa Lehkonen. Pakollista tunnistusmerkintää koirille ja kissoille ovat esittäneet lakiin myös Suomen Kissaliitto, Suomen Eläinlääkäriliitto, SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto ja Animalia.

Kennelliitto on edellyttänyt kaikilta rekisteröimiltään koirilta tunnistusmerkintää jo vuodesta 2009. Kennelliitto ylläpitää Koiranet-verkkopalvelua, joka sisältää tietoja yli kahdesta miljoonasta koirasta. Koiranetin jalostustietojärjestelmässä on Suomeen rekisteröityjen koirien terveystutkimustietoja sekä esimerkiksi tietoja koirien suorittamista luonnetesteistä. Uusia terveystutkimustietoja kertyy järjestelmään vuosittain noin 70 000-80 000.

Järjestelmään voidaan kirjata tietoa kaikista, myös monirotuisista koirista. Järjestelmän tiedot ovat avoimia kaikille, ja niitä voi selata suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Järjestelmää kehitetään koko ajan. Suunnitteilla on muun muassa koirien rokotustietojen saaminen näkyville järjestelmään.

Kennelliiton ja koirien terveystietoja järjestelmään vievien eläinlääkärien lisäksi koiranomistajat voivat viedä helpolla tavalla tietoja järjestelmään pankkitunnuksilla tunnistautuen. Omakoira-järjestelmässä koiran omistaja voi päivittää osaa oman koiransa tiedoista ja muun muassa merkitä koiralle kuolinpäivän ja –syyn. Koiran kasvattaja voi rekisteröidä pentueensa.

Vastuu eläinten hyvinvoinnista on kaikilla

Maa- ja metsätalousministeriön 7. kesäkuuta esittelemässä lakiehdotuksessa painotetaan, että vastuu eläinten hyvinvoinnista on kaikilla. – Jos on ottanut eläimen hoitoonsa, niin siitä tulee huolehtia, painottaa Lehkonen.

Uuteen lakiin on kaavailtu ammattimaisesti tai muuten laajassa määrässä eläimiä pitäville koulutus- tai pätevyysvaatimusta sekä velvollisuutta antaa ohjeita ja opastusta eläimen pidosta. Jos koirankasvattajan koiranpito täyttää ammattimaisuuden kriteerit, koskisivat häntä samat vaatimukset. Tästä säädettäisiin tarkemmin asetuksella. Koulutuksen rinnalla pätevyyden voisi saavuttaa myös kokemuksen kautta.

– Suomessa on hyvin harvoja koiria ammatikseen kasvattavia henkilöitä. Suurin osa kasvatustyöstä on pienimuotoista. Koirat asuvat kasvattajan kotona, ja pentueita tehdään kerran, pari vuodessa, usein harvemminkin. Kennelliitto on suunnitellut kasvattajille Koirien terveydenhuolto-ohjelman, jota kokeillaan tänä vuonna. Ohjelma voi olla yksi tapa osoittaa pätevyys kasvattajana, kertoo Lehkonen.

Kennelliiton yleinen jalostusstrategia tukee koirien hyvinvointia

Uudessa laissa on tarkoitus selkiyttää eläinjalostukseen liittyviä vaatimuksia ja antaa viranomaisille paremmat valtuudet puuttua lainvastaiseen toimintaan. Kennelliitto allekirjoittaa tavoitteet pyrkiä elinvoimaisten, toimintakykyisten ja terveiden eläinten tuottamiseen. – Nämä linjaukset on kirjattu vuonna 2012 julkaistuun yleiseen jalostusstrategiaamme, kertoo Lehkonen.

– Korostamme jalostusvalintojen merkitystä eläinten hyvinvoinnille. Lajinmukaisten käyttäytymistarpeiden toteutumisessa tulee ottaa huomion koirarotujen väliset erot. Nykyinen eläinsuojelulaki huomioi koiran vain yhtenäisenä lajina. Koirien käyttötarkoitus vaihtelee rodun ja koiran alkuperäisen käyttötarkoituksen mukaan hyvin paljon. Erilaiset uudet harrastusmuodot ovat luoneet koirille myös uusia käyttötarkoituksia.

– Toivomme, että jalostuksellisille toimenpiteille muodostuu riittävä painoarvo myös eläinsuojelulaissa, sanoo Lehkonen.

Ikkunoista ja parvekkeilta putoaminen on kissalle kohtalokasta

annoyed-cat

Ilmojen lämmetessä myös kissakodeissa avataan ikkunoita ja parvekkeiden ovia sepposelleen. Tämä altistaa kissat vaaraan, mikäli ikkunoita ja parvekkeita ei ole verkotettu tai lasitettu. Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY toivookin kissatalouksien suojaavan parvekkeensa verkolla tai lasituksella ja pitämään huolen siitä, että kissat eivät pääse tipahtamaan ikkunoista.

Jos kissa putoaa kerrostalon ikkunasta tai parvekkeelta, se voi vammautua pahasti tai kuolla. Tyypillisimpiä vammoja ovat rintakehän ja pään alueen vauriot, etujalkojen, kylkiluiden ja lantion murtumat, nikamamurtumat, virtsarakon tai keuhkojen repeytyminen ja vatsan alueen vauriot. Kaupunkioloissa matalaltakin pudonnut kissa saattaa loukkaantua pahoin, koska alla ei ole pehmeää maastoa.

– Parvekeverkko tai -lasitus pelastaisi joka vuosi useita kissoja kuolemalta ja vakavilta loukkaantumisilta, sillä pelkkä parvekkeen kaide ei pidättele kissaa. Myös ikkunat on syytä verkottaa tai varustaa ikkunan aukeamista rajoittavilla välisulkimilla ja pitää ne hyvin pienellä raollaan, sillä kissa mahtuu päänsä levyisestä tuuletusaukosta ja voi tipahtaa. Vaikka pudonnut kissa ei loukkaantuisikaan, se joutuu joka tapauksessa ulos kodistaan ja voi kadota, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Kissat ovat taitavia tasapainoilijoita, mutta niillekin sattuu vahinkoja. Kissat ovat uteliaita, ja ne voivat horjahtaa tavoitellessaan hyönteisiä tai seuratessaan lintujen liikkeitä. Yhtäkkinen äänikin voi säikäyttää kissan ja aiheuttaa hengenvaarallisen tipahtamisen. Kissat saattavat pyrkiä myös omatoimisesti ulos omille teilleen suhteellisen korkealta olevista ikkunoista ja parvekkeilta.
Toisin kuin yleisesti uskotaan, kissat eivät välttämättä pysty kääntymään pudotuksen aikana ja laskeutumaan jaloilleen. Mitä matalammasta pudotuksesta on kyse, sitä vaikeampaa on kääntyminen jaloilleen. Jos kissa sattuisi putoamaan korkealta ja ehtisikin kääntyä jaloilleen, se saattaa iskeytyä maahan niin kovalla voimalla, että kissan jalat eivät kestä törmäystä.

Putoamisvammat voivat invalidisoida kissan pahoin ja vaatia monia kalliita hoitokertoja. Korkealta tipahtanut kissa on aina vietävä eläinlääkärin vastaanotolle, vaikka eläimellä ei olisikaan ulkoisia vaurioita tai oireilua.

Ruotsissa yli viiden metrin korkeudessa asuvien kissanomistajien on eläinsuojeluasetuksen nojalla pakko varustaa parvekkeensa verkolla tai muulla vastaavalla suojalla, jos kissa oleskelee parvekkeella yksin. Itävallassakin kissojen omistajilla on velvoite suojella lemmikkejään tipahtamasta parvekkeilta tai ikkunoista.

– Suomessa parvekkeiden suojaaminen on tällä hetkellä eläinten omistajien oman valinnan varassa, eivätkä heistä kaikki valitettavasti koe sitä tarpeelliseksi. Erityisen ongelmallista on se, että toisinaan parvekeverkkojen asettamista vastustaa taloyhtiö, joka katsoo verkon olevan sopimaton talon julkisivuun, sanoo Luukkainen.

Kissatalouksien parvekeverkkopakosta määrätään Ruotsin koirien ja kissojen pidolle määrättyjen eläinsuojeluasetusten kolmannen luvun 8 §:ssä (s. 13):

http://www.jordbruksverket.se/download/18.26424bf71212ecc74b080001024/1370040518362/2008-005.pdf

Itävallan asetuksessa velvoitetaan suojelemaan kissoja tipahtamasta parvekkeilta tai ikkunoista (2. luku kohta 11):

https://www.ris.bka.gv.at/GeltendeFassung.wxe?Abfrage=Bundesnormen&Gesetzesnummer=20003860

Geenilöydön avulla eroon koirien vakavasta ihon rakkulataudista

1ea5202c-c4af-4871-98c4-182f9db8846a-w_960

Keskiaasian koira. Kuva: Hannes Lohen tutkimusryhmä.

Koirien perinnöllistä ihon rakkulatautia aiheuttava uusi geenivirhe on tunnistettu Helsingin yliopistossa. Keskiaasiankoirilla tutkittua ja esiintyvää ihon rakkulatautia esiintyy vastaavanlaisena ja samasta geenistä johtuen myös ihmisellä.

Perinnöllisiä ihon rakkulasairauksia esiintyy useissa, vakavuusasteeltaan erilaisissa muodoissa niin ihmisillä kuin eläimilläkin. Kaikille muodoille tyypillinen yhteinen oire on hauras iho, joka vaurioituu helposti aiheuttaen kivuliasta rakkulanmuodostusta ja ihon hiertymistä. Tämä johtuu ihon rakenneproteiinien virheestä tai puutoksesta.

– Tutkimus sai alkunsa, kun keskiaasiankoiran pentuesisaruksissa havaittiin rakkulamaisia iho- ja limakalvomuutoksia eri puolilla kehoa pian syntymän jälkeen. Tämä herätti epäilyn perinnöllisestä ihon rakkulasairaudesta, kertoo tutkija Marjo Hytönen professori Hannes Lohen tutkimusryhmästä.

Elintarviketurvallisuusvirastossa Evirassa tehdyissä patologisissa tutkimuksissa koirien sairauden diagnoosiksi varmistui rakkulatauti. Geneettisissä tutkimuksissa Helsingin yliopiston geenitutkijat paikansivat sairautta aiheuttavan geenivirheen COL7A1-geeniin, josta tuotetaan iholle tärkeää kollageenia, joka pitää ihon kimmoisana. Geenilöydön myötä sairauden diagnoosi tarkentui peittyvästi periytyväksi dystrofisen muodon rakkulataudiksi, jota lääketieteessä kutsutaan nimellä epidermolysis bullosa. Näitä tunnetaan neljää eri rakenteellista muotoa: simplex, junktionaalinen, dystrofinen ja Kindlerin syndrooma.

– Sairaiden koirien ihosta tehdyt vasta-ainevärjäykset osoittivat, että kyseisen proteiinin toimiva muoto eli kollageeni puuttui koirien ihosta täysin, kertoo eläinlääkäri Kati Dillard Evirasta.

– Tämän kollageenin tärkeänä tehtävänä on ankkuroida ihon eri kerrokset toisiinsa. Normaalin proteiinin puuttumisen seurauksena ihokerrokset irtoavat helposti toisistaan, täsmentää tutkija Julia Niskanen Helsingin yliopistosta.

Geenivirheen tunnistaminen mahdollistaa sitä kantavien jalostusyksilöiden tunnistamisen geenitestauksen avulla, jolloin tauti voidaan karsia rodusta tehokkaasti.

Tutkimuksen tehnyt professori Hannes Lohen tutkimusryhmä toimii osana Helsingin yliopiston eläinlääketieteellistä ja lääketieteellisistä tiedekuntaa sekä Folkhälsanin tutkimuskeskusta. Tutkimusta rahoittivat Suomen Akatemia, Jane ja Aatos Erkko -säätiö, Biocentrum Helsinki, Orionin Tutkimussäätiö, Morris Animal Foundation ja Jenny ja Antti Wihuri -säätiö.

Tutkimus julkaistiin Plos ONE -lehdessä 11.5.2017:

Julia Niskanen, Kati Dillard, Meharji Arumilli, Elina Salmela, Marjukka Anttila, Hannes Lohi, Marjo K. Hytönen. (2017) Nonsense variant in COL7A1 causes recessive dystrophic epidermolysis bullosa in Central Asian Shepherd Dogs. PLOS ONE, https://doi.org/10.1371/journal.pone.0177527

Nyt kyyt heräävät horroksesta

8224ca6341397cd2_800x800ar

Kyykäärmeet alkavat nyt herätä talvihorroksesta, joten koiran- ja kissanomistajien kannattaa olla valppaina, erityisesti alueilla, joissa kyitä tavataan. Agrian tilastojen mukaan vuonna 2016 Ruotsissa yli 2700 koiraa ja 2900 kissaa vietiin eläinlääkäriin hoidettavaksi kyyn pureman takia. Suurin osa lemmikeistä toipuu kyyn puremasta eläinlääkärikäynnin jälkeen, mutta pieni osa menehtyy.

Kyy puree koiraa tai kissaa useimmiten kuonoon ja silloin paranemisennuste on useimmiten hyvä. Purema raajassa on vaarallisempi ja voi pahimmillaan johtaa lemmikin menehtymiseen.

– Jos epäilet, että kyy on purrut koiraasi tai kissaasi tassuun, tärkeintä on pitää eläin mahdollisimman paikallaan, jotta myrkky ei pääse leviämään muualle elimistöön. Kanna lemmikkisi autoon ja eläinklinikalle, jos vain pystyt, neuvoo Agrian eläinlääkäri Marika Melamies.

Agrian tilastojen mukaan Ruotsissa kyyn pureman uhriksi joutuu vuosittain noin 2500-2900 kissaa ja koiraa, ja luvut ovat pysyneet samanlaisina viimeisen viiden vuoden ajan. Vuonna 2016 Agrian arvion mukaan noin 2700 koiraa vietiin eläinlääkäriin hoidettavaksi kyyn pureman jälkeen ja näistä noin 5-10 koiraa menehtyi.

Puremakohdassa voi useimmiten nähdä kyyn hampaiden jättämät reiät. Kyyn puremaan erittämän myrkyn määrä ja vahvuus vaihtelee. Lievissä tapauksissa puremakohta turpoaa hieman, vaikeammissa tapauksissa kyyn myrkky vaurioittaa koiran elimistöä, mikä voi johtaa jopa lemmikin menehtymiseen.

Kyyn myrkky aiheuttaa puremakohdassa kudostuhoa, turvotusta, kuoliota sekä veren hyytymishäiriöitä. Myöhemmin voi seurata sydämen rytmihäiriöitä, munuaisten vajaatoimintaa sekä nesteen kertymistä keuhkoihin. Kyyn purema hoidetaan levolla, nesteytyksellä sekä eläinlääkärin määräämällä turvallisella kipulääkkeellä (ei tavallisella särkylääkkeellä). Vakavissa tapauksissa eläinlääkäri voi lisäksi antaa lemmikille kyyn myrkyn vasta-ainetta. Vasta-ainetta löytyy useilta eläinklinikoilta eri puolelta Suomea.

Kyyn pureman oireita

Puremakohdassa nähdään ensin mustelmainen värimuutos. Kivulias kudosturvotus kehittyy tavallisesti muutaman minuutin kuluessa, mutta viimeistään 2 tunnin kulutta. Mikäli puremakohdassa ei kahden tunnin kuluttua havaita lainkaan turvotusta, on todennäköistä että kyy ei ole ruiskuttanut myrkkyä pureman yhteydessä. Jos purema on kuonossa, voi koiran tai kissan koko pää turvota voimakkaasti. Turvotus voi levitä myös suun ja nielun alueelle tukkien hengitysteitä. Turvotus voi pahentua 1-2 päivän aikana puremasta. Jos purema on tassussa, voi turvotus levitä koko raajaan.

Miten toimin, jos kyy puree lemmikkiäni?

  • Rauhoita eläintä, jotta se pysyisi aloillaan
  • Mikäli purema on raajassa vältä raajan liikuttamista
  • Mahdollisuuksien mukaan kanna lemmikki autoon ja ota aina yhteyttä lähimpään eläinlääkäriin
  • Älä anna lemmikille kyytabletteja, paitsi jos purema on pään alueella ja turvotus uhkaa tukkia hengitystiet

Kurittaminen ei ole ratkaisu eläimen käytösongelmiin

1377-1244933977c4kR

Kurittaminen ei ole ratkaisu eläimen käytösongelmiin

– eläinlähtöinen koulutus hyvän koirasuhteen ja oppimisen avaintekijä

Suuret suomalaiset eläinjärjestöt ja eläinalan asiantuntijat eivät hyväksy koirien kouluttamista pakottamalla ja rankaisemalla. Eläimen kohtuuton kurittaminen ja kovakourainen käsittely on eläinsuojelulaissa kielletty.

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY, SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto, Animalia, Suomen Kennelliitto ja Suomen Kissaliitto varoittavat rankaisuun perustuvien koulutustapojen ja -välineiden vahingollisista vaikutuksista koiran hyvinvoinnille. Jos koiraa koulutetaan pakottamalla ja vielä hyvin epäjohdonmukaisesti, koira voi ruveta ennakoimaan rankaisua ja elää jatkuvassa ahdistuneisuuden tilassa. Tämä vahvistaa pelkoja ja aiheuttaa stressiä.

– Hätä ja stressi ovat vakavia hyvinvointiongelmia. Koiran väkivaltainen kohtelu voi aiheuttaa koiralle fyysistä kipua sekä tarpeetonta pelkoa, mikä rikkoo eläinsuojelulakia eikä ole missään nimessä hyväksyttävää, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Pakottamiseen perustuvien koulutusmetodien perustavanlaatuisin virhe on se, että koulutuksessa keskitytään pelkästään koiran ongelmakäytökseen eli oireisiin pureutumatta lainkaan niiden syihin. Tämä ei ratkaise ongelmaa. Helsingin yliopiston Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskuksen tutkijan Sanni Sompin mukaan fyysiseen rankaisemiseen perustuvat koulutusmenetelmät voivat jopa pahentaa koiran käytöshäiriöitä.

– Näin käy etenkin, jos rangaistukset ovat toistuvia ja vaikeasti ennakoitavia. Pelko hidastaa ja vaikeuttaa oppimista. Kovakätisesti koulutetun koiran selviytyminen monimutkaisista tehtävistä heikkenee ja itsevarmuus rapisee. Pahimmillaan koira voi muuttua arvaamattomaksi ja vaaralliseksi ympäristölleen tai alkaa kärsiä opitusta avuttomuudesta, jota voi verrata masennuksen kaltaiseen tilaan, hän sanoo.

Koira oppii parhaiten palkitsemalla

Kovakouraiset koulutustavat ovat tarpeettomia, sillä koiraa voidaan opettaa koiraystävällisemmin ja jopa tehokkaammin menetelmin, jotka parantavat samalla koiran ja ihmisen suhdetta. Näissä menetelmissä keskitytään koiran onnistumisten palkitsemiseen, eivätkä ne vaaranna eläimen ja sen omistajan suhdetta tai hyvinvointia eivätkä uhkaa ulkopuolisten turvallisuutta.

– Koiran koulutuksen tulee perustua oikean käytöksen vahvistamiseen. Koiraa siis palkitaan siitä, että se tekee jotain, mitä sen toivotaankin tekevän. Koira alkaa siten valita käyttäytymismalleja, jotka ovat sille kannattavia. Kun koiraa koulutetaan ilon ja positiivisuuden kautta, siitä hyötyvät sekä koira että omistaja. Yhteiset koulutushetket koiran kanssa tarjoavat parhaimmillaan hienoja kokemuksia ja onnistumisen tunteita myös ihmiselle, sanoo Suomen Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen.

Koirien kovakätiseen kouluttamiseen voitaisiin puuttua lainsäädännöllä esimerkiksi siten, että eläinten koulutuksen edellytettäisiin perustuvan tutkittuun tietoon ja eläimen hyvinvointia edistäviin käytäntöihin. Eläintenkouluttajilla pitäisi olla täten laissa määrätty pätevyys toimeensa.

– Tällä hetkellä ammattialaa ei säädellä mitenkään ja koirakoulut käyttävät koulutuksessa hyvin vaihtelevia metodeja. Siksi koiran kouluttamiseen kannattaa hakea apua koirankouluttajalta, joka on opiskellut eläinten käyttäytymistä, joka kertoo avoimesti koulutusmetodeistaan ja jonka metodit perustuvat tutkittuun tietoon. Heitä löytää muun muassa Suomen Eläintenkouluttajat ry:stä, sanoo SEYn toiminnanjohtaja Kati Pulli.

– Useat virkakoirien kouluttajat näyttävät hyvää esimerkkiä siitä, miten koirista voidaan kouluttaa luotettavasti toimivia työkoiria ilman pakotteita ja rankaisuja. Eläinsuojelulain uudistuksen yhteydessä olisi tärkeää selkiyttää sitä, millaisin metodein eläimiä saa kouluttaa, ja ohjata kouluttajia pois pakotteiden käytöstä, sanoo eläinsuojeluasiantuntija Laura Uotila Animaliasta.
Kissa ei ymmärrä rankaisemista
Kissan koulutuksessa lähtökohtina ovat positiivisuus ja palkitseminen. Sallittuun ja hyvään käytökseen rohkaiseminen on tehokkain tapa kouluttaa kissaa, kunhan muistaa, että mitään ei tapahdu hetkessä.

– Kissalla on oma tapansa oppia ja sitä on kunnioitettava. Johdonmukainen palkitseminen on tärkeää, kun kissan toivotaan toimivan halutulla tavalla. Kissalle mieluinen palkkio voi olla silitys, herkkupala tai kannustava puhe. Äänenpainoilla on suuri merkitys. Kissat eivät ymmärrä rankaisemista, ja tämä on yksi syy siihen, miksi kissaa ei saa kurittaa ruumiillisesti. Kissa ei välttämättä yhdistä vihaista tai jopa kipua aiheuttavaa omistajaa esimerkiksi siihen, että se on tehnyt tarpeensa väärään paikkaan, vaan voi oppia pelkäämään ihmistä. Pitkässä juoksussa tästä saattaa aiheutua kissalle stressitila ja sen yleiskunto heikkenee. Ruumiillisen kurituksen seurauksena kissa voi alkaa käyttäytyä tavalla, jonka ihminen kokee ongelmalliseksi. Jokaista eläintä tuleekin kouluttaa positiivisuudella ja sen lajinomaiset piirteet huomioon ottaen kohti onnistumisia, summaa Suomen Kissaliiton varapuheenjohtaja Satu Hämäläinen.

 

Animalia, HESY, Suomen Kissaliitto, Suomen Kennelliitto ja SEY haluavat Kivuton koulutus -kampanjallaan muistuttaa kansalaisia ja viranomaisia siitä, että eläimen kovakourainen käsittely on eläinsuojelulaissa kielletty ja kannustavat koulutuskeinot tuottavat parempia tuloksia. Kampanjassa ovat mukana myös muun muassa Helsingin yliopiston Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskuksen tutkija Sanni Somppi, Team Rokan toiminnanjohtaja Toni Lahtinen ja Bachelor of Science in Animal Behaviour -tutkinnon suorittanut ongelmakoirakouluttaja ja koiraterapeutti Pauliina Laurila.

Kampanjan sivut: kivutonkoulutus.webnode.fi

Koiranpäivänä 24.4. tapahtuu ympäri Suomea

d7659181-8693-4923-8bb3-200f382e8159-w_960

Suomenlapinkoira on yksi viidestä kotimaisesta koirarodustamme. Kuva: Kennelliitto / Krista Haataja

Valtakunnallista koiranpäivää vietetään maanantaina 24. huhtikuuta. Tänä vuonna Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden kunniaksi teemana ovat kansallisaarteemme, viisi kotimaista koirarotua: suomenpystykorva, karjalankarhukoira, suomenajokoira, suomenlapinkoira ja lapinporokoira. Rotuja tehdään tunnetuksi useissa koiranpäivän tapahtumissa eri puolella Suomea.

Vaalan Seudun kennelkerho ry järjestää jo 23. huhtikuuta koiranpäivän hengessä tapahtuman Vaalan urheilutalolla. Tapahtuma alkaa klo 12, jolloin järjestetään kotimaisten rotujen esittely. Lisäksi ohjelmassa on esimerkiksi lelukoira- ja lapsi ja koira -kilpailu. Paikalla voi tutustua myös virkakoiraan. Lue lisää täältä.

Koiranpäivää vietetään Kuopiossa maanantaina 24. päivä Kuopio-Hallin kentällä klo 17 alkaen. Ohjelmassa on esimerkiksi leikkimielinen koiranäyttely eli match show sekä kotimaisten rotujen esittely. Tapahtumassa valitaan vuoden pohjoissavolainen koira ja paikalla rapsuteltavina ovat Kuopion kaverikoirat.

Myös Sastamalassa tapahtuu koiranpäivänä. Paikallisessa Mustissa ja Mirrissä järjestetään lelukoirakilpailu lapsille klo 17.

Kemin Seura- ja Palveluskoirakerho ry järjestää Kemin Vanhalla Kauppatorilla koiranpäivän match show’n sekä lapsi ja koira -kilpailun. Ilmoittautuminen alkaa klo 17 ja kehät klo 18. Tapahtuman tuotot menevät hyväntekeväisyyteen.

Seinäjoella Etelä-Pohjanmaan kennelpiiri järjestää koiranpäivän kulkueen maanantaina 24. päivä klo 18 alkaen. Kulkueeseen toivotaan mukaan myös kotimaisten rotujen edustajia, joille varataan paikka kulkueen etuosasta.

Länsirajan Kennelkerho ry järjestää 29. huhtikuuta perhepäivän Pellossa. Ohjelmassa on lelukoira match show, piirustuskilpailu ja mielenkiintoisia harrastuslajien näytöksiä. Juhlavuoden ja koiranpäivän kunniaksi tapahtumassa ovat esillä myös kotimaiset koirarodut.

Kotimaisiin rotuihin pääsee tutustumaan erilaisissa tapahtumissa myös pitkin vuotta Kennelliiton Kotimaiset rodut kansallisaarteinamme -hankkeen myötä.

Koiranpäivää vietetään vuosittain 24.4. Tänä vuonna teemana on ”Hyvää elämää koiran kanssa – Kotimaiset rodut kansallisaarteinamme”. Kennelliiton tavoitteena on tehdä koiranpäivä tunnetuksi ja saada se virallisesti almanakkaan.

Jalostushistorian vaikutus kansalliskoiran monimuotoisuuteen selvitetty

9b9ac54cf692288a_800x800ar

Pohjanpystykorva (vas.) ja suomenpystykorva (oik.) ovat perinteisen suomalaisen keskikokoisen metsästyspystykorvan nykyedustajia. © J. Pohjoismäki.

Rotuharrastajat ovat selvittäneet suomenpystykorvan ja pohjanpystykorvan jalostushistorian vaikutuksen nykypopulaatioiden perimän monimuotoisuuteen yhteistyössä Genoscoper Oy:n ja Itä-Suomen yliopiston ympäristö- ja biotieteiden laitoksen kanssa.

Tutkimus sitoo ainutlaatuisella tavalla yhteen sukutauluanalyysin ja nykyiset geneettiset menetelmät, sekä on samalla harvinainen esimerkki maallikoiden tekemästä tieteellisestä työstä (citizen science). Tutkimus on julkaistu kansanvälisessä Journal of Animal Breeding and Genetics -tiedejulkaisusarjassa. Tekijät haluavat julkaisulla muistuttaa rotujen historiallisesta merkityksestä sekä nykytilasta Suomen satavuotisjuhlavuotena.

Lähisukuiset suomenpystykorva ja pohjanpystykorva edustavat suoraa jatkumoa esihistoriallisiin keskikokoisiin metsästyspystykorviin. Rotujen voidaan katsoa lähteneen eriytymään toisistaan vasta suomenpystykorvan rodun perustamisen jälkeen 1892. Suomenpystykorva on kautta historiansa ollut verrattain suosittu rotu ja omannut suuren populaatiokoon verrattuna pohjanpystykorvaan. Pohjanpystykorvan historia on hyvin erilainen kuin kansalliskoirallamme. Rotu oli lähellä kuolla sukupuuttoon, kunnes vuonna 1966 rotu herätettiin henkiin Ruotsissa kourallisesta koiria, joita myöhemmin täydennettiin pohjoissuomalaisilla maatiaispystykorvilla. Rotukirja suljettiin Ruotsissa 1980-luvulla, mutta on edelleen avoin Suomessa.

9ea70cf0599fcbf2_800x800ar

Suomenpystykorvan ja pohjanpystykorvan historialliset teholliset populaatiokoot. Rodun perustaminen on molemmissa tapauksissa johtanut populaation äkilliseen kaventumiseen. © J. Pohjoismäki.

Johtuen suomenpystykorvan pitkästä historiasta rotuna, tietoja alkuaikojen kantakoirien taustoista on säilynyt varsin huonosti. Roturekisterissä on tunnistettavissa 345 koiraa, joiden vanhempia ei tunneta ja joita siksi käsiteltiin rodun kantakoirina tutkimuksessa. Johtuen voimakkaasta valinnasta ulkonäön ja käyttöominaisuuksien suhteen, vain noin kahdellakymmenellä kantakoiralla on merkitystä rodun nykypopulaation perimässä, selittäen osaltaan sen miksi suomenpystykorva on perimältään vähemmän monimuotoinen kuin useimmat muut koirarodut. Syynä kantakoirien määrän kaventumiseen voidaan pitää harvojen huippu-urosten ylenpalttista käyttöä jalostuksessa, käytännön jatkuessa aina 2000-luvulle asti. Jotkin näistä uroksista tuottivat jopa 30 kertaa enemmän pentuja kuin lisääntyneet urokset keskimäärin. Tilanne on tiedostettu jo pitkään ja Suomen pystykorvajärjestö onkin tehnyt määrätietoista työtä rodun jalostuspohjan ja monimuotoisuuden kasvattamiseksi.

Pohjanpystykorva sen sijaan paljastui tutkimuksessa pieneksi roduksi yllättävän monimuotoiseksi, rinnastuen lähes sekarotuisiin koiriin perimänsä muuntelun suhteen. Tähän osaltaan vaikuttaa lyhyt jalostushistoria, mutta myös se, että suosittujen urosten käyttö on ollut maltillista. Rodun pohjana olleet maatiaispystykorvat ovat lisäksi saaneet monimuotoisuutta roturisteymien kautta, kuten erään suomenajokoirasta peräisin olevan sairausmutaation esiintyminen rodussa osoittaa.

Tutkimuksessa arvioitiin myös rotujen historialliset teholliset populaatiokoot, eli perimän kannalta merkityksellisten yksilöiden lukumäärä, perustuen koko perimän muunteluun. Kummankin rodun tehollinen populaatiokoko on tippunut merkittävästi rodun perustamisen hetkellä (kuva), osoittaen miten tehokkaasti roturajat estävät geenivirtaa. Se, että teholliset populaatiokoot satoja vuosia sitten olivat tuntuvasti isompia ei tarkoita, että koiria olisi ollut enemmän vaan ennemmin osoittaa sen, että nykyisten pystykorviemme esi-isät todennäköisesti saivat geenivirtaa kaikkien pohjoisten metsästyspystykorvien joukosta. Nykyisillä pohjanpystykorvilla tämä historiallinen kantapopulaatio on hivenen suurempi, johtuen viimeisten vuosikymmenien aikana tapahtuneesta sekoittumisesta moderneihin rotuihin.

Suomenpystykorva ja pohjanpystykorva edustavat tuhansia vuosia vanhaa kulttuurihistoriaa, joka tulee säilymään vain vaalimalla rodunomaisen käytön jatkumista. Suomalaisilla on asiassa erityisvastuu. Sillä sen lisäksi, että Suomessa elää valtaosa näiden rotujen maailmanpopulaatiosta, haukkuvalla koiralla tapahtuva pyynti on ollut elimellinen osa suomalaista eränkäynti- ja asutushistoriaa, jota ilman itsenäinen Suomi näyttäisi kovin erilaiselta vuonna 2017.

Linkki julkaisuun: http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/jbg.12262/abstract

Suomeen tuotavan koiran ekinokokkiloislääkitys tutkitusti perusteltua

dog-in-sun

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira osallistui kirjallisuustutkimukseen, jossa jäljitettiin myyräekinokokkiloisen esiintymistä pää- ja väli-isännissään EU:n alueella. Tutkimus antaa tieteellisen tutkimusperustan erivapaudelle vaatia loistartunnasta vapaaseen maahan, kuten Suomeen, tuotavalta koiralta ekinokokkiloislääkitys. Koirat voivat ihmisten mukana liikkuessaan tuoda tartunnan uusille alueille. Toistaiseksi loista ei ole havaittu Suomessa, vaikka sitä on etsitty aktiivisesti.

”Ihmiselle vakavan taudin aiheuttava Echinococcus multilocularis -loinen on levittäytynyt voimakkaasti Euroopassa viime vuosikymmenten aikana. Voidakseen arvioida erivapauden perusteita Euroopan komissio antoi Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSA:n tehtäväksi selvittää tautivapauden tieteellistä perustaa isäntäeläimissä”, sanoo professori, ELT Antti Oksanen Evirasta. Oksanen johti loisen maantieteelliseen esiintyvyyteen ja yleisyyteen Euroopassa keskittynyttä osahanketta.

Eikö myyräekinokokki pärjää Pohjolassa?
Pohjoismaiden luonnossa on myyräekinokkiloiselle sopivia pää- ja väli-isäntiä. Tutkimus antaa kuitenkin aihetta olettaa, ettei loinen jostain syystä pärjää Pohjolan luonnossa. Se on yleinen Virossa ja Huippuvuorilla, mutta Ruotsissa myyräekinokokki on harvinainen.

”Syy voisi olla esimerkiksi tartuntaketjun katkeamisessa pää- ja väli-isännän välillä. Vaihtoehtoinen, yhtä uskottava olettamus olisi, että loinen on vasta hiljalleen asuttamassa Pohjolaa. Ruotsissa noin yksi promille ketuista on tartunnankantajia. Aika näyttää”, sanoo Oksanen.

Tutkimus vahvisti tiedon, että punakettu on Euroopassa myyräekinokokin tärkein pääisäntä. Ketun lisäksi supikoira, sakaali ja susi ovat merkityksellisiä isäntiä. Jos alueen ketuissa ei ole tartuntaa, ei sitä muissakaan koiraeläimissä ole. Huippuvuorilla, missä punakettua ei tavata, naali on pääisäntänä.
Merkittävimpiä väli-isäntiä ovat myyrät, mukaan lukien piisami. Rottaeläimiä, esimerkiksi hiiriä ja rottia, on tutkittu niin vähän, että tiedot niistä ovat puutteellisia.

Tutkimusryhmällä iso luku-urakka
Työryhmä tutki lähes 3 000 E. multilocularis -tartunnoista kertovaa tieteellistä julkaisua. Julkaisuista suurin osa karsittiin pois kaksoiskappaleina tai lyhennelmän perusteella esimerkiksi pelkästään ihmistartuntoihin keskittyneen tiedon vuoksi. Lopuksi työryhmä luki 402 julkaisua, joista kelpoisuusarvioinnin jälkeen 255 julkaisua käytettiin yhteenvetoon.

Euroopan laajuinen tartunnan yleisyys isäntäeläinlajeittain laskettiin 244 julkaisusta tehdyn kvantitatiivisen meta-analyysin avulla. Analyysissä yhdistettiin aiempien yksittäisten tutkimuksien tietoja, joista päättelemällä saatiin ekinokokkiloisen määrällinen esiintyvyys isäntälajeittain Euroopassa.

”Tutkimuksessa jäljitettiin ekinokokkiloisen esiintyvyyttä pää- ja väli-isännissä EU:ssa ja sen lähialueilla niin sanotun järjestelmällisen katsauksen avulla. Menetelmän vahvuus on siinä, että jopa satojen erillisten tutkimustulosten yhdistämisellä saadaan vahvaa näyttöä syy-seuraussuhteista. Heikkoutena voisi pitää sitä, että mitään varsinaista uutta tutkimukselta ei oikein voi odottaakaan”, sanoo Oksanen.

Järjestelmällinen katsaus eli systematic review perustuu kaiken julkaistun tieteellisen ja ”harmaan” tiedon järjestelmälliseen tarkasteluun. Harmaa kirjallisuus on vakavasti tarkoitettua, mutta mahdollisesti normaalin tieteellisen vertaisarvioinnin läpikäymätöntä, kuten esimerkiksi virastojen raportit, kokousjulkaisut ja joskus väitöskirjat.

EFSAn rahoittaman tutkimuksen tulokset on julkaistu tieteellisesti vertaisarvioidussa julkaisussa:
Oksanen, A., Siles-Lucas, M., Karamon, J., Possenti, A., Conraths, F.J., Romig, T., Wysocki, P., Mannocci, A., Mipatrini, D., La Torre, G., Boufana, B., Casulli, A.
The geographical distribution and prevalence of Echinococcus multilocularis in animals in the European Union and adjacent countries: a systematic review and meta-analysis. Parasites & Vectors 2016: vol. 9 No. 519.

Lue lisää:
Usein kysyttyä ekinokokkilääkityksestä
Ekinokokit
Usein kysyttyä myyräekinokokista

:KATSO VIDEO: Hertz ja avustajakoiratoiminta paiskasivat tassua

antti-ja-chili-2

Hertz Autovuokraamon ja Invalidiliiton avustajakoiratoiminta paiskasivat tänään tassua yhteistyön merkiksi. Seuraavan kahden vuoden ajan Hertz toimii avustajakoirien yrityskummina tukien koirien hankintaa taloudellisesti. Samalla Hertz ja Invalidiliitto tekevät yhteistyötä sen eteen, että avustajakoira-asiaa saadaan entistä paremmin esille ja sitä kautta nämä tärkeät arjen superapulaiset ihmisille tutuiksi.

Avustajakoirat valikoituivat Hertzin avustuskohteeksi, koska yritys haluaa tukea kohdetta, joka on konkreettinen ja aidosti lähellä jokapäiväistä elämää.

– Yksi Hertzin arvoista on ihmisten liikkumisen tekeminen helpommaksi. Lisäksi haluamme tarjota kaikille mahdollisuuden kokea elämän hyviä hetkiä. Vammaiselle henkilölle avustajakoira merkitsee juuri näitä asioita, kertoo myynti- ja markkinointijohtaja Antti Laakso.

Avustajakoiria tarvitaan lisää

Invalidiliitossa iloitaan yhteistyöstä. Koska avustajakoirat eivät ole julkisen rahoituksen piirissä, on toiminta riippuvaista Raha-automaattiyhdistyksen tuesta sekä yritysten ja yksityishenkilöiden lahjoituksista.

– Omaa avustajakoiraa jonottaa tällä hetkellä yli 60 ihmistä ja pahimmillaan koiraa on joutunut odottamaan jopa kahdeksan vuotta. Yhteistyö Hertzin kanssa tuo paitsi taloudellista apua toiminnalle, myös tekee avustajakoiria tunnetuksi suurelle yleisölle, mikä toivottavasti tuo asialle jatkossa lisää tukijoita, Invalidiliiton keräyspäällikkö Petri Äikiä iloitsee.

Työtehtävissä olevalla avustajakoiralla on oikeus tulla moniin sellaisiin paikkoihin, joihin koirilla ei normaalisti ole pääsyä. Hertzin vuokra-autoihin ovat tervetulleita avustajakoirien lisäksi monet lemmikkieläimetkin, kunhan asiasta sovitaan etukäteen.

Taustatieto:
Mikä avustajakoira?

Avustajakoira on fyysisesti vammaisen tai toimintarajoitteisen henkilön tarpeisiin koulutettu elävä apuväline, joka auttaa omaa ihmistään monissa arkisissa askareissa. Avustajakoira osaa esimerkiksi avata ja sulkea ovia, sytyttää ja sammuttaa valoja, tilata hissin, nostaa ja noutaa tavaroita sekä avustaa pukeutumisessa ja riisuuntumisessa.  Invalidiliitto testaa ja hankkii avustajakoiria sekä myöntää avustajakoirastatuksen luonne-, terveys- ja taitotestit läpäisseille koirille.

Resurssilinkki:
www.elamayllattaa.fi/avustajakoirat
www.hertz.fi

Labradorinnoutaja edelleen Suomen suosituin rotu – Kotimaiset rodut nousussa

labrador-retriever

Kennelliitto rekisteröi viime vuonna 46 191 koiranpentua. Eniten rekisteröitiin jälleen labradorinnoutajia, suomenajokoiria ja jämtlanninpystykorvia. Labradorinnoutaja on pitänyt kärkipaikkaa jo seitsemän vuotta. Kotimaiset koirarodut paransivat sijoituksiaan itsenäisyyden juhlavuoden alla.

Vuonna 2016 rekisteröitiin yli 2 000 labradorinnoutajan pentua. Edellisen kerran pentuja on rekisteröity yhtä paljon 25 vuotta sitten. Vuosituhannen alussa labradorinnoutaja ja kultainennoutaja olivat vielä yhtä suosittuja, mutta kultaisennoutajan suosio on laskenut ja rotu löytyy nyt rekisteröintilistan sijalta 6.

Moni suomalainen koirarotu vahvisti asemiaan rekisteröintilistalla vuonna 2016. Suomenajokoira piti tiukasti kiinni sijastaan rekisteröintilistan kakkosena ja suomenlapinkoira nousi listalla kaksi pykälää sijalle 4.

Karjalankarhukoiran ja suomenpystykorvan pentuja rekisteröitiin molempia yli 700. Luku ilahduttaa, sillä pentumäärät kävivät taannoin jo 500 pennun tuntumassa. Karjalankarhukoira nousi nyt rekisteröintilistalla sijalle 11 ja suomenpystykorva sijalle 13. Lapinporokoiria rekisteröidään vuosittain tasaiset 200-300 pentua. Nyt porokoira on listalla sijalla 60.

Kennelliitossa juhlitaan tänä vuonna Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi kotimaisia koirarotuja. Rekisteröintitilastoja pitkään seurannut Koiramme-lehden päätoimittaja Tapio Eerola uskoo, että rotujen saama huomio välittyy tänä vuonna myös pentujen ja rekisteröintien määrään.

Listalla mielenkiintoisia yksityiskohtia

Vaikka viime vuoden rekisteröintitilastoissa ei olekaan suuria muutoksia edellisvuosiin nähden, löytyy tilastoista mielenkiintoisia yksityiskohtia.

Eerola huomioi, että muun muassa kääpiökoirien, paimenkoirien, vahtikoirien ja molossien ryhmien suosio laskee. Paimenkoirien ryhmän pentumäärä on alimmillaan yli 10 vuoteen eikä esimerkiksi saksanpaimenkoira ole ollut ainakaan 50 vuoteen rotutilastossa niin alhaalla kuin nyt viidentenä.

Ilmiömäisiä rekisteröintien nousuja on nähty muun muassa lapinkoirilla ja pienillä seurakoirapystykorvilla.

Lisää viime vuoden rekisteröinneistä Koiramme-lehden numerossa 1-2/2017.

Fakta:

– Kennelliitto rekisteröi 46 191 koiraa vuonna 2016
– Pentuja rekisteröitiin yli 300 eri rodusta
– Tuontikoiria rekisteröitiin 2 300

10 suosituinta rotua vuonna 2016:
1. labradorinnoutaja
2. suomenajokoira
3. jämtlanninpystykorva
4. suomenlapinkoira
5. saksanpaimenkoira
6. kultainennoutaja
7. harmaa norjanhirvikoira
8. shetlanninlammaskoira
9. jackrussellinterrieri
10. kääpiösnautseri